05.07.2012 Helsinki KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekninen osasto Vapaudenkatu 8 98100 Kemijärvi MUISTUTUS KOSKIEN OXFORD FINLAND OY:N KANGASLAMMINVAARAN JA LÄHIVAAROJEN SEKÄ PALOSELÄN-UNTAMOVAARAN JA KUUSIVAARA- MÖMMÖVAARAN TUULIPUISTOHANKKEIDEN (OSA)YLEISKAAVAA (YLEISKAAVAEHDOTUS) Pyydämme kohteliaimmin ottamaan huomioon aikaisemmat Kemijärven tuulipuistohankkeita (Oxford Intercon Finland Oy:n hankkeet, WPD Finland Oy:n hankkeet) koskevat muistutuksemme sekä ympäristövaikutusten arviointien että kaavoituksen osalta. Pyydämme ottamaan huomioon myös Pro Kemijärvi ry:n muistutuksen kyseisten Oxford Intercon Finland Oy:n tuulipuistohankkeiden yleiskaavaehdotuksesta. Lisäyksenä Pro Kemijärvi ry:n muistutukseen pyydämme ottamaan huomioon tässä muistutuksessamme esiin tuodut seikat: Kaavaehdotus on vastoin Ympäristöministeriön ohjeistusta ja Lauri Tarastin (2012) selvitystä. Tarastin selvityksen mukaan etenkin Lapissa tuulivoima-alueet tulisi sijoittaa jo ennestään ihmistoiminnan muokkaamille, rakennetuille alueille (esimerkiksi teollisuusalueille, satama-alueille ym.), ei rakentamattoman ja/tai erämaisen Lapin herkän luonnon keskelle. Kaavaehdotus on vastoin voimassa olevaa Itä-Lapin maakuntakaavaa eikä maakuntakaavamääräyksiä ole huomioitu asianmukaisella tavalla. Hankkeiden vaikutuksia muuhun alueiden käyttöön ei ole arvioitu kunnolla. Hankkeet eivät edistä eivätkä toteuta voimassa olevaa maakuntakaavaa. Ylemmän tason ohjeistuksen mukaan Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva eli maakuntakaavan vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Korostamme, että maakuntakaavaa ei ole vielä muutettu, vaan voimassa on edelleen Itä-Lapin maakuntakaava vuodelta 2004. Olkoonkin, että tulevassa maakuntakaavan päivityksessä tuulivoimaalueita onkin suunnitteilla sijoittaa maakuntakaavaan, ei maakuntakaavan muutos ole vielä toteutunut, eikä käytännössä katsoen edes alkanut. Lapin liiton konsulttifirmalla teettämä Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys ei ole kovinkaan hyvätasoinen, mitä tulee muiden näkökulmien kuin tuulienergiayhtiöiden intressien huomioimiseen. Maakuntakaavatasolla tulee edellyttää laadukkaampaa pohjatyötä kuin mitä kyseinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys on.
Mitä tulee maa- ja metsätalousvaltaisiin alueisiin, tuulipuistojen rakentamisen seurauksena maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden luonne muuttuisi radikaalilla tavalla teollisen tuulivoiman tuotantoalueiksi - teollisuusalueiksi. Kemijärven kaupungin kannanotossa korostetaan riittävien myllyvapaiden alueiden jäämistä Kemijärvelle. Nyt kaavaehdotus johtaisi toteutuessaan siihen, että valtaosa Kemijärvestä jäisi myllyjen haittavaikutusten piiriin. Ei myöskään ole esitetty eikä selvitetty riittävällä tavalla sitä, mihin Kemijärvellä tulisi jättää myllyvapaita alueita ja millä perusteilla. Kaavaehdotus on vastoin suuren ihmisjoukon mielipiteitä, mistä yhtenä osoituksena on Pro Kemijärven nettiadressiin kertyneet lähes 200 nimeä, jonka lähettämämme adressin pyydämme ottamaan asiassa huomioon. Ympäristövaikutusten arviointien surkea taso antaa paljon perusteita valituksille ja alle kaiken arvostelun jäävät ympäristövaikutusten arvioinnit ovat este yleiskaavoituksen etenemiselle. Lainsäädännön mukaan tuulipuistoalueiden kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset sekä tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset, joiden kanssa nyt esitetty kaavaehdotus on ristiriidassa. Yleiskaavoituksen pitää perustua riittäviin, asianmukaisiin ja tarpeeksi laadukkaisiin ympäristövaikutusten selvittämiseen, mitä nyt ei ole alkunkaan tehty. Esimerkkinä myllyt tulee kaavaehdotuksen mukaan varustaa lentoestevaloilla, mutta lentoestevalojen ympäristövaikutuksia ei ole käytännössä katsoen arvioitu ollenkaan, puhumattakaan lentoestevalojen vaikutuksista järvimaisemassa