E H D O T U S KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N E H D O T U S S E L O S T U S 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306 TONTTEJA 4 JA 5 SEKÄ KORTTELIN 8 TONTTEJA 1,2, JA 3 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI KAAVATUNNUS 80:012 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelin 306 tontteja 4 ja 5 sekä korttelin 8 tontteja 1,2 ja 3 sekä virkistysaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan kortteli 306 sekä erityis- ja virkistysalue Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaavan tunnus 80:012 Kaavan päiväys Kaavan laatija Janne Kähkönen, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh janne.kahkonen@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Korpilahdentien, Tähtiniementien ja Kirkkolahdentien rajaamalla alueella. Etäisyys Jyväskylän keskustasta on 29km. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta, kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi kortteleiden 306 ja 8 kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

3 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA SELOSTUKSEN LISÄLEHTI... 27

4 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 2) asemakaavakartta, pienennös ( ) 3) Ysitien (Vt 9) melumallinnus 4) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (selostuksen sisällä) 5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite) 6) tonttijakokartta 7) asemakaavan seurantalomake Aluetta koskevat ja aluetta varten tehdyt selvitykset, jotka ovat kaavan tausta-aineistona: - Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen - Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen linjaus) - Korpilahden keskustan yleissuunnitelma Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV ) - Selvitys pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014) - Alue on osittain Kirkkorannan RKY aluetta (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 2009) - Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio -alueiden täydennysinventointi - Nurmisen sahan rakennusinventointi - Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) - Kaavanhakija on laatinut alueelle päiväkodin hankesuunnitelmia 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi korttelissa 8 sijaitsevien AOR-tonttien sekä korttelissa 306 sijaitsevien AR tonttien kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

5 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuoden 2015 aikana. Kokonaisuudessaan alueen toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilkkaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaava-alueella tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken. 2 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Tähtiniementiehen, idässä Korpilahdentiehen, etelässä Tähtiniementiehen ja lännessä. Alue on osin rakentumaton. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen koko on noin 2,05 ha. Alue on osittain vanhaa Nurmisen saha-aluetta, alueella sijaitsee saharakennuksia, rakentumaton osa alueesta on koivikkoa, alueen pohjoisosassa on rakennettuja rivitaloja. Saharakennukset: lautatarha ( ), höyrykone- ja kattilahuone + savupiippu (1934, sr-2), varastorakennus (1933 sr-2), viilaamo ( ). Höyrykone kattilahuone ja viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä. Varastorakennus on pajakäytössä, lautatarha on konesuojana ja varastotilana, rakennus on tarkoitus purkaa. Saharakennusten välissä sijaitsee kierrätyspiste. Alue on Korpilahden keskustarakennetta ja alueen kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät.

6 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Kuva. Kaava-alueen ja RKY-alueen aluerajaukset. Kuva. Nurmisen sahan rakennuksia alueella. Purettava lautatarha näkyy taustalla oikealla Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on näkyvällä paikalla Ysitieltä päin avautuvassa Päijännenäkymässä. Luonnonolot

7 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) - suunnittelualueella maasto laskee etelään, korkeuseroa alueella on noin 8 metriä - alueen alin korko on noin , - Päijänteen tulvakorkeus on /1000a (N2000), alin rakennuskorkeus suunnittelualueella on alueen maaperä on hietamaata Kuva. Kaava-alueen maaperäkartta (keltainen hieta). Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualueella ei ole tavattu kaavoituksessa huomioitavia eläin- tai kasvilajeja (lausunto , kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen). Suunnittelualueella ei sijaitse liito-oravan elinympäristöjä. Pienilmasto Päijänteen läheisyys vaikuttaa kaava-alueen tuuliolosuhteisiin. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue ei suoraan rajoitu vesistöihin, Päijänteen ranta on noin 70 metrin päässä. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Maa- ja metsätalous Kaava-alueella ei harjoiteta maa- ja metsätaloutta. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelualueita eikä kohteita.

8 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on entiselle kirkonkylälle tyypillisesti säilynyt varsin väljänä, vehreänä ja mittakaavaltaan maltillisena. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuva suunnittelualueen lähiympäristössä muodostuu pienimittakaavaisista pientaloista ja satama-alueen rakennuksista. Korpilahden keskustan kaupunkikuvaa hallitsee Kirkonmäelle rakennettu kirkko, luonteenomaista keskustamaisemassa ovat vehreät rannat ja näkymät Päijänteelle. Asuminen Suunnittelualueen ympäristössä on rivitaloja ja erillispientaloja. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Korpilahden keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella toimii Nurmisen sahan vanhassa varastorakennuksessa sepänpaja, höyrykone- ja kattilahuone sekä viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä. Virkistys Korpilahden satama ja keskustan virkistysalueet ovat hyvin saavutettavissa suunnittelualueelta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Korpilahdentieltä, tonttiliittymät ovat Tähtiniementieltä ja Kirkkolahdentieltä. Joukkoliikenne Linja-autoasema sijaitsee noin 500m päässä Korpilahden keskustassa. Kevyt liikenne Alueelta on Korpilahdentien varressa kevyen liikenteen yhteydet itään ja länteen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue kuuluu osittain Kirkkorannan RKY-alueeseen (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Valtioneuvoston päätös 2009). Alueella ei ole muinaismuistokohteita.

