1(9) HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAVINIEMEN KAUPUNGINOSASSA KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (OSOITTEISSA PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) SELOSTUS NRO 504
2(9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 4.10.2012 Piirrosnumero: 504 Asemakaavan nimi: Saviniemen kaupunginosan korttelin 54 tonttien 3 ja 4 asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola, YKS 360 Haminan kaupungin tekninen toimi, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: (05) 749 5009 tai 040 556 4260 E-mail: vesa.pohjola@hamina.fi Tullut vireille: 20.1.2012 3 Tekninen lautakunta: 20.2.2013 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupungin tekninen toimi, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa noin 1 km Haminan keskustasta luoteeseen. Nyt vireillä oleva kaavamuutosalue ulottuu korttelin 54 tonteille 3 ja 4. 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää kaksi omakotitonttia ja mahdollistaa sille rivitalojen rakentaminen. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Yhteenveto ja vastine luonnosvaiheen palautteesta
3(9) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Hakija on jättänyt 12.1.2012 päivätyn anomuksen asemakaavan muuttamiseksi. Kaavamuutos on tullut vireille 20.1.2012 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavamuutosluonnos on laadittu 4.10.2012. Vireille tulosta ja OAS:sta sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä 24.10.2012 ja lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 24.10. 22.11.2012. 2.2 KAAVAN RAKENNE JA KESKEINEN SISÄLTÖ Kaavamuutoksessa kaksi erillispientalotonttia (AO) yhdistetään yhdeksi rivitalotontiksi (AR). Rakennusoikeutta lisätään tonttitehokkuuslukuun e=0.25. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille kaksi rivitaloa ja autokatos, joille kaavassa osoitetaan rakennusalat. Lisäksi leikki- ja oleskelualueelle osoitetaan alue. Tontilla 4 sijaitseva vanha rakennus tullaan purkamaan pois. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttaminen voi käynnistyä kaavamuutoksen tultua voimaan keväällä 2013. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutosalue tukeutuu jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, sekä täydentää jo pääosin rakentunutta Saviniemen aluetta. Suunnittelualue sijaitsee keskellä suosittua Saviniemen pientaloaluetta vain noin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Asuinalue on ollut alun perin vanhaa esikaupunkialuetta 1700-luvun puolivälistä lähtien. Nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääosin viime sotien jälkeiseltä ajalta ja täydentynyt myös uudemmilla pientaloilla. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Alue on pääosin rakennettua. Suunnittelualueen lähiympäristössä on asutusta, pääasiassa erillispientaloja ja rivitaloja. Haminan sairaala ja terveyskeskus sijaitsevat suunnittelualueesta noin puoli kilometriä luoteeseen. Korttelin 54 tontilta 4 on vuonna 1962 valmistunut asuinrakennus, joka on tarkoitus purkaa ennen toisen alueelle suunnitellun rivitalon rakentamista. Korttelin 54 tontti 3 on rakentamaton ja sitä on aiemmin käytetty tontilla 4 sijaitsevan asuinrakennuksen pihapiirinä.
4(9) Suunnittelualueella ei ole kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kaavamuutosalueen itäpuolella samassa korttelissa sekä pohjoispuolella on kaavan mukaisesti toteutuneita rivitaloja. Lähiympäristössä Saviniemen alueella on muitakin rivitalotontteja näiden keskittyessä erityisesti Mannerheimintien tuntumaan. Alue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua vanhaa asuinaluetta keskusta-alueen tuntumassa. Lähiympäristössä on pääosin omakotitalojen ja rivitalojen pihapiirejä ja niiden kasvustoa. Suunnittelualueen tontit rajautuvat korttelin rivitalotonttiin(ar) ja kahteen omakotitonttiin(ao) sekä asuntokatuihin. 3.1.3.1. Luontokohteet Muutosalueella ei ole havaittu erityisiä luonnonarvoja. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Kaavamuutosalue on yksityisen tahon omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet(valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa.
5(9) Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. 28.5.2008 vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön 19.6.2001 vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa. KAAVAMUUTOSALUE Kuva 1. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa.
6(9) SUUNNITTELUALUE Kuva 2. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.3.1969 vahvistettu asemakaava 63, jossa suunnittelualueelle on määritelty aluevaraus erillispientalojen korttelialueelle (AO). Kaavamuutoksessa korttelin 54 AO -tontit 3 ja 4 yhdistetään ja muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011.