vilkkuvien valojen heijastumisineen vedenpinnasta ym. Kansalaisten mielipiteitä ei ole tosiasiallisesti otettu prosessin aikana huomioon ja kuulemismenettelyjen voi sanoa olleen vain näennäisiä. Kaavaehdotus ei tosiasiallisesti huomioi sitä, mitä vaikutuksia tuulipuistoalueilla olisi matkailustrategioihin ja matkailuun niin Kemijärven osalta kuin laajemminkin Itä-Lapin osalta. Koko prosessin (kaavoitus, yva) aikana ei ole rehellisesti huomioitu eikä arvioitu sitä, mikä vaikutus myllyvapailla alueilla olisi matkailuun ja sitä kautta elinkeinoelämään muutenkin. Kun myllyvapaat alueet käyvät yhä harvinaisemmiksi, sitä arvokkaampia ne ovat myös rahassa esimerkiksi asuin-, virkistys- ja matkailualueina. Kemijärven kehittymistä mm. elinkeinoelämä osalta VE0:n mukaan eli että hankkeita ei toteutettaisi ei kuitenkaan ole arvioitu mitenkään, ei ainakaan objektiivisesti. Pohjoinen napapiiri (järvi)matkailuvalttina olisi menetetty, mikäli Ailanganselällä törröttäisi Kuusivaara-Mömmövaaran voimaloita. Eivät myllyt luonnu myöskään Paloselälle eivätkä Kangaslamminvaaralle (ja lähivaaroille). Kokonaisuutta tulee tarkastella muutenkin kuin tuulienergiayhtiöiden intresseistä käsin. Tuulipuistojen puuhamiehet perustelevat hankkeitaan virheellisesti ja tarkoitushakuisesti mm. sillä, että kyse olisi ohjeistuksen mukaisesta myllyjen rakentamisesta keskitetysti yhteen paikkaan. Tosiasiassa myllyjä yritetään nyt ripotella ympäri Kemijärveä, ko. kaavaehdotuksessakin on kyse kolmesta tuulipuistoalueesta. Kun WPD Finland Oy:n Ailankatunturin hanke on toteuttamiskelvoton
(myllyjä ei voisi Ailankatunturille rakentaa täyttä määrää, ja WPD Finland Oy on antanut ymmärtää, ettei se lähde rakentamaan vähempää), jäisi Kuusivaara-Mömmövaaralle vain seitsemän myllyä. Nämä Ailanganselän yhdellä keskeisimmällä paikalla törröttävät myllyt pilaisivat kuitenkin maiseman useiden kymmenien kilometrien päähän joka suunnassa, myös Posion puolella! Kemijärven merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja ei myöskään ole otettu asianmukaisesti huomioon. Esimerkiksi julkaisussa Vesistöjä ja vaaramaisemia tuodaan esiin paikkoja, jotka tuulipuistojen vaikutukset tulisivat turmelemaan totaalisesti (esim. Luusuan Tuulanniemi). Kautta linjan on myös unohdettu se tosiseikka, että löytämättömiäkään muinaisjäännöksiä ei saa lainsäädännön mukaan tuhota toisin sanoen paikoille, joissa muinaisjäännöksiä voi olla, ei tule osoittaa toimintoja, jotka saattaisivat vaarantaa muinaisjäännökset (mm. Kangaslamminvaara lähivaaroineen). Kaiken kaikkiaan herää kysymyksiä, että millä logiikalla ja kenen intressejä silmällä pitäen tuulivoimahankkeita Kemijärvelle ajetaan ja hankkeiden yleiskaavoitusta tehdään (jos millään)? Kemijärven kaupungin lausuman mukaan tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Jos myllyjä sijoitetaan juuri järvimaiseman paraatipaikoille Ailanganselälle (Kuusivaara-Mömmövaara, Ailankatunturi) ja Paloselälle, murskaavat myllyt (järvi)maiseman kaikkein katastrofaalisimmin. Nykyään tuulivoimahypen laantuessa ja tuulivoimaloiden haittavaikutusten tullessa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen tuulipuistojen sijoittamista koskeva ohjeistuskin on menossa siihen suuntaan, että teknis-taloudellisten näkökohtien ei tulisi antaa jyrätä alleen kaikkia muita näkökulmia ( paras on hyvän vihollinen eli myllyhankkeita ei saada eteenpäin, jollei luovuta ajatuksesta, että vain teknistaloudellisesti parhaat paikat kelpaavat tuulipuistoille, ks. Tarastin selvitys, Ympäristöministeriön ohjeistus ym.). Yleiskaavoituksessa tulisi tarkastella vaikutuksia eri ihmisryhmiin ja eri ihmisryhmille koituvia kohtuuttomiakin haittoja ja etuja objektiivisesti ja tasapuolisesti, mitä nyt ei ole tehty. Esimerkkinä ainakin kahden kilometrin säteelle myllyistä ulottuva rakentamisrajoitus (melun ym. haittojen takia) estää kiinteistöjen omistajia tai oikeuden haltijoita rakentamasta mailleen ja tosiasiallisesti käyttämästä olemassa olevia kiinteistöjään tavanomaisiin tarkoituksiinsa (ei-alue). Voiko edellä mainitun sallivaa yleiskaavoitusta pitää maanomistajien/kiinteistöjen omistajien tasapuolisena kohteluna? Jos kerran myllyt eivät aiheuta Kemijärven kaupungin kaavoituksesta vastaavan/vastaavien mielestä kohtuutonta haittaa, vaikka tuulimyllyjen melu (melun ohjearvot) estäisivät rakentamisen tai asumisen ja vaikka varjojen välke ynnä vilkkuvat lentoestevalot tosiasiassa estäisivät asumisen tai vapaa-ajan asumisen, niin mikä sitten olisi kohtuuton haitta? Entä kiinteistöjen omistajien oikeudet ja oikeudet korvauksiin, mikäli maita jää tuulipuistojen infrastruktuurin alle (tiet, voimajohdot ym.)? Korvauksista esimerkiksi ei-alueen kiinteistöjen omistajille ei ole saatu mitään tietoja, että saavatko he korvauksia ja jos saavat millä perusteilla ja kuinka paljon. Puhumattakaan, että kaikkia myllyjen läheisten maiden maanomistajia, joiden maita jäisi infran alle, olisi tosiasiallisesti edes informoitu ja kuultu koko hankkeista. Tuulipuistoalueellehan ja sen läheisyyteen jää myös muiden kuin maanvuokrasopimuksen tehneiden maiden omistajia. Koko prosessin tekopyhyyttä kuvaa se, että kaavaehdotuksessa on laitettu luo-alueita Kuusivaara-
Mömmövaaran tuulipuistoalueen eteläosiin, olkoonkin, että em. luo-alueet kertovat jotain alueen todellisista luontoarvoista. On unohdettu, että koko Ailanganselkä Ailankatunturi-Kuusivaara- Mömmövaara-Ottavaaran Natura-alue-Saarivaara-Mustarinnantunturin Natura-alue - joitain mainitaksemme - on luontoarvojen myös maisema-arvojen - kannalta hyvin arvokas, laaja ja toistaiseksi yhtenäinen rakentamaton erämainen alue, mihin sijoitettuna tuulivoimalat olisivat surmanloukkuja etenkin kotkille ja muille isoille linnuille. Mistään ei ilmene, että kotkien pesiä, varapesiä ja reviirejä olisi selvitetty asianmukaisesti. Sitä paitsi Ailanganselän alueella esiintyy myös nelosdirektiivilajeja, joiden elinympäristöjen suojelemista koskee varsin tiukka lainsäädäntö. Yvaselostuksen mukaan edes Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistoalueen luontoarvoja ei ole selvitetty kunnolla (ks. yva-muistutuksemme), vaikka lainsäädännön mukaan yleiskaavoitus ei saa edetä ilman asianmukaisia selvityksiä ja arviointeja. Huomautamme, että Ottavaaran Natura-aluetta ei ole mitenkään merkitty Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavakarttaan. Mistään ei selviä, onko Kuusivaaran-Mömmövaaran kaikki METE-kohteet otettu huomioon. Paloselässä tie ja voimalinja on vedetty luo-alueen läpi jollei tämä ole tekopyhää, niin mikä sitten? Kangaslamminvaaran alue, Paloselkä ja Ailankatunturin alue on maakuntakaavan maisemaselvityksessä määritelty merkittäviksi maisemakohteiksi ja kaukomaiseman kannalta tärkeiksi lakialueiksi. Ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan olennaista on se, aiheuttavatko myllyt haittavaikutuksia muille alueille. Myllyjen kokoluokka on niin valtava, että vaikutukset voivat ulottua hyvinkin kauas. Kemijärven topografia vielä laajentaa haittojen vaikutusaluetta. Ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan ei riitä, että tarkastellaan vain sitä aluetta, missä myllyt konkreettisesti tulisivat törröttämään. Esimerkiksi Kuusivaara-Mömmövaaran myllyt vaikuttaisivat murskaavasti niin em. merkittäviin maisemakohteisiin ja kaukomaiseman kannalta tärkeisiin lakialueisiin kuin maakuntakaavassa Kemijärveä ympäröivään mv-alueeseenkin (mv-8401). VTT:n tekemä tutkahäirintäselvitys, lentoesteluvat ja melun ohjearvojen huomioiminen on otettava huomioon ennen rakennusluvan myöntämistä. Eikö olisi ollut järkevämpää selvittää ensin vaikutukset tutkiin ja lentoestelupien saaminen/evääminen, ennen kuin hankkeita alettiin viedä eteenpäin yvamenettelyissä ja kaavoituksessa? Jos hankkeet osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi esimerkiksi tutkahäirintävaikutusten takia, koko touhu niin yvaamisen kuin kaavoituksen osaltakin on ollut turhaa! Järjen käyttö lienee sallittua tuulivoimahankkeissakin! Kuusivaara-Mömmövaaran pohjois- ja itäpuolelle on laadittu yleiskaavoja loma-asutuksen tarpeisiin. Nyt kuitenkin tuulivoima-alueiden kaavoittamisella ollaan tekemässä tyhjäksi em. loma-asutuksen tarpeisiin laaditut kaavat. Tällainen tuuliviirimenettely ei anna kovinkaan luotettavaa kuvaa kaavoituksesta Kemijärvellä. Ei voi tulla muuhun johtopäätökseen, kuin että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen käsi tekee. Tai vaikka tietäisikin, ei välitä. Entä niiden ihmisten oikeudet, jotka ovat jo saattaneet investoida vapaa-ajan asuntoihin/loma-rakentamiseen yms. jo loma-asutukseen kaavoitetulla alueella? Tuulivoimaloiden etäisyyden lähimpään em. kaava-alueeseen sanotaan olevan vain 2,5 km siinä Lapin lumoa kerrakseen! Kaavaehdotuksessa väitetään totuuden vastaisesti, että teiden rakentaminen/parantaminen koituisi retkeilijöiden, metsästäjien, marjastajien ym. eduksi. Moneen kertaan on hankkeita ajavien taholta vahvistettu, että tiet jäisivät yksityisteiksi niin kuin ovat tähänkin asti olleet. Sitä paitsi on absurdi väite, että kukaan marjastaja, metsästäjä tai muu retkeilijä suuntaisi kulkuaan todellisuudessa erittäin luontaantyöntävien teollisten tuulipuistoalueiden suuntaan!
Paitsi että luonnonsuojelulainsäädäntöä ja Natura-alueita koskevaa lainsäädäntöä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon, nyt esitetty kaavaehdotus on myös vesilainsäädännön ja ympäristölainsäädännön vastainen. Ei myöskään Ympäristöministeriön ohjeistusta ole otettu huomioon. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriön opas, luonnos 29.2.2012): Tuulivoimarakentamisen kannalta keskeisiä ovat muun muassa energiahuollon järjestämistä, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat sisältövaatimukset Maakuntakaavan suojelu- ja maisema-alueet sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteet eivät lähtökohtaisesti sovellu tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavan muiden aluevarausten, kuten esimerkiksi virkistysalueiden, osalta ratkaisevaa on, missä määrin tuulivoimarakentaminen aiheuttaisi haittaa maakuntakaavassa osoitetulle muulle maankäytölle. Erityisesti maisema- ja luontovaikutusten kannalta herkillä alueilla, kuten tunturi- ja saaristoalueilla, voidaan tuulivoimarakentamisen osoittamista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa maakuntakaavan tuulivoima-alueiden ulkopuolelle pitää maakuntakaavan vastaisena. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva eli maakuntakaavan vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Yleiskaavan sisältövaatimukset on otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoitteet ja tarkkuus edellyttävät (MRL 39 ). Tuulivoimarakentamisen kannalta keskeisiä ovat muun muassa energiahuollon järjestämistä, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat sisältövaatimukset. Tuulivoimayleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa erityisesti huomioon tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön (MRL 77 b 2 mom). Tuulivoimarakentamisen sopeutumista ympäristöönsä tulee tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen ja muinaisjäännösten säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristön laatunäkökohtiin. Tuulivoimayleiskaavan erityisten sisältövaatimusten lisäksi on tuulivoimayleiskaavan laatimisessa noudatettava myös muita maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyviä kaavan laatimista koskevia säännöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi vaikutusten selvittämiseen (MRL 9 ) ja vuorovaikutukseen (MRL 62 ) sekä yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin (MRL 39 ). Tällöin on esimerkiksi otettava huomioon, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa.
Kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana ovat yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajien asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden merkitykseen, alueen sijaintiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille. Tuulivoimayleiskaavassa esitetään myös mahdolliset pienialaiset suojelualueet tai -kohteet ja muinaismuistot, laivahylyt ja muu olennainen maankäyttö. Tuulivoimarakentamisen vaikutusten merkittävyys riippuu kohdealueen herkkyydestä ja rakentamisen aiheuttaman muutoksen suuruudesta. Tähän vaikuttavat hankkeen koon lisäksi sijaintialue, sen ympäristöarvot sekä muu alueiden käyttö. Yhteen sovitettavia alueidenkäyttöintressejä tuulivoimarakentamisen kanssa ovat useimmiten asutus, luonnonja maisemansuojelu sekä lentoliikenteen ja puolustusvoimien tarpeet. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5-10 km etäisyydellä tuulivoimalasta. Tuulivoimaloihin asennettavat lentoestevalot ovat pimeän aikaan havaittavissa etenkin rakentamattomassa maisemassa. Kaavaehdotuksen epäkohdista mainittakoon muun muassa, että - pohja- ja pintavesiä ei ole merkitty asianmukaisesti kaavakarttoihin, esimerkkinä Kuusivaaran ja Mömmövaaran välissä on lähdelampare ja isohko puro, pohjavesialueen suojavyöhykkeiden tosiasiallinen huomioiminen on kyseenalaista - kaavaehdotuksen teksti vilisee monin paikoin kirjoitusvirheitä - kaavaehdotuksen teksti on huonosti jäsenneltyä ja on vaikea pysyä selvillä, mistä vaihtoehdosta (VE1, VE2, VE3) milloinkin on kyse - Kummunvaaran muinaismuisto on epähuomiossa jäänyt merkitsemättä karttaan - kohdassa 3.2.1. on unohdettu tärkeät luonto- ja kulttuuriympäristöjen aluekokonaisuudet, millainen Kemijärvi juuri on - kohdassa 3.1.7. on unohdettu mm. Luusua, Tuulaniemi ym. Vesistöjä ja vaaramaisemia
julkaisussa esiin tuodut ko. yleiskaavoituksen kannalta relevantit kohteet - Kaavaehdotuksen teksti on kopioitu valtaosin konsulttifirman (WSP) tekemästä yvamateriaalista ja teksti onkin suurelta osin samaa paikkansa pitämätöntä liirum-laarumia ja höpö-höpöä. Olemme yksityiskohtaisemmin käsitelleet yva-selostusta ja yva-selostuksen täydennystä koskevissa muistutuksissamme vaikutusten arviointiin liittyviä suoranaisia virheitä, puutteita ja tarkoitushakuista markkinointia, joiden turvin hankkeita yritetään viedä eteenpäin. - Esimerkkeinä liirum-laarumista ko. kaavaehdotuksessa on muun muassa, että voimaloiden perustamisilla on vain vähäisiä vaikutuksia maa- ja kallioperään. Tosiasiassa perustukset betonirakenteineen jäisivät ikuisiksi ajoiksi maaperään/kallioperään ja maanrakennustöiden edellyttämä maanmöyriminen ja soran ym. maa-ainesten otto olisi katastrofaalista esimerkiksi maa-ainesten oton ja myllyjen rakentamisen tuhoamaa Ailanganselkää ei enää olisi olemassa sellaisena kuin sen nyt tunnemme. - Tuulipuistojen sijoittuminen kaavoituksessa osoitetuille maa- ja metsätalousalueille, etäälle valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, ei aiheuta ristiriitaa tuulivoiman sijoittumisen ja alueidenkäyttötavoitteissa mainittujen maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen välille. Jokainen tuulipuistoalueita elävässä elämässä nähnyt tietää, että nimenomaan tuulimyllyt ja tuulipuistoalueet jos mitkä ovat ristiriidassa maisema-, luonto- ja Kemijärvelle ominaisten kulttuuriarvojen säilyttämisen kanssa. - Rakennettavat tuulivoimalat eivät sijoitu lähelle Kemijärven valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä eivätkä siten vähennä niiden arvoa. Vaarojen päälle aiottujen tuulivoimaloiden kokoluokkaa ei alkuunkaan hahmota se, ken väittää, että hankkeet eivät toteutuessaan vaikuttaisi mm. Puikkolan ja Juujärven valtakunnallisesti arvokkaisiin kyliin/kyläalueisiin. Kun vielä teollisen tuulivoiman tuotantoalueet ja historiasta ammentavat valtakunnallisestikin arvokkaat kulttuuriympäristöt käyvät luonteensa puolesta äärimmäisen huonosti yksiin (vrt. esim. myllyjen sijoittaminen teollisuusalueille tehtaiden savupiippujen tai satama-alueiden nosturien luonnehtimaan ympäristöön), ei ole uskottavaa, että myllyt eivät kulttuuriympäristöjen arvoa nollaisi. - Olemme ympäristövaikutusten arviointeihin liittyvissä muistutuksissamme perustelleet yksityiskohtaisemmin, miksi melumallinnukset ovat virheellisiä. Koska melun ohjearvot säätelevät sitä, kuinka paljon melulle saa altistua eri olosuhteissa, virheellisiin melumallinuksiin ja arviointeihin nojautuva yleiskaavoitus on lainsäädännön vastaista ja koko yleiskaavoitus tulisi yksistään sen vuoksi tulisi lopettaa. - Varjojen välkkeen arvioinnit ovat myös virheellisiä, minkä olemme niin ikään perustelleet ympäristövaikutusten arviointeihin liittyvissä muistutuksissamme. - Tosiasiassa varjojen välke ulottuisi Ottavaaran Natura-alueelle, minkä vaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla. Todennäköisesti myös luonnonsuojelualueilla sallitut melun ohjearvot ylittyisivät Ottavaaran Natura-alueella. - Kuusivaaran-Mömmövaaran komeat maisema-arvot on unohdettu. Paitsi että Kuusivaara- Mömmövaara on itsessään näköalapaikka, Kuusivaara-Mömmövaaralta joka suuntaan näkyvät myllyt murskaisivat maisemat useiden kymmenien kilometrien säteellä, puhumattakaan visuaalisesta haitasta Suomulle. Kuusivaara-Mömmövaaran luontoarvoja vähätellään, vaikka esimerkiksi aukkohakatut metsälaikut ovat monille lajeille tärkeitä elinympäristöjä (esim. kotkat saalistavat aukeilla paikoilla, joilla on isoille linnuille riittävästi lentotilaa). Monimuotoisuuden kannalta on tärkeää juuri erilaisten ympäristöjen mosaiikki. Sitä paitsi Kuusivaaralla-Mömmövaaralla käyntiemme perusteella luontoarvot eivät ole ollenkaan niin vähäiset kuin kautta linjan annetaan tarkoitushakuisesti ymmärtää.
- Kautta linjan vähätellään myllyjen hallitsevuutta ja niiden näkymistä maisemassa (etenkin Kuusivaara-Mömmövaaran myllyjen visuaalisia vaikutuksia Suomulle ja Luusuan puoleiselle Kemijärvelle ja kuivalle maalle vähätellään. Maisemahaitoista Posion puolelle ei ole edes mainittu). Itse asiassa Kemijärven topografia korostaa myllyjen hallitsevuutta maisemassa maastamme saa hakemalla hakea paikkakuntaa, johon myllyt luontuisivat yhtä huonosti kuin Kemijärvelle. - Kuva 29. on kiintoisa Kangaslamminvaaraa vähättelemättä, miksi juuri Kemijärven komeimmat paikat (Ailanganselkä, Untamovaara-Paloselkä) pitäisi turmella voimaloilla? Sitä paitsi kuvasta ilmenee, että mikäli tuulipuistoalueet toteutettaisiin vireillä olevien hankesuunnitelmien mukaisesti, Kemijärvelle ei juurikaan jäisi alueita, mihin yksikään mylly lentoestevaloineen ei näkyisi. Edellä esitettyjen seikkojen perusteiden nojalla ja asianosaisina vaadimme kyseisten tuulipuistohankkeiden yleiskaavoituksen lopettamista. Kunnioittaen Rosa Venäläinen ja Pekka Pernu Rantakartanontie 7 H 206 00910 Helsinki