Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 1.11.2011 31.10.2013 www.kasperihanke.fi KASPERI II Klikkaa kirje auki otsikosta tai yksittäisestä helmestä Osallisuuden helmet POHJANMAAN PERHEKASTE Tuulta purjeisiin asiakasperheiden osallisuus kehittämistyössä Pohjanmaalla EETU NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus monialaisen verkostoyhteistyön lähtökohtana ELLA INNO-työryhmät lapsiperhepalveluiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittäjinä Etelä-Pohjanmaalla OSMO Survival Bag SURVIS yläkoululaisen Nepsy-nuoren arjen hallinnan apuna Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Kohti asiakasta asiakaslähtöinen työskentely pikkulapsiperheiden tukena Päijät-Hämeessä KUULAS Kuulaksessa on kuulunut kaikkien ääni monialaisten ja ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden osallistava kehittäminen Kanta-Hämeessä 1
KASPERI II Tervetuloa KASPERI II -hankkeen Osallisuuden Helmien äärelle! Kesän kynnyksellä Väli-Suomen alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäjät ja toimijaverkosto kokoontui 22.5.2013 Hämeenlinnan Raatihuoneelle Osallisuuden helmet -seminaariin. Seminaaripäivän sisältö rakentui kuuden alueellisen osahankkeen keskinäisessä vertaisarviointiprosessissa esille nousseiden osallisuuden helmien esittelyn ympärille. Päivän aikana kuultiin esimerkkejä sekä asiakkaiden, monialaisen henkilöstön että monisektorisen johdon osallisuudesta entistä asiakaslähtöisempien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Tämän uutiskirjeen sisällöt esittelevät osaltaan osallisuuden vahvistamiseksi tehtyä tavoitteellista kehittämistyötä KASPERI II -osahankkeissa. Nämä päivämäärät on syytä jo laittaa kalenteriin: ELLA 2.9. Vahva pohja elämään 3.9. EETU 5.9. OSMO 9.9. Pohjanmaan Perhekaste II 11.9. KUULAS 12.9. Seinäjoella Lahdessa Hämeenkyrössä Tampereella Vaasassa Riihimäellä Lisäksi KASPERI II on mukana Väli-Suomen Kastehelmimarkkinoilla Tampere-talolla 25.9.2013. KASPERI II -hankekokonaisuudessa on takana vauhdikas ja työteliäs talvi ja kevät kesän ja syksyn aikana hanke kaartaa jo päätösvaiheeseen loppuarviointeineen ja -raportointeineen. Pyrimme näinä kuukausina tavoitteellisesti myös löytämään paikalliset suunnitelmat ja ratkaisut kehitettyjen toimintamallien juurtumiseksi hankkeen jälkeiseen aikaan. Se on kuitenkin iso haaste, joka vaatii koko alueen yhteistyöverkoston tahtoa ja tavoitteellista yhteistyötä. Hankkeen johdossa ja koordinaatiossa pitkän yhteisen Kasperi-matkan kanssamme kulkenut projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi siirtyi huhtikuussa uusiin työtehtäviin. Kiitämme Ulriikaa lämmöllä yhteisistä työvuosista ja toivotamme menestystä uusiin työhaasteisiin! Projektijohtajan työpariksi hankkeen viimeisiksi kuukausiksi siirtyi suunnittelija Anni Kuhalainen Pikassoksesta. Lisäksi hankkeen tiimiä täydentää projektiassistenttina graafisen suunnittelun erityisosaaja Elina Nikkola. Toivotamme Annin ja Elinan tervetulleeksi Kasperi -tiimiin! Oheisessa kuvassa on Kasperit koolla 12.2013 Helsingin seminaarin iltatilaisuudessa Smolnassa. Toivotamme mielenkiintoisia lukuhetkiä tämän uutiskirjeen helmeilevien osallisuus-kuvausten äärellä sekä Aurinkoista kesää! KASPERI II -hankehenkilöstö kokonaisuudessaan osallistui 12.-13.2.2013 Helsingissä valtakunnallisille Lasten Kaste-seminaaripäiville Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Syksylle on tulossa varsinainen KASPERI II -seminaarikimara, kun osahankkeet järjestävät alueellisia loppuseminaareja. Seija, Anni & Elina Seija Junno projektijohtaja seija.junno@pikassos.fi 050 599 6415 Anni Kuhalainen suunnittelija anni.kuhalainen@pikassos.fi 050 357 4432 Elina Nikkola projektiassistentti elina.nikkola@pikassos.fi 050 331 6256 2
EETU NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus monialaisen verkostoyhteistyön lähtökohtana Ennaltaehkäisevä Nopsa toimintamalli on koulun, perheneuvolan ja lastensuojelun yhteistyössä kehittämä toimintatapa, jonka keskiössä on lapsi tai nuori ja hänen perheensä. Tavoitteena on palvelujen yhtenäistäminen ja varhaisempi puuttuminen erityisesti koulussa havaittuihin huoliin. Yhteisen toimintakulttuurin ja -tapojen rakentamisen pohjana on käytetty muun muassa monialaisen palvelutarpeen arviointimallia, huolen puheeksi oton materiaalia sekä verkostodialogin ideologiaa, joissa kaikissa korostuu asiakkaan kuuleminen ja osallisuus omassa asiassaan. Yhteistä toimintaa selkiyttämään on kehitetty monialaisen verkostoneuvottelun malli. Nopsa- verkostoneuvotteluun liittyen on sovittu käytännöistä, joilla lapsen tai nuoren ja hänen perheensä osallisuutta pyritään vahvistamaan. Ennen verkostoneuvottelua lähityöntekijä keskustelee lapsen ja nuoren sekä huoltajien kanssa omasta huolestaan ja mahdollisuudesta Nopsa -verkostoneuvotteluun. Yhdessä keskustellen sovitaan palaverin tavoitteesta ja huoltajien kanssa kartoitetaan myös paikalle kutsuttavat toimijat ja palvelut. Tämä on oleellista riittävästi mitoitetun tuen varmistamiseksi. Nopsa verkostoneuvottelujen keskiössä ovatkin ajankohtaiset tuen tarpeet eli oikea-aikaisen tuen varmistaminen. Palaverin kulku on suunniteltu lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuuden näkökulmasta. Tapaamisissa avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Puheenvuorojen jakaminen on perheen lähityöntekijän vastuulla. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen tulee kuulluksi. Nopsa -kehittämistyössä on korostettu monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ratkaisukeskeisyyttä, jolloin tuki rakennetaan ja suunnitellaan yhteisesti lapsen, nuoren ja perheen voimavarat huomioiden. Yhdessä laadittu suunnitelma käydään läpi tapaamisten päätteeksi ja lapselta, nuorelta ja perheeltä tarkistetaan, että heidän asiansa tuli kuulluksi. Myös yhteisestä seurantapalaverista sovitaan. Odotuksena on, että seurantapalaveri sujuvoittaa vanhemman ja eri tahojen yhteistyötä sekä lisää vanhemman ymmärrystä lapsensa asiassa. Verkostoyhteistyön suunnitelmallisuus sekä palvelujen yhteinen tavoite ja toiminnan koordinointi takaavat, että kaikki toimijatahot tietävät miten ja missä vaiheessa asiakasperheen kohdalla edetään. Tämä estää parhaimmillaan asiakasperheiden ongelmien kasautumista. Parhaimmillaan monialainen Nopsa -verkostoneuvottelu luo vanhemmalle kokonaiskuvaa lapsensa asiassa ja myös lapsen ja nuoren ymmärrystä omassa asiassaan voidaan lisätä. Nopsa-toimintamalli esiteltiin EETU -hankkeen helmenä KASPERI II -hankkeen Osallisuuden helmet -seminaarissa Hämeenlinnassa 22.5.2013. Lisätietoja Nopsa-toimintamallista ja sen kehittämisestä antavat EETU-hankkeen kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma ja Valkeakosken kaupungin koulupsykologi Jenni Kilpinen. Lisätietoja Eetu-hankkeesta Koordinaattori Jaana Männikkö koordinaattori jaana.mannikko@hameenkyro.fi Tiina Siikaluoma kehittäjätyöntekijä 040 133 0495 tiina.siikaluoma@hameenkyro.fi 040 1330462 Tanja Kotilainen kehittäjätyöntekijä tanja.kotilainen@hameenkyro.fi 3
ELLA INNO-työryhmät lapsiperhepalveluiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittäjinä Etelä-Pohjanmaalla ELLA -hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan kullekin alueelle (kuntaan, kuntayhtymään tai yhteistoimintaalueelle) on muodostettu INNO -työryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavista viranhaltijoista. INNO -työryhmissä keskitytään monialaisen perhekeskustyyppisen toiminnan rakenteistamiseen / kehittämiseen, lapsiperhepalvelujen johtamiseen ja koordinaatioon sekä tarvittavien tiimi- ja konsultaatiorakenteiden selkeyttämiseen. INNO -työryhmätyöskentely liittyy ELLA -hankkeen varhaisen tuen monialaisten palvelujen heti kun -tavoitekokonaisuuteen sekä konsultaatiokäytänteiden osalta korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittämiseen sitten kun. Rakennekonsultteina toimivat Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n www.ajatustalo.fi asiantuntijat Antti Pelto- Huikko ja Tom Tarvainen. Konsultit käyvät alueellisessa INNO -työryhmässä 6 kertaa lokakuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana. Konsultoinnit keskittyvät yhteistyössä työryhmän kanssa lapsiperhepalvelujen rakenteisiin ja koordinaatioon sekä monialaiseen johtamiseen. INNO -työryhmissä on laadittu konkreettisia esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Esitykset viedään kuntien johtoryhmiin, lautakuntiin sekä kuntayhtymien yhtymähallituksiin tai -kokouksiin. Konkreettiset esitykset ovat: 1) Esitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmän perustamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi ja 2) Esitys monialaisen perhekeskustoiminnan laajentamiseksi tai käynnistämiseksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmät perustetaan kaikille INNO -alueille syksystä 2013 lähtien. Johtoryhmien tehtävät on määritelty INNO -työryhmissä. Konkreettisia, fyysisiä matalan kynnyksen perhekeskuksia esitetään rakennettavaksi Etelä-Pohjanmaan neljälle alueelle. Perhekeskukset ovat palvelurakenteeltaan monialaisia. Tämä mahdollistaa sen, että niistä muodostuu useiden eri ammattilaisten osaamis- ja asiantuntijayhteisöjä alueelleen ja sitä kautta eri työntekijöiden välinen yhteinen osaaminen vahvistuu. Perhekeskukset tuottavat asiakaslähtöisiä palveluja lapsiperheille sekä lapsuuden ja nuoruuden eri ikävaiheisiin. Asiakkaille kyetään myös tarjoamaan varhaista tukea tehokkaammin jo perustasolla. Kyseinen monialainen palvelurakenne mahdollistaa jalkautuvien palveluiden koordinoinnin, jonka vahvistaminen on edelleen tärkeää. INNO -työskentely jatkuu hankkeen loppuun saakka edellä mainittujen teemojen osalta. Lisäksi INNO -työryhmissä paneudutaan myös mm. ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden tarkasteluun ja kehittämistoimenpiteisiin ja eri hallinnonalojen ja organisaatioiden henkilöstön osallistamiseen ja sitouttamiseen perhekeskustyöhön. Myös päättäjiä sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista vastaavia johtavia viranhaltijoita haastetaan mukaan työhön. 4
Alueelliset INNO -työryhmät (sivistys, -sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat) lapsiperhepalvelujen rakenteita kehittämässä. Työryhmien työskentelyä tukee Ajatustalo Oy:n rakennekonsultointi Koulutussarjat kehittämistyön tukena LAPSIPERHEPALVELUJEN MONIALAINEN KEHITTÄMINEN PERHEKESKUSTYYPPISESTI Kehittämistyön tuloksena syntymässä lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmät ja 4 fyysistä matalan kynnyksen perhekeskusta Perustason ja erityistason konsultaatiorakenteiden kehittäminen ja selkeyttäminen Sisällön kehittäminen monialaisissa tiimeissä tukena Hanke järjestää kehittämistyön tueksi koulutusta ja rakennekonsultointia. Koulutus ja rakennekonsultointi tukevat tiiviisti toinen toisiaan. Koulutussarja I Koulutussarja II Koulutussarjat: on suunnattu erityisesti INNO- työryhmien jäsenille; johtavien viranhaltijoille lapsiperheiden kanssa toimiville työntekijöille. www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke2/.koulutukset.html/44750.pdf Lisätietoja Ella-hankkeesta Sirpa Tuomela-Jaskari projektikoordinaattori sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi 044 754 1789 Auli Romppainen projektityöntekijä auli.romppainen@seinajoki.fi 044 754 1790 5
KUULAS Kuulaksessa on kuulunut kaikkien ääni monialaisten ja ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden osallistava kehittäminen Kanta-Hämeessä Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut eli KUULAS- hanke, on käynnistänyt koko maakunnan laajuisen keskustelun ja käytännön toimijoiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheittensä osallistumisen palveluiden kehittämiseen. Hankeaikana sen organisoimia ja toteuttamia työpajoja on järjestetty 53 kappaletta. Monialaisiin maakunnallisiin sekä seudullisiin koulutuksiin on osallistunut n. 700 sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveydenhuollon ja nuorisotyön toimijaa Forssan ja Riihimäen seudulta, Janakkalasta, Hattulasta sekä Hämeenlinnasta. Kaikkien äänet kuuluviin ja olikin siihen mahdollisuus! Kiitos! Näitä lisää! KUULAS -hankkeen järjestämissä ja projektikoordinaattorin sekä kehittämissuunnittelijoiden suunnittelemissa ja itse vetämissään työpajoissa on käytetty nk. osallistavia ryhmätyöskentelymenetelmiä. Näitä ovat olleet esim. Learning Cafe, Galleria kävely, Tulevaisuuden muistelu ja muut dialogiset verkostomenetelmät, Cross over groups, powerpoint-karaoke, SWOT -muunnelmat, BIKVA -arviointi, asiakasraadit, asiakashaastattelut sekä palvelumuotoilukävelyt. Menetelmissä tärkein asia on ollut jokaisen osallistujan oma työskentelypanos, äänen kuuluminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Osallistujilta ja asiakkailta kerätyissä välittömissä palautteissa ollaan oltu erityisen tyytyväisiä siihen, että esimiehet ovat olleet työpajoissa mukana, on saatu esiin yhteistä tekemisen meininkiä ja kaikki ovat saaneet osallistua yhteisten työtapojen kehittämiseen sekä tulleet kuulluiksi palveluiden kehittämisessä. Hyvä, että lopussa vaadittiin päätöksiä ja aikatauluja että esimiehiä ja työntekijöitä vastuutettiin. Tämä työpaja loi uskoa siihen, että asiat tapahtuvat myös käytännössä! KUULAS -hankkeen kuntakumppaneiden eli lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta yhteistoiminnallisten, kaikkia osallistavien ryhmätyömenetelmien käyttö on antanut jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oikeasti oman työnsä kehittämiseen, saada omat ajatukset ja ehdotukset kuuluviin ja ennen kaikkea kokea aitoa osallisuutta kehittämiseen. Oma kokemus on antanut ymmärrystä myös siitä, miten tärkeä kokemus asiakkaalle on tulla kohdatuksi ja päästä osalliseksi oman asiansa pohdintaan ja päättämiseen. Suunnittelutyöpajojen tuloksena syntyivät hankkeen viisi alueellista ja seudullista kehittämispilottia, jotka kaikki kohdentuvat lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisentuen sekä puuttumisen monialaisen yhdessä tekemisen kehittämiseen. Forssan seudulla on laitettu yhdessä lastensuojelun yksilöja perhekohtaiset työprosessit kuntoon ja käynnistetty monialaista kehittämistä päihdeperheiden lasten tukemiseksi. Hattulan VARTU- työmalli ottaa alusta asti asiakasperheet mukaan yhteiseen pohdintaan tuentarpeesta monialaisen tiimin kanssa samoin kuin Janakkalan SOVANEKO -työryhmä, jossa vielä erityisesti pidetään mielessä lapsen kasvua ja kehitystä tukevat ja sille riskiksi muodostuvat tekijät. Hämeenlinnassa on kehitetty KASTELLIn lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä asiakaspalveluohjauksen palveluita haastattelemalla asiakkaita ja järjestämällä asiakasraateja. Erityisesti nuorten mielipiteitä ja ajatuksia on kysytty palvelumuotoilu-kävelyllä sekä Nuorten teemaillassa, jossa nuoret kertoivat, millaista hyvän palvelun tulee heidän mielestään olla. Palveluohjauksen oikea-aikaisuutta ja 6
oikeaa laajuutta on määritelty yhteisissä työpajoissa sekä seuraamalla asiakasvirtoja. Asiakkaita on kuultu palveluohjauksen kehittämisessä monin eri tavoin ja menetelmin. Lopella perustettiin monialainen Kasvatuskioski koulun yhteyteen ja Hausjärvellä innostuttiin Huolen puheeksiotto -koulutuksesta. Riihimäellä on kuultu nuorten ajatuksia koulussa palveluittensa kehittämisestä sekä kutsuttu vanhemmat mukaan Aurinkometsän päiväkotiryhmän arkeen. Pienryhmätoiminnan avulla ja perheiden kanssa yhdessä on syvennetty kasvatuskumppanuuden käytäntöjä tavoitteena sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja opettelu asiakaslähtöisyyden, yhteisöllisyyden sekä avoimen dialogisuuden merkeissä. Monikulttuurisuus on liittynyt osaksi päiväkodin arkea. Hyvin vedetty, tytöt! Kiitos innostavasta ja kannustavasta iltapäivästä! Hanketyöntekijöiden näkökulmasta toimijoiden osallistavat työpajatukset ovat luoneet meille mahdollisuuden erittäin intensiiviseen osallistumiseen alueellisiin sekä seudullisiin kehittämisprosesseihin. Perusteellinen perehtyminen jokaisen seutukunnan ja alueen vallitsevaan käytäntöön, yksityiskohtainen ja tarkka työpajojen suunnittelu ja toteuttaminen, tuotettujen kannanottojen työstäminen ja prosessointi sekä niiden palauttaminen takaisin kehittämiskumppaneiden pohdittaviksi on ollut innostavaa ja palkitsevaa oma innostuksemme on ilmeisemmin välittynyt myös kuntatoimijoille! Asukkaat mukana palvelujensa kehittämisessä KUULAS -hankkeen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kanta-Hämeen paikallisyhdistysten yhteistyönä HAMKin kymmenen sosiaalialan opiskelijaa haastatteli learning cafe- menetelmällä maakunnan perhekahviloiden pientenlasten vanhempia paikkakunnan palveluiden laadusta, määrästä ja kehittämistarpeista. Vanhempien toiveet ja tyytyväisyyden aiheet olivat konkreettisia ja pikkulapsiperheiden arkeen liittyviä siis toteutettavissa olevia. Opiskelijoiden tuottamat raportit on lähetetty päättäjille tiedoksi. entisestään KUULAS- hankkeen tavoitteita yhdessä tekemisen työorientaation leviämiseksi ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjesta ja siihen tarvittavasta monialaisesta eri ammattilaisten yhdessä antamasta tuesta. Palaute oli kaikista koulutuksista pääosin hyvää. Esiin tuotiin rohkeasti myös toiveita mahdollisuudesta vielä syvempiin ja yksityiskohtaisempiin pohdintoihin sekä lisää käytännön esimerkkejä aiheista, joita voisi soveltaa paremmin omaan työhönsä. Palautteiden kerääminen suurista koulutuksista käy kätevästi Post-lappusilla =) Kuvissa palautematriisia sosiaalityön dokumentointi- ja lastensuojelulakikoulutuksista. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä kehitettyjen maakunnallisten monialaisten lapsiperhepalveluiden jalkauttamista osaksi kaikkien heidän kanssaan toimivien työntekijöiden työnsisältöä! Kiitos kuuluukin kaikille Kanta-Hämeen kehittäjäkumppaneille, asiakas-asiantuntijoille ja asukkaille. Lisätietoja Kuulas-hankkeesta Tytti Rantanen projektikoordinaattori tytti.rantanen@riihimaki.fi 050 5986513 Anne Uppman kehittämissuunnittelija anne.uppman@riihimaki.fi 050 361 0061 Maakunnallisia ja räätälöityjä koulutuksia laajalle toimijajoukolle KUULAS on järjestänyt myös suuren määrän erilaisia koulutuksia, joihin on osallistunut yhteensä seitsemisensataa (700) alueen työntekijää! Yhteistä kaikille koulutuksille on ollut niiden monialainen osallistujajoukko, joka vahvistaa 7
NEPTUNUS OSMO Survival Bag SURVIS yläkoululaisen Nepsy-nuoren arjen hallinnan apuna Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA Survis - survival bag on koulunkäynnin tueksi työstetty konkreettinen työkalu, apuväline ns. käsikirja yläkouluikäiselle oppilaalle, jolla on neuropsykiatrisia oireita (= Nepsy oireita). Käsikirjan tarkoitus on auttaa Nepsy- oppilasta itseään kouluarjen haastavissa tilanteissa sekä sitä kautta auttaa myös opetushenkilöstöä keskittämään resurssit varsinaiseen opetustyöhön. Surviskäsikirja sisältää käytännön ohjeita arjen hallintaan haastavissa tilanteissa, kuten esim. tekniikoita tunteiden säätelyn, rentoutumiseen, stressin lievittämiseen, vuorovaikutuksen parantamiseen, impulssiivisuuden vähentämiseen sekä keskittymisen parantamiseen. Käsikirja on henkilökohtainen. Oppilaalle suunnattu käsikirja on ensimmäinen laatuaan, aiemmin tiettävästi käsikirjoja on suunnattu opetushenkilöstölle. Käsikirjan työstäminen on aloitettu syyskuussa 2012 ja sen valmistuminen on todennäköistä loppukeväästä 2013. Yhteistyössä työryhmämme kanssa kokemusasiantuntijoina surviskäsikirjan työskentelyssä ovat olleet kaksi yläkoulun Nepsy- oppilasta. EDUT Surviskäsikirjan käyttö mahdollistaa oppilasta itseään oppia ennakoimaan ja kontrolloimaan neuropsykiatrisista oireista johtuvaa käyttäytymistään haastavissa tilanteissa. Käsikirjan käyttö mahdollistaa osaltaan ennaltaehkäisemään kouluympäristössä tapahtuvia konfliktitilanteita, jotka joskus saattavat vaikuttaa jopa muiden oppilaiden turvallisuuteen ja ilmapiiriin sekä sitä kautta kouluviihtyvyyteen. Käsikirja tuo turvallisuutta myös Nepsy- oppilaalle itselleen, koska yllättävät haasteelliset tilanteet Nepsy- oppilaalle ovat usein ylitsepääsemättömän vaikeita hallita. Käsikirja toimii tavallaan Nepsy- oppilaan henkilökohtaisena kirjallisena neuropsykiatrisena valmentajana, joka muistuttaa miten haastavissa tilanteissa tulee toimia. Henkilökohtainen surviskäsikirja voi toimia myös loistavana lisänä Nepsy- oppilaan muun ohjauksen tai kuntoutuksen tukena. Etuja surviskäsikirjasta on myös opetushenkilöstölle sekä oppilashuoltotyöryhmälle, sillä häiriökäyttäytymisen selvittelyt kouluarjessa vievät ajallisesti ison osan koulupäivästä. Tietenkään kaikki käytöshäiriöt koulussa eivät selity Nepsy- oppilaiden oireiluilla, mutta surviskäsikirjaa voivat käyttää muutkin kuin Nepsy- oppilaat tukenaan. Surviskäsikirjan myötä Nepsy- oppilaan on mahdollista saada koulussa onnistumisen kokemuksia koulunkäynnin sujumisesta ja erilaisista vuorovaikutus- sekä käyttäytymistilanteista. Onnistumisen kokemuksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Nepsy- oppilaan itsetuntoon, hän oppii tunnistamaan paremmin neuropsykiatrisia oireitaan ja siten kehittämään oman toiminnan taitojaan. Meidän nuorten KÄSIKIRJA 8
Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA Tukiluokka on Kaukolan koulussa toimiva erityisluokka, joka palvelee sastamalalaisia alakouluikäisiä oppilaita. Tukiluokka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy tavallisessa pienryhmässä ja jotka tarvitsevat monipuolista tukea elämässään. Luokassa toimivat tiiminä erityisluokanopettaja, mielenterveyshoitaja ja tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Hoitaja työskentelee sekä oppilaan että hänen perheensä kanssa. Oppilasta hän tukee koulupäivän aikana ja toimii tiiviisti yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoitaja kartoittaa vanhempien kanssa perheen tilanteen, arvioi tuen tarpeen ja ohjaa heidät tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Toiminnan tavoitteena on tukea myös vanhempien roolia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tukiluokalla opiskelee kerrallaan enintään 5-6 oppilasta. Tukiluokalle haetaan koulun, vanhempien ja mahdollisesti hoitavan tahon yhdessä laatimalla hakemuksella. Hakemuksen käsittelee moniammatillinen tukitiimi. Tukiluokan oppilaaksiotosta päättää koulun rehtori. Tukiluokalla opiskelun edellytyksenä on vanhempien sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön. Oppilas ja perhe tutustuvat tukiluokkaan ennen varsinaista opetuksen alkamista. Vanhempien, hoitavan tahon ja lähettävän koulun kanssa käydään tarvittavat siirtoon liittyvät keskustelut. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi. Oppilaan tukiluokkajakson pituus ja koulutyöskentely suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on kuitenkin oppilaan kuntouduttua löytää oppilaalle sopiva koulumuoto joko yleisopetuksen ryhmästä tai muusta erityisluokasta. Tukiluokassa harjoitellaan monipuolisesti koulunkäynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaan minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tukiluokka tarjoaa oppilaan koulunkäyntiin selkeät rakenteet ja rajat sekä huomattavan paljon aikuisten tukea, jotta voimavarat vapautuvat paremmin oppimiseen. Tukiluokan toimintaan liittyy kiinteästi kunkin lapsen muuhun ohjaukseen ja hoitoon liittyvä monitoimijainen verkosto. Verkostopalaverit ovat osa sekä lapsen että huoltajien, kuten myös tukiluokan työntekijöiden toimintaa tukevia käytäntöjä. Siirtyminen takaisin lähikouluun tai muuhun oppilaalle sopivaan kouluun valmistellaan huolellisesti (tutustuminen, siirtopalaverit, suunnitelma, seuranta). Lisätietoja tukiluokan toiminnasta voi kysellä Kaukolan koululta Sastamalasta. Lisätietoja Osmo-hankkeesta Kirsi Koponen projektipäällikkö kirsi.koponen@tampere.fi 040 801 6362 Elina Pohjankunnas, projektityöntekijä elina.pohjankunnas@tampere.fi 040 8004 219 Sami Keto projektityöntekijä sami.keto@tampere.fi 040 800 4216 Kirsi Kulmala projektityöntekijä kirsi.kulmala@tampere.fi 040 806 2325 9
POHJANMAAN PERHEKASTE Tuulta purjeisiin asiakasperheiden osallisuus kehittämistyössä Pohjanmaalla Mikä on osallisuus? Olemme Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa miettineet osallisuutta käsitteenä: mitä tarkoittaa osallisuus minulle, työkaverille, kehittämistyössä mukana olevien kuntien työntekijöille sekä asiakkaille? Olemme yrittäneet saada osallisuutta näkyväksi eri tavoin hanketyössä. Hallitseva ajatus on ollut asiakkaan kunnioittava kohtaaminen. Dialoginen suhtautumistapa huoli puheeksi on ollut osallisuutta ja avoimuutta edistävä työskentelytapa. Vaasan yliopiston tutkija Katja Valkama puhui osallisuusseminaarissa tammikuussa 2013 Seinäjoella osallisuuden eri tasoista. Hän puhui tieto-osallisuudesta, suunnitteluosallisuudesta ja päätösosallisuudesta. Yksi taso on myös olla osallistumatta. Pohjanmaan perhekastehankkeen yhtenä tavoitteena on ollut lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lasten kannalta. Kunnat ovat halunneet kehittää varhaisen vaiheen tukimuotoja eroamassa oleville ja eronneille sekä välttää lapsen pahoinvoinnin ja huoltoriitojen syntymistä. On myös haluttu löytää struktuuri tai työskentelymalli eroprosessin varhaiseen vaiheeseen, yhteistyökeskustelusarjalle, sekä kokeilla ja ottaa käyttöön TLP-menetelmäperheeseen kuuluvat lapset puheeksi -keskustelu ja lapset puheeksi -perheinterventio eroperheiden kanssa työskentelyssä. Myös lapsille ja vanhemmille suunnattua vertaisryhmätoimintaa on haluttu kehittää löytämällä vastuutaho kyseiselle toiminnalle ja sen koordinoinnille. Yhteistyötoivomus järjestöjen ja yhdistysten kanssa johti Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistyksen RAY hakemukseen. Kokeilujen tavoitteena on ollut lapsen näkökulman ja tarpeiden huomioiminen ja esilletuominen, yhteisten ratkaisujen, yhteistyömuotojen löytäminen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Työskentelymallissa on haluttu lisätä tietoisuutta siitä, miten yhteistyövaikeudet vaikuttavat lapsiin, vahvistaa sensitiivisyyttä ja eläytymistä lapseen sekä huomioida ja vahvistaa ne positiiviset kyvyt, ominaisuudet ja mahdollisuudet jotka jo löytyvät vanhemmista ja heidän yhteistyöstään. Yhteistyökeskustelutyöskentelymalli sijoittuu sopimuspalveluprosessin sopimustyöskentely- ja sen jatkotyöskentely-vaiheeseen. Yhteistyökeskustelut koostuvat yhteisistä tapaamisista, joissa vanhemmat keskustelevat keskenään lapsen asioista yhdessä keskustelun vetäjän kanssa. Yhteistyökeskustelujen määrä voi vaihdella (2-10 kertaa). Jokainen tapaaminen on noin 1-1.5 tuntia. Tarkoituksena on, että lapset osallistuvat jossain vaiheessa johonkin tapaamiseen vanhempien kanssa. Yhteistyökeskusteluun kuuluu myös seuranta/ palautetapaaminen. Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun. Yhteistyökeskustelut räätälöidään vanhempien toivomuksien ja tarpeiden mukaan ja niillä on selkeä rakenne. Yhteistyökeskustelu fokusoituu lapsiin ja heidän tarpeisiinsa. Tärkeää on lapsen näkökulman ja tarpeiden huomioinen ja esilletuominen, yhteistyövanhemmuuden rakentaminen sekä fokusointi nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, eli ei keskustella menneisyydestä. Osallistumattomuus näkyy siinä, että jotkut asiakkaat, joille palvelumuoto tarjottiin, eivät halunneet osallistua. Yhteistyökeskustelu on vapaaehtoinen. Asiakkaille kerrottiin, että struktuuriin kuluu 2-10 tapaamiskertaa joissa on tiettyjä teemoja sekä teemoja, joita räätälöidään heidän tarpeidensa mukaan ja jompikumpi heistä voi milloin tahansa ilmoittaa että haluavat keskeyttää. 10
Tieto-osallisuus näkyi yhteistyökeskustelukokeilussa, sekä TLP-menetelmien kokeilussa. Asiakas on saanut sekä suullisesti että kirjallisesti tietoa palvelun piiriin pääsemisestä työntekijän ja esitteiden kautta. Esitteissä on kerrottu työtavasta, sen tavoitteesta, edellytyksistä sekä yhteistyökeskusteluesitteessä myös mistä vaikeuksista voi olla kyse. Vaikeudet voivat esimerkiksi olla seuraavanlaisia Mistä tietää mikä on parasta lapselle? Emme voi keskustella keskenämme lapsen asioista ilman että tulee riita. Emme pääse yhteisymmärrykseen siitä kuinka paljon lapsi asuu kummankin luona. Meillä on pieni lapsi ja asumme kaukana toisistamme, miten ratkaisemme sen? Lapsen äiti päättää kaiken eron jälkeen eikä välitä minun mielipiteestäni. Mitenkä lapsen noutaminen ja palauttaminen järjestetään? Miten tapaamiset toteutetaan lomien aikana? Toinen vanhempi estää tapaamiset. Asiakkaiden kuuleminen on tärkeää. Yhteistyökeskustelussa on keskeistä, että molemmat vanhemmat tuntevat että tulevat kuulluksi. Tämä edellyttää kunnioittavaa kohtaamista, puolueettomuutta, kuuntelemista ja mielipiteiden kysymistä. Suunnitteluosallisuus: Asiakkaille annettiin tietoa siitä, että ovat samalla mukana kehittämässä palvelua ja että keskustelusarjaan kuuluu seuranta/ palautetapaaminen, jossa halutaan kuulla heidän ajatuksiaan, mielipiteitään ja kehittämisehdotuksia yhteistyökeskusteluihin. Tämä palautetapaaminen on myös vapaaehtoinen eli asiakas voi myös valita osallistumattomuuden. Asiakkaiden, työntekijöiden ja kehittäjän kokemuksia luodaan struktuuri. Asiakkaita pyydettiin keskustelusarjan aikana myös antamaan palautetta, jotta keskustelun vetäjä pystyisi tekemään korjausliikkeitä prosessin aikana. Pohjanmaalla on tämän hankkeen aikana päätetty kehittää perhetyötä selkeämmäksi ja toimivammaksi. Alueelle on perustettu perhetyön työryhmä, jonka yhtenä jäsenenä on perhetyön kokemusasiantuntija. Työryhmän yksi päätös on toteuttaa haastattelukysely niille perheille, jotka saavat perhetyötä sekä toteuttaa kysely alueen perhetyöntekijöille. Toukokuun aikana suoritetaan haastattelut perhetyön asiakkaiden kanssa. Haastattelujen yhtenä tavoitteena on kartoittaa perheiden näkemyksiä perhetyöstä ja heidän parannusideansa. Tavoitteena on haastatella noin 10 perhettä. Tämän lisäksi on tehty kysely koko alueen perhetyöntekijöille heidän koulutustasostaan sekä yhteistyökokemuksista eri tahojen kanssa. Kokemusasiantuntija on ollut mukana kehittämässä haastattelujen kysymyksiä. Idea on, että kunnat voivat käyttää parannusideat oman kunnan perhetyön kehittämiseen. On ollut mielenkiintoista seurata työskentelyä kokemusasiantuntijan kanssa, kuinka hän on kertonut mm. omista kokemuksista perhetyön tulosta perheeseen. Hän on ollut samalla itse vahvasti osallisena kehittämistyössä. Lisätietoja Pohjanmaan Perhekasteesta Carola Snellman projektikoordinaattori carola.snellman@vaasa.fi 040 179 3927 Pamela Antila projektityöntekijä pamela.antila@vaasa.fi 044 785 1861 Britt-Helen Tuomela-Holti projektityöntekijä britt-helen.tuomela-holti@pietarsaari.fi 044 785 1860 Päätösosallisuus: Ratkaisu lapsen asumisesta, huoltajuudesta ja tapaamisesta ja yhteistyömuodoista ovat asiakkaiden. Keskustelun vetäjä ei päätä mitään heidän puolestaan. Keskustelun vetäjä ohjaa keskustelua sekä miettii yhdessä vanhempien kanssa eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia lasten elämään sekä miettii lapsen tarpeita ja näkökulmaa heidän kanssaan. 11
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Kohti asiakasta asiakaslähtöinen työskentely pikkulapsiperheiden tukena Päijät-Hämeessä Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen on hankkeessamme ollut tärkeää. Työskentelyssä huomioidaan perheen toiveet ja tarpeet. Työskentely pidetään avoimena ja luottamuksellisena. Asiakas on osallisena kaikissa häntä koskevissa päätöksissä ja niistä keskustellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kuulluksi tuleminen on keskeisessä asemassa työskentelyn aloituksesta lähtien. Työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Työskentelymuodot räätälöidään asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti; esim. toteutetaanko pikkulapsityöryhmän käynnit kotikäynteinä vai tavataanko perhettä toimistolla. Pääsääntöisesti työskentely tapahtuu perheen kotona, mutta vanhempia tavataan myös toimistolla keskusteltaessa asioista, joista perheen lasten ei ole hyvä olla kuulemassa. Asiakkaita on kuultu myös kehiteltäessä asiakaspalautelomaketta. Lomakkeen suunnittelua varten haastateltiin perheitä ja he ilmaisivat toiveitaan lomaketta kohtaan. Palautelomake lähetetään perheille työskentelyn päätyttyä. Sen avulla kartoitetaan palvelun toimivuutta ja asiakkaan kokemusta osallisuudestaan työskentelyprosessissa. Asiakaspalautelomakkeen kautta työskentelyä on mahdollista kehittää edelleen. Asiakastyötä kehitettäessä ei tarvitse keksiä ns. pyörää uudelleen. Hyvin tiedetään, että perheitä auttaa jo se kun he tulevat kuulluiksi ja saavat tarpeitaan vastaavia palveluita omassa elinympäristössään nopeasti ja joustavasti. Asiakastyöstä on noussut esiin, että perheiden kokemus kuulluksi tulemisesta on oleellista ja tunne, ettei tule kuulluksi on yleistä. Pikkulapsityön oleellinen osa on juuri luoda asiakkaalle tunne, että hän on tullut kuulluksi. Se on toimivan ja luottamuksellisen yhteistyön perusta. Lisätietoja Vahva pohja elämään -hankkeesta Maarit Hildén suunnittelija maarit.hilden@phsotey.fi 044 729 7982 Sanna Huuskonen psykologi sanna.huuskonen@phsotey.fi 044 716 1513 Niina Rehunen sairaanhoitaja niina.rehunen@phsotey.fi 044 719 5628 12