L U O N NO S KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

A S E M A K A A V A N L U O N NO S S E L O S T U S 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306 TONTTEJA 4 JA 5 SEKÄ KORTTELIN 8 TONTTEJA 1,2, JA 3 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI KAAVATUNNUS 80:012 KAAVAN PÄIVÄYS 10.6.2014 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 10.6.2014

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelin 306 tontteja 4 ja 5 sekä korttelin 8 tontteja 1,2 ja 3 sekä virkistysaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan kortteli 306 sekä xxxalue Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaavan tunnus 80:012 Kaavan päiväys 10.6.2014 Kaavan laatija Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Janne Kähkönen, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 0992 email: janne.kahkonen@jkl.fi Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti xx.xx.201x Sanomalehti Keskisuomalainen xx.xx.201x Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Korpilahdentien, Tähtiniementien ja Kirkkolahdentien rajaamalla alueella. Etäisyys Jyväskylän keskustasta on 29km. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta, kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi kortteleiden 306 ja 8 kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 ASEMAKAAVA... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.1.4 Maanomistus... 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 13 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 13 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 13 3.3.1 Osalliset... 13 3.3.2 Vireilletulo... 14 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 16 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET... 16 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on)... 16 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta (mikäli niitä on)virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 16 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset (????)... 16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 4.1 KAAVAN RAKENNE... 16 4.1.1 Mitoitus... 16 4.1.2 Palvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 4.3 ALUEVARAUKSET... 17 4.3.1 Korttelialueet... 17 4.3.2 Muut alueet... 17 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 18 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 4.4.3 Muut vaikutukset... 19 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 19 4.7 NIMISTÖ... 19 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 19 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 20 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 20

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (30.4.2014) 2) asemakaavakartta, pienennös (pvm) 3) kaavaa perusteleva havainnollistava materiaali 4) Ysitien (Vt 9) melumallinnus 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (voi olla selostuksen sisällä) 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite) 7) tonttijakokartta (jos tehdään) 8) asemakaavan seurantalomake Aluetta koskevat ja aluetta varten tehdyt selvitykset, jotka ovat kaavan tausta-aineistona: - Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen - Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen linjaus) - Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008 - Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV 31.12.2010) - Selvitys pilaantuneista maista (FCG 4/2014) - Alue on osittain Kirkkorannan RKY aluetta (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 2009) - Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio -alueiden täydennysinventointi - Nurmisen sahan rakennusinventointi - Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) - kaavanhakija on tehnyt alueelle päiväkodin hankesuunnitelmia 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi korttelissa 8 sijaitsevien AOR-tonttien sekä korttelissa 306 sijaitsevien AR tonttien kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (5) 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 10.6.2014. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 15.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille x.6.2014. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx.201x välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuoden 2015 aikana. Kokonaisuudessaan alueen toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilkkaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaava-alueella tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken. 2 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Tähtiniementiehen, idässä Korpilahdentiehen, etelässä Tähtiniementiehen ja lännessä. Alue on osin rakentumaton. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen koko on noin 2,04 ha. Alue on osittain vanhaa Nurmisen saha-aluetta, alueella sijaitsee saharakennuksia, rakentumaton osa alueesta on koivikkoa, alueen pohjoisosassa on rakennettuja rivitaloja. Saharakennukset: lautatarha (1930-1960), höyrykone- ja kattilahuone + savupiippu (1934, sr-2), varastorakennus (1933 sr-2), viilaamo (1920-1930). Höyrykone kattilahuone ja viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä. Varastorakennus on pajakäytössä, lautatarha on konesuojana ja varastotilana, rakennus on tarkoitus purkaa. Saharakennusten välissä sijaitsee kierrätyspiste. Alue on Korpilahden keskustarakennetta ja alueen kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (6) Kuva. Kaava-alueen ja RKY-alueen aluerajaukset. Kuva. Nurmisen sahan rakennuksia alueella. Purettava lautatarha näkyy taustalla oikealla. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (7) Luonnonolot - suunnittelualueella maasto laskee etelään, korkeuseroa alueella on noin 8 metriä - alueen alin korko on noin +80.20, - Päijänteen tulvakorkeus on +80.70 1/1000a (N2000), alin rakennuskorkeus suunnittelualueella on +80.94 - alueen maaperä on hietamaata. Kuva. Kaava-alueen maaperäkartta (keltainen hieta). Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualueella ei ole tavattu kaavoituksessa huomioitavia eläin- tai kasvilajeja (lausunto 7.4.2014, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen). Suunnittelualueella ei sijaitse liito-oravan elinympäristöjä. Pienilmasto Päijänteen läheisyys vaikuttaa kaava-alueen tuuliolosuhteisiin. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue ei suoraan rajoitu vesistöihin, Päijänteen ranta on noin 70 metrin päässä. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (8) Maa- ja metsätalous Kaava-alueella ei harjoiteta maa- ja metsätaloutta. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelualueita eikä kohteita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella kaava-alueen ja sen lähiympäristön asukasmäärä sekä tarvittaessa asukkaiden ikä ja sosiaalinen rakenne Yhdyskuntarakenne kaava-alueen ja sen lähiympäristön yhdyskuntarakenne Kaupunki-/taajamakuva Asuminen Suunnittelualueen ympäristössä on rivitaloja ja erillispientaloja. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Korpilahden keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella toimii Nurmisen sahan vanhassa varastorakennuksessa sepänpaja, höyrykone- ja kattilahuone sekä viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä. Virkistys Korpilahden satama ja keskustan virkistysalueet ovat hyvin saavutettavissa suunnittelualueelta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Korpilahdentieltä, tonttiliittymät ovat Tähtiniementieltä ja Kirkkolahdentieltä. Joukkoliikenne Linja-autoasema sijaitsee noin 500m päässä Korpilahden keskustassa.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (9) Kevyt liikenne Alueelta on Korpilahdentien varressa kevyen liikenteen yhteydet itään ja länteen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue kuuluu osittain Kirkkorannan RKY-alueeseen (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Valtioneuvoston päätös 2009). Alueella ei ole muinaismuistokohteita. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee verkkoyhtiön pylväsmuuntamo ja tonteilla kulkee pienjännitejohtoja. Osa pienjännitejohdoista on mahdollisesti uuden päiväkotirakennuksen tiellä ja näiden siirrosta on tehty alustava kustannusarvio. Pylväsmuuntamoa ei ole tällä hetkellä tarvetta saneerata. Kaavoituksen yhteydessä tullaan varaamaan paikka korvaavalle puistomuuntamolle nykyisen pylväsmuuntamon välittömästä läheisyydestä. Nykyinen pylväsmuuntamo ja puistomuuntamo vaativat 15m etäisyyden päiväkotirakennukseen paloturvallisuuden vuoksi, joka on otettava huomioon päiväkodin suunnittelussa. Asemakaavan aiheuttama kunnallistekniikan rakentaminen ratkaistaan erillisellä sopimuksella. Kuva. Karttaote johtokartasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääosin Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (10) Kuva. Maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on merkitty vihreällä, valkoinen on yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maankuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (11) Kuva. Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaavat Tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on aluekeskusaluetta. Kuva. Karttaote yleiskaavasta. Voimassa olevat asemakaavat Ajantasa-asemakaavassa (vah 18.11.1988) suunnittelualueella on kaavamerkinnät KT (liikerakennusten ja ympäristöä häiritsemättömien työtilojen korttelialue). AOR (erillispientalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue). AR (rivitalojen korttelialue) ja VP (puisto). Alueella on kaksi rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus).

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (12) Kuva. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset KymppiR ohjelma (asuinaluekaavoissa) Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelautakunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (13) Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 5.3.2014. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella on kaksi Nurmisen sahan vanhaa rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus). Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla - Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV 31.12.2010) - Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008 - Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen - Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen linjaus) Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio alueiden täydennysinventointi (pvm) - Nurmisen sahan rakennusinventointi (pvm) - Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuodelle 2014. Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 13.1.2014. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 15.5.2014. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (14) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Jyväskylän Tilapalvelu 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 15.5.2014 ja maanomistajille 10.6.2014 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (15) tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 4.4.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ja rivitalojen rakentaminen alueelle sekä varmistaa kestävän rakennetun ympäristön kehittyminen alueella. Tavoitteena on, että uudisrakentaminen toteutetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallis-tilallisesti laadukkaasti ja tasapainoisesti suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin. - rakennetun ympäristön laatua koskevat tavoitteet - väestö- ja työpaikkatavoitteet - toimintojen sijoittamistavoitteet - palveluverkoston kehittäminen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Selostetaan aluetta koskevat maakuntakaavassa ja yleiskaavassa sekä tarvittaessa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt strategiset tavoitteet, väestö- ja työpaikkatavoitteet, alueidenkäytön tavoitteet ja rajaukset, suojeluohjelmat jne. - asukkaat ja työpaikat - palvelurakenne - yhdyskuntarakenne - kaupunkikuvalliset tekijät - korttelialueet ja niiden käyttötarkoitus.

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (16) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakennetun ympäristön ominaisuuksista johdetut tavoitteet. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kuvataan aluetta koskevat osallisten kaavaa koskevat tavoitteet. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kuvataan kaavan laatijan ja osallisten tavoitteet ympäristön laadun vaatimuksista. Muut tavoitteet 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus - YL-2 tontilla suunnitellun päiväkodin rakennusalalla 1 550 k-m2

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (17) - AR tontilla Tähtiniementien varressa tehokkuusluku e=0.25 - AR tonteilla Kirkkolahdentien varressa yhteensä 1 250 k-m2 Autopaikat ja pyöräpaikat: - YL-1 tontilla vähintään 1 autopaikka/100 k-m2 - AR tontilla vähintään 1,5 autopaikka/asunto - YL-1 ja AR tonteilla vähintään 1 polkupyöräpaikka/200 k-m2 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon tasapainoa. Alueen maaperän vesiolosuhteet muuttuvat. Maan pieneliöstön ja luonnonympäristössä viihtyvien eläinten olosuhteet heikkenevät. Kaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvien ja ihmisen toiminnasta hyötyvien pieneliöiden ja eläimien olosuhteet muuttuvat niille edullisiksi. 4.3 ALUEVARAUKSET Kuvataan ja perustellaan alueelle kaavoitetut toiminnot ja aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet Esitetään kortteleiden käytön periaatteet kuten rakennusten sijoittelu, pihat, leikki- ja oleskelupaikat, istutukset, huolto ja autopaikat. Kerrotaan perustelut rakentamista ohjaaville kaavamääräyksille kuten rakennusten muodolle, koolle, tyypeille ja rakentamistavalle. Rivitalojen korttelialue AR Palvelurakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue 4.3.2 Muut alueet Erityisalueet 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (18) 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja alueen luonne muuttuu keskustamaisemmaksi. Kaupunki-/taajamakuva Alueen rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien luonnetta Korpilahden pääraittina, päiväkodin tulee julkisena rakennuksena toimia rakennetun ympäristön laatukohteena alueella. Asuminen Asemakaavamuutos mahdollistaa uusien rivitalojen rakentamisen alueelle. Alueen rakentuminen rajoittaa näkymiä ympäristöstä Päijänteelle. Palvelut Päiväkodin rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien asemaa palveluiden keskittymänä alueella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavamuutos mahdollistaa pienimuotoisen elinkeinotoiminnan alueella. Virkistys Korttelialueen keskellä säilyy puistoalue (VP) pääosin ennallaan. Liikenne Alueen rakentuminen lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan tavoitteena on sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivän rakennuskannan, RKY alueen ja suojeltujen rakennusten ominaispiirteisiin ja arvoihin. Kulttuuri Kaavamuutos mahdollistaa kesäteatteritoiminnan alueella ja tilojen yhteiskäytön kulttuuritoiminnassa. Tekninen huolto Erityistoiminnat

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (19) Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti Korpilahdentien suunnasta kuvattuna (Arkkitehtipalvelu Oy, Korpilahden päiväkodin hankesuunnitelma toukokuu 2014). 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat maltillisia. Nykyistä puustoa pyritään säilyttämään puistoalueella. 4.4.3 Muut vaikutukset 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Valtatie 9 meluvaikutusten tarkastelu 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset liitetään selostukseen sekä kerrotaan niiden mahdollisista erityispiirteistä. 4.7 NIMISTÖ Kaavanmuutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Tavoitteena on mahdollisimman hyvin kaavan tarkoitusta noudattava toteuttaminen. Ohjeiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena rakennusluvasta päätettäessä. Toteutus- ja soveltamisoh-

xx:xxx / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS 10.6.2014 (20) jeet voidaan esittää myös havainnekuvissa, joita voidaan täydentää selittävin tekstein, luonnoksin ja detaljipiirustuksin. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kuvataan kaavan toteuttamisessa huomioitavia tekijöitä. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Määritellään asiat, joita tulee seurata kaavaa toteutettaessa ja sen jälkeen. SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.20xx välisen ajan. Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavaa (lausuntojen ja muistutuksen tarkempi sisältö ja vastineet on koottu selostuksen liitteeseen 7): Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella asemakaavaa on muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen xx.xx.20xx seuraavasti: