Itsemurhien ehkäisy Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017 Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä on mielenterveyden edistäminen. Seura toimii: mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa toimii kansainvälisessä yhteistyössä Seuran toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
SOS-Kriisikeskus Suomessa on 20 kriisikeskusta. Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. Kriisiauttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea elämäntilanne. Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille. SOS-kriisikeskuksessa on 33 työntekijää tällä hetkellä
Kriisikeskuksen palvelut Kriisivastaanotolla toteutuvat keskustelut kasvokkain, tarvittaessa tulkin avustuksella. Ryhmätoiminta. Ammatillisesti ohjattua vertaistukea ryhmissä. Hyödyntää samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja ymmärtämystä. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Tukinet tarjoaa henkilökohtaista tukea, keskusteluryhmiä ja tietopalveluita netissä. Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa Koulutetut vapaaehtoiset toimivat päivystäjinä kriisipuhelimessa ja Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä tai vertaisryhmäohjaajina Selma oma-apuohjelma kriiseihin, nettipohjainen 8 viikkoa kestävä ohjelma + 3 tukikeskustelua.
ITSEMURHAT SUOMESSA Vuosittain Suomessa lähes 15 000 25 000 ihmistä yrittää itsemurhaa. Noin 1000 onnistuu, lähes kaksinkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna ja puolitoistakertainen EU-maihin verrattuna. Suomessa itsemurhat ovat vuodesta - 90 vähentyneet, noin kolmasosalla. Itsemurhavaarassa olevien riskiryhmistä suurin on itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä 60-100 kertaiseksi. Enemmistö itsemurhan tehneistä on miehiä, ¾. Miesten itsemurhaluvut ovat laskusuunnassa, naisten kohdalla itsemurhaluvut pysyvät paikoillaan. Helsingissä hoitoon johtaa vuosittain 350 im-yritystä / 100 000 asukasta kohden. Naisia ja miehiä on yhtä paljon.
Vuoden 2013 aikana itsemurhan teki 887 henkilöä, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna 2013 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä 100 000 asukasta kohden oli 16,3 tapausta (miehillä 24,9 ja naisilla 8,0). Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla. 15 24-vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes. Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on viime vuosina ollut Suomessa laskussa. Sen sijaan nuorten naisten itsemurhakuolleisuudessa ei ole ollut nähtävissä vähenemistä. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa. Lähde: Tilastokeskus 17.4.2015 6 Mielenterveysseura
Itsemurha ja itsemurhayritys Itsemurhaa yrittänyt henkilö kokee usein psyykkistä kipua josta ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa. Itsemurha ja itsemurhayritys on harvoin selittävissä vain yhdellä syyllä, usein taustalla on vaikea elämäntilanne ja useita syitä. Yksilöllinen haavoittuvuus johon vaikuttaa muun muassa aiemmat traumaattiset kokemukset. Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, yllättävä käänne, hetken mielijohde, erityisesti nuorten kohdalla. Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä jää vaille psykososiaalista tukea pian itsemurhayrityksen jälkeen. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltää tapahtuneen, mikä usein avun hakemista itse jonka vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen on tärkeää. 17.4.2015 7 Mielenterveysseura
Itsemurhalle altistavat tekijät Aiempi itsemurhayritys joka lisää uuden itsemurhayrityksen riskiä 60-100 kertaisesti. Itsemurhan riskitekijöitä ovat varhaiset traumaattiset kokemukset. Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennus ovat suuria riskitekijöitä itsemurhayritykselle. Masentuneessa mielentilassa emotionaaliset aivot ovat yliaktiiviset ja rationaalisesta toiminnasta vastaavan otsalohkon toiminta vähenee. Itsemurhan laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. akuutit kriisitilanteet, traumaattiset menetykset, kiintymyssuhteen häiriö, pettymys, ero tärkeästä ihmisestä, työpaikan menetykset, kokemus henkilökohtaisesta epäonnistumisesta.
Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Suurin riskiryhmä ovat itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta. Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa Asiakkaiden kyky ja halu ottaa vastaan apua, varsinkin kun mielikuvat avusta ovat epäselviä, on joskus heikko. Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito. Tarvetta akuutille tuelle itsemurhayrityksen jälkeen on erityisesti sille ryhmälle joka ei ole psykiatrisen hoidon tarpeessa vaan muutoin vaikeassa elämäntilanteessa. Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen. 17.4.2015 9 Mielenterveysseura
Itsemurhaa yrittäneiden akuutille tuelle on tarvetta Usein itsemurhayritykset tai itsetuhoiset ajatukset jäävät käsittelemättä akuutin kriisin yhteydessä. Usea hyötyisi siitä, että voisi tilanteen ollessa ajankohtainen saisi tukea tilanteensa purkamiseen. Tärkeää olisi myös käydä läpi miten asiakas voi toimia itsensä hyväksi ja estää itsemurhayritys. Tiedetään että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen, voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Erityisesti asiakkaat jotka eivät ole psykiatrisen hoidon tarpeessa, hyötyisivät nopeasti toteutuvasta matalan kynnyksen psykososiaalisesta tuesta.
LINITY Lyhytinterventiomalli Suomessa Viisivuotinen hanke on käynnistynyt interventiomallin tuomiseksi ja jalkauttamiseksi pysyväksi toimintamalliksi Suomeen (RAY-rahoitteinen) ASSIP = Attempted suicide short intervention -> LINITY = Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille Tavoitteet: Tuoda ja implementoida ASSIP -lyhytinterventiomalli Suomeen Itsemurhayritysten ja itsemurhien vähentäminen ja ehkäiseminen Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidon kehittäminen Intensiivinen yhteistyö sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa itsemurhaa yrittäneiden tuen pariin ohjautumiseksi Mallin mukainen asiakastyö itsemurhaa yrittäneiden tukemiseksi syksystä 2013 alkaen Mallin levittäminen ja jalkauttaminen pysyväksi kriisituen muodoksi Suomessa yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. 17.4.2015 11 Mielenterveysseura
LINITY interventiomallin taustaa Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: prof. Konrad Michel ja psykologian lis. Anja Gysin-Maillart. Bernissä mallin mukaista työtä 9 vuotta ja 3 vuotta tutkimusta. Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen. Mallista on Sveitsissä tehty arviointi- ja seurantatutkimus jonka tulokset ovat lupaavia. Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/ itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta. Malli on strukturoitu tukimalli joka koostuu 4 neljästä istunnosta. Tämän lisäksi tarjotaan yhtä istuntoa läheisten tai hoitavan tahon kanssa. 17.4.2015 12 Mielenterveysseura
LINITY- mallin sisältö 4-5 istuntoa 1.Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan - asiakas kertoo keskeyttämättä ja omin sanoin itsemurhayritykseen johtaneen tilanteensa 2. Videon katselu - keskustellaan videon herättämistä ajatuksista ja tunteista, itsemurhayritykseen johtaneen toiminnan rakenteesta, laukaisevista tekijöistä ja elämäntilanteen kuormittavuudesta. 3. Kirjoitettu yhteenveto asiakkaan tarinasta -haavoittuvuuskohtien ja varoitusmerkkien tunnistaminen -psykoedukatiivinen esite asiakkaalle 4. Henkilökohtaiset turvataidot - turvataitojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvakortille - akuutin tilanteen toimintaohjeet itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi yhteystietoineen 5. Seuranta ja yhteydenpito - säännölliset yhteydenotot 2 vuoden ajan kirjeitse ja sähköpostitse. Tarvittaessa vastaanottokäyntejä tilanteen vaatiessa. 17.4.2015 13 Mielenterveysseura
1. ISTUNTO Narratiivinen haastattelu, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla lauseilla: kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin? haluaisin että kertoisit minulle, miten päädyin yrittämään itsemurhaa?. Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman keskeytystä. Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: Voisitko kertoa lisää. Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko tarkemmin.. 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 14 Mielenterveysseura
Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: Voisitko kertoa tarkemmin, miten se tapahtui / siitä päivästä Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi - lomakkeet Istunnon päätteeksi työntekijä kysyy, miten asiakas voi, tuntuuko että hän jaksaa mennä yksin kotiin ja mitä suunnitelmia asiakkaalle on tuleville päiville? Seuraava tapaaminen pyritään sopimaan jo seuraavalle viikolle. 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura
2. ISTUNTO Toisen istunnon tavoitteena on rekonstruoida asiakkaan tarina katsomalla aiemmin kuvattu video. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä elämän osa-alueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen. Lisäksi tarkoituksena on itsetuhoisen tilan aktivointi, toimintastrategioiden tunnistaminen tulevaisuudessa, vastaavankaltaisessa tilanteessa. Tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä. Työntekijä pohtii kertomusta ja tapahtumaa yhdessä asiakkaan kanssa ja selvittää itsemurhakriisin käyttäytymismalleja ja taustoja Sirkulaariset kysymykset: Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän tarinan?. Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan koti-tehtävä 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura
3. ISTUNTO Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa. Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä. Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään läpi yhdessä. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti, joka sisältää pitkäaikaiset toimintastrategiat ja tavoitteet varoitusmerkit toimintastrategiat alkuvaiheessa ja akuutissa itsemurhakriisissä tärkeimmät elämäntavoitteet 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 17 Mielenterveysseura
4.ISTUNTO Viimeisen istunnon tavoitteena on harjoitella työstettyjä toimintastrategioita, tehdä tarvittaessa tarkennuksia turvakorttiin ja suunnitella tulevaisuutta asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaalle annetaan mukaan kirjallinen tiivistelmä hänen tarinastaan, turvakortti ja asiakkaalle kerrotaan mahdollisesta viidennestä tapaamisesta läheisen tai muun hoitavan tahon kanssa. Varmistetaan, että jatkohoitosuunnitelma on aktiivinen, että esim. kontakti psyk.polikliniikkaan toimii, psykoterapia on alkanut tms Asiakkaan kanssa myös sovitaan siitä, että hän voi jatkossa olla yhteydessä LINITY-työntekijään. 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura
5. Istunto ja seuranta Asiakkaan niin halutessa on mahdollista järjestää viides tapaaminen siten, että asiakkaan läheisiä tulee mukaan tapaamiseen. Tarkoituksena on saada läheiset tietoiseksi tehdystä turvasuunnitelmasta ja tarkemmin tietoiseksi tapahtuneesta tarkoitus on rikkoa puhumattomuutta. Kolmannes asiakkaista käyttää mahdollisuuden ja tapaamisissa on ollut asiakkaiden puolisoita, lapsia, äitejä ja auttavien tahojen edustajia. Asiakkaat saavat LINITY-työntekijältään seurantakirjeitä kahden vuoden ajan viimeisen käynnin jälkeen. Ensimmäisen vuoden aikana kirjeet lähetetään kolmen kuukauden välein, toisen vuoden aikana puolivuosittain. 17.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura
Tilanne projektissamme nyt. Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2013 Tähän mennessä meillä on ollut noin 180 asiakasta, joista 65% naisia, 35% miehiä, iältään 15-70-vuotiaita. Yli puolet ohjautuneet Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen kautta Noin 50 % on hoitosuhde, toisella 50 % ei ole hoitosuhdetta/psyk.hoidon tarvetta. Keskustelutuen ja jatkotuen tarvetta kylläkin Linity:n jälkeen. Tutkimus käynnistyi 5/14. Tavoitteena on tehdä Suomessa Sveitsin tutkimusta jäljittelevä tutkimus jotta saadaan sekä tietoa mallin soveltuvuudesta Suomeen että tukimallin vaikutuksista. Pyritään vaikuttamaan hoitokäytäntöihin ja luomaan pysyvät toimintatavat jotta itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito vakiintuu kyseisen lyhytintervention myötä. Tarkoitus on saada LINITY-malli osaksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa. 17.4.2015 20 Mielenterveysseura