1 Vuosikertomus 212
2 Sisältö Katsaus vuoteen 212... 4 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Puhdasta vettä jo vuodesta 1927 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta... 1 Viemärilaitostoiminta... 12 Vesistöjen tarkkailu... 16 Kehittäminen ja erillisprojektit... 17 Tuloslaskelma... 18 Rahoituslaskelma... 19 Tase... 2
4 5 Katsaus vuoteen 212 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Menneen vuoden helmikuun 1. päivää vietettiin kakkukahvien merkeissä, kun juhlistimme työyksiköissämme Joensuun Veden 85 vuoden ikää. Joensuun kaupunginvaltuusto oli 1.2.1927 tehnyt päätöksen vesilaitoksen rakentamisesta kaupunkiin ja työt oli aloitettu helmikuussa Pielisjoen alituksen ja Niinivaaran vesisäiliön rakentamisilla. Heinäkuuhun mennessä työt olivat edistyneet ripeästi ja johdot kestäneet painekokeenkin erinomaisesti, mutta sitten oli tullut esteitä; vesisäiliön valmistuminen oli viivästynyt, koska ammattitaitoisesta työväestä oli pulaa ja työlaitteiden lähettäminen Saksasta oli myöhästynyt. Vuoden 1927 loppuun mennessä vesi oli virrannut putkea pitkin jo neljäänkymmeneen talouteen. Tänä päivänä taloudet lasketaan kymmenissä tuhansissa, mutta toiminnan haasteissa työvoiman riittävyyden ja muiden resurssien suhteen on havaittavissa edelleen samoja piirteitä. Hyvään seniori-ikään ehtineen vesihuoltolaitoksemme toimintavuodesta jäi mieleen muutto uusiin toimitiloihimme. Tammikuun ja toukokuun aikana vaiheittain tapahtuneiden muuttopäivien jälkeen ei kaipuuta entisiin ole ollut - mitä nyt erään mestariasentajan vieroitusoireet neljänkymmenen vuoden työpaikkatuntemuksista sallittakoon. Kaikella tapaa toimivan ja viihtyisän työympäristön ohella tärkeäksi koetaan nyt tiivistyvä ja läheinen yhteys muuhun tekniseen toimialaan. Henkilöstön kanssakäyminen on muuttunut läheisemmäksi sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien asioiminen helpommaksi. Voidaan hyvin todeta, että valittu toimipaikkamme sijainti on osoittautunut onnistuneeksi. Kesä 212 muistetaan varsinkin Pohjois-Karjalassa erittäin sateisena. Vesihuoltolaitoksen toiminnassa liika märkyyskään ei ole hyvästä. Vedentuotannossa haasteet ilmenivät pinta- ja pohjavesien korkeusasemien lähentymisten tuomina erityistilanteina ennen kaikkea jokialueen läheisillä vedenottamoilla. Talouden näkökulmasta suuremman vaikutuksen mittavat vesimäärät toivat puhdistamo- ja pumppaamotoimintaan kasvaneina kemikaalija energiakustannuksina. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon käsittelemien vesimäärien kasvaminen 6,6 milj. kuutiosta 7,7 milj. kuutioon on huomattava. Aiemmilta vuosikymmeniltä löytyy vuodelta 1994 vielä suuremmat vertailuluvut, joten kasvaneilla toiminta-alueilla ei yksistään ole vaikutusta vesihuoltolaitoksen toimintaan, vaan siihen vaikuttavat vahvasti myös vuotuiset ympäristön olosuhdemuutokset. Vuoden 212 toiminnasta haluan esittää kiitokset nuorentuneelle henkilöstöllemme sekä laajentuneelle asiakaskunnallemme ja yhteistyöverkostollemme. Lämmin kiitos kuuluu myös vuosina 29 212 toimineelle johtokunnallemme ja erityisesti pitkäaikaiselle puheenjohtajallemme. Kaupungin organisaatio- ja luottamushenkilöstömuutosten myötä uudistunut johtokuntamme pääsee jatkamaan mielenkiintoisten aikojen ja asioiden parissa. Juha Lemmetyinen Johtaja Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Keskeisimmät tunnusluvut 212 Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Tilinpäätös 211 Talousarvio 212 Tilinpäätös 212 Liikevaihto, milj. euroa 12,6 13,7 13,28 Investoinnit, milj. euroa (netto) 5,72 6,34 6,2 Vesijohtoverkosto (km) 749 746 757 Viemäriverkosto (km) 89 799 824 Veden myynti (1 m³/v) 4 193 4 125 4 211 Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 23%) 1,5 1,59 1,59 Laskutettu jätevesi (1 m³/v) 3 356 3 35 3 354 Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 23%) 1,97 2,8 2,8 Vakinainen henkilöstö 53 53 51 Tuotot 212 Kulut 212 Muut 3 % Liittymismaksut 3 % Yhteisviemäröintiopimukset 6 % Perusmaksut 5 % Jätevesimaksut 43 % Vesimaksut 4 % Korot 1 % Muut kulut 3 % Poistot 3 % Henkilöstökulut 21 % Palvelujen ostot 15 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 %
6 7 Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa Henkilöstön ikärakenne Yli 55 v. 23 % 51 55 v. 18 % 41 5 v. 41 % 51henkilöä. 31 4 v. 16 % 25 3 v. 2% Tyke-toimintaa Tuntipalkkaisia 33 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 18 henkilöä. Keski-ikä 48 vuotta Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 51 henkilöä. Henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 33 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 18 henkilöä. Ulkoisen haun kautta palkattiin seuraajat vuoden 212 alussa eläkkeelle jääneille toimistorakennusmestarille ja työnjohtajalle. Työnjohtajan nimike muutettiin käyttömestariksi. Kesällä eläkkeelle jäännin seurauksena vapautunutta käyttöteknikon virkaa ei henkilöstösuunnitelman mukaisesti täytetty, vaan virka lakkautettiin. Laitoksen sisäisenä siirtona rekrytoitiin seuraaja helmikuussa eläkkeelle jääneen laitosmiehen tilalle. Lisäksi vakinaistettiin määräaikaisessa työsuhteessa sijaisuutta hoitanut laitosasentaja, joka irtisanoutui loppuvuodesta. Paikan täyttäminen siirtyi alkuvuoteen 213. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Muuntamontie 6:n toimiyksikössä sähköasentaja Pekka Jelkänen ja jätevedenpuhdistamolla laitosmies Ari Kinnunen. TYHY-toiminta Joensuun kaupungin työhyvinvointiohjelman TYHY21 ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n vetämään TYKE-hankkeeseen, johon ilmoittautuikin 2 henkilöä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää työkykyä moninaisin keinoin. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajana Leena Mitrunen. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 762 kalenteripäivää, joka on noin 14 päivää henkilöä kohti. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Ulkopuolisiin koulutuksiin käytettiin 7 henkilötyöpäivää ja koulutuksiin osallistui 22 henkilöä. Vesityökortit päivitettiin tarpeellisilta osin ajan tasalle. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Itä-Suomen vesihuoltolaitosten talvipäiville ja pilkkikilpailuihin Iisalmessa osallistuttiin runsaslukuisesti. Kesäkauden urheilutapahtumana oli P-K:n pelastuslaitoksen joukkuemaraton. Laitoksen omat onkikilpailut järjestettiin Enon kanavarannassa syksyllä. Pikkujoulua vietettiin yhdessä teknisen viraston ja tilakeskuksen kanssa. Henkilöstön määrä (htv) 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 tuntipalkkaiset 211 212 kk palkkaiset Eläkkeelle siirtyivät: Hannu Kukkonen 5 v. Raili Laakkonen 5 v. Pentti Sivonen Pertti Pihlapuro Eero Niiranen
8 9 Vesimaksu oli 1,59 /m³ Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 4,4 milj. m3 ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 173 m3. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arvioitu 62 3 henkilöksi, joka on noin 84 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat 6 1 henkilöä ja noin 81 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului yksi talous. Ominaiskulutus Joensuun Veden toiminta-alueella on n. 216 l/as./vrk. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä 12 235 kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kahden kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen CGI:n (aikaisemmin Logica Suomi Oy) Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostuspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 5,31 milj. euroa ja veden perusmaksuista,32 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan veden kulutukseen ja sillä perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,35 milj. m3. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n.1,9 milj. m3. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 5,66 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista,29 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista,78 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi,44 milj. euroa. Vesimaksu oli 1,59 /m3 ja jätevesimaksu 2,8 /m3 sekä liittymismaksu 1,8 /m2. Veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Jätevesimaksu oli 2,8 /m³ Liittymismaksu oli 1,8 /m² Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 4,4 milj. m³ ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 173 m³ Toimistorakennusmestari Janne Pakarinen. Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä 5 4 3 2 1 28 29 Myyty vesi 21 211 Laskutettu jätevesi Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) Valio Oy / Joensuun Meijeri Suhmuran vesiosuuskunta P-K:n Keskussairaala Enocell Onttolan vesiosuuskunta Yliopiston kiinteistöt Karjalan Tekstiilipalvelu Oy Stora Enso Wood Products Oy 1 2 3 4 5 Vedenkulutus rakennustyypeittäin 212 Muut rakennukset 12,2 % Liikerakennukset 3,3 % Hoitoalan rakennukset 3,5 % Rivi ja luhtitalot 1,7 % Teollisuusrakennukset 16,7 % Omakotitalot 23,1 % Kerrostalot 3,5 %
1 11 Vesilaitostoiminta Vesi oli korkealaatuista ja täytti hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuosituksetkin 99% :sti. Laatusuositusten osalta rauta, väri ja sameus olivat muutamissa analyyseissä hieman tavanomaista korkeampia. ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi oli korkealaatuista ja täytti hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuosituksetkin 99 %:sti. Laatusuositusten osalta rauta, väri ja sameus olivat muutamissa analyyseissä hieman tavanomaista korkeampia. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä, joista kahdeksan on ylävesisäiliöitä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta 11 5 m3. Verkostoon pumpatun veden määrä oli 13 92 m3/vrk ja verkostoon pumpatun veden energian kulutus oli,36 kwh/m3. Vesijohtoverkoston merkittävimmät saneerauskohteet olivat Reijolassa, Hukanhaudalla ja Enossa. Jakeluverkostojen uudisrakentaminen perustui pääosin tonttien luovutusohjelmaan. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 757 km. Putkimäärästä on muoviputkia 556 km, valurautaputkia 175 km ja muita putkia 26 km. Vuoden lopussa oli käytössä yksi sähkölämmitteinen vesiposti. Talousveden toimitusvarmuuden osalta onnistuttiin pääpiirteittäin koko laitoksen toiminta-alueella. Kertomusvuoden aikana sattui eri puolilla kaupunkia putkirikkoja, joilla oli vaikutusta laajahkoon asiakaspiiriin joko paineen alenemisen tai lyhytaikaisten katkosten muodossa. Mahdollisuuksien mukaan korjaustyöt pyrittiin tekemään yöaikaan haittojen minimoimiseksi. Sähkökatkosten aiheuttamat häiriöt onnistuttiin hoitamaan varavoimakonein. Yläja alavesisäiliöiden huoltotoimien aikana pystyttiin vedenjakelu hoitamaan normaalisti. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo. Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 16 vedenottamoa, joista kaksi toimi varavedenottamona. Ottamoista viisi sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Kontiolahden kunnan kanssa yhteistyössä toteutettiin Kontiolahden kunnan rakennuttaman Jaamankankaan alkalointilaitoksen yhteyteen varavoimatila varavoimakoneineen turvaamaan sähkönsaantia sekä alkalointilaitoksella että vedenottamolla. Koveron alkalointilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen viimeistely- ja automaatiotyöt saatettiin päätökseen. Rantakylän alkalointilaitoksen säiliön korjaussuunnittelu ja ilmanvaihdon suunnittelu käynnistettiin. Kerolan ja Uimaharjun ylävesisäiliöissä ja Heinävaaran alavesisäiliössä tehtiin perusteelliset pesu- ja huoltotoimet. Talousveden alkalointiin käytettävä kalkkikivirouhe uusittiin Kerolan, Rantakylän ja Heinävaaran laitoksilla. Vuoden 211 lopussa Itä-Suomen aluehallintovirastolle jätettyyn Kerolan pohjavedenottamon jatkolupahakemukseen ei saatu vielä kertomusvuoden loppuun mennessä lupaviranomaisen päätöstä. Paavonlammen pohjavedenottamon joulukuussa 211 Itä-Suomen aluehallintovirastolta saadun määräaikaisen ottoluvan valituskäsittely ei myöskään ratkennut vuoden loppuun mennessä. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Joensuun Vedellä on kymmenen alkalointilaitosta ja niillä kaikilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin ja mahdollisuus kemialliseen desinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä terveysvalvontaviranomaisen vuosille 211 215 hyväksymän valvontaohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla 26.5.2 voimaan tullutta asetusta (461/2) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suoja-alueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Pumppaamoilla on ph:n Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto 1.1.212-31.12.212 RANTAKYLÄ ONTTOLA KEROLA HEINÄVAARA TUUPOVAARA KOVERO Koliform. bakt. (pmy/1ml),,,,,, Sameus (FTU) <,1 <,1 <,1,1,16 <,1 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 165, 99, 12, 72,5 96, 145, Alkaliteetti (mmol/l),76,66 1,,49,81 1,4 Kokonaiskovuus (mmol/l),69,44,55,28,47,71 Lämpötila (C) 6, 6,2 5,6 6,2 5,8 7,7 ph (ph) 7,9 7,9 8,2 7,7 7,6 8, Rauta (µg/l) <2 <2 <2 <2 <2 <2 Mangaani (µg/l) <1 <1 <1 <1 <1 <1
12 13 Viemärilaitostoiminta Viemäriverkosto Haja-asutusalueiden osalta vesihuollon rakentaminen kohdistui Ahvenisen ja Lopotin alueisiin ja toiminta-alueiden täydennyshankkeiden osalta Kiihtelysvaaraan. Siirtoviemärin rakentaminen välille Hammaslahti-Niittylahdenranta käynnistyi ja rakentaminen jatkuu vuoden 213 aikana. Jätevesipumppaamoiden saneeraus- ja uudisrakennuskohteita oli useita, joista merkittävin uudisrakennuskohde oli Suursahankadun pumppaamo Penttilänrannassa. Saneerauskohteina olivat Hasanniemen, Helinintien, Kuurnankadun, Tulliportinkadun ja Patsonlammen pumppaamot. Lisäksi korjattiin jokivarren viemäriverkoston settipadot. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 168 jätevesipumppaamoa, jotka kaikki ovat kaukokäyttöjärjestelmässä. Merkittävin uudisrakennuskohde oli Suursahankadun pumppaamo Penttilänrannassa. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 824 km. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 51 km, sadevesiviemäreitä 31 km ja sekaviemäreitä 22 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 339 km, muoviputkia 483 km ja muita putkia 2 km. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Vedellä on käytössä neljä jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoilla käsiteltiin kertomusvuoden aikana yhteensä 8,4 milj. m3 jätevettä. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Jätevesien keskitetty käsittely Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla jatkui kaupungin solmimien yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti Kontiolahden ja Liperin osalta. Joensuu-Huhmari-Polvijärvi vesihuoltohankkeen rakentaminen saatiin päätökseen ja siirtoviemäri myös Polvijärven taajaman osalta otettiin käyttöön kesäkuun lopulta alkaen. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tuupovaaran kirkonkylän ja Koveron jätevedet, Hammaslahden jätevedenpuhdistamolla Hammaslahden taajaman jätevedet ja Enon jätevedenpuhdistamolla Enon kirkonkylän jätevedet. Uimaharjun jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Hammaslahden ja Tuupovaaran puhdistamojen ylijäämälietteet käsitellään Kuhasalon pääpuhdistamolla ja Enon puhdistamon Stora Enson tehdaspuhdistamolla. Lietteen jatkokäsittelyn hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Ympäristölupapäätöksen mukainen Kuhasalon jätevedenpuhdistamoa ja siihen liittyvää viemäriverkostoa koskeva häiriö- ja poikkeustilannesuunnitelma valmistui. Uimaharjun jätevedenpuhdistamon yleissuunnitelma laadittiin tulevia tarpeita silmällä pitäen. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon muutossuunnittelu tasausallaskäyttöön saatiin lähes valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Muutostyö tulee ajankohtaiseksi siirtoviemärin valmistumisen myötä. Enon taajaman jätevedenpuhdistamo saneerattiin ympäristölupapäätöksen edellyttämään kuntoon ja lupaehtoihin liittyvänä toteutettiin puhdistamon käyttötarkkailusuunnitelman ja myös verkoston sisältävän poikkeus- ja häiriötilannesuunnitelman päivitys. Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla toteutettiin useita prosessin ohjaukseen liittyviä toimenpiteitä, joista keskeisimpänä oli biologisen prosessin ohituskertojen määrän ja ohitusvirtaaman vähentäminen säätötoimenpiteillä. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyisin Pohjois-Karjalan ELY-keskus) hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdistamoilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukau- Käyttömestari Jari Pajarinen. dessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteinä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut jätevesien ohijuoksutuksia, eikä yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueella ole ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Laiterikko jätevedenpumppaamolla ja putkirikko linjassa aiheuttivat Kiihtelysvaaran paineviemärilinjalla yhteismäärältään n. 25 m3 ylivuodon. Kuhasalon, Hammaslahden ja Tuupovaaran jätevedenpuhdistamoiden osalta täyttyivät kaikki niille asetetut puhdistusvaatimukset. Enon jätevedenpuhdistamolla eivät puhdistusvaatimukset täyttyneet ensimmäisellä puolivuotisjaksolla biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta ja poistotehot jäivät molemmilla jaksoilla vaatimustasoa jonkin verran heikommiksi. Vaikutuksensa asiaan oli runsassateisen kesän lisäksi jätevedenpuhdistamon saneeraustöiden aiheuttamilla poikkeusolosuhteilla. Vesijohto- ja viemäriverkostot Km 1 8 Viemäriverkosto 6 Vesijohtoverkosto 4 2 194 195 196 197 198 199 2 25 26 27 28 29 21 211 212
14 15 Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja Mitoitus Virtaama puhdistamolle m³/d BHK 7 (tuleva) kg/d KUhasalo Q keskim. 25 m³/d Q mit 1 7 m³/h BHK7 7 kg/d 25 2 5 4 kok-p 26 kg/d Kokonaisvirtaama v. 212 7 719 198 m³ 15 3 Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 212 BHK7 < 1 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 4,8 mg/l RED 97,8 % 1 2 kok-p <,4 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p <,3 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo,13 mg/l RED 98,5 % 5 1 COD < 125 mg/l RED > 75 % 37 mg/l RED 92,7% Kiintoaine < 35 mg/l RED > 9 % 5,7 mg/l RED 97,9 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen sekä pumppaamoiden mahdolliset ohijuoksutukset. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä puhdistamon nykyisen prosessin sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvään nitrifikaatioon. 27 28 kok-p (tuleva) kg/d 2 29 21 211 212 27 28 29 kok-n(tuleva) kg/d 1 2 21 211 212 tuupovaara Mitoitus Q keskim. 32 m³/d Q mit 3 m³/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Kokonaisvirtaama v. 212 132 66 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 212 15 1 5 1 8 6 4 2 BHK7 < 15 mg/l RED > 9 % puolivuosikeskiarvo 2,9 mg/l RED 97, % kok-p <,7 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo,13 mg/l RED 97,4 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. 27 28 29 COD (tuleva) kg/d 12 21 211 212 27 28 29 Kiintoaine(tuleva) kg/d 6 21 211 212 Mitoitus 1 5 HAMMASLAHTI Q keskim. 82 m³/d BHK7 18 kg/d kok-p 9 kg/d Kokonaisvirtaama v. 212 129 5 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 212 8 6 4 4 3 2 BHK7 < 15 mg/l RED > 9 % puolivuosikeskiarvo 4,8 mg/l RED 97,6 % 2 1 kok-p <,7 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo,21 mg/l RED 97,5% Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. 27 28 29 21 211 Lietteen kuiva-ainemäärä kg TS/kk 212 27 28 Kaasun käyttö 29 21 211 212 Mitoitus Mekaaninen Terminen Lämmön tuotto (kwh) Sähkön tuotto (kwh) ENON KIRkonkylä Q keskim. 64 m³/d BHK7 224 kg/d kok-p 9,6 kg/d Kokonaisvirtaama v. 212 385 997 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 212 BHK7 < 15 mg/l RED > 9 % puolivuosikeskiarvo I II 17 mg/l 7,9 mg/l RED 84,9 % RED 89,1 % 1 8 6 4 1 2 1 8 6 4 kok-p <,7 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo I,99 mg/l II,39 mg/l RED 76,2% RED 87,8 % 2 2 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis huhti kesä heinä syys loka joulu
16 17 Torikadun toimitiloista... Kehittäminen ja erillisprojektit Vesistöjen tarkkailu Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatkettiin vuosille 29 216 päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet osaltaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja TE-keskus (nykyisin Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Ohjelman mukaisen vesistö- ja kalastotarkkailun hoitaa tarkkailuohjelman mukaiselle jaksolle Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois-Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun hoitaa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy vuosille 211-215 uusitun, ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta tarkkailua jatkaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Joensuun Vedelle remontoidut huolto- ja korjaamotilat valmistuivat vuodenvaihteessa 211-212 Muuntamontie 6:ssa ja muutto siltä osin saatiin päätökseen tammikuussa 212. Kokonaan uudet hallinto- ja asiakaspalvelujen toimitilat muiden kaupungin teknisten palvelujen yhteyteen Muuntamontie 5:ssä valmistuivat niin, että muuttamaan päästiin toukokuussa 212. Salpakadun ja Paavontien varastotiloista luovuttiin ja varastotoiminnot siltä osin keskitettiin Muuntamontielle. Joensuun Vesi on ollut mukana useiden tahojen yhteisessä Kuopion yliopiston vetämässä Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa -kehittämishankkeessa sekä Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Molemmat hankkeet ovat EAKR-projekteja ja ajoittuvat useille vuosille. Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa kehittämishanke valmistui kertomusvuonna ja Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hanke valmistuu vuoden 213 aikana. Kuhasalon lämpöpumppulaitoksen toteutussuunnittelu saatiin päätökseen loppuvuodesta ja urakkakilpailu käynnistettiin välittömästi. Laitoksen rakennustöihin on tarkoitus päästä keväällä 213. Hankkeelle saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukipäätös. Tuen maksamisen edellytyksenä on hankkeen toteuttaminen 211-214 välisenä aikana. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle....siirryttiin Muuntamontielle.
18 19 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.212 1.1. - 31.12.211 Liikevaihto 13 277 21,13 12 598 133,3 Valmistus omaan käyttöön 1 338 11,46 326 287,82 Liiketoiminnan muut tuotot 92 62,52 14 592,74 Muut tuet ja avustukset 8 637,8 1 15,41 Tuet ja avustukset kunnalta,, Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 439 12,12-2 295 519,9 Palvelujen ostot -3 144 118,13-2 13 826,34-5 583 22,25-4 39 346,24 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 853 328,18-1 765 141,78 Henkilösivukulut Eläkekulut -478 142,35-447 81,54 Muut henkilösivukulut -131 962,6-127 691,3-2 463 432,59-2 34 643,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 58 423,85-3 237 853,4 Liiketoiminnan muut kulut -39 11,12-415 67,6 Liikeylijäämä 2 852 194,1 2 735 516,31 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot muilta 21,27 924,14 Korkotuotot kunnalta 1 94,68 82 512, Muut rahoitustuotot 4 294,96 4 326,79 Kunnalle maksetut korkokulut -315, -287 255, Muille maksetut korkokulut, -1,28 Korvaus peruspääomasta -817 699,8-817 699,8 Muut rahoituskulut -1 227,4-78,95-1 119 335,57-1 17 271,38 1.1. - 31.12.212 1.1. - 31.12.211 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 2 852 194,1 2 735 516,31 Poistot ja arvonalentumiset 3 58 423,85 3 237 853,4 Rahoitustuotot ja -kulut -1 119 335,57-1 17 271,38 Tulorahoituksen korjauserät, 15 21,45 5 241 282,38 5 16 38,42 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -6 32 829,3-5 997 435,44 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 122 346,94 129 169,37-6 198 482,9-5 868 266,7 Toiminnan ja investointien rahavirta -957 199,71-761 957,65 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -9 52, -47 6, -9 52, -47 6, Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta, 7, Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle, -9, Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta, -1 91,24, -2 1 91,24 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 1 182 412,8 2 197 711,65 Saamisten muutos muilta -84 961,32 164 736,75 Korottomien velkojen muutos kunnalta -58 38,8 74 44,13 Korottomien velkojen muutos muilta -45 552,46 295 931,22 993 59,22 2 732 423,75 Rahoituksen rahavirta 984 7,22 674 732,51 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 1 732 858,53 1 718 244,93 Rahavarojen muutos 26 87,51-87 225,14 Ylijäämä ennen varauksia 1 732 858,53 1 718 244,93 Poistoeron lisäys -637 897,72-2 15 15,64 Poistoeron vähennys 157 81,15 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 28 364,25 1 493,74 Rahavarat 1.1. 1 493,74 88 718,88 26 87,51-87 225,14 Investointivarauksen vähennys 1 86 931,92 2 846 979,52 Tilikauden ylijäämä 2 181 892,73 2 618 9,96 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,9 7,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,9 7,6 Voitto, % 13,1 13,6 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 84,6 84,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 84,4 33,2 Lainanhoitokate 17,6 18,3 Kassan riittävyys, pv 1 Kassan riittävyys, pv, huomioituna konsernitili 56 55 Quick ratio 2,5 2,9 Current ratio 2,5 2,9
2 21 Tase VASTAAVAA 31.12.212 31.12.211 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 269 728,51 242 882,99 Kiinteät rakenteet ja laitteet 38 66 645,6 36 549 667,52 Koneet ja kalusto 396 15,1 347 81,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 557 931,86, 39 83 41,53 37 14 352,29 Sijoitukset Muut saamiset 274 51, 264 99, 274 51, 264 99, Vaihtuvat VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 45 295,14 2 342 982,25 Saamiset kunnalta 2 293 38,18 3 475 792,98 Siirtosaamiset 9 237,72 31 589,29 4 752 913,4 5 85 364,52 Rahat ja pankkisaamiset 28 364,25 1 493,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 44 886 197,82 43 257 2,55 VASTATTAVAA 31.12.212 31.12.211 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 13 628 317,64 13 628 317,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 14 842 271,74 12 224 261,78 Tilikauden yli-/alijäämä 2 181 892,73 2 618 9,96 3 652 482,11 28 47 589,38 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero 3 339 953,88 2 72 56,16 Vapaaehtoiset varaukset 1 163 68,8 2 25, 4 53 21,96 4 952 56,16 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 7, 7, Liittymismaksut ja muut velat 822 16,49 822 16,49 7 822 16,49 7 822 16,49 Lyhytaikainen Ostovelat 914 77,22 1 5 69,83 Korottomat velat kunnalta 25 663,17 243 25,62 Muut velat 313 891,86 313 7,45 Siirtovelat 474 28,1 449 977,62 1 98 533,26 2 12 394,52 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 44 886 197,82 43 257 2,55 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 78,3 77,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 72,7 77,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 17 24 14 842 Lainakanta 31.12., 1 7 7
KUVAT: Pohjois-karjalan museo Puhdasta vettä jo vuodesta 1927
Joensuun Vesi PL 148, 81 Joensuu puh. 13 337 355 etunimi.sukunimi@jns.fi www.joensuunvesi.fi Idealmainos 4/13