Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista voi kehittyä resistenssi eli vastustuskyky mikrobilääkkeille Moniresistenttien mikrobien aiheuttamat epidemiat aiheuttavat niin taloudellisia kuin henkisiä harmeja hoitopaikoille ja yksittäisille henkilöille.
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Terveelle ihmiselle Moniresistenttien bakteerien taudinaiheuttamiskyky on yleensä vähäinen Vaikeasti sairaat potilaat ovat alttiita infektioille
Miksi torjunta on tärkeää? Moniresistenttien bakteerien lisääntyminen aiheuttaa ongelmia infektioiden hoidossa Antibioottien valikoima harvenee Hyvä käsihygienia ja kosketuseristys ennaltaehkäisee ääritilanteita, joissa todetaan ettei käytettävissä ole lainkaan antibioottia
MRSA Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus S.aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri Kliinisiä infektioita: märkäiset iho- ja pehmytkudosinfektiot, leikkaushaava-, luu- ja nivelinfektiot Resistenttejä beettalaktaami antibiooteille mukaan lukien mm. Meropeneemi ja Imipeneemi
MRSA MRSA:n kantajuus ei aiheuta oireita Kantajuuden suhteen tärkeitä riskiryhmiä ovat aiemmin MRSA kantajiksi todetut samassa huoneessa MRSA potilaan kanssa hoidettavana olleet potilaat ulkomaalaisissa sairaaloissa aikaisemmin hoidetut potilaat pohjoismaiden ulkopuolella
MRSA MRSA tilanne on selvästi parempi niissä maissa, joissa noudatetaan aktiivista torjuntapolitiikkaa Yleensä avohoidon MRSA kannat eivät ole moniresistenttejä
VRE Vankomysiini Resistentti Enterokokki Kokkibakteereja gram + Suoliston normaaliflooraa Tavallisimpia infektioita: virtsatieinfektiot, vatsaontelo- ja lantion alueen infektiot ja sekainfektiot
VRE Tehoaa yleensä mm. seuraavat antibiootit: linetsolidi, tigesykliini, daptomysiini Vuonna 1986 todettiin ensimmäiset tapaukset Suomessa ensimmäinen epidemia Helsingissä 1996-1997
VRE Uudet mikrobilääkkeet linetsolidi ja tigesykliini tehoavat yleensä VRE kantoihin Suomessa on tavattu jo linetsolidiresistenssiä
ESBL Extended Spectrum Beta Lactamase Bakteeri tuottaa laajakirjoisia beettalaktaamiantibiootteja hajotettavia entsyymejä Keskeisiä bakteereja E.coli ja Klebsiella
ESBL E.coli ja klebsiellat ovat ihmisten suolistossa normaalisti eläviä gram -sauvabakteereita Infektioina mm. virtsatieinfektio, keuhkokuume, sepsis ESBL-ominaisuuden omaavat sauvabakteerit ovat resistenttejä suurimmalle osalle beettalaktaamiantibiootteja.
Multi Resistentti Acinetobacter Baumannii Multi Resistentti Acinetobacter Baumannii Gram -sauva Virtsatieinfektiot, haavainfektiot, vakavimmillaan sepsikset Ihmisen kainalot, nivuset, varpaanvälit, suolisto
Multi Resistentti Pseudomomnas Aeruginosa Multi Resistentti Pseudomomnas Aeruginosa Gram -sauvabakteeri Virtsatieinfektiot, haavainfektiot, vakavimmillaan sepsikset Luonnostaan resistentti useille antibiooteille
Karbapeneemi Resistentit Enterobakteerit Karbapeneemi Resistentit Enterobakteerit Enterobacteriaceae-heimoon kuuluvat tärkeimmät gram -sauvat
Mikrobiologisesta näytteenotosta Tulee ottaa epäillystä infektiokohdasta niin, että infektion aiheuttaja saadaan kudokseen tai nesteeseen. Ihmiskehon steriileiltä alueilta otettaessa on huolehdittava siitä, ettei näytteeseen pääse ihon normaaliflooran bakteereja ja hiivoja. Ihoinfektioista näyte otetaan vanutikulla näkyvän märkäeritteen ja kuolleen kudoksen poiston jälkeen tulehtuneen ja terveen kudoksen rajalta.
Mikrobiologisesta näytteenotosta Resistenttien bakteerien (MRSA, VRE, ESBL, moniresistentit akinetobakteerit ja pseudomonakset) kolonisaation seuraamiseksi näyte otetaan vanutikulla puhdistamattomasta haavasta Tilataan: MRSAVi (4358), VREVi (1788) tai ESBLVi (4817) Uusi MDRS-tutkimus karbapenemaasia tuottavien ja ESBL + AMPC enterobakteerikannoille http://oyslab.fi/ohjekirja/8426.html tikkunäyte bakteerikuljetusputkeen on tässä indikaatiossa hyvä näytteenottomenetelmä tikkuun on pyrittävä saamaan runsaasti eritettä haavan eri osista Jos potilaalla on infektio-oireita, on otettava myös Pu- BaktVi1 (3491) haavan puhdistamisen jälkeen
Mikrobiologisesta näytteenotosta http://oyslab.fi/ohjekirjan_liitteet/s_mikrobiologian_naytteet.html http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjeet/bshaava-_ja_palovammanaytteet031011.pdf Esityksessä näytetyt www-osoitteet eivät ole suoria linkkejä. Voit kopioida ne internetselaimen osoitesivulle, josta pääset haluamaasi osoitteeseen. Toim. huom.
MRSA http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=4358&terms=mrsa http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=8242&terms=mrsa
MRSA Näytteenotto: Tavallisesti näyte otetaan steriiliin vanutikkuun (geelikuljetusputken mukana oleva vanutikku, esim. Transystem ) nenästä, ihorikkoumista, ihottumista ja erittävistä haavoista sekä katetripotilaan virtsasta virtsanäyteputkeen. Kun näyte otetaan kuivalta alueelta, vanutikku kostutetaan ennen näytteen ottoa steriilillä keittosuolaliuoksella. Nenästä näyte otetaan pyöräyttämällä samaa vanutikkua kummassakin sieraimessa 1 cm:n syvyydeltä. Etsittäessä MRSA-bakteeria haavasta näyte otetaan ennen haavan puhdistamista, kun siitä on poistettu ensin hoitoaineet tai -geeli. Viljelyvastaus näytteistä on käytettävissä viikon kuluessa. Usein negatiiviset jo 2 vrk:n kuluttua.
VRE http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=1788&terms=vre
VRE Näytteenotto: Tavallisesti näyte otetaan ainakin ulosteesta. Ulostenäyte otetaan kierrekorkilliseen ulostenäytepurkkiin tai vanutikkuun (geelikuljetusputken mukana oleva vanutikku, esim. Transystem ). Näyte voidaan ottaa myös pyöräyttämällä vanutikkua rektumissa. Vanutikkuun tulee jäädä ulostetta näkyvästi. Etsittäessä VRE-bakteeria haavalta näyte otetaan ennen haavan puhdistamista, kun siitä on poistettu ensin hoitoaineet tai -geeli. Viljelyvastaus näytteistä on käytettävissä viikon kuluessa. Usein negatiiviset jo 2 vrk:n kuluttua.
ESBL http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=4817&terms=esbl http://oyslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=8426&terms=esbl
ESBL Näytteenotto: Näyte otetaan ensisijaisesti ulosteesta ja erikseen sovittavissa tilanteissa myös virtsasta. Ulostenäyte otetaan kierrekorkilliseen ulostenäytepurkkiin tai vanutikkuun (geelikuljetusputken mukana oleva vanutikku, esim. Transystem ). Näyte voidaan ottaa myös pyöräyttämällä vanutikkua rektumissa. Vanutikkuun tulee jäädä ulostetta näkyvästi. Etsittäessä ESBL-entsyymiä tuottavaa bakteeria haavalta, näyte otetaan ennen haavan puhdistamista, kun siitä on poistettu ensin hoitoaineet tai -geeli. Viljelyvastaus näytteistä on käytettävissä viikon kuluessa. Usein negatiiviset jo 2 vrk:n kuluttua.
Kiitos ja hyvää kesää!