Vesimaksu 1,69 /m³. rakennustyypeittäin. Kerrostalot 31 % Omakotitalot 24 % Vedenkulutus. Teollisuusrakennukset 15 % Rivi ja luhtitalot 11 %

Transkriptio

1 Palveluksessa 48henkilöä. Vettä toimitettiin laitoksen toiminta-alueelle 3,99 milj. m³ Vesi oli korkealaatuista ja täytti hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuosituksetkin 98% :sti. Vesimaksu 1,69 /m³ Kerrostalot 31 % Omakotitalot 24 % Jätevesimaksu 2,21 /m³ Vuosikertomus 213 Vedenkulutus rakennustyypeittäin Teollisuusrakennukset 15 % Rivi ja luhtitalot 11 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 3 % Muut rakennukset 12 % Toiminnassa 168 jätevesipumppaamoa. Liittymismaksu 1,92 /m² Käytössä olevan vesijohtoverkoston pituus oli 775 km. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli 85 km

2 2 Sisältö Katsaus vuoteen Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Puhdasta vettä jo vuodesta 1927 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta... 1 Viemärilaitostoiminta Vesistöjen tarkkailu Kehittäminen ja erillisprojektit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase... 2

3 4 5 Katsaus vuoteen 213 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Erityinen kuntajakoselvitys leimasi toimintavuotta 213. Loppuraportin selvitysosassa todetaan, että kuntayhteistyö on runsasta ja monipuolista: Jätevedetkin ovat jo yhtyneet. Pitkälti näin on tapahtunut, kun mukaan ei lasketa selvitystyön aloitteellisinta naapuriamme Outokumpua. Tarkalla karttatarkastelulla voidaan löytää hentoinen puhtaan veden verkostoyhteys Outokummusta Polvijärven, Liperin ja Kontiolahden kuntien kautta Joensuun Veden verkostoon, mutta tätä vuosikymmeniä vanhaa ja käyttämättömäksi todettua pientä putkiyhteyttä voidaan pitää vain oljenkortena mukana olevien kuntien vesihuoltojen yhtymiselle. Selvitystyössä tiiviisti mukana olleena voin todeta, että selvitysalueen kuntien vesihuollot poikkeavat toisistaan monin tavoin. Suurimmat eroavaisuudet on havaittavissa vesihuoltolaitosten taloudenpidon ja vesiosuuskuntakulttuurien osalla. Viidestä laitoksesta kahden voidaan katsoa toimivan vesihuoltolain mukaisesti kattaen toimintansa ja investointinsa asiakkailta kerättävillä maksuilla, kun taas kaksi selkeästi subventoi vesihuoltoa verovaroin. Vesiosuuskuntien lukumäärä vaihtelee kuntakohtaisesti yhdestä viiteenkymmeneen. Matemaattisesti tarkasteltuna kuntajakoselvityksen vesihuoltolaitokset olisivat koonneet yhteen 72 vesihuollon ammattilaista huolehtimaan toiminta-alueellaan 18 milj. euron liiketoiminnasta. Vesihuoltolain muutosta on odotettu hartaasti ja esityksen mukaan on odotettavissa, että laki tulisi voimaan syksyllä 214. Keskeisin muutos Joensuussa kohdistunee hulevesiin, joiden huolehtimisessa kaupungin rooli tulisi kasvamaan. Muita koskettavia seikkoja tulisivat meillä olemaan entistä parempi varautumisvelvoite häiriötilanteisiin ja tietojärjestelmiin. Yhtiöittämisvelvollisuutta ei näillä näkymin tulisi olemaan vesihuoltolain muutoksen tai tulleen kuntalain muutoksen johdosta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyen kuntien tehtäviä ja kustannuksia karsimaan on esitetty, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttaisiin. Kun muistetaan, että valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa, ei liene vaikea ennakoida joidenkin tehtävien ja velvollisuuksien lisääntyvän vastavuoroisesti vesihuoltolaitoksilla. Meidän alueella vuonna 213 valmistunut valtion vesihuoltotyönä toteutettu Hammaslahti - Niittylahdenranta -siirtolinja voinee siis olla viimeisimpiä tällä konseptilla valmistuneita siirtolinjahankkeita. Osaltaan lupauksia herättää kuitenkin vuoden lopulla saatu tieto Hammaslahden vanhan kaivosalueen vesihuollon toteutuksesta EAKR-rahoitteisena hankkeena. Maan hallituksen toive, että sirpalemainen kuntakartta yhtenäistyisi ja maahan syntyisi isompia ja samalla taloudellisesti vankempia kuntia, ei saanut vastakaikua tammikuussa 214 Joensuun seudulla. Kuntaliitosten selvitystyöt muun arjen ohessa ovat raskaita koko organisaatiolle. Haluan kiittää erityiseen kuntajakoselvitykseen osallistunutta seudun vesihuoltoväkeä saumattomasta yhteistyöstä. Itse uskon, että alueella on edellytyksiä jatkaa vesihuollon yhteistyötä ja sen kehittämistä nyt toteutumattomista kuntaliitoksista huolimatta. Joensuun Veden henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja vuoden 213 alusta aloittaneelle johtokunnallemme esitän suuren kiitoksen menneestä toimintavuodesta. Toivotan kaikille Teille menestystä ja voimia haasteellisesti alkaneeseen vuoteen 214. Juha Lemmetyinen Johtaja Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Keskeisimmät tunnusluvut 213 Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Tilinpäätös 212 Talousarvio 213 Tilinpäätös 213 Liikevaihto, milj. euroa 13,28 13,95 14,15 Investoinnit, milj. euroa (netto) 6,2 5,7 5,45 Vesijohtoverkosto (km) Viemäriverkosto (km) Veden myynti (1 m³/v) Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 24%) 1,59 1,69 1,69 Laskutettu jätevesi (1 m³/v) Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 24%) 2,8 2,21 2,21 Vakinainen henkilöstö Tuotot 213 Kulut 213 Yhteisviemäröintisopimukset 6 % Perusmaksut 5 % Jätevesimaksut 42 % Vesimaksut 39 % Muut 5 % Henkilöstökulut 2 % Palvelujen ostot 17 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 % Korot 9 % Muut kulut 3 % Liittymismaksut 3 % Poistot 31 %

4 6 7 Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa Henkilöstön ikärakenne Yli 55 v. 25 % v. 19 % 41 5 v. 39 % 31 4 v. 15 % Tyke-toimintaa Itä-Suomen vesilaitosten talvipäivät 48henkilöä. Tuntipalkkaisia 31 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 17 henkilöä. Keski-ikä 49 vuotta 25 3 v. 2 % Alle 25 v. % Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 48 henkilöä vakituisessa työsuhteessa ja kaksi määräaikaista sijaista. Vakituisesta henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 31 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 17 henkilöä. Ulkoisen haun kautta palkattiin seuraaja vuoden 212 lopussa irtisanoutuneelle laitosasentajalle. Heinäkuun alussa eläkkeelle jääneiden mittariasentajan ja laitosmiehen paikkoja ei laitettu hakuun, vaan tehtävät hoidettiin sisäisin järjestelyin. Lokakuun alussa eläkkeelle jääneen laitosasentajan ja kaupungin organisaatiossa toisiin tehtäviin siirtyneen toimistorakennusmestarin paikat puolestaan laitettiin ulkoiseen hakuun, mutta molempien paikkojen täyttäminen siirtyi vuoden 214 puolelle. Toimistorakennusmestarin virka muutettiin samassa yhteydessä toimistoinsinöörin toimeksi. Vuoden 213 lopulla esitettiin tuntipalkkaiselle henkilöstölle vaihtoehto siirtyä vuoden 214 alusta tuntipalkkajärjestelmästä kuukausipalkkajärjestelmään. Muutoksen hyväksyi kymmenen työntekijää. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Muuntamontie 6:n toimiyksikössä sähköasentaja Pekka Jelkänen ja jätevedenpuhdistamolla laitosmies Ari Kinnunen. TYHY-toiminta Joensuun kaupungin työhyvinvointiohjelman TYHY21 ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n vetämään TYKE-hankkeeseen, joka käynnistyi jo vuonna 212. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää työkykyä moninaisin keinoin. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajana Leena Mitrunen. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 932 kalenteripäivää, joka on noin 19 päivää henkilöä kohti. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen painopiste oli vuoden alkupuolella, koska koko kaupunkia koskeneiden säästötoimenpiteiden takia muut kuin lakisääteiset maksulliset koulutukset jäädytettiin talousarviomuutoksen myötä. Työturvallisuuskorttikoulutus järjestettiin keväällä keskitetysti ja tieturvakortteja päivitettiin runsaasti. VVY:n marraskuiseen alueelliseen vesihuoltopäivään osallistuttiin aktiivisesti. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Itä-Suomen vesihuoltolaitosten talvipäiville ja pilkkikilpailuihin Kuopiossa osallistuttiin usean joukkueen voimin. Kesäkauden urheilutapahtumana oli jo kolmannen kerran P-K:n pelastuslaitoksen joukkuemaraton. Pikkujoulutunnelmaan päästiin hyvän musiikin siivittämänä. Eläkkeelle siirtyivät: Henkilöstön määrä (htv) kk palkkaiset tuntipalkkaiset TYKE-hankkeen infotilaisuus Kari Pietarinen 5 v. Leo Tuupanen Pertti Seppänen Antero Willman

