KRIISIKESKUSTOIMINNOT

Transkriptio

1 Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja kriisiauttamiseen liittyvät projektit. 1 SOS-kriisikeskus SOS-kriisikeskuksen kriisiauttaminen ja vapaaehtoistoiminta rahoitetaan RAY Ak 12 avustuksella ja kuntien ja seurakuntien ja avustuksilla. Tähän toimintaan oli vuonna 2015 käytettävissä työntekijäresursseja 16,5 henkilötyövuotta. 1.1 Kriisipuhelin uhelinauttaminen: päivystystä 94 tuntia viikossa. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät päivystävät Kriisipuhelimessa ja tukevat vapaaehtoisten toimintaa päivystysvuoron jälkeen purkukeskusteluissa. Kriisityöntekijät toimivat myös tarvittaessa takapäivystäjinä muun Suomen vapaaehtoisille päivystäjille. Resurssit: 4 htv yötyöntekijää + kriisivastaanoton kriisityöntekijät Yöpäivystys on keskitetty SOS-kriisikeskukseen neljän kriisityöntekijän ja vakituisen sijaisen voimin. Yöllä vastataan noin 75 prosenttiin SOS-kriisikeskuksessa käydyistä puheluista. Kriisipuhelimessa vastattiin vuonna 2015 kaikkiaan puheluun. Näistä 37 % ( kpl) vastattiin SOS-kriisikeskuksessa. 1.2 Verkkokriisityö: vastattiin 1294:ään Net tuki viestiin käytiin 244 Net tuki live keskustelua Resurssi 1 htv 1.3 Kriisivastaanotto: 1061 asiakasta, ja tapaamisia oli 4142 Keskimäärin 4 tapaamista / asiakas. Asiakkaista 35 % oli maahanmuuttajataustaisia, 34 % oli vuotiaita ja 70 % oli naisia. 34 % palkansaajia ja 25 % työttömiä. Yleisimmät yhteydenoton syyt asiakkaiden mukaan olivat parisuhde- ja perheongelmat 24 %, väkivalta 6 % ja ahdistuneisuus 6 %. Resurssit: 11,15 htv

2 1.4 Vapaaehtoistoiminta: 62 koulutettua vapaaehtoista, joista 23 oli tauolla. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 17, joista 15 aloitti tukihenkilötoiminnan. SOS-kriisikeskuksen koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt toimivat: päivystäjinä Kriisipuhelimessa ja vastaajina Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä sekä kriisivastaanoton tukikeskustelujen pitäjinä. Resurssi: 1,3 htv 1.5 Ryhmätoiminta: ryhmä - ja kurssitoimintaa järjestettiin seuraaville kohderyhmille: itsemurhan tehneiden läheiset, äkillisesti läheisensä menettäneet, pitkittyneestä surusta kärsivät, masentuneet, ahdistuneet, yksinäiset ja tukea tarvitsevat nuoret ja nuoret aikuiset, nuoret aikuiset, jotka ovat lapsena kärsineet vanhempien päihteiden käytöstä, traumatisoituneet ja tukea tarvitsevat maahanmuuttajat Resurssit: 3,8 htv + free lancereitä RAY AK4 rahoituksella toteutettiin: 14 intensiivikurssijaksoa, jotka sisälsi 54 kurssipäivää, joissa oli 110 eri osallistujaa ja 9 ryhmää (81 ryhmäkertaa), joissa oli 99 osallistujaa. Rahoitus: Traumaattisen menetyksen kokeneiden ryhmät ja intensiivikurssit rahoitettiin RAY:n Ak4 kohdennetusta avustuksesta. Kursseilla on osallistujilla pieni omavastuuosuus, jonka perusteena on sitoutuminen kurssiin myös kuluihin osallistumisella. Nuorten Löydä oma tarinasi - ryhmät rahoitettiin lahjoitusvaroilla Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Toiminta-alueena oli 2015 yhteensä 44 kuntaa Pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski-, ja Länsi-Uudellamaalla. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on henkilöä, joka on yli 36 % koko Suomen väestöstä. Etelä-Suomen alueella tapahtui lähes 38 % kaikista Suomessa vuonna 2013 poliisille ilmoitetuista rikoksista. Vuonna 2015 asiakaskontakteja oli kaikkiaan (2014: 9676), tukisuhteita oli yhteensä 712. ( ).

3 Päijät-Hämeen palvelupiste jatkoi lähisuhdeväkivallan uhreille ammatillisesti ohjattua vertaisryhmätoimintaa. Visitor -toiminta Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä työskenteli vuonna 2015; Hämeen poliisilaitoksen Lahden poliisitalolla, tä-uudenmaan poliisilaitoksen Porvoon poliisitalolla, Helsingin poliisin Pasilan poliisitalolla ja Kymenlaakson poliisilaitoksen Kotkan poliisitalolla Etelä-Suomen aluetoimisto tuotti tukihenkilöpalveluita MARAK- työryhmiin Helsingissä, Vantaalla, Päijät-Hämeessä, Kotkassa, Porvoossa ja Kouvolassa. Resurssit: Henkilöstömäärä oli 4,7 henkilötyövuotta. Vapaaehtoistoimijoita oli mukana 91, joista perustoiminnassa 78 tukihenkilöä ja Juristin puhelinneuvonnan päivystyksessä 13. Rahoitus: (RAY , valtion ja kunta-avustuksista ) Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio Valtakunnallinen koordinaatio sisältää kriisipuhelimen teknisen ylläpidon, tilastointijärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon sekä kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinauttamisen ja verkkoauttamisen koordinoinnin. Kriisikeskusverkosto Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla oli vuonna 2015: yhteensä asiakasta asiakastapaamisia keskimäärin 3 tapaamista / asiakas. Asiakkaat: 92 % asiakkaista oli kantasuomalaisia. 40 % palkansaajia, 18 % eläkkeellä. Yleisimmät yhteydentoton syyt: parisuhde- ja perheongelmat 30 %, ahdistuneisuus 12 % ja kuolema lähipiirissä 6 %.

4 Kriisikeskuksissa toteutettiin suljettuja ryhmiä oli 63, joissa oli 460 osallistujaa ja avoimia ryhmiä 25 joissa oli 244 osallistujaa Vapaaehtoiset toteuttivat: henkilökohtaisia tukisuhteita oli 77 Resurssit Vapaaehtoisia oli 836 palkattuja työntekijöitä 98 Rahoitus RAY avustukset järjestölähtöiseen kriisiauttamiseen yhteensä , Toiminta-alueiden kunta-avustukset yhteensä Muut avustukset ja lahjoitukset yhteensä Kriisikeskusten rahoitus yhteensä Kriisipuhelimessa rikottiin jälleen soittoennätys: soittoja tuli Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli kolme prosenttia ( vuonna 2014). Eniten soittoja tuli jälleen heinäkuussa. vastattiin ennätyksellisesti soittoon ( edellisvuonna). Lisäystä oli 6,5 prosenttia. vastausprosentti oli 29 (edellisvuonna 27). Eniten puheluja jää vastaamatta yöaikaan. Soittoja tulee eniten kello Soittajat: 41 % oli miehiä, 37 % oli vuotiaita, 60 % oli eläkkeellä, 75 % asui yksin. Soiton yleisimmät syyt olivat ihmissuhdeongelmat 17 %, halu kertoa kuulumisia 16 % ja ahdistuneisuus 12 %. Vapaaehtoiset vastasivat n. 60 % soitoista. Puhelun kesto oli keskimäärin minuuttia. 95 % spontaanista palautteesta on kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 25, joista 19 oli kriisikeskuksia ja 6 paikallisia mielenterveysseuroja. Verkkokriisityön työmuotoina 2015 olivat Verkkokriisikeskus Tukinetissä toteutuvat Net tuki (kahdenkeskinen tukisuhde koulutetun vapaaehtoisen tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä) sekä Net tuki live chat -palvelu ma-to

5 Net tuki livessä kasvu oli suurta, keskusteluja käytiin 1646 kpl 29 % enemmän kuin edellisvuonna Net tuessa viestejä oli 7739, kasvua edellisvuoteen oli 4 %. Yleisin yhteydenoton syy Net tukeen ja Net tuki liveen oli ahdistuneisuus (17 %) ja parisuhde- ja perheongelmat 12 %. halu kertoa kuulumiset (10 %). Itsetuhoisuus yhteydenottojen määrä (8 %) Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 14 paikkakuntaa joista Lohjaa lukuun ottamatta kaikki ovat kriisikeskuspaikkakuntia. Projektit RAY C 90 LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille projektin kolmantena toimintavuonna toiminta laajennettiin Kuopion kriisikeskukseen. Linity asiakkaita oli 166. Linityssä oli henkilöstöresursseja vuoden lopussa 3,3 henkilötyövuotta. Tasapainovalmennushankkeen siirtyvällä avustuksella toteutettiin infoja ja ryhmiä traumatisoituneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Yhteistyöprojektit A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli projektissa tavoitteena oli tukea lapsuudessaan vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineitä ryhmätoiminnan keinoin. Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään, Nuttu-hankkeessa kehitetään tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille.