Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus Sisältö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Sisältö Katsaus vuoteen Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Vesistöjen tarkkailu Kehittäminen ja erillisprojektit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot... 22

3 Katsaus vuoteen 2009 Vuosi 2009 oli Joensuun Veden 82. toimintavuosi ja kolmastoista vuosi kunnallisena liikelaitoksena. Vuoden aikana saavutettiin Joensuun Veden johtokunnan laitokselle hyväksymät laadulliset ja määrälliset tulostavoitteet sekä täytettiin viranomaisten toiminnalle asettamat vaatimukset. Taloudellisen tuloksen suhteen vuosi oli yleisestä lamasta ja vedenkulutuksen laskusta huolimatta hyvä. Kaupunginvaltuuston edellisenä vuonna hyväksyttyä Joensuun Vesi -liikelaitoksen perustamisen ja tarvittavat johtosääntömuutokset, aloitettiin kertomusvuosi kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Joensuun Veden johtokuntana toimii liiketoimintajohtokunta, jonka alaisuuteen siirryttiin teknisen lautakunnan alaisuudesta. Enon ja Pyhäselän kuntien liittyminen Joensuuhun aiheutti runsaasti käytännön toimenpiteitä myös Joensuun Vedelle. Liitoskuntien verkostojen kartoitustyöt, asiakaspalvelujen keskittäminen Joensuuhun sekä monet laitosten käyttöön, verkostojen kuntoon ja puhdistamojen toimivuuteen liittyvät selvitys- ja tehostamistyöt saatettiin keskeisimmiltä osin valmiiksi jo kertomusvuonna. Muut tärkeiksi todetut toimenpiteet pyritään saamaan tehdyksi kolmen vuoden aikana. Myös taksat yhtenäistettiin koko laajentuneelle toiminta-alueelle. Joensuun Vesi on toiminut vuodesta 1963 lähtien Torikadulla tilapäisiksi tarkoitetuissa tiloissa ja vuosien varrella on esitetty usein omien toimivampien tilojen hankintaa. Nyt pelastuslaitoksen muuton myötä on tontille kaavailtu toteutettavaksi Senioripiha-hanke ja pääosa paikalla olevista rakennuksista on päätetty purkaa. Tämän johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi vihdoin elokuussa Joensuun Veden toimitilahankesuunnitelman. Uusien tilojen toteutussuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen sekä muutto Muuntamontielle muiden teknisten toimintojen yhteyteen tapahtuu parin vuoden sisällä. Jatkuva muutos eri tehtävien ja toimintaympäristön osalta vaatii myös henkilöstöltä yhä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Tätä on pyritty tukemaan aktiivisella henkilöstön koulutuksella ja kouluttautumiseen kannustamalla. Joensuun Veden henkilökunnan eläköityminen lisääntyy lähivuosina ja tilalle tarvitaan jatkuvasti uutta ammattitaitoista henkilökuntaa vuosittain. Lähes 40 vuotta aktiivista työelämää Joensuun kaupungin palveluksessa on myös kohdaltani ohi. Eläkeaika ja sen myötä uusi todella mukavalta tuntuva elämänvaihe on alkanut uusine tekemisineen. Jätän luottavaisin ja positiivisin mielin Joensuun Veden johtajan tehtävät seuraajalleni Juha Lemmetyiselle. Esitän lämpimät kiitokseni koko Joensuun Veden henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä, toimintojen jatkuvasta kehittämisestä, erinomaisesta palvelutasosta asiakkaillemme ja etenkin vuosien ystävyydestä. Samoin kiitän Joensuun Veden johtokuntaa, urakoitsijoita ja kaikkia liikekumppaneita asiallisesta ja rakentavasta yhteistyöstä vuosikymmenten varrella. Erkki Kettunen Johtaja 4

4 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Keskeisimmät tunnusluvut 2009 Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 Tilipäätös 2009 Liikevaihto, milj. euroa 9,80 11,50 11,06 Investoinnit, milj. euroa (netto) 2,93 5,28 4,27 Vesijohtoverkosto (km) Viemäriverkosto (km) Veden myynti (1000 m³/a) Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22%) 1,29 1,35 1,35 Laskutettu jätevesi (1000 m³/a) Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22%) 1,70 1,77 1,77 Vakinainen henkilöstö Tuotot 2009 Kulut 2009 Jätevesimaksut 44 % Vesimaksut 39 % Yhteisviemäröintisopimukset 6 % Perusmaksut 4 % Muut tuotot 5 % Liittymismaksut 2 % Poistot 31 % Henkilöstökulut 22 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 % Palvelujen ostot 12 % Korot 12 % Muut kulut 3 % 5

5 Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 53 henkilöä. Henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 33 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 20 henkilöä. Kuntaliitoksen myötä Joensuun Vedelle siirtyi Pyhäselästä ja Enosta yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kuusi jäi toimimaan paikallisesti liitoskuntien alueelle. Keväällä irtisanoutuneen laitosasentajan tilalle ei säästötoimenpiteiden vuoksi vielä kertomusvuonna palkattu uutta asentajaa. Syksyllä eläkkeelle jääneen laitoshuoltajan toimi täytettiin kaupungin sisäisen haun kautta. Veden hankinnasta ja laadusta sekä rakennuttamisesta vastannut käyttöpäällikkö irtisanoutui virastaan vuodenvaihteessa ja hänen tehtäviään määrättiin hoitamaan jätevedenpuhdistamolta toinen käyttöpäällikkö sisäisenä siirtona. Nykyinen johtaja jää eläkkeelle maaliskuussa 2010, joten johtajan virka laitettiin loppuvuodesta hakuun. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Torikatu 38 B:n toimiyksikössä Pekka Karjalainen ja jätevedenpuhdistamolla Ari Kinnunen. TYKY-toiminta Joensuun kaupungin vuoteen 2010 ulottuva työhyvinvointiohjelman ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajina Eila Moilanen ja Leena Mitrunen. Työterveyspalveluja haettiin työterveysasemalta 137 kertaa. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 388 kalenteripäivää. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Koulutuksiin käytettiin 84 henkilötyöpäivää ja koulutuksiin osallistui 16 henkilöä. Lisäksi esimiehet osallistuivat laajaan esimieskoulutukseen, joka kattoi kaikki kaupungin palveluksessa olevat esimiehet. Henkilökunta tutustui runsaslukuisena Tampereen vesihuoltopäivien yhteydessä pidettyyn yhdyskuntatekniikan näyttelyyn. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Itä-Suomen vesilaitosten talvipäivät ja pilkkikilpailut pidettiin Kiuruvedellä. Joensuun Veden naisten joukkue pääsi palkintosijoille sijoittuen kolmanneksi. Syksyllä tutustuttiin Enon alueen vesihuoltokohteisiin, patikoitiin ja kilpailtiin Enon Haapalahden maisemissa. Pikkujoulua vietettiin keilailun ja hyvän ruuan merkeissä. Henkilöstön ikärakenne v (1 hlö) yli 55 v. (16 hlö) v. (9 hlö) v. (10 hlö) v. (17 hlö) Keski-ikä 49 vuotta 6

6 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Enon Haapalahdessa Meeri Airaksinen siirtyi eläkkeelle. 60-vuotiaat Pertti Seppänen (vas.) ja Pentti Sivonen. 50-vuotiaat Tarja Pöllänen (vas.), Kari Martikainen ja Riitta Paganus. Henkilöstön määrä Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset

7 Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,89 milj. m³ ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä m³. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arviolta henkilöä, mikä on noin 83 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat henkilöä ja noin 80 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului kaksi taloutta. Ominaiskulutus Joensuun Veden toiminta-alueella on n. 185 l/as./d. Tonttijohtoja rakennettiin 188 kpl ja käytöstä poistettiin seitsemän tonttijohtoa. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut vain kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kahden kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen Logica Suomi Oy:n Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostuspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 4,42 milj. euroa ja veden perusmaksuista 0,26 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan vedenkulutukseen ja sen perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,36 milj. m³. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n.1,5 milj. m³. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 4,86 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista 0,23 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista 0,63 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 0,26 milj. euroa. Veden hinta oli 1,35 e/m³ ja veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Jätevesimaksu oli 1,77 e/m³ ja liittymismaksu 1,53 e/m². Toimistosihteerit Hilkka Myller (vas.) ja Tarja Ronkainen. 8

8 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä milj. m³/v Myyty vesi Laskutettu jätevesi Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) Valio Oy / Joensuun Meijeri Pohjois-Karjalan keskussairaala Onttolan vesiosuuskunta Virkistysuimala Vesikko Yliopiston kiinteistöt Karjalan Tekstiilipalvelu oy Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy Virkistysuimala Vesikko Vedenkulutus rakennustyypeittäin Kerrostalot 33 % Omakotitalot 24 % Rivi- ja luhtitalot 11 % Teollisuusrakennukset 13 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 4 % Muut rakennukset 11 % 9

9 Vesilaitostoiminta Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 16 vedenottamoa, joista neljä sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Joensuun Veden ja Kontiolahden kunnan yhteishankkeena toteutettavalle Jaamankankaan-Välilampien pohjavedenottamolle saatiin lopullinen lupapäätös valituskäsittelyjen jälkeen syksyllä. Hankkeeseen liittyvä ottamon ja Onttolan pumppaamon välinen yhdysjohto Höytiäisen kanavan alituksen osalta saatiin rakennettua ja muilta osin tehtiin johtolinjan hitsaus- ja rakennustöitä. Kahdelle pienelle vedenottamolle rakennettiin lisäkaivot veden laadun turvaamiseksi. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Suurimmilla laitoksilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä ympäristölautakunnan vuosille hyväksymän valvonta- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla voimaan tullutta asetusta (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suojaalueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Joensuun Veteen liittyneiden Pyhäselän ja Enon alueiden vesihuollon automaatiojärjestelmiä uusittiin vuoden aikana niin, että nekin saatiin pääosin keskitetyn valvonta- ja käyttöjärjestelmän piiriin. Pumppaamoilla on ph:n ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi on korkealaa- Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto Rantakylä Onttola Kerola Heinävaara Tuupovaara Kovero Koliform. bakt. (pmy/100ml) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sameus (FTU) <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 145,00 115,00 115,00 78,00 99,00 84,00 Alkaliteetti (mmol/l) 0,63 0,76 0,94 0,59 0,66 0,73 Kokonaiskovuus (mmol/l) 0,59 0,50 0,53 0,34 0,41 0,38 Lämpötila (C ) 6,10 6,50 5,50 5,90 6,00 11,50 ph (ph) 8,10 8,00 8,20 8,00 7,80 8,40 Rauta (µg/l) <20 <20 <20 <20 <20 <20 Mangaani (µg/l) <10 <10 <10 <10 <10 <10 10

10 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 tuista ja täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta m³. Verkostoon pumpatun veden määrä oli m³/d ja pumppauksen energian kulutus oli 0,44 kwh/m³. Pyhäselän Reijolaan rakennettiin paineenkorotusasema alueen veden laadun ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Vesijohtoverkostoa saneerattiin Penttilässä, Uimaharjussa, Reijolassa ja Mutalassa. Verkostojen uudisrakentaminen perustui tonttien luovutusohjelmaan. Verkostokartoituksissa Pyhäselän ja Enon liitoskuntien alueella ei saavutettu henkilöresurssivajeesta johtuen toivottua toteutumisastetta kertomusvuonna. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 734 km. Putkimäärästä on muoviputkia 548 km, valurautaputkia 159 km ja rautaputkia 27 km. Verkoston pituus kuluttajahenkilöä kohti oli n. 10 m. Vuoden lopussa oli sähkölämmitteisiä vesiposteja käytössä 2 kpl. Poikkeuksellisen laajat sähkökatkot Pohjois-Karjalan Sähkön linjojen alueilla aiheuttivat ongelmatilanteita veden jakelussa haja-asutusalueilla, joten varavoimakoneita hankittiin lisää liitoskuntiin. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo vastaten myös muun yhdyskuntatekniikan toiminnasta päivystysaikana. Laitosasentaja Tapio Laakkonen 11

11 Viemärilaitostoiminta Viemäriverkosto Jokikadulta matkustajasatamaan joen ali johtava toinen pääviemäri saneerattiin sujuttamalla äkillisen rikkoutumisen takia. Samalla rakennettiin osittain pintavetona jo ennakkoon muutaman vuoden kuluessa toteutettavaksi suunniteltu suora yhteys Jokikadun pumppaamolta Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle. Haja-asutusalueiden osalta parannettiin jätevesihuoltoa rakentamalla Enossa Riutantien ja Mustavaarantien alueelle verkostot osin myös vesijohdon osalta. Muilta osin jäte- sekä sadevesiviemäriverkostoa saneerattiin ja laajennettiin katujen pohjaustöiden yhteydessä. Merkittävimmät kohteet sijaitsivat Penttilässä, Uimaharjussa, Reijolassa ja Mutalassa. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 780 km, mikä tekee jokaista kaupungin asukasta kohden n. 10,7 metriä. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 476 km, sadevesiviemäreitä 280 km ja sekaviemäreitä 24 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 337 km, muoviputkia 441 km ja muita putkia 2 km. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 151 jätevesipumppaamoa, joista kymmenen on kaukokäyttöjärjestelmän ulkopuolella. Sadevesipumppaamoita oli 9 ja niistä yksi on kaukokäyttöjärjestelmässä. Vuoden aikana uusittiin useita jätevesipumppaamojen sähkökeskuksia liitoskuntien alueella. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Veden hallintaan siirtyi Kuhasalon ja Tuupovaaran jätevedenpuhdistamojen lisäksi kuntaliitoksen myötä Hammaslahden viemäröityjen alueiden jätevedet käsittelevä puhdistamo Pyhäselästä ja Eno kirkonkylän viemäröityjen alueiden jätevedet käsittelevä puhdistamo Enosta. Enon Uimaharjun viemäröityjen alueiden jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Kaupungin solmimien yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti johdettiin Kuhasaloon myös kaikki Kontiolahden ja Liperin kuntien viemäröityjen alueiden jätevedet. Itä-Suomen ympäristölupavirastolta vuonna 2008 saadusta myönteisestä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tekemä valitus oli kertomusvuoden lopussa edelleen käsittelyssä. Koska lupahakemusta käsiteltiin samalla toiminnan aloittamista koskevana lupana jätevesien määrän lisääntyessä Liperin, Polvijärven ja Hammaslahden alkaessa johtaa jätevetensä Kuhasaloon lupakaudella, saatiin puhdistamolle kuitenkin toimintalupa. Ympäristölupahakemus Enon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseksi jätettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle joulukuussa. Kesällä teetettiin esisuunnitelma koko Enon jätevesien johtamis- ja käsittelyvaihtoehdoista. Suunnittelua jatketaan kaupunginhallituksen päätöksellä niin, että kirkonkylän jätevedenpuhdistamo saneerataan uuden luvan ehtojen mukaisesti ja Uimaharjun jätevesien käsittely jää toistaiseksi Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamoon. Hammaslahden jätevedenpuhdistamolle otettiin käyttöön syksyllä uusien lupaehtojen mukaisesti sako- ja umpikaivolietteen vas- Vesijohto- ja viemäriverkostojen kehittyminen km

12 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 taanottoasema. Puhdistamolietteen kuljetus Hammaslahdesta aloitettiin loppuvuodesta Kuhasalon pääpuhdistamolle, jonne kuljetetaan myös Tuupovaaran puhdistamolietteet. Enon puhdistamolietteet kuljetetaan Uimaharjun sakokaivolietteen vastaanottopisteeseen, josta ne johdetaan edelleen Stora Enson tehdaspuhdistamolle. Kuhasalossa uusittiin kertomusvuonna tulovälpät, mädättämöille tehtiin täyshuolto ja kalustoa uusittiin vaihtamalla huoltotraktori uuteen. Liitoskuntien jätevedenpuhdistamojen automaatiojärjestelmät uusittiin ja liitettiin Kuhasalon valvomoon. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdista- moilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteinä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut jätevesien ohijuoksutuksia. Joen alittavan paineviemärilinjan rikon vuoksi pääsi jätevettä jokeen, mutta vuodon merkitys vesistökuormitukselle jäi ripeiden korjaustoimien ansiosta vähäiseksi. Yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella ei ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Kuhasalon, Tuupovaaran ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamot täyttivät vuositasolla kaikki niille asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset, mutta Enon kirkonkylän puhdistamon vaatimukset eivät täysin täyttyneet jälkimmäisellä puolivuotiskaudella ilmenneiden automatiikan häiriöiden vuoksi. Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto

13 Viemärilaitostoiminta Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Mitoitus Kuhasalo Q keskim m3/d Q mit m3/h BHK kg/d kok-p 260 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 10 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 5,6 mg/l RED 97,5 % kok-p < 0,40 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p < 0,30 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo 0,22 mg/l RED 97,8 % COD < 125 mg/l RED > 75 % 36 mg/l RED 92,8 % Kiintoaine < 35 mg/l RED > 90 % 8,1 mg/l RED 97,0 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen sekä pumppaamoiden mahdolliset ohijuoksutukset. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä puhdistamon nykyisen prosessin sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvään nitrifikaatioon. Mitoitus Tuupovaara Q keskim. 320 m3/d Q mit 30 m3/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,0 mg/l RED 98,6 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,17 mg/l RED 98,0 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Hammaslahti Q keskim. 820 m3/d BHK7 180 kg/d kok-p 9 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,5 mg/l RED 97,9 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,10 mg/l RED 99,0 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Enon kirkonkylä Q keskim. 640 m3/d BHK7 224 kg/d kok-p 9,6 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 9,3 mg/l RED 93,5 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo 0,86 mg/l RED 85,7 % 14 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset.

14 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja m³/d Virtaama puhdistamolle kg/d BHK 7 (tuleva) kg/d kok-p (tuleva) kg/d kok-n (tuleva) kg/d COD (tuleva) kg/d Kiintoaine (tuleva) kg TS/kk Lietteen kuiva-ainemäärä kg/d Kaasun käyttö tammi maalis touko heinä syys marras 0 tammi-maalis huhti-kesä heinä-syys loka-joulu Kuivattu liete Termisesti kuivattu liete Kaasun tuotto m³ Sähkön tuotto kwh Lämmön tuotto kwh 15

15 Vesistöjen tarkkailu Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatketaan vuosille päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet osaltaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskus ja TEkeskus. Ohjelman mukaisen vesistötarkkailun on hoitanut Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Tutkimusinstituutti on hoitanut myös em. alueen kalastotarkkailun. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois-Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun on hoitanut Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. 16

16 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Kehittäminen ja erillisprojektit Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Laitokselle laadittiin vuodelle 2010 tulostoimintasuunnitelma ja vuosille kehittämissuunnitelma, joka sisältää myös rekrytointisuunnitelman. Liiketoiminnan yhteinen strategia laadittiin liikelaitosten ja liiketoimintayksikön yhteistyönä vuosille Laitoksen nykyisten toimitilojen väistyessä lähivuosina muun rakentamisen tieltä käynnistettiin Joensuun Veden korvaavien toimitilojen suunnittelu Muuntamontielle muiden teknisten palvelujen yhteyteen. Hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta kaupungin Tilakeskuksen toimiessa rakennuttajana. Joensuun Vesi on mukana useiden tahojen yhteisessä Kuopion yliopiston vetämässä Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa kehittämishankkeessa sekä Pohjois- Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Molemmat hankkeet ovat EAKR-projekteja ja ajoittuvat useille vuosille. Lisäksi Joensuun Vesi osallistui Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johdolla toteutetun Pohjois- Karjalan vesienhoitosuunnitelman laadintaan sekä Joensuun kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollosta tehtävään yleissuunnitelmaan, joka valmistuu vuoden 2010 keväällä. Joka toinen vuosi pidettäviin rakentajille suunnattuun Ralvis-näyttelyyn osallistuttiin teknisen toimen kanssa yhteisellä osastolla. Joensuu-Huhmari-Polvijärvi -vesihuoltohanke, jonka valmistumisen myötä tullaan Polvijärven kunnan jätevedet johtamaan Joensuuhun, on edennyt rakennusvaiheeseen ja Joensuun Veden rooli hankkeessa on tällä hetkellä toimia asiantuntijana. Yhteistyötä jo vakiintuneen käytännön mukaisesti jatkettiin kuntien kanssa voimassa olevien sopimuksien puitteissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle. Toimistorakennusmestari Kimmo Kaukoranta (vas.) Ralvis-näyttelyn esittelijänä 17

17 Tuloslaskelma Liikevaihto ,17 Valmistus omaan käyttöön ,09 Liiketoiminnan muut tuotot ,72 Muut tuet ja avustukset ,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,31 Palvelujen ostot , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,07 Henkilösivukulut Eläkekulut ,91 Muut henkilösivukulut , ,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,19 Vuokrakulut ,36 Liiketoiminnan muut kulut ,66 Liikeylijäämä ,39 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta ,42 Korkotuotot muilta 2 143,06 Muut rahoitustuotot 3 955,08 Kunnalle maksetut korkokulut ,00 Muille maksetut korkokulut -161,38 Korvaus peruspääomasta ,08 Muut rahoituskulut -39, ,28 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ,11 Ylijäämä ennen varauksia ,11 Poistoeron lisäys ,43 Poistoeron vähennys ,33 Investointivarauksen lisäys ,00 Investointivarauksen vähennys ,43 Tilikauden ylijäämä ,44 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,4 Voitto, % 14,5 18

18 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ,39 Poistot ja arvonalentumiset ,19 Rahoitustuotot ja -kulut ,28 Tulorahoituksen korjauserät , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot (-) ,61 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) ,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , ,97 Toiminnan ja investointien rahavirta ,33 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,31 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta ,11 Saamisten muutos muilta ,64 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,23 Korottomien velkojen muutos muilta , ,16 Rahoituksen rahavirta ,47 Rahavarojen muutos ,14 Rahavarojen muutos Rahavarat ,09 Rahavarat , ,14 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 106,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 105,9 Lainanhoitokate 3,3 Kassan riittävyys, pv 1 Kassan riittävyys, pv,huomioituna konsernitili 154 Quick ratio 5,0 Current ratio 5,0 19

19 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,55 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,52 Koneet ja kalusto , ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,57 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 347,05 520,59 347,05 520,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,10 Saamiset kunnalta , ,79 Siirtosaamiset , , , ,90 Rahat ja pankkisaamiset , ,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,29 20

20 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,99 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,75 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero , ,57 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,52 Liittymismaksut ja Muut velat , , , ,01 Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä , ,30 Ostovelat , ,46 Korottomat velat kunnalta , ,75 Muut velat , ,95 Siirtovelat , , , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,29 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 72,2 70,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 99,2 101,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa Lainakanta , 1000 euroa

21 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Enon ja Pyhäselän kuntaliitosten myötä tulleen pysyvien vastaavien tasearvot on muutettu vastaamaan liikelaitoksen suunnitelmapoistoperusteita. Sovellettaessa menojäännöspoistoa hyödykkeen poistamaton arvo (menojäännös) on kirjattu kertapoistona menojäännöksen alittaessa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymän Joensuun kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi liikelaitoksen toiminnassa alle kolme vuotta, on kirjattu vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluvekkko 8 % menojäännöspoisto Viemäriverkko 8 % menojäännöspoisto Vesihuoltolaitoksen kiinteät laitteet ja rakenteet 10 % menojäännöspoisto Muut kiinteät koneet laitteet ja rakenteet 20 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Autot 30 % menojäännöspoisto Kuorma-autot, traktorit ja muut raskaat työkoneet 25 % menojäännöspoisto Muut koneet laitteet ja kalusteet 30 % menojäännöspoisto Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Taseen vertailutietoina on esitetty kuntaliitosten jälkeinen yhdistetty tase. 22

22 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2009 Liikevaihto Vesimaksut ,23 Jätevesimaksut ,41 Perusmaksut ,32 Liittymismaksut ,53 Yhteisviemäröintisopimukset ,67 Muut liikevaihtoon sisältyvät tuotot ,01 Liikevaihto yhteensä ,17 Liiketoiminnan muut tuotot ,72 Muut tuet ja avustukset Enon jätevesihuolto/kuntaliitoshanke avustus ,00 Muut tuet ja avustukset , ,03 Tuotot yhteensä ,92 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta tarkastelujaksona on esitetty vuodet Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot (v ) ,30 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno (v ) ,31 Ero (euroa) ,01 Ero (%) -41 % Keskimääräisen investointi- ja poistotason erotus johtuu saneeraus investointien määrästä. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2009 Liiketoiminnan muut tuotot Kuljetusvälineiden myyntivoitot , ,00 23

23 Tilinpäätöksen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat/aineettomat ja aineelliset hyödykkeet AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-ja vesial/kiint. liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er.hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,57 Lisäykset tilikauden aikana 9 856,73 0, , , , ,61 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,64 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä , ,77 0,00 Tilikauden poisto , , , ,19 Arvonalenn. ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , ,35 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , ,35 MAA- JA VESIALUEET ERITTELY 2009 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut ,60 Muut maa- ja vesialueet ,68 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät , P-K:n Sähkö Oy/hyvityslaskut ,24 Muut erät 7 962, ,15 SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta ja liikelaitoksilta Myyntisaamiset 347, ,70 Lainasaamiset ,59 Muut saamiset 2 327,62 Siirtosaamiset ,99 347, ,90 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,89 0, ,89 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,08 0, ,08 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä 0, ,02 0, ,02 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,87 Siirtosaamiset 0, ,15 0, ,02 Saamiset yhteensä 347, ,91 24

24 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2009 Oman pääoman erittely Peruspääoma ,64 Peruspääoma ,64 Kertyneet yli- / alijäämät ,11 Tilikauden tulos ,44 Kertyneet yli- / alijäämät ,55 Investointivaraukset Investointivaraukset ,95 Vesihuoltoinvestoinnit ,95 Kylmälammen vedenottamo ,00 Kuhasalon jäteveden puhdistamo , Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut ,49 Muut velat , ,14 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus ,62 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset ,61 Muut erät , ,37 Lisäys 2009 Hammasl.-Niittylahti siirtoviemäri , ,00 Vähennys 2009 Vesihuoltoinvestoinnit/ , ,43 Penttilän pääviemärin rakentaminen Investointivaraukset ,52 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainat kunnalta ,00 0, ,00 0,00 Korottomat velat kunnalta Ostovelat ,91 Siirtovelat 283,07 0, ,98 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,11 Siirtovelat 0, ,11 Velat muille Lainat muilta , ,27 Ostovelat 0, ,91 Muut velat , ,65 Siirtovelat 0, , , ,20 Vieras pääoma yht , ,29 25

25 Tilinpäätöksen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2009 Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset 53 Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ,07 Henkilösivukulut Eläkekulut ,91 Muut henkilösivukulut ,37 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,35 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen ,65 Yhteensä henkilöstökulut ,00 Allekirjoitukset ja merkinnät Joensuussa Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Joensuussa Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö Tuomo Pikkarainen JHTT 26

26 Joensuun Vesi PL 148, Joensuu puh fax sähköpostit: Idealmainos 3/10 Suomen Painotuote (300) Painettu uusiopaperille.