5 8 9 Vesimaksu oli 1,69 /m³ Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,99 milj. m3 ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 164 m3. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arvioitu 63 3 henkilöksi, joka on noin 85 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat 61 1 henkilöä ja noin 82 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului kaksi taloutta. Ominaiskulutus Joensuun Veden toiminta-alueella on n. 219 l/as./d. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kolmen kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen CGI:n Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostus- ja postituspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 5,54 milj. euroa ja veden perusmaksuista,34 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan veden kulutukseen ja sillä perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,37 milj. m3. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n. 1,93 milj. m3. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 6,1 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista,32 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista,89 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi,49 milj. euroa. Vesimaksu oli 1,69 /m3 ja jätevesimaksu 2,21 /m3 sekä liittymismaksu 1,92 /m2. Veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Jätevesimaksu oli 2,21 /m³ Liittymismaksu oli 1,92 /m² Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,99 milj. m³ ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 164 m³ Ralvis-messuilla mukana. Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä myyty vesi Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) 213 laskutettu jätevesi Valio Oy Joensuun Meijeri Pyhäselän vesiosuuskunta P-K:n Keskussairaala Onttolan vesiosuuskunta Yliopiston kiinteistöt Stora Enso Wood Products Oy Karjalan Tekstiilipalvelu Oy Kontiolahden kunta Virkistysuimala Vesikko P-K:n Sairaskotiyhdistys ry m³/v Vedenkulutus rakennustyypeittäin Kerrostalot 31 % Omakotitalot 24 % Teollisuusrakennukset 15 % Rivi ja luhtitalot 11 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 3 % Muut rakennukset 12 %

6 1 11 huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Pumppaamoilla on ph:n ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi oli korkealaatuista ja täytti hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuosituksetkin 98 %:sti. Laatusuositusten osalta väri ja sameus olivat muutamissa analyyseissä hieman tavanomaista korkeampia. Laitosasentaja Ari Hirvonen Vesilaitostoiminta Uimaharjun vesitorni Vesi oli korkealaatuista ja täytti hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuosituksetkin 98% :sti. Laatusuositusten osalta rauta, väri ja sameus olivat muutamissa analyyseissä hieman tavanomaista korkeampia. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä, joista kahdeksan on ylävesisäiliöitä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta 11 5 m3. Uimaharjussa jouduttiin saneeraamaan vesitornin yläpohja ja säiliön väliseinä perusteellisten pesu- ja huoltotoimenpiteiden myötä tehtyjen havaintojen seurauksena. Verkostoon pumpatun veden määrä oli keskimäärin m3/d ja verkostoon pumpatun veden energian kulutus oli,31 kwh/m3. Vesijohtoverkoston merkittävimmät saneerauskohteet olivat Reijolassa, Hukanhaudalla ja keskustassa. Jakeluverkostojen uudisrakentaminen perustui pääosin tonttien luovutusohjelmaan. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 775 km. Putkimäärästä on muoviputkia 572 km, valurautaputkia 177 km ja muita putkia 26 km. Vuoden lopussa oli käytössä kaksi vesipostia. Talousveden toimitusvarmuuden osalta onnistuttiin pääpiirteittäin koko laitoksen toiminta-alueella. Kertomusvuoden aikana ukkosen aiheuttama laitevaurio ja muutamat putkirikot aiheuttivat kuitenkin lyhytkestoisia katkoksia vedenjakeluun Reijolan, Niittylahden, Uimaharjun ja Tuupovaaran alueilla. Ennakkoon tiedossa olleet liitostyöt pyrittiin tekemään yöaikaan haittojen minimoimiseksi. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo. Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 16 vedenottamoa, joista kaksi toimi varavedenottamona. Ottamoista viisi sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Tuupovaaran kirkonkylän ottamon vedenottokaivot jouduttiin uusimaan veden moitteettoman laadun turvaamiseksi. Talousveden alkalointiin käytettävä kalkkikivirouhe uusittiin Onttolan laitoksella. Kiireellisenä hankkeena jouduttiin investointiohjelmaan ottamaan Onttolan alkalointilaitoksen pumppujen uusiminen. Erolanniemen vedenottamolla ja Elovaaran alkalointilaitoksella tehtiin automaatiosaneerauksia. Vuoden 211 lopussa Itä-Suomen aluehallintovirastolle jätettyyn Kerolan pohjavedenottamon jatkolupahakemukseen saatiin päätös marraskuun lopussa. Aikaisemman luvan mukaisesti ottomäärä on 3 m3/vrk ja lupa on voimassa toistaiseksi. Vaasan hallinto-oikeudelta saatiin joulukuussa päätös Paavonlammen pohjavedenottamon lupa-asiassa. Päätös piti voimassa aluehallintoviraston päätöksen, jossa vedenottamosta otettavan veden määräksi rajoitettiin 2 m3/vrk. Lupa on voimassa vuoden 221 loppuun asti. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Joensuun Vedellä on kymmenen alkalointilaitosta ja niillä kaikilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin ja mahdollisuus kemialliseen desinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä terveysvalvontaviranomaisen vuosille hyväksymän valvontaohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla voimaan tullutta asetusta (461/2) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suoja-alueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto RANTAKYLÄ keskiarvo ONTTOLA keskiarvo KEROLA keskiarvo HEINÄVAARA keskiarvo TUUPOVAARA keskiarvo KOVERO keskiarvo Koliform. bakt. (pmy/1ml),,,,,33, Sameus (FTU) <,1 <,1 <,1,1,14,21 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 19, 1, 125, 81, 111, 167, Alkaliteetti (mmol/l),78,61,84,55,85 1,6 Kokonaiskovuus (mmol/l),76,43,55,33,39,79 Lämpötila (C) 5,7 5,8 5,2 4,6 5,7 7,4 ph (ph) 7,6 7,8 8,1 7,7 7,7 8, Rauta (µg/l) <2 <2 <2 <2 <2 <2 Mangaani (µg/l) <1 <1 <1 <1 <1 <1

7 12 13 Pohjolankadun jätevedenpumppaamo Suursahankadun jätevedenpumppaamo sai kauniin ulkokuoren. Viemärilaitostoiminta Pötkän jätevedenpumppaamo Viemäriverkosto Haja-asutusalueiden osalta vesihuollon rakentaminen kohdistui Tuupovaaran Lopotin alueeseen. Enon vuotovesisaneerauksia jatkettiin toimenpideohjelman mukaisesti. Vuonna 212 aloitettu siirtoviemäri ja vesijohto välille Hammaslahti-Niittylahdenranta valmistui valtion vesihuoltotyönä. Hasanniemen jätevedenpumppaamon koneiston saneeraus viimeisteltiin ja kertomusvuonna toteutettiin Pötkän jätevedenpumppaamon koneiston saneeraus ja Pohjolankadun jätevedenpumppaamorakennuksen saneeraus. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 168 jätevesipumppaamoa, jotka kaikki ovat kaukokäyttöjärjestelmässä. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 85 km. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 523 km, sadevesiviemäreitä 35 km ja sekaviemäreitä 22 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 339 km, muoviputkia 59 km ja muita putkia 2 km. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Vedellä on käytössä neljä jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoilla käsiteltiin kertomusvuoden aikana yhteensä 7,3 milj. m3 jätevettä. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän, Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Jätevesien keskitetty käsittely Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla jatkui sopimusten mukaisesti Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kanssa. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tuupovaaran kirkonkylän ja Koveron jätevedet, Hammaslahden jätevedenpuhdistamolla Hammaslahden taajaman jätevedet ja Enon jätevedenpuhdistamolla Enon kirkonkylän jätevedet. Uimaharjun jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Hammaslahden ja Tuupovaaran puhdistamojen ylijäämälietteet käsitellään Kuhasalon pääpuhdistamolla ja Enon puhdistamon Stora Enson tehdaspuhdistamolla. Lietteen jatkokäsittelyn hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan jatkohakemus on vireillä ja muutossuunnittelu tasausallaskäyttöön saatiin valmiiksi. Muutostyö tulee ajankohtaiseksi Niittylahdenranta Reijola siirtoviemärin valmistumisen myötä. Enon taajaman jätevedenpuhdistamon vanha purkuputki poistettiin ympäristölupaehtojen mukaisesti. Lupavelvoitteisiin kuuluvaa Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön sekä kalaston yhteistarkkailua jatketaan uuden vuosille päätetyn tarkkailuohjelman mukaan. Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle hankittiin toinen hiekanpesuri ja samassa yhteydessä hankittiin myös uusi jätevedenpumppaamo hiekanpesurin vaatimiin tarpeisiin. Sähköpääkeskus uusittiin ja puhdistusprosessin automaatiojärjestelmää päivitettiin. Lietteen hihnakuljetin lunastettiin aikaisemmalta lieteurakoitsijalta lietteenkäsittelyn toimivuuden takaamiseksi. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittelyn on hoitanut vuosiksi kilpailutettu urakoitsija. Enon jätevedenpuhdistamolla korjattiin porrasvälppä. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdistamoilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokau-den kokoomanäytteinä. Siirtoviemärin harjannostajaiset. Yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueella ei ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Jätevedenpuhdistamoista Enon taajaman puhdistamolla jouduttiin laitos ohittamaan alkuvuodesta huoltotöiden ja runsaiden vuotovesien takia yhteismäärältään noin 3 m3 verran. Syksyllä laiterikko jätevedenpumppaamolla ja putkirikko linjassa aiheuttivat Kiihtelysvaaran paineviemärilinjalla yhteismäärältään n. 4 m3 ylivuodon. Kuhasalon, Hammaslahden ja Tuupovaaran jätevedenpuhdistamojen osalta täyttyivät kaikki niille asetetut puhdistusvaatimukset. Enon jätevedenpuhdistamolla eivät puhdistusvaatimukset täyttyneet ensimmäisellä puolivuotisjaksolla biologisen hapenkulutuksen osalta, mutta poistotehon osalta vaatimus täyttyi. Kokonaisfosforin pitoisuus ja poistoteho jäivät molemmat hieman vaatimustasoa heikommiksi. Syynä oli alkuvuoden poikkeuksellisen suuri tulevan jäteveden määrä. Toisella vuosipuoliskolla kaikki lupaehdot täyttyivät myös Enossa. Vesijohto- ja viemäriverkostot Km Viemäriverkosto Vesijohtoverkosto

8 14 15 Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja MITOITUS VIRTAAMA PUHDISTAMOLLE m³/d BHK 7 (TULEVA) kg/d KUHASALO Q keskim. 25 m³/d Q mit 1 7 m³/h BHK7 7 kg/d kok-p 26 kg/d Kokonaisvirtaama v m³ PUHDISTUSVAATIMUKSET PUHDISTUSTULOS V BHK7 < 1 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 5,8 mg/l RED 97,7 % 1 2 kok-p <,4 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p <,3 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo,16 mg/l RED 98,4 % 5 1 COD < 125 mg/l RED > 75 % 43 mg/l RED 92,4% Kiintoaine < 35 mg/l RED > 9 % 7,6 mg/l RED 97,4 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ylivuodot. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen hapetustehoon KOK-P (TULEVA) kg/d KOK-N(TULEVA) kg/d TUUPOVAARA MITOITUS Q keskim. 32 m³/d Q mit 3 m³/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Kokonaisvirtaama v m³ PUHDISTUSVAATIMUKSET PUHDISTUSTULOS V BHK7 < 15 mg/l RED > 9 % puolivuosikeskiarvo 2,9 mg/l RED 97,8 % kok-p <,7 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo,14 mg/l RED 97,6 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset COD (TULEVA) kg/d KIINTOAINE(TULEVA) kg/d MITOITUS 1 5 HAMMASLAHTI Q keskim. 82 m³/d BHK7 18 kg/d kok-p 9 kg/d Kokonaisvirtaama v m³ PUHDISTUSVAATIMUKSET PUHDISTUSTULOS V BHK7 < 15 mg/l RED > 9 % puolivuosikeskiarvo 7, mg/l RED 97 % 2 1 kok-p <,7 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo,26 mg/l RED 97,4% Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset LIETTEEN KUIVA-AINEMÄÄRÄ kg TS/kk KAASUN KÄYTTÖ MITOITUS Mekaaninen Terminen Sähkön tuotto (kwh) Lämmön tuotto (kwh) ENON TAAJAMA Q keskim. 6 m³/d BHK7 165 kg/d kok-p 6, kg/d Kokonaisvirtaama v m³ PUHDISTUSVAATIMUKSET PUHDISTUSTULOS V BHK7 < 1 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo I II 16 mg/l 3,9 mg/l RED 95, % RED 95,8 % 4 4 kok-p <,5 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo I,54 mg/l II,27 mg/l RED 9,4% RED 93,8 % 2 2 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis huhti kesä heinä syys loka joulu

9 16 17 Kuhasalon lämpöpumppulaitos ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Vesistöjen tarkkailu Kehittäminen ja erillisprojektit Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatkettiin vuosille päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman on hyväksynyt osaltaan Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Ohjelman mukaisen vesistö- ja kalastotarkkailun hoitaa tarkkailuohjelman mukaiselle jaksolle Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois- Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun hoitaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy vuosille uusitun, ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta tarkkailua jatkaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajista koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Laitoksen laskutusjaksotusta muutettiin kertomusvuoden alusta. Suurkuluttajat laskutetaan edelleenkin kuukausittain, mutta massalaskutusjakso muutettiin kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Toimenpiteellä haetaan säästöjä niin työaikojen kuin postitus- ja tulostuskulujenkin osalta. Jätevedenpumppaamojen kunnossapitoon hankittiin atk-järjestelmä helpottamaan pumppaamojen huolto- ja kunnostustöiden rekisteröintiä ja ohjelmointia. Kaikki pumppaamot on nimetty maastossa ja viety järjestelmään. Pumppaamojen tekniset tiedot on tarkoitus viedä järjestelmään vuoden 214 aikana. Vuoden lopulla saatiin hakemuksen perusteella päätös EAKRrahoituksesta Hammaslahden vanhan kaivosalueen vesihuollon suunnitteluun ja rakentamiseen. Hanke tuottaa ensisijaisesti edellytyksiä pk-yritystoiminnalle ja muut eri kiinteistöjen omistajille tulevat hyödyt ovat välillisiä. Hanke on jo käynnistynyt ja se on saatettava loppuun huhtikuussa 215. Kerolankankaan ja Kuikkalammen alueella tehtiin pohjavesitutkimuksia uusien pohjavedenottamopaikkojen selvittämiseksi. Pohjois-Karjalan ELY-keskus osallistui tutkimusten kustannuksiin. Joensuussa jo toteutetun hajasijoitetun vedenhankinnan ylläpitäminen ja turvaaminen jatkossa on yhtenä tärkeänä edellytyksenä mahdollisten kriisitilanteiden ilmaantuessa. Vuoden 214 alkupäivinä todetun talousveden haju- ja makuhaitan ilmeneminen lähinnä Rantakylän ja Utran alueilla aiheutti sen, että Rantakylän alkalointilaitos varastosäiliöineen jouduttiin ottamaan pois käytöstä ja vedenjakelu ohjattiin muuta kautta. Tämä ei olisi ollut mahdollista suljetussa ja keskitetyssä vedenhankinta- ja jakelujärjestelmässä. Joensuun Vesi oli mukana Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Hanke oli useille vuosille ajoittuva useiden tahojen yhteinen EAKR-projekti ja valmistui vuoden 213 aikana. Puhdistamotoiminnan osalta laadittiin jätevedenpuhdistamojen lietteiden käsittelyn tehokkuusselvitys, joka valmistui kevään 213 aikana. Johtopäätöksenä selvityksestä todettiin, että nykyiset lietteenkäsittelymenetelmät ovat kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lämpöpumppuhanke on käynnissä ja työ valmistuu aikataulun mukaisesti keväällä 214. Hankkeelle saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukea. Lämpöpumppuhanke on sijoitus tulevaisuuteen ja sen laskennallinen takaisinmaksuaika on noin kuusi vuotta. Samassa yhteydessä toteutetaan ilmanvaihdon lämmöntalteenoton nykyaikaistaminen ja koko jätevedenpuhdistamoa koskeva paloilmoitinjärjestelmä. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle.

10 18 19 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Liikevaihto , ,13 Valmistus omaan käyttöön , ,46 Liiketoiminnan muut tuotot , ,52 Muut tuet ja avustukset , ,8 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,12 Palvelujen ostot , , , ,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,18 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , , , ,59 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,85 Liiketoiminnan muut kulut , ,12 Liikeylijäämä , ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot muilta, 21,27 Korkotuotot kunnalta 2 486,7 1 94,68 Muut rahoitustuotot 5 767, ,96 Kunnalle maksetut korkokulut -315, -315, Korvaus peruspääomasta , ,8 Muut rahoituskulut -55, , , ,57 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,53 Ylijäämä ennen varauksia , ,53 Poistoeron lisäys (-) -75, ,72 Poistoeron vähennys (+) ,56 Investointivarauksen lisäys (-) -5, Investointivarauksen vähennys (+) 75, ,92 Tilikauden ylijäämä , ,73 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,4 6,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,4 6,9 Voitto, % 17,7 13, Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,1 Poistot ja arvonalentumiset , ,85 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,38 Investointien rahavirta Investointimenot (-) , ,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) , , , ,9 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,71 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta, -9 52,, -9 52, Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,8 Saamisten muutos muilta , ,32 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,8 Korottomien velkojen muutos muilta 8 657, , , ,22 Rahoituksen rahavirta , ,22 Rahavarojen muutos , ,51 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,25 Rahavarat , , , ,51 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, t 643,29 744,46 Investointien tulorahoitus, % 113,5 84,6 Lainanhoitokate 2,6 17,6 Kassan riittävyys, pv 1 1 Kassan riittävyys, pv, huomioituna konsernitili Quick ratio 2,7 2,5 Current ratio 2,7 2,5

11 2 21 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,51 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,6 Koneet ja kalusto , ,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,53 Sijoitukset Muut saamiset , , , , VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,14 Saamiset kunnalta , ,18 Siirtosaamiset , , , ,4 Rahat ja pankkisaamiset , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,74 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,11 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero , ,88 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,96 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 7, 7, Liittymismaksut ja muut velat , , , ,49 Lyhytaikainen Ostovelat , ,22 Korottomat velat kunnalta , ,17 Muut velat , ,86 Siirtovelat , , , ,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,82 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 79,2 78,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 69,8 72,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , 1 7 7

12 Puhdasta vettä jo vuodesta 1927

13 IDEALMAINOS 4/14 Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Joensuun Vesi PL 148, 81 Joensuu puh