Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus Sisältö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2

3 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Sisältö Katsaus vuoteen Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Vesistöjen tarkkailu Kehittäminen ja erillisprojektit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot... 22

4 Katsaus vuoteen 2010 Organisaatio ja kuntaliitosmuutosvuosien jälkeen vuosi 2010 aloitettiin saattelemalla pitkäaikainen johtaja täysin palvelleena ansaituille eläkepäiville. Erkki Kettusen kädenjälki näkyy pitkään joensuulaisten vesihuollon kehittäjänä ja laitoksen johtajana. Konkarin evästykset jatkajalle olivat tuttuun tapaan jämerät ja selkeät eivätkä jättäneet arvailuille sijaa. Vahvasti luodun perinnön ja koko henkilöstön tuen saattelemana hyvät eväät askelmerkeille annettiin käyttööni. Vuoden erinomaisesta tuloksesta kiitokset edeltäjälleni ja koko laitoksen henkilöstölle ovat paikallaan jo heti alkuun. Tapahtuneiden aluelisäysten ja organisaatiomuutosten ohella on merkittävä sija ja haaste ikääntyvässä henkilöstössä. Aivan lähivuosien aikana tulee eläköitymään osaajistamme noin kolmannes. Murrokseen on valmistauduttu hyvissä ajoin, mutta kaiken sen tiedon, taidon ja asenteen poistumisen korvaaminen tulee olemaan haastavaa ja onnistumisen edellytyksenä tulee olemaan houkuttelevuus työnantajana, vahva asema omalla toimialalla sekä henkilöstömme hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstörakenteen muutoksen ohella piilee ikääntyvä haaste myös toisaalla. Näkyvät laitosrakenteet ovat helposti havainnoitavissa ja arvioitavissa, mutta maan alle tähtäävien toimenpiteiden oikea kohdentaminen ja niiden riittävyyden varmistaminen lisää vaikeusastetta kerrakseen. Perushuolenpitoa ei tule jättää unohduksiin, vaan varmistaa rakenteiden ja järjestelmien tulevaisuus pitkän aikavälin jatkuvalla kunnossapidolla. Laadukkaiden vesien eteen on tehty jo vuosikymmenet pitkäjänteistä työtä, niin myös vuonna Pienillä vedenottamoilla Enossa ja Tuupovaarassa toteutettiin veden tasaisen laadun turvaavia investointeja ja merkittävin hanke Jaamankankaalla rakentui jo lähes valmiiksi. Kontiolahden kunnan kanssa hyvässä yhteistyössä toteutettu pohjavedenottamo tulee turvaamaan kanta- Joensuun vesihuoltoa oleellisesti. Suurin osa vuoden investointikohteista toteutettiin yhteishankkeina teknisen viraston kanssa. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamiset ja kunnallistekniset saneeraukset jatkuivat vilkkaina. Liikenneviraston ja kaupungin yhteishankkeena toteutettava kehätien rakentaminen toi mukanaan haasteita, joihin ei kaikilta osin oltu varauduttu. Kaupungin ohittavan kehätien työmaan mukana joutuvat vanhat vesihuoltorakenteet väistymään eikä uusien rakentamisen laadussa ole voitu tinkiä. Kuntaliitosrahoituksen avustamana jatkettiin vuoden aikana Enon haja-asutuksen vesihuollon kehittämistä Uimaharjun taajaman liepeillä rakentamalla runkolinjoja muutaman kymmenen savun vesihuollon turvaksi. Haja-asutusten kanssa halutaan muutoinkin tehdä tuloksellista yhteistyötä ja olla mukana kehittämässä koko Joensuun kaupungin alueen vesihuoltoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mikäli rinnallemme saadaan muodostettua toinen hyvin haja-asutusta yhdistävä vesiosuuskuntatoimija, voidaan yhteistyöllä päästä osapuolia täydentävään malliin, jossa molempien vahvuudet korostuvat omilla toiminta-alueillaan. Seudullisesti avattiin uusi merkittävä yhteys, kun kesälomien jälkeen Polvijärven suunnalta ensimmäiset jätevedet pumpattiin Kuhasaloon. Ensivaiheessa tullaan naapurikunnan eteläisten osien jätevedet johtamaan Joensuuhun ja aivan lähivuosina kunnan taajaman. Suunnitteluvaiheen jälkeen on uusia toimitiloja päästy konkreettisesti Muuntamontiellä rakentamaan ja vuoden 2011 koitos tulee olemaan huolto- ja korjaamotoimintojen muutto. Toiminnot tulevat olemaan tulevan talven hajallaan, mutta kokonaisuuden valmistuttua vuoden 2012 aikana päästään nauttimaan uusista, toimivista ja pysyvistä tiloista muiden teknisten yhteistyökumppaneidemme kyljessä. Laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu mahdollistuvat ammattitaitoisen ja asennoituneen henkilöstön myötä, joiden taustalla toimii laaja ja luotettava kumppanuusverkosto eri yhteistyötahoilta. Kiitokset koko Joensuun Veden henkilökunnan puolesta johtokunnallemme, asiakkaillemme ja kaikille sidosryhmille. Juha Lemmetyinen Johtaja 4

5 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Keskeisimmät tunnusluvut 2010 Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 Tilipäätös 2010 Liikevaihto, milj. euroa 11,06 11,78 12,69 Investoinnit, milj. (netto) 4,27 6,05 4,35 Vesijohtoverkosto (km) Viemäriverkosto (km) Veden myynti (1000 m³/a) Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22% > 1.7. alk. 23%) 1,35 1,49 1,50 Laskutettu jätevesi (1000 m³/a) Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22% > 1.7. alk. 23%) 1,77 1,95 1,97 Vakinainen henkilöstö Tuotot 2010 Kulut 2010 Jätevesimaksut 43 % Vesimaksut 39 % Yhteisviemäröintisopimukset 5 % Muut tuotot 5 % Perusmaksut 4 % Liittymismaksut 4 % Poistot 29 % Henkilöstökulut 21 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 % Palvelujen ostot 14 % Korot 11 % Muut kulut 4 % 5

6 Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 54 henkilöä. Henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 36 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 18 henkilöä. Laitokselle palkattiin vanhuus- ja osa-aikaeläkkeiden myötä useita henkilöitä. Keväällä eläkkeelle jääneen johtajan tilalle palkattiin avoimen haun kautta seuraaja. Työnjohtotehtävissä Enon alueella toimineen rakennusmestarin paikka jätettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti täyttämättä. Kesällä eläköityneelle laitoshuoltajalle saatiin seuraaja kaupungin sisäisen haun kautta ja kaksi laitosasentajaa sekä sähköasentaja palkattiin ulkoisen haun kautta. Asentajien tehtäviin haettiin erityisen runsaslukuisesti. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Torikatu 38 B:n toimiyksikössä Juha Roivas ja jätevedenpuhdistamolla Ari Kinnunen. TYHY-toiminta Joensuun kaupungin työhyvinvointiohjelman TYHY2010 ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajana Leena Mitrunen. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 744 kalenteripäivää, joka on noin 13,8 päivää henkilöä kohti. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Ulkopuolisiin koulutuksiin käytettiin 47 henkilötyöpäivää ja koulutuksiin osallistui 15 henkilöä. Lisäksi esimiehet osallistuivat kaikille kaupungin palveluksessa oleville esimiehille suunnattuun kaupungin järjestämään koulutukseen. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Henkilökunnan yhteinen kevätretki tehtiin koskimaisemiin Lieksan Ruunaalle. Syksyllä korvattiin keväällä pitämättä jääneet pilkkikilpailut onkikilpailuilla Enossa. Pikkujoulua vietettiin teatterin ja hyvän ruuan merkeissä. Henkilöstön ikärakenne v. (1 hlö) yli 55 v. (15 hlö) v. (10 hlö) v. (10 hlö) v. (18 hlö) Keski-ikä 49 vuotta 6

7 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus vuotiaat Antero Willman (vas.), Soini Venäläinen, Olli Puhakka ja Leo Tuupanen 50-vuotiaat Timo Kolehmainen ja Anne Savolainen Eläkkeelle siirtyivät rakennusmestari Matti Pirinen, laitoshuoltaja Mirja Kopponen ja johtaja Erkki Kettunen Henkilöstön määrä (htv) Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset

8 Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,98 milj. m3 ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä m3. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arvioitu henkilöksi, joka on noin 83 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat henkilöä ja noin 80 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului yksi talous. Ominaiskulutus Joensuun Veden toimintaalueella on n. 220 l/as./d. Tonttijohtoja rakennettiin 246 kpl ja käytöstä poistettiin 18 tonttijohtoa. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut vain kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kahden kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen Logica Suomi Oy:n Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostuspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 4,96 milj. euroa ja veden perusmaksuista 0,28 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan veden kulutukseen ja sillä perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,38 milj. m3. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n.1,6 milj. m3. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 5,41 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista 0,26 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista 0,69 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 0,47 milj. euroa. Veden hinta oli alkuvuodesta 1,49 /m3 ja arvonlisäverokorotuksen jälkeen alkaen 1,50 /m3. Jätevesimaksu oli vastaavasti 1,95 /m3 ja 1,97 /m alkaen sekä liittymismaksu 1,68 /m2 ja 1,70 /m alkaen. Veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Laitoshuoltaja Karita Jeskanen 8

9 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä milj. m³/v Myyty vesi Laskutettu jätevesi Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) Valio Oy / Joensuun Meijeri P-K:n Keskussairaala Onttolan vesiosuuskunta Yliopiston kiinteistöt Suhmuran vesiosuuskunta Karjalan Tekstiilipalvelu oy Virkistysuimala Vesikko Lakan Betoni Oy Vedenkulutus rakennustyypeittäin Kerrostalot 31 % Omakotitalot 24 % Teollisuusrakennukset 15 Rivi- ja luhtitalot 11 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 3 % Muut rakennukset 12 % 9

10 Vesilaitostoiminta Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 15 vedenottamoa, joista kolme toimi varavedenottamona. Ottamoista neljä sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Joensuun Veden ja Kontiolahden kunnan yhteishankkeena toteutettavan Jaamankankaan (Kylmälammen) pohjavedenottamon rakentaminen saatiin pääosin päätökseen siten, että ottamo otetaan käyttöön vuoden 2011 keväällä. Huosiolammen ja Matosärkän pienillä vedenottamoilla tehtiin parannustoimenpiteitä veden tasaisen laadun turvaamiseksi. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Joensuun Vedellä on kymmenen alkalointilaitosta ja niillä kaikilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin ja mahdollisuus kemialliseen desinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä ympäristölautakunnan vuosille hyväksymän valvonta- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla voimaan tullutta asetusta (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suojaalueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Pumppaamoilla on ph:n ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi on korkealaatuista ja täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä, joista kahdeksan on Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto Rantakylä Onttola Kerola Heinävaara Tuupovaara Kovero Koliform. bakt. (pmy/100ml) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sameus (FTU) <0.12 <0.11 <0.11 <0.12 <0.1 <0.1 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 167,00 120,00 112,00 75,00 100,00 91,50 Alkaliteetti (mmol/l) 0,71 0,72 0,88 0,52 0,71 0,81 Kokonaiskovuus (mmol/l) 0,70 0,52 0,52 0,31 0,43 0,42 Lämpötila (C ) 5,80 5,90 5,10 5,80 5,70 6,90 ph (ph) 8,00 7,90 8,20 7,70 7,70 7,90 Rauta (µg/l) <20 <20 <20 <20 <20 <20 Mangaani (µg/l) <10 <10 <10 <10 <10 <10 10

11 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 ylävesisäiliöitä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta m3. Kiihtelysvaaraan suunnitellun vesitornin rakentamisesta luovuttiin teetetyn lisäselvityksen perusteella ja vedenjakelu alueella turvataan muilla keinoin. Verkostoon pumpatun veden määrä oli m3/d ja pumppauksen energian kulutus oli 0,39 kwh/m3. Vesijohtoverkostoa saneerattiin Hukanhaudalla, Enossa ja Mutalassa. Verkostojen uudisrakentaminen perustui tonttien luovutusohjelmaan. Verkostokartoitukset Enon alueella saatiin päätökseen. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 738 km. Putkimäärästä on muoviputkia 549 km, valurautaputkia 163 km ja muita putkia 26 km. Verkoston pituus kuluttajahenkilöä kohti oli n.10 m. Vuoden lopussa oli käytössä yksi sähkölämmitteinen vesiposti. Poikkeuksellisen laajat ukkosmyrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset onnistuttiin hoitamaan varavoimakonein ja konekantaa lisättiin edelleen hankkimalla uusi automaattikäynnisteinen varavoimakone Heinävaaran alkalointilaitokselle. Ainoa merkittävämpi vedenjakelukatkos sattui elokuun lopulla päävesijohdon rikkoutuessa Hammaslahdessa, jolloin taajaman vedenjakelu keskeytyi useiksi tunneiksi perjantaiiltana. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo vastaten myös muun yhdyskuntatekniikan toiminnasta päivystysaikana. Sähköasentaja Pekka Jelkänen Sulkuventtiilin asennus runkovesijohtoon/ kehätie 11

12 Viemärilaitostoiminta Viemäriverkosto Haja-asutusalueiden osalta parannettiin jätevesihuoltoa rakentamalla Enossa Antintie Alajoki Koukkujoki -alueelle verkostot osin myös vesijohdon osalta. Muilta osin jäte- sekä sadevesiviemäriverkostoa saneerattiin ja laajennettiin pääosin katujen pohjaustöiden yhteydessä. Merkittävimmät rakennuskohteet sijaitsivat Karhunmäessa, Hukanhaudalla, Enossa, Mutalassa ja kehätiehen liittyen. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 790 km, mikä tekee jokaista kaupungin asukasta kohden n. 10,8 metriä. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 481 km, sadevesiviemäreitä 286 km ja sekaviemäreitä 23 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 336 km, muoviputkia 452 km ja muita putkia 2 km. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 162 jätevesipumppaamoa, joista kymmenen on kaukokäyttöjärjestelmän ulkopuolella. Sadevesipumppaamoita oli 9 ja niistä yksi on kaukokäyttöjärjestelmässä. Liitoskuntien automaatiojärjestelmien uudistamista jatkettiin liittämällä lisää pumppaamoja kaukovalvontaan ja nykyaikaistamalla valvontamenetelmiä. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Vedellä on käytössä neljä jätevedenpuhdistamoa Puhdistamoilla käsiteltiin kertomusvuoden aikana yhteensä 6,6 milj. m3 jätevettä. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Kaupungin solmimien yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti johdettiin Kuhasaloon myös kaikki Kontiolahden ja Liperin kuntien viemäröityjen alueiden jätevedet sekä loppukesästä alkaen Polvijärven kunnan eteläisten osien jätevedet. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tuupovaaran kirkonkylän ja Koveron jätevedet, Hammaslahden jätevedenpuhdistamolla Hammaslahden taajaman jätevedet ja Enon jätevedenpuhdistamolla Enon kirkonkylän jätevedet. Uimaharjun jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Hammaslahden ja Tuupovaaran Laitosasentaja Mikko Vilokkinen Laitosasentaja Mika Vartiainen Vesijohto- ja viemäriverkostojen kehittyminen km

13 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 puhdistamojen ylijäämälietteet käsitellään Kuhasalon pääpuhdistamolla ja Enon puhdistamon Stora Enson tehdaspuhdistamolla. Lietteen jatkokäsittelyn hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Itä-Suomen ympäristölupavirastolta v saadusta myönteisestä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta saatiin valitusprosessin tuloksena korkeimman hallinto-oikeuden päätös kertomusvuoden lopulla. Päätös edellyttää selvityksen tekemistä biologisen prosessin osalta ja selvityksen saattamista sen mahdollisesti edellyttämine toimenpideesityksineen Itä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn toukokuun 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2009 lopulla Enon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseksi jätetty ympäristölupahakemus oli kertomusvuoden lopussa edelleen viranomaiskäsittelyssä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Enon jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu kuitenkin teetettiin. Loppuvuodesta Stora Enson ja Joensuun Veden kesken käytyjen neuvottelujen perusteella Uimaharjun jätevesien käsittelyä jatketaan Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Molemmat osapuolet hyväksyivät asiaa koskevan päivitetyn sopimuksen alkuvuodesta Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla jouduttiin bioroottorin katkeamisen vuoksi laitosta ajamaan yhden roottorin varassa nelisen viikkoa. Puhdistustulokseen tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla toimintavarmuutta ylläpidettiin mm. uusimalla lämmityskattiloiden polttimot, mädättämöjen kaasumittarit ja termisen kuivauksen yksikköön lamellihihna sekä termisen kuivauksen piippu. Myös OKIilmastimet huollettiin. Kuhasalon tulokuormaa lisäsivät hetkellisesti Liperissä heinäkuussa järjestetyt yli osallistujan Suviseurat. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyisin Pohjois-Kar- jalan ELY-keskus) hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdistamoilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteinä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut jätevesien ohijuoksutuksia. Yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueella ei ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Kuhasalon, Tuupovaaran, Hammaslahden ja Enon jätevedenpuhdistamot täyttivät vuositasolla kaikki niille asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset. Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto

14 Viemärilaitostoiminta Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Mitoitus Kuhasalo Q keskim m³/d Q mit m³/h BHK kg/d kok-p 260 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 10 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 6,2 mg/l RED 97,3 % kok-p < 0,40 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p < 0,30 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo 0,20 mg/l RED 98,2 % COD < 125 mg/l RED > 75 % 44 mg/l RED 91,9 % Kiintoaine < 35 mg/l RED > 90 % 6,8 mg/l RED 97,5 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen sekä pumppaamoiden mahdolliset ohijuoksutukset. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä puhdistamon nykyisen prosessin sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvään nitrifikaatioon. Mitoitus Tuupovaara Q keskim. 320 m³/d Q mit 30 m³/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,9 mg/l RED 97,0 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,42 mg/l RED 93,3 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Hammaslahti Q keskim. 820 m³/d BHK7 180 kg/d kok-p 9 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 4,8 mg/l RED 96,8 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,29 mg/l RED 96,8 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Enon kirkonkylä Q keskim. 640 m³/d BHK7 224 kg/d kok-p 9,6 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 8,4 mg/l RED 93,0 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo 0,36 mg/l RED 93,1 % 14 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset.

15 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja m³/d Virtaama puhdistamolle kg/d BHK 7 (tuleva) kg/d kok-p (tuleva) kg/d kok-n (tuleva) kg/d COD (tuleva) kg/d Kiintoaine (tuleva) kg TS/kk Lietteen kuiva-ainemäärä Kaasun käyttö tammi maalis touko heinä syys marras 0 tammi-maalis huhti-kesä heinä-syys loka-joulu Kuivattu liete Termisesti kuivattu liete Kaasun tuotto (m³) Sähkön tuotto (kwh) Lämmön tuotto (kwh) 15

16 Vesistöjen tarkkailu Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatkettiin vuosille päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet osaltaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskus ja TEkeskus (nykyisin Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Ohjelman mukaisen vesistötarkkailun hoiti Itä-Suomen yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Tutkimusinstituutti on hoitanut myös em. alueen kalastotarkkailun. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Itä-Suomen yliopiston irtisanottua sopimuksen päättymään vuoden 2010 loppuun on sekä kalaston että vesistön tarkkailu raportointeineen päätetty antaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:lle vuosille Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois-Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun hoiti Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti ja yliopisto irtisanoi tämän sopimuksen päättyväksi lokakuun loppuun Uusi sopimus solmittiin Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n kanssa vuosille , samalle ajanjaksolle uusitun, ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta tarkkailua jatkaa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. 16

17 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Kehittäminen ja erillisprojektit Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Joensuun Veden uusien toimitilojen suunnittelu Muuntamontielle muiden kaupungin teknisten palvelujen yhteyteen saatiin päätökseen huolto- ja korjaamotilojen suunnittelun osalta ja rakentaminen tältä osin käynnistyi syksyllä Muuntamontie 6:ssa. Muuntamontie 5 yhteyteen laajennuksena toteutettavan hallintorakennuksen suunnittelu eteni aikataulussa ja rakentaminen tullaan aloittamaan keväällä Rakennuttajana toimii Joensuun kaupungin Tilakeskus. Joensuun Vesi on mukana useiden tahojen yhteisessä Kuopion yliopiston vetämässä Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa -kehittämishankkeessa sekä Pohjois- Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Molemmat hankkeet ovat EAKR-projekteja ja ajoittuvat useille vuosille. Joensuun Vesi osallistui myös Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johdolla laadittuun Joensuun kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmaan ja toukokuussa kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä käynnistettyyn koko kaupunkia koskevaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen, jossa ovat mukana laajasti kaupungin eri tahot. Joensuun Vesi osallistui myös yhdessä teknisen viraston kanssa Penttilänrannan lämpöpumppuhankkeen esiselvitykseen, jossa selvitetään Kuhasalon jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän lämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Joensuu-Huhmari-Polvijärvi -vesihuoltohankkeessa on Joensuun Veden tehtävänä toimia asiantuntijana. Hankkeen valmistumisen myötä tullaan Polvijärven kunnan jätevedet johtamaan Joensuuhun ja Huhmarin suunnan siirtoviemäri otettiinkin jo käyttöön heinäkuun lopulla. Yhteistyötä jo vakiintuneen käytännön mukaisesti jatkettiin kuntien kanssa voimassa olevien sopimuksien puitteissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, Suojaputkien pohjalaatan valu/ kehätie laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Poikkeusolojen toimivuutta testattiin osallistumalla alueelliseen POKA2010 valmiusharjoitukseen. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle. Nykyisen henkilökunnan ammattitaidon ylläpidosta onkin huolehdittu osallistumalla alan koulutuksiin ja esimiesvalmennuksiin. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa yksi henkilökunnasta suoritti yamktutkinnon ja kolme vesihuoltoalan ammattitutkinnon. 17

18 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,17 Valmistus omaan käyttöön , ,09 Liiketoiminnan muut tuotot , ,72 Muut tuet ja avustukset , ,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,31 Palvelujen ostot , , , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,07 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , , , ,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,19 Liiketoiminnan muut kulut , ,02 Liikeylijäämä , ,39 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta 883, ,42 Korkotuotot muilta , ,06 Muut rahoitustuotot 3 644, ,08 Kunnalle maksetut korkokulut , ,00 Muille maksetut korkokulut 0,00-161,38 Korvaus peruspääomasta , ,08 Muut rahoituskulut -24,47-39, , ,28 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,11 Ylijäämä ennen varauksia , ,11 Poistoeron lisäys 0, ,43 Poistoeron vähennys , ,33 Investointivarauksen lisäys , ,00 Investointivarauksen vähennys 0, ,43 Tilikauden ylijäämä , ,44 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,6 7,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,6 7,4 Voitto, % 20,8 14,5 18

19 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,39 Poistot ja arvonalentumiset , ,19 Rahoitustuotot ja -kulut , ,28 Tulorahoituksen korjauserät 0, , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot (-) , ,61 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) , ,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 0, , , ,97 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,33 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta , , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,31 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,11 Saamisten muutos muilta , ,64 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,23 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,16 Rahoituksen rahavirta , ,47 Rahavarojen muutos , ,14 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,09 Rahavarat , , , ,14 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 130,5 106,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 127,9 105,9 Lainanhoitokate 4,1 3,3 Kassan riittävyys, pv 3 1 Kassan riittävyys, pv,huomioituna konsernitili Quick ratio 0,8 5,0 Current ratio 0,8 5,0 19

20 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,28 Rakennukset , ,41 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,38 Koneet ja kalusto , ,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,35 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 173,51 347,05 173,51 347,05 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,86 Saamiset kunnalta , ,90 Siirtosaamiset , , , ,91 Rahat ja pankkisaamiset , ,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,40 20

21 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,11 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,19 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero , ,67 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 0, ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,24 Liittymismaksut ja Muut velat , , , ,73 Lyhytaikainen Lainat kunnalta ,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,27 Ostovelat , ,02 Korottomat velat kunnalta , ,98 Muut velat , ,65 Siirtovelat , , , ,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,40 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 73,4 72,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 88,5 99,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa Lainakanta , 1000 euroa

22 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi liikelaitoksen toiminnassa alle kolme vuotta, on kirjattu vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluvekkko 8 % menojäännöspoisto Viemäriverkko 8 % menojäännöspoisto Vesihuoltolaitoksen kiinteät laitteet ja rakenteet 10 % menojäännöspoisto Muut kiinteät koneet laitteet ja rakenteet 20 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Autot 30 % menojäännöspoisto Kuorma-autot, traktorit ja muut raskaat työkoneet 25 % menojäännöspoisto Muut koneet laitteet ja kalusteet 30 % menojäännöspoisto Tietokonelaitteet 40 % menojäännöspoisto Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuudessa ei ole merkittäviä muutoksia. 22

23 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liikevaihto Vesimaksut , ,23 Jätevesimaksut , ,41 Perusmaksut , ,32 Liittymismaksut , ,53 Yhteisviemäröintisopimukset , ,67 Muut liikevaihtoon sisältyvät tuotot , ,01 Liikevaihto yhteensä , ,17 Liiketoiminnan muut tuotot Saadut vakuutuskorvaukset ,70 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,72 Muut tuet ja avustukset Enon jätevesihuolto/kuntaliitoshanke avustus , ,00 Muut tuet ja avustukset , , , ,03 Tuotot yhteensä , ,92 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot (v ) ,00 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno (v ) ,00 Ero (euroa) Ero (%) -33 % Keskimääräisen investointi- ja poistotason erotus johtuu saneeraus investointien määrästä. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Liiketoiminnan muut tuotot Kuljetusvälineiden myyntivoitot 0, ,00 0, ,00 23

24 Tilinpäätöksen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat/aineettomat ja aineelliset hyödykkeet AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-ja vesial/kiint. liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er.hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,57 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0, , , , ,76 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0, ,04 0,00 0, ,04 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,22 0, ,36 Arvonalenn. ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , ,71 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , ,71 SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset MAA- JA VESIALUEET ERITTELY Saamiset kunnalta ja liikelaitoksilta Myyntisaamiset 0, ,03 0, ,70 Lainasaamiset 0, ,23 0, ,59 Muut saamiset 0,00 0,00 0, ,62 Siirtosaamiset 0, ,37 0, ,99 0, ,63 0, ,90 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,05 0, ,89 0, ,05 0, ,89 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,82 0, ,08 Siirtosaamiset 0,00 1,200 0,00 0,00 0, ,82 0, ,08 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,60 Muut maa- ja vesialueet , ,68 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pohjola Vakuutus Oy/ vakuutuskorvaus P-K:n Sähkö Oy/ hyvityslaskut , , ,97 0, , ,24 Muut erät , , , ,15 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,66 0, ,02 0, ,66 0, ,02 Saamiset muilta Myyntisaamiset 173, ,34 347, ,87 Siirtosaamiset 0, ,91 0, ,15 173, ,25 0, ,02 Saamiset yhteensä 173, ,41 347, ,91 24

25 Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,64 Peruspääoma , ,64 Kertyneet yli- / alijäämät , ,11 Tilikauden tulos , ,44 Kertyneet yli- / alijäämät , ,55 Oma pääoma yht , ,19 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainat kunnalta 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0, ,49 0, ,91 Siirtovelat 0,00 517,00 0,00 283,07 0, ,49 0, ,98 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,30 0, ,11 0, ,30 0, ,11 Velat muille Lainat muilta 0, , , ,27 Ostovelat 0, ,42 0, ,91 Muut velat , , , ,65 Siirtovelat 0, ,69 0, , , , , ,20 Vieras pääoma yht , , , ,29 INVESTOINTIVARAUKSET 2010 Investointivaraukset ,52 Vesihuoltoinvestoinnit ,52 Kylmälammen vedenottamo ,00 Kuhasalon jäteveden puhdistamo ,00 Hammas-Nyytlahti siirtoviemäri , Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut , ,49 Muut velat , , , ,14 Lisäys 2010 Enon jätevedenpuhdistamo , ,00 Penttilänrannan 1. vaiheen asemakaavan vesihuoltoinvestoinnit , ,00 Investointivaraukset ,52 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus/ Palkkojen ja henkilö , ,23 sivukulujen jaksotukset Muut erät , , , ,37 25

26 Tilinpäätöksen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat , ,07 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , ,37 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,35 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,65 Yhteensä henkilöstökulut , ,00 Allekirjoitukset ja merkinnät Joensuussa Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Joensuussa Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö Tuomo Pikkarainen, JHTT 26

27

28 Joensuun Vesi PL 148, Joensuu puh fax sähköpostit: Idealmainos 3/11 Suomen Painotuote (300) Painettu uusiopaperille.