9 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee verkkoyhtiön pylväsmuuntamo ja tonteilla kulkee pienjännitejohtoja. Osa pienjännitejohdoista on mahdollisesti uuden päiväkotirakennuksen tiellä ja näiden siirrosta on tehty alustava kustannusarvio. Pylväsmuuntamoa ei ole tällä hetkellä tarvetta saneerata. Kaavoituksen yhteydessä tullaan varaamaan paikka korvaavalle puistomuuntamolle nykyisen pylväsmuuntamon välittömästä läheisyydestä. Nykyinen pylväsmuuntamo ja puistomuuntamo vaativat 15m etäisyyden päiväkotirakennukseen paloturvallisuuden vuoksi, joka on otettava huomioon päiväkodin suunnittelussa. Asemakaavan aiheuttama kunnallistekniikan rakentaminen ratkaistaan erillisellä sopimuksella. Kuva. Karttaote johtokartasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on tehty sahatoiminnasta johtuen selvityksiä pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014). Uusimmissa tuloksissa ei haitta-aineita alueelta löytynyt, mutta toimijoiden tulee varmistaa, ettei kaivutöiden yhteydessä pääse haitta-aineita ylempiin maakerroksiin. Ote raportista FCG 2/2009: Pilaantunut maa-aines on yli neljän metrin syvyydessä eikä kulkeutuminen maanpintaan ole kovin todennäköistä. Mikäli alueella tehtävissä maanrakennustöissä joudutaan kaivamaan näytepisteiden K9-K11 läheisyydessä, PCDD/F yhdisteitä sisältävään maakerrokseen asti, suositellaan maakerrokset 4 m syvyydestä ja sitä syvemmältä poistamaan. Pilaantuneet massat tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Jos kerros säilyy koskemattomana, on haitta-aineiden leviäminen ylempiin maakerroksiin epätodennäköistä Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääosin Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

10 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Kuva. Maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on merkitty vihreällä, valkoinen on yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen Kaava vahvistettiin maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa eikä siitä tullut ympäristöministeriöön yhtään valitusta. Vaihekaava tulee voimaan kuukauden kuluttua, ellei ministeriön vahvistuspäätöksestä valiteta. Maankuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.

11 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Kuva. Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaavat Tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on aluekeskusaluetta. Kuva. Karttaote yleiskaavasta. Voimassa olevat asemakaavat Ajantasa-asemakaavassa (vah ) suunnittelualueella on kaavamerkinnät KT (liikerakennusten ja ympäristöä häiritsemättömien työtilojen korttelialue). AOR (erillispientalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue). AR (rivitalojen korttelialue) ja VP (puisto). Alueella on kaksi rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus).

12 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Kuva. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset KymppiR ohjelma (asuinaluekaavoissa) Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. KymppiR ohjelma valmistui syyskuussa Ohjelma oli kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi.

13 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella on kaksi Nurmisen sahan vanhaa rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus). Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla - Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV ) - Korpilahden keskustan yleissuunnitelma Selvitys pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014) - Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen - Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen linjaus) Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio alueiden täydennysinventointi - Nurmisen sahan rakennusinventointi - Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuodelle Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ

14 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Jyväskylän Tilapalvelu Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa ja maanomistajille päivätyllä kirjeellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen

15 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkodin ja rivitalojen rakentaminen alueelle sekä varmistaa kestävän rakennetun ympäristön kehittyminen alueella. Tavoitteena on, että uudisrakentaminen toteutetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallis-tilallisesti laadukkaasti ja tasapainoisesti suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräyksissä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja suojelukohteet. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on aluekeskusaluetta. Suunnittelumääräyksissä todetaan, että alue on asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kaupunginosan keskus, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavan karttojen 2 6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Suunnittelussa tulee edistää muiden tavoitteiden ohella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu, kävely, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä.

16 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on, että uudisrakentaminen sopeutuu alueen mittakaavaan ja rakennetun ympäristön arvoihin sekä vahvistaa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti Korpilahdentien asemaa Korpilahden keskustan pääraittina Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Tietoa osallisten tavoitteista on saatu kiitettävä määrä sekä mielipiteinä että lausuntoina. Kaavaselostuksessa on kaavoittajan vastineet, joissa on käsitelty esitettyjä tavoitteita ja eritelty kuinka ne on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on saatu seitsemän lausuntoa ja kuusi mielipidettä. Lausunnon antoivat: Elenia Oy, Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen Museo, Keski-Suomen ELY-keskus, sekä Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja Liikenne- ja viheralueet Mielipiteensä antoivat: Jyväskylän yrittäjä yhdistysten yhteistyöryhmä sekä Heikki Jahkola, Marja Elsinen, Teemu Kantonen, Jukka Temonen ja Seppo Turunen Lausunnot ja kaavoittajan vastineet Elenia Oy - Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia johtoja ja pylväsmuuntamo. Pylväsmuuntamo vaatii 5m suojaetäisyyden lähimpiin rakennuksiin, päiväkodin kohdalla suojaetäisyys on 15m. - Pylväsmuuntamolle tai korvaavalle puistomuuntamolle on varattava ET-alue (12x12m) nykyisen pylväsmuuntamon välittömästä läheisyydestä. Mahdollisista johdonsiirto- / muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Vastine Muuntamolle on kaavassa osoitettu ET -alue. Suojaetäisyydet rakennuksiin on huomioitu kaavassa.

17 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän energia Oy toteaa lausunnossaan, että suunnittelualueella sijaitsee vesijohto ja paineviemärilinja ja että niiden siirroista ja kustannuksista tulee sopia erikseen Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Lisäksi lausunnossa esitetään vaihtoehtoja lähiympäristön viemäriverkoston uudelleenjärjestämiseksi. Vastine - Kiinteistöt liitetään paineviemäriin kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. - Jäteveden pumppaamon sijoitus ratkaistaan erillisellä sopimuksella kaupungin omistamalle maalle. Keski-Suomen pelastuslaitos - Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia tai luonnon sammutusvesipaikkoja pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. - Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. - Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi toimittaa tiedot Keski-Suomen pelastuslaitokselle liitettäväksi sammutusvesisuunnitelmaan. Vastine - Sammutus- ja pelastustoimia varten tehtävät sammutusvesijärjestelyt sovitaan erillisillä sopimuksilla. Keski-Suomen museo - Nurmisen sahan tiilirakennukset on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen suojelumerkinnällä sr-2. Niihin liittyvä suojelumääräys kuuluu: "Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennus on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkikuvallisesti sekä rakennustaiteellisesti merkittävää teollisuushistoriallista rakennuskokonaisuutta." Keski-Suomen museo esittää suojelumääräyksestä poistettavaksi kohdan: "... jota ei saa purkaa." Lähtökohtana on, ettei suojelumerkinnällä osoitettuja suojeltuja rakennuksia pureta. Lisäksi Keski-Suomen museo esittää, että määräyksen loppuun lisätään: "Rakennusja toimenpidelupaa vaativissa toimenpiteissä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto ennen luvan hyväksymistä." - Keski-Suomen museon katsoo, että asemakaavan muutoksella syntyvä uudisrakennus sijoittuu maisemallisesti keskeisellä paikalle Korpilahden kirkonkylän historialliseen kokonaisuuteen. Sillä on huomattavaa vaikutusta erityisesti Kirkonmäen asutusmaiseman murroskohtaan sekä kirkonkylän ns. uudempaan raittimaisemaan, joka linjattiin sotien jälkeisenä aikana. Paikalle rakennettavaksi esitetty uudisrakennus on massaltaan, mitoitukseltaan ja pinta-alaltaan huomattavan suuri suhteessa Korpilahden kirkonkylän olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön tässä osin keskustaa, jolle olennaista on varsin pieni mittakaava. - Erityisesti vanhan Korpilahden kulttuurihistoriallisen rakennus- ja maisemakokonaisuuteen kohdentuvan vaikutuksen vuoksi Keski-Suomen museo katsoo, että uudisrakennuksen suunnitteluun on erityisellä tavalla panostettava, jotta vanhan kirkkomaiseman ja siihen liittyvät vesi- ja maareittien historialliset arvot saavat vahvistusta uudisrakennuksesta eivätkä jää sille alisteiseksi. - Keski-Suomen museo kuitenkin katsoo, että jo kaavan valmistelun aikana tulisi tutkia kaavamääräyksissä mahdollistettavan rakennuksen massan ja korkeuden sekä muodon vaikutus ympäröivään maisemaan laajemmin kuin nyt liiteaineistoina esitetyissä maisemasovitteissa (erityisesti Korpiahon suunnasta sekä vaikutus valtakunnallisesti merkittävän Korpilahden Kirkonmäen lähi- ja kaukomaisemaan). - Purettavalla puisella varastorakennuksella ei ole olennaista kulttuurihistoriallista merkittävyyttä entisen saha-alueen rakennusperinnön näkökulmasta. - Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnokseen. Vastine - Suojeltavia rakennuksia koskevia määräyksiä on muutettu kaavakarttaan. - Päiväkodin suurta rakennusmassaa on kaavamääräyksin pyritty sopeuttamaan pienimittakaavaiseen ympäristöön määrittämällä mm. rakennuksen julkisivun enimmäispituus sekä harja- ja räystäskorot.

18 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) - Rakennuksen katon harjasuunta on määritetty, tavoitteena on että rakennuksen hahmo on maltillinen ja sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan. - Kaavamääräyksissä on rakennuksen kadunpuoleiset julkisivut määritetty tummiksi, tavoitteena on että päiväkoti muodostaa taustan saharakennuksille. Kaavamääräyksissä edellytetään, että uudisrakennusten tulee sopeutua RKY -alueen arvoihin. - Maisemasovituksia on muokattu ja tehty lisää (ks. alla ja havainnekuvat selostuksen lopussa), niissä on esitetty laajemmin suunnittelualueen ympäristöä ja tarkemmin päiväkotirakennuksen sopeutumista ympäröivään rakennuskantaan. Kuva. Aluejulkisivu Tähtiniementien suunnasta. Päiväkotirakennus sopeutuu mittakaavaltaan ympäristön rakennuskantaan. Kuva. Aluejulkisivu Korpilahdentien suunnasta. Keski-Suomen ELY-keskus - Kaavan tavoitteista ja kaavaluonnoksen sisällöstä huolimatta kaavaselostuksen luonnos on niukka. Kaavamääräysten perusteluja ja kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja merkittävän kulttuuriympäristön arvoihin tulisi selostaa tarkemmin. - Kaava-alue rajautuu yhdystiehen (Korpilahdentie). Korpilahdentie ei ole mukana kaava-alueessa, Korpilahdentiellä on voimassa olevassa asemakaavassa LYT merkintä. Korpilahdentie tulee sisällyttää mukaan kaava-alueeseen ja osoittaa se MRL:n 83 :n mukaisesti katualueena. - Kaavan tausta-aineistona mainitaan selvitys pilaantuneista maista (FCG 4/2014). Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan kerrota selvityksen sisällöstä eikä sitä, että ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään on merkitty yksi kohde eli Nurmisen saha, johon liittyy maankäyttörajoite. Kaavaselostusta ja kaavamääräyksiä on tältä osin täydennettävä. Vastine - Kaavamääräysten perusteluja on avattu kaavaselostuksessa. Havainnekuvia on tarkennettu ja laadittu lisää (ks. yllä ja havainnekuvat selostuksen lopussa), jotta kaupunkikuvallisia vaikutuksia voidaan arvioida. - Korpilahdentietä ei oteta mukaan kaava-alueeseen eikä sitä osoiteta katualueeksi. - Kaavaselostusta on täydennetty pilaantuneita maita koskevien selvitysten osalta (FCG 2/2009 ja FCG 4/2014).

19 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Jyväskylän kaupunki, Tilapalvelu - päiväkodin tontti ja saharakennusten tontti tulee erottaa omiksi tonteikseen - päiväkodin tonttia tulee laajentaa hieman länsisuuntaan (päiväkodin piha-alueiden mitoitus) - päiväkodin rakennusalan rajan tulee olla väljempi etelä- ja länsipuolelle - autopaikat tulee osoittaa molemmille tonteille ominaan - autopaikan säilytyspaikan rajausta tulee väljentää - kaavamääräyksissä ei tule määritellä yhtä julkisivua pääosin lasiseksi - sitovana kattomuotona määriteltyä harjakattomääräystä on syytä väljentää - yleinen jalankulkuvaraus tontin sisällä on turha - suojeltavien rakennusten tontin osalta tulisi vielä selvittä mahdollisuus jakaa se omiksi tonteiksi olemassa olevien omistusten mukaan - lisäksi Jyväskylän Tilapalvelu esittää, että pylväsmuuntamo siirretään tontilta erilliselle ET-tontille. Vastine - Kaavaehdotukseen on tehty esitetyt tonttijaot ja autopaikat on osoitettu omille tonteille. - Päiväkodin tonttia on laajennettu länsisuuntaan. - Rakennusalaa on väljennetty. - Autojen säilytyspaikkojen rakennusalat on osoitettu kaavassa ohjeellisina, niitä on tarkennettu kaavaehdotukseen. - Julkisivumääräystä on muokattu. - Harjakatto säilytetään. Rakennuksen hahmoa on tutkittu luonnossuunnitelmissa. - Jalankulkuyhteys on ohjeellinen ja säilyy kaavassa. - ET-alue on varattu muuntamon rakentamista varten. Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viheralueet - Päiväkodin saattoliikenne on huomioitava, joko tontille riittävästi tilaa tai osoitettava Kirkkolahdentien varteen. - Korpilahden keskustan ainoa hyötykeräyspiste sijaitsee alueella. Keräyspistettä ei voida lopettaa, se on säilytettävä alueella tai sille on osoitettava korvaava paikka lähialueelta. Vastine - Saattoliikenne on tarkoitus järjestää tontilla pihakatu merkinnällä osoitetulla alueella. - Hyötykeräyspisteelle osoitetaan uusi paikka lähialueelta, sijainti ratkaistaan erillisellä sopimuksella. Jyväskylän yrittäjä -yhdistysten yhteistyöryhmä Mielipiteessä Korpilahden päiväkodin nykyistä paikkaa pidetään erinomaisena niin sijainnillisesti kuin ympäristöllisesti, lisäksi uudelle rakennukselle on laajennustilaa viereisellä Tele tontilla. Uusi päiväkodin tontti todettiin pienemmäksi kuin nykyisen päiväkodin ja Tele-tontin pinta-ala. Mielipiteessä päiväkodin siirtämistä satama-alueelle pidetään yritystoiminnan kannalta epäedullisena. Mielipiteen mukaan korttelit 8 ja 306 ovat nykyisessä kaavassa varattu yritystoiminnan käyttöön ja ne tulee jatkossakin varata yritystoiminnalle. Mielipiteen mukaan alue on satama-alueen yritystoiminnan tukialuetta ja tontti ainoa sataman läheisyydessä oleva yritystontti. Sijoitettaessa päiväkoti nyt suunnitellulle tontille tulee

20 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) sataman uuden yritystoiminnan kehittyminen estymään, myös nykyisin alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset voivat vaikeutua. Mielipiteessä todetaan, että satama on suosittu matkailukohde, jota on kehitetty määrätietoisesti. Sataman vetovoimaa lisäävät vanhoissa saharakennuksissa toimivat kesäteatteri ja pajarakennus. Alueen tulevaisuuden kehitystä tulee jatkaa tavalla, joka vahvistaa ja kehittää satama-aluetta yritystoimintaa tukevana alueena. Mielipiteessä todetaan, että Jyväskylässä toimivat Yrittäjäyhdistykset eivät hyväksy Korpilahden päiväkodin rakentamista nyt suunnitteilla olevalle paikalle. Sijoituspäätös on tehty puutteellisin perustein, koska päätöksen vaikutuksia keskeiselle yritystoiminta-alueelle ei ole selvitetty esim. yritysvaikutusarviointimenettelyllä. Mielipiteessä vaaditaan kirjallista selvitystä päiväkodin siirtopäätökselle. Vastauksessa pyydetään erityisesti vastaamaan kysymyksiin: - Mitkä perusteet vaikuttivat päätökseen niin, että tuloksena oli siirtää päiväkoti pois nykyiseltä tontilta? - Mitkä perusteet vaikuttivat päätökseen niin, että sijoituspaikaksi valittiin yritystoiminnalle varattu satama-alue? Vastine Korpilahden kirkonkylää ja erityisesti satama-aluetta on kehitetty johdonmukaisesti kuntien yhdistymisestä 2009 lähtien. Vuonna 2008 valmistui Korpilahden keskustan yleissuunnitelma, joka on tehty vuorovaikutteisena suunnitteluprosessina yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan kanssa. Yleissuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu mm. keskustaajaman vetovoimaisuuden lisääminen ja asumisviihtyisyyden parantaminen. Kaavaratkaisu perustuu yleissuunnitelmassa esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin sekä päiväkodin sijaintiselvitykseen. Yleissuunnitelmassa (Arkkitehdit M3 Oy, 2008) on esitetty, että alueelle rakennetaan julkinen rakennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa. Päiväkodin laajentaminen nykyisellä tontilla ei ole mahdollista tilan ahtauden takia, rakennettaessa viereiselle Teletontille aiheutuisi laskelmien mukaan lisäkustannuksia yhteensä noin Kustannuslaskelmissa on huomioitu Teletalon purkaminen, väistöpäiväkodin ja väliaikaisen piha-alueen rakentaminen sekä väistöpäiväkodin vuokrakustannukset. Päiväkodin siirtäminen avaa uusia mahdollisuuksia Teletontin käytölle ja siten Korpilahden keskustan kehittämiselle. Sataman ja keskustan yritystoiminnalle on kehittämispotentiaalia mm. vielä rakentamattomassa korttelissa 307 (K Liikerakennusten korttelialue ) ja sekä korttelissa 208, jossa on käynnistymässä kiinteistökehittämishanke. Tavoitteena korttelin 208 kehittämisessä on yleissuunnitelman mukaisen liikekeskuksen rakentaminen alueelle. Kortteli 8 ei ole varattuna yritystoiminnalle vaan asumiselle (AOR). Osa päiväkodin sisätiloista ja pysäköintialueet tulevat olemaan yhteiskäytössä ja tukevat siten saharakennusten ja satama-alueen toimintoja. Kaavamerkintä YL-2 mahdollistaa, että alueelle saa sijoittaa ympäristölle häiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja sekä kulttuuritiloja. Perusteet päätökselle siirtää päiväkoti nykyiseltä tontilta satama-alueelle ovat yhteenvetona: - Nykyinen päiväkodin tontti ahdas laajennukselle ja Tele-tontin käyttöönotosta johtuvat ylimääräiset kustannukset ( ). - Korpilahden keskustan yleissuunnitelmassa on esitetty, että alueelle rakennetaan julkinen rakennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa. - Päiväkodin rakentaminen alueelle ei estä alueen yritystoiminnan kehittämistä, sataman ja keskustan alueella on yritystoiminnalle soveltuvia tontteja. Kooste yksityishenkilöiden mielipiteistä Asukkailta saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomioita osittain samoihin asioihin kuin Jyväskylän yrittäjäyhdistysten yhteistyöryhmän jättämässä mielipiteessä. Asukkaiden mielipiteissä kritisoitiin uuden päiväkodin sijoittamista satama-alueen tuntumaan. Mielipiteissä todettiin, että alue tulisi jatkossakin olla varattuna sata-

21 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) ma-alueen kehittämiseen yritys-, matkailu- ja virkistyskäyttöön. Satama-aluetta ei myöskään pidetty turvallisena päiväkodin sijainnille Päijänteen läheisyyden takia. Nykyisen päiväkodin tonttia ja viereistä Teletalon tonttia pidettiin parempana vaihtoehtona uudelle päiväkodille. Lisäksi yhdessä mielipiteessä toivottiin, että pajarakennuksen vieressä olevat koivut säilytettäisiin ja tuotiin esiin tontin sisäisestä ympäriajettavuudesta mahdollisesti aiheutuva haitta. Vastine - Korpilahden keskustan yleissuunnitelmassa (Arkkitehdit M3 Oy, 2008) on esitetty, että alueelle rakennetaan julkinen rakennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa. - Nykyisen päiväkodin laajentaminen/uuden päiväkodin rakentaminen viereiselle Teletontille aiheuttaisi laskelmien mukaan lisäkustannuksia yhteensä noin Kustannuslaskelmissa on huomioitu Teletalon purkaminen, väistöpäiväkodin ja väliaikaisen piha-alueen rakentaminen sekä väistöpäiväkodin vuokrakustannukset. - Päiväkodin siirtäminen avaa uusia mahdollisuuksia Teletontille käytölle ja siten Korpilahden keskustan kehittämiselle. - Uuden päiväkodin sijainti on hyvin saavutettavissa eri puolilta Korpilahtea. - Päiväkodin rakentaminen kaavan mukaiselle paikalle kehittää sisääntulonäkymää saavuttaessa Ysitieltä Korpilahden keskustaan. - Satama-aluetta on jatkossakin mahdollista kehittää yritystoimintaa varten. Suunnittelualueen vieressä on rakentumaton K-tontti (kortteli 307), johon on osoitettu rakentamisoikeutta liikerakennusten rakentamista varten noin 1 880k-m2 (e=0.4). Alueella on kaavamerkintä K: Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myymälöitä ja muita kaupallisen palvelun rakennuksia. Uudisrakentamisen tulee muodon, mittasuhteiden, julkisivumateriaalien ja värityksen suhteen sopeutua olevaan rakennuskantaan. Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kerrosalan 50 m2 kohti. - Korpilahden uuden päiväkodin tontti ei muodosta käyttäjän kannalta mitään erityistä turvallisuusriskiä. Rakennus aidataan hyvin kuten päiväkodit yleensäkin. Pihan valvottavuuteen kiinnitetään huomiota: valaistus on kunnossa, ei ole valvonnan ulkopuolisia alueita, toimintoja rajataan. Päiväkodissa toimitaan pienryhmäperiaatteella ja ulkoillaan eri aikoina joten kaikki lapset eivät ole yhtä aikaa pihalla. Päiväkodissa on ammattitaitoinen henkilökunta ja turvallisuussuunnitelmat kunnossa (Jyväskylän kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelut/varhaiskasvatus). - Kaavaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan täysikasvuisia puita tulee säilyttää tonteilla. Kaava mahdollistaa rakenteelliset ratkaisut, jolla pihakadun ympäriajettavuudesta aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Kaavaehdotuksesta tehdyt muistutukset, niihin laaditut vastineet sekä muistutusten johdosta tehdyt muutokset kuvataan selostuksen lisälehdillä, jotka laaditaan kaavaehdotuksen nähtävänä pitämisen jälkeen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaehdotuksen Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx Kaupunkirakennelautakunta käsittelee maankäyttösopimukset xx.xx.20xx Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx

22 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 2,05 ha. - YL-2 tontilla suunnitellun päiväkodin rakennusalalla rakennusoikeutta 1 550k-m2 ja Nurmisen sahan rakennuksilla yhteensä 100k-m2 - AR tontilla Tähtiniementien varressa tehokkuusluku e= AKR tonteilla Kirkkolahdentien varressa yhteensä k-m2 Autopaikat ja pyöräpaikat: - YL-2 tontilla vähintään 1 autopaikka/100 k-m2 - AR tontilla vähintään 1,5 autopaikka/asunto - YL-2 ja AKR tonteilla vähintään 1 polkupyöräpaikka/200 k-m2 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon tasapainoa. Alueen maaperän vesiolosuhteet muuttuvat. Maan pieneliöstön ja luonnonympäristössä viihtyvien eläinten olosuhteet heikkenevät. Kaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvien ja ihmisen toiminnasta hyötyvien pieneliöiden ja eläimien olosuhteet muuttuvat niille edullisiksi. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Rivitalojen korttelialue AKR - Alueelle on kaavoitettu kolme AKR tonttia, rakennusoikeutta on 500k-m2/tontti. - Kaava mahdollistaa II-kerroksisten rivitalojen ja/tai pienkerrostalojen rakentamisen. - Harjakattoisten rakennusten päädyt ovat Tähtiniementielle päin (rakennusten harjasuunta on määritetty). - Tonttien autopaikat ja autokatosten rakennusalat on osoitettu Kirkkolahdentien varteen. - Kaavassa mahdollistetut julkisivumateriaalit on määritelty rakennusten sopeuttamiseksi lähiympäristön RKY-alueen rakennuskantaan.

23 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL-2 - Päiväkoti on sijoitettu Korpilahdentien varteen lähelle tontin rajaa, jotta piha-alueille jää tilaa puiston puolelle. - Päiväkotirakennuksen hahmoa ja julkisivuja koskevilla määräyksillä rakennusta on pyritty sopeuttamaan lähiympäristön ja RKY-alueen rakennuskantaan (mm. kattomuoto, harja- ja räystäskorkeudet ja julkisivumateriaalit). - Pihakatualueeksi osoitettu alue toimii sekä päiväkodin saattoliikennettä varten että yhteiskäyttöpysäköintialueena päiväkodin henkilökunnalle ja saharakennuksen käyttäjille. Puistoalueet VP - Puistoalue korttelin keskellä säilyy YL-2 tonttiin liitettävää osaa lukuun ottamatta ennallaan. Erityisalueet ET - Kaavassa on varattu ET-alue puisto-/pylväsmuuntamolle. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla on kohtalaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, uusi rakentaminen tiivistää maltillisesti alueen yhdyskuntarakennetta. Rakenteen tiivistymisestä aiheutuvat vaikutukset ovat merkittävimmät alueen lähiympäristössä. Toteutuessaan kaava tuo alueelle arvion mukaan uutta asukasta. Tämä mahdollisesti aiheuttaa oppilasmäärien kasvua lähialueiden kouluissa ja päiväkodeissa. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen mukaan alueen rakentuessa nykyinen koulujen ja päiväkotien määrä pystytään pitämään ennallaan. Toteutuessaan kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta, joka on erityisen suotavaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Kaava-alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Olemassa olevan jo rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Kaavaratkaisu on Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian tavoitteisiin nähden neutraali. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää olevaa yhdyskuntarakennetta, mahdollistaa palveluverkoston kehittämisen ja kohentaa elinympäristön laatua rakennussuunnittelumääräysten avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavamääräyksillä edistetään alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymistä (RKY alue). Kaava-alueella ei ole erityisiä luontokohteita. Kaavamerkinnöillä säilytetään alueen puisto-/lähivirkistysalueet. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla varmistetaan alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon tilavaraukset. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin.

24 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) 6. Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset. Kaukomaisemassa vaikutukset ovat vähäiset mutta näkyvät kun rakentamattomat alueet rakentuvat. Lähimaisemassa suurimmat vaikutukset näkyvät alueella liikkuville sekä alueen lähiympäristössä asuville. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Rivitalojen rakentuessa alueen väestömäärä kasvaa henkilöllä. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja alueen luonne muuttuu keskustamaisemmaksi. Kaupunki-/taajamakuva Alueen rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien luonnetta Korpilahden pääraittina, päiväkoti tulee julkisena rakennuksena toimimaan rakennetun ympäristön laatukohteena alueella. Asuminen Asemakaavamuutos mahdollistaa uusien rivitalojen rakentamisen alueelle. Alueen rakentuminen rajoittaa näkymiä ympäristöstä Päijänteelle. Palvelut Päiväkodin rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien asemaa palveluiden keskittymänä alueella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavamuutos mahdollistaa yritystoiminnan YL-2 korttelialueella. YL-2 tontin yhteiskäytössä olevat tilat ja alueet tukevat satama-alueen toimintoja. Virkistys Korttelialueen keskellä säilyy puistoalue (VP) pääosin ennallaan. Liikenne Alueen rakentuminen lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan tavoitteena on sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivän rakennuskannan, RKY alueen ja suojeltujen rakennusten ominaispiirteisiin ja arvoihin. Uudisrakentamisen sopeuttaminen ympäristön rakennuskantaan on varmistettu mm. rakennusmassojen korkeutta ja julkisivuja koskevilla kaavamääräyksillä. Kulttuuri Kaavamuutos mahdollistaa kesäteatteritoiminnan alueella ja tilojen yhteiskäytön kulttuuritoiminnassa. Tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ruokasalin, leikkisalin ja keittiön yhteiskäyttö iltaisin. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Kaavassa on varaus ET-alueelle, johon on mahdollista rakentaa puisto-/pylväsmuuntamo. Suunnittelualueella sijaitseville hyötykeräysastioille osoitetaan uusi paikka lähialueelta.

25 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti ja ympäröivää rakennuskantaa Tähtiniemen suunnasta kuvattuna (Arkkitehtipalvelu Oy, Korpilahden päiväkodin hankesuunnitelma syyskuu 2014). Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti ja ympäröivää rakennuskantaa etelän suunnasta kuvattuna.

26 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti Korpilahdentien katunäkymässä. Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti Ysitien suunnasta nähtynä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat maltillisia. Tavoitteena on, että nykyistä puustoa säilytetään tonteilla ja puistoalueella Muut vaikutukset 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueen rakentuessa liikenne lisääntyy Kirkkolahdentiellä. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavan korttelialueet ja alueita koskevat määräykset kohdassa NIMISTÖ Kaavanmuutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavan yhteydessä ei ole laadittu erillistä rakentamistapaohjetta, rakennussuunnittelua ohjaavat määräykset on kirjattu kaavakarttaan. Havainnekuvia päiväkodista on esitetty selostuksessa.

27 80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa. SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.20xx välisen ajan. Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavaa (lausuntojen ja muistutuksen tarkempi sisältö ja vastineet on koottu selostuksen liitteeseen 7): Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella asemakaavaa on muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen xx.xx.20xx seuraavasti:

28 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306 TONTTEJA 4 JA 5, KORTTE- LIN 8 TONTTEJA 1, 2 JA 3 SEKÄ JA VIRKISTYSALUETTA Kaavatunnus 80:012 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kuva. Kaava-alue sijaitsee Korpilahden keskustassa. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Korpilahdentien, Tähtiniementien ja Kirkkolahdentien rajaamalla alueella. Etäisyys Jyväskylän keskustasta on 29km. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä ja merkittävällä paikalla. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta, kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Nykyinen vuonna 1986 rakennettu päiväkoti on jäänyt pieneksi eikä sen laajentamista ahtaalla tontilla ole pidetty mahdollisena. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi korttelissa 8 sijaitsevien AOR- tonttien sekä korttelissa 306 sijaitsevien AR -tonttien kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa ( ) suunnittelualue on aluekeskusaluetta. Ajantasa-asemakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualueella on kaavamerkinnät KT (liikerakennusten ja ympäristöä häiritsemättömien työtilojen korttelialue), AOR (erillispientalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue), AR (rivitalojen korttelialue) ja VP (puisto). Alueella on kaksi rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen linjaus) Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008 Jyväskylän kaupungin tilapalvelu on tehnyt alueen kaavoittamisesta kaavoitushakemuksen Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV ) Selvitys pilaantuneista maista (FCG 4/2014) Alue on osittain Kirkkorannan RKY -aluetta (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Valtioneuvoston päätös 2009) Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio alueiden täydennysinventointi Nurmisen sahan rakennusinventointi Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) Kaavanhakija on tehnyt alueelle päiväkodin hankesuunnitelmia Suunnittelualueen nykytilanne: - alue on osittain vanhaa Nurmisen saha-aluetta, alueella sijaitsee saharakennuksia, osa alueesta on koivikkoa, alueen pohjoisosassa on rakennettuja rivitaloja - saharakennukset: lautatarha ( ), höyrykone- ja kattilahuone +savupiippu (1934, sr-2), varastorakennus (1933 sr-2), viilaamo ( ) - höyrykone-kattilahuone ja viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä - varastorakennus on pajakäytössä

29 17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) - lautatarha on konesuojana ja varastotilana, rakennus on tarkoitus purkaa - saharakennusten välissä sijaitsee kierrätyspiste - suunnittelualueen maasto laskee etelään, korkeuseroa alueella on noin 8 metriä - alin korko on noin , tulvakorkeus /1000a (N2000), alin rakennuskorkeus alueen maaperä on hietamaata - alue on Korpilahden keskustarakennetta, kevyenliikenteen yhteydet ovat hyvät 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. Kaava-alueella maa-alueita omistavat Jyväskylän kaupunki ja Asunto Oy Korpilahden Saharanta. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän kaupunki, tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Jyväskylän kaupunki: Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset liikenteeseen, reitteihin ja yhteyksiin - vaikutukset maisemaan, luonnonympäristöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä-syksy 2014) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi ) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimitta-

30 17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) neet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kuva. Kaava- ja RKY-alueen rajaus ja näkymäsuunnat. Hyväksymisvaihe ( ) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kuva. Korpilahden satamaa Tähtiniemen suunnasta. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kuva. Näkymä suunnittelualueelta Päijänteelle. 11. Yhteystiedot Janne Kähkönen, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. Janne Kähkönen (014) Jaana Nyman (014) etunimi.sukunimi@jkl.fi internet Kuva. Nurmisen sahan rakennuksia alueella. Kuva. Suunnittelualueen ja RKY-alueen rajaus.

31

32

33 Melumallinnus Korpilahden päiväkodin tontti KAAVOITUS 2014 ( ) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien (Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Korpilahden päiväkodin tontin alueelle. Selvitys on tehty Korpilahden päiväkodin tontin asemakaavoituksen lähtötiedoksi.. Tieliikennemelun laskentamallilla on arvioitu nykyisiä melutasoja sekä melutasoja vuoden 2040 liikennemäärillä. 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 2.1 Tieliikenne suunnittelualueella Laskennassa käytetyt Ysitien (Vt9) tieliikennettä koskevat tiedot on esitetty alla. Liikennemäärätiedot perustuvat Keski- Suomen ELY-keskuksen vuoden 2010 liikennemääräkarttaan. Ysititien liikenteen kasvukertoimeksi on arvioitu 1,43 tiehallinnon vuodelle 2040 määritetyn alueittaisen kasvukertoimen perusteella (Keski-Suomi, valtatiet > 2040, kasvukerroin 1,43). Raskaan liikenteen osuus perustuu ELY-keskuksen vuoden 2010 raskaanliikenteen liikennemääräkarttaan ). Nopeusrajoitus alueella on 80 km/h Korpilahden taajaman risteystä lähestyttäessä. 2.2 Ympäristömelun ohjearvot KVL (2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.43) Raskaan liikenteen osuus nopeus 8956 ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 11 % (954 ajoneuvoa/vrk 2010, pyöristetty ylöspäin) 100 km/h / 80 km/h Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o ): Ohjearvot ulkona: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. meluvalli Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvot sisällä: Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db.

34 2.4. Laskentamalli Tieliikenteen aiheuttamia melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996). Ohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Laskentamallissa pohjana on käytetty Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatimaa maastomallia. Melutasoja on laskettu 10 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. 3 TULOKSET 3.1 Tulokset Nykytilanne: Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat n. 100 metrin etäisyydelle Korpilahden keskustan suuntaan. Nykytilanteessa kyseiset meluvyöhykkeet eivät ulotu kaava-alueelle. Melutasot suunnitellulla päiväkodin tontilla ovat noin db tasolla päiväaikaan. Ennustetilanne 2040 Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat pisimmillään n. 150 metrin etäisyydelle Korpilahden keskustan suuntaan. Myöskään ennustetilanteessa päiväajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet eivät ulotu suunnitellulle päiväkodin tontille, jossa meluarvot ovat suurimmillaan noin 50 db. LIITTEET: 1. Melukartta nykytilanne päivä- ja yöaikaan 2. Melukartta ennustetilanne 2040 päivä- ja yöaikaan

35 Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu, nykytilanne Ysitien tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Korpilahden päiväkodin tontin kohdalla. Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Ysitien tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Korpilahden päiväkodin tontin kohdalla. Nykytilanne yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot: KVL (nykytilanne): 8956 ajoneuvoa/vrk Raskaan liikenteen osuus: 11 % (1410 ajoneuvoa/vrk) Nopeus: 80 km/h Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu Jyväskylän kaupunki / Kaavoitus /

36 Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu, ennustetilanne 2040 Ysitien tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Korpilahden päiväkodin tontin kohdalla. Ennustetilanne 2040 päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Ysitien tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Korpilahden päiväkodin tontin kohdalla. Ennustetilanne 2040 yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot: KVL (ennuste 2040, kasvukerroin 1,35): ajoneuvoa/vrk Raskaan liikenteen osuus: 11 % (1410 ajoneuvoa/vrk) Nopeus: 80 km/h Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu Jyväskylän kaupunki / Kaavoitus /

37