7(9) Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään tonttijaon muutos. Korttelin 54 tonttien 3 ja 4 tilalle muodostuu tontti 9. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE Asemakaavan muutokseen lähdettiin korttelin 54 tonttien 3 ja 4 kiinteistönomistajan aloitteesta tarkoituksenaan rakentaa yhdistettävälle tontille kaksi rivitaloa ja autokatos. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kunnan terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.2.2 VIREILLE TULO Kaavahanke tuli vireille 20.1.2012. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri ja Reimari) sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 24.10.2012. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.2.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 24.10. 22.11.2012. Kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui yksi (1) kirjallinen mielipide koskien kaavan vireille tuloa, alueen yleistä tulvariskitilannetta sekä suunnittelualueen rakentamisen tehokkuutta. Yhteenveto ja vastineet luonnosvaiheen kirjallisesta palautteesta on selostuksen liitteenä.
8(9) Muutos 27.11.2012 annettuun vastineeseen lähetettiin sähköpostilla 12.12.2012 palautteen jättäneelle. Asia koski kaava-alueen halki kulkevan avo-ojan putkittamista. Luonnoksen valmistelu- ja vastineen jättövaiheessa kaavamuutosalueen halki kulkeva avo-oja oli tarkoitus putkittaa tontin halki. Kaupunki päätyi kuitenkin tekemään suunnitelman sadevesiviemäröinnistä katualueen kautta eli Kalastajankatua ja Pursimiehenkatua pitkin. Näin ollen vastineessa mainittua maanalaista putkilinjavarausta korttelialueelle ei ollut tarpeen merkitä kaavakarttaan ehdotusvaiheessa. 4.2.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu alueellisen ympäristökeskuksen kanssa pidettiin 31.10.2012. Neuvotteluun osallistujilla ei ollut tuolloin kaavamuutoksesta huomautettavaa, eikä ennakkolausunnonantotarvetta katsottu olleen. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisten mielipiteet. Lausunnot pyydetään Kaakkois-Suomen ELY -keskukselta, rakennuslautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen rakentaminen kahdesta tontista yhdistettävälle osittain rakentamattomalle tontille. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Saviniemen korttelin 54 tonttien 3 ja 4 muodostama asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan yhteensä 3202 m2. Kaavamuutoksessa kaksi erillispientalotonttia (AO) yhdistetään yhdeksi rivitalotontiksi (AR). Rakennusoikeutta lisätään tonttitehokkuuslukuun e=0.25. Näin ollen muodostettavan tontin rakennusoikeus nousee 400 k-m2:stä (200+200=400 k-m2) 800 k-m2:iin. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille kaksi neljän asunnon rivitaloa sekä autokatos, joille kaavassa osoitetaan rakennusalat. Kaava-alueen rakennusten suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan (I). Lisäksi tontin leikki- ja oleskelualue osoitetaan kaavassa. 5.1.1 PALVELUT Muutosalue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustan tarjoamista palveluista. Vielä lähempänä sijaitsevat Saviniemen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten sairaala ja terveyskeskus. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina:
9(9) 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä, sillä alue on jo rakennettua ja se sijaitsee nykyisessä kaupunkirakenteessa. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Se hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja eheyttää kaupunkirakennetta. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Asuntojen ja asukkaiden määrä lisääntyy alueella. Tämän mukaan myös liikenne lisääntyy. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin melko vähäisiä verrattuna voimassa olevaan kaavan, jossa yhdelle AO- tontille on saanut rakentaa enintään kahden perheen talon. Koska tontteja on kaksi, sallii voimassa oleva kaava suunnittelualueelle enintään 4 asuntoa. Kaavamuutoksen myötä alueelle on nyt suunnitteilla 2 rivitaloa ja yhteensä 8 asuntoa. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta alueen sijainnista johtuen. Muutoinkaan kaavamuutoksella ja sen toteuttamisella ei ole havaittavaa vaikutusta kulttuurisiin olosuhteisiin. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Haminassa 24. päivänä tammikuuta 2013 HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi Kaavoitus Vesa Pohjola Kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti