KIINTEISTÖN KUNTOARVIO

KIINTEISTÖN KUNTOARVIO Korjausrakentaminen PÄIVÄYS 9.7.2014 PROJEKTI Kiinteistön kuntoarvio ja PTS TILAAJA Helsingin Kaupunki KOHDE, Itäreimarinkuja 14-16, Helsinki

2(44) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 5 1.1 Kohde... 5 1.2 Tilaaja... 5 1.3 Kuntoarvio... 5 1.3.1 Rakennetekniikka... 5 1.3.2 LVI-tekniikka... 5 1.3.3 Sähkö- ja teletekniikka... 5 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 5 2.1 Yleistietoja... 5 2.1.1 Päärakennus... 6 3. YLEISTÄ... 6 3.1 Kuntoarvion laajuus, tarkoitus ja tavoite... 6 3.1.1 Toimeksiannon laajuus... 6 3.2 Lähtötiedot... 6 3.3 Kuntoluokitus... 6 3.4 Tarkastuksessa käytettävät mittalaitteet ja apuvälineet... 7 3.4.1 Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS)... 7 3.4.2 Jatkotoimenpiteiden kustannusten arviointi... 7 3.5 Haitta-ainekartoitus... 8 4. RAKENNETEKNIIKKA... 8 4.1 11 Alueosat... 9 4.1.1 1116 Kuivatusosat (salaojat)... 9 4.1.2 113 Päällysteet (piha-, liikenne- ja paikoitusalueet)... 10 4.1.3 114 Alueen varusteet (leikki-, oleskelu- ja talovarusteet)... 11 4.1.4 115 Alueen rakenteet... 12 4.2 12 Runkorakenteet... 14 4.2.1 121 Perustukset ja alapohjat... 14 4.2.2 123 Runko... 15 4.3 124 Julkisivut... 16 4.3.1 1241 Ulkoseinät... 16 4.3.2 1242 Ikkunat... 17 4.3.3 1243 Ulko-ovet... 19 4.4 126 Vesikatot... 20 4.4.1 126 Vesikatot... 20 4.5 13 Tilaosat... 22

3(44) 5. LVI-TEKNIIKKA... 24 5.1 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 24 5.1.1 2121 Vesi- ja viemärijärjestelmien keskusosat... 24 5.1.2 2122 Vesi- ja viemärijärjestelmien siirto-osat... 25 5.1.3 2123 Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat... 26 5.2 213 Ilmastointijärjestelmät... 27 5.2.1 2131 Ilmastoinnin keskusosat... 27 5.2.2 2132 Ilmastoinnin siirto-osat... 28 5.2.3 2133 Ilmastoinnin pääteosat... 28 6. SÄHKÖTEKNIIKKA... 30 6.1 S1 Asennus- ja apujärjestelmät... 30 6.1.1 S120 Johtokanavajärjestelmä... 30 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset... 31 6.2.1 S211 Sähköliittymä... 31 6.3 S22 Sähköenergian pääjakelu... 32 6.3.1 S222 Pääjakelujärjestelmä... 32 6.4 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 33 6.4.1 S232 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys... 33 6.4.2 S233 Käyttäjän laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 33 6.5 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät... 34 6.5.1 S241 Pistorasiat... 34 6.6 S25 Valaistusjärjestelmä... 35 6.6.1 S251 Sisävalaistusjärjestelmä... 35 6.6.2 S252 Ulkovalaistusjärjestelmä... 35 6.7 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät... 36 6.7.1 S261 Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä... 36 6.7.2 S265 Putkistojen saattolämmitykset... 37 6.8 S6 Turvavalaistusjärjestelmät... 38 6.8.1 S610 Poistumisvalaistusjärjestelmä... 38 7. TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 39 7.1 T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät... 39 7.1.1 T110 Antennijärjestelmä... 39 7.1.2 T130 Yleiskaapelointijärjestelmä... 40 7.2 T5 Tilaturvallisuusjärjestelmä... 41 7.2.1 T530 Murtoilmaisujärjestelmä... 41 7.3 T6 Paloturvallisuusjärjestelmät... 42

4(44) 7.3.1 T610 Paloilmoitinjärjestelmä... 42 8. YHTEENVETO... 43 8.1 Rakennetekniikka... 43 8.2 LVI-tekniikka... 43 8.3 Sähkö- ja teletekniikka... 44 9. LIITTEET... 44

5(44) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Itäreimarinkuja 14-16 00940 HELSINKI Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Tilakeskus Sörnäistenkatu 1, PL 2213 00099 HELSINKI Jari Pere puh 040 840 0536 email jari.pere@hel.fi 1.3 Kuntoarvio 1.3.1 Rakennetekniikka Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinimäentie 10 C faksi 020 743 5251 02360 Espoo Timo Mäkelä, ins. AMK puh 044 427 9265 email timo.makela@wisegroup.fi 1.3.2 LVI-tekniikka Jouni Kettunen, ins. AMK puh 044 237 9488 email jouni.kettunen@wisegroup.fi 1.3.3 Sähkö- ja teletekniikka Joonas Pursiainen, ins. AMK puh 044 313 0029 email joonas.pursiainen@wisegroup.fi 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Yleistietoja Kuntoarvio suoritettiin vanhaan päiväkotirakennukseen. Rakennuksessa ei ollut kuntoarvion suorituksen aikana toimintaa. Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin haitta-ainekartoitus, josta on laadittu erillinen raportti.

6(44) 2.1.1 Päärakennus Käyttötarkoitus: Valmistunut: Kerrosluku: 2 Ilmanvaihto: Lämmitys: Päiväkoti, käyttämätön ei tietoa, mahdollisesti 1920-1930- luvulla Koneellinen tulo-poisto Sähkö Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Kiinteistössä on suoritettu ajan saatossa korjaustoimenpiteitä. Kiinteistössä on suoritettu vuonna 2010 laajempi sisätilojen peruskorjaus, jossa on uusittu rakennuksen kaikki sisäpinnat, yläpohjan lämmöneristys sekä LVI-ja sähkötekniikka. 3. YLEISTÄ 3.1 Kuntoarvion laajuus, tarkoitus ja tavoite Kuntoarvion päätarkoituksena on selvittää kiinteistöön kuuluvien rakennusten, rakenteiden, rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien nykyinen kunto, vauriot, korjaustarpeet sekä määrittää lisätutkimuksien tarpeet ja seuraavan 10-vuoden aikana suoritettavista toimenpiteistä kustannusarvio. Kiinteistön kuntoarvio suoritetaan tarkastellen alkuperäisissä piirustuksissa esitettyjä rakenneratkaisuja ja kiinteistökierros suoritetaan rakenne-, LVIja sähkötekniikan asiantuntijoiden toimesta. Kuntoarvion tavoitteet: Tarkentaa jatkotoimenpidetarpeet rakennusosittain ja määrittää rakenteiden nykyinen kunto määrittää jatkotoimenpiteille kustannusarviot tarkastella huoneistojen sekä yleisien tilojen kuntoa ja huoltotoiminnan toimivuutta paikantaa kiireellisiä korjaustarpeita/lisätutkimuksia edellyttäviä rakennusosia ennen kuin muodostuu terveyshaittariskejä tai rakenteille teknisiä riskejä luoda kokonaisvaltainen asiakirja kohde kiinteistöstä selventämään kiinteistön omistajan järjestelmällisen kunnossapidon suunnittelua. 3.1.1 Toimeksiannon laajuus Toimeksiannon laajuutena on kiinteistön kuntoarvio (RAK, LVI, S) ja pitkän tähtäimen suunnitelman laadinta. 3.2 Lähtötiedot Lähtötietoja sekä aikaisempien korjaus- ja muutostöiden suunnitelmia ja asiakirjoja ei ollut saatavissa. 3.3 Kuntoluokitus Tilojen ja rakenteiden kunnon ja korjaustarpeiden määrittämisen apuna käytettiin kuntoluokitusta KL 1-5. Kuntoluokat ja niiden toimenpidearviot on esitetty taulukossa 1. Taulukko1. Rakenteiden ja järjestelmien kuntoluokitus sekä luokituksen mukainen toimenpidearvio

7(44) Kuntoluokka Kunto Arvio suositellusta toimenpideajankohdasta KL1 Heikko Uusitaan 1...5 vuoden kuluessa KL2 Välttävä Peruskorjaus 1...5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6...10 vuoden kuluessa KL3 Tyydyttävä Kevyt huoltokorjaus 1...5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6...10 vuoden kuluessa KL4 Hyvä Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6...10 vuoden kuluessa KL5 Uusi Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa Tilakohtaisia kuntoluokituksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että tilassa oleva yksittäinen vaurio / puute vaikuttaa koko tilan kuntoluokitukseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan kuntoluokitus, mutta rakenteen tai tilan ollessa vähäisellä käytöllä tai vaurioiden ollessa ainoastaan esteettisiä, ei korjausta välttämättä esitetä tehtäväksi kuntoluokituksen mukaisessa aikataulussa. Tällöin pyrkimyksenä on aikatauluttaa hankkeita teknisien tarpeiden mukaisesti huomioiden kuitenkin taloudellisuus, jolloin voidaan esteettisistä syistä tehtäviä korjauksia siirtää kunnossapitojaksossa sopivampaan ajankohtaan. 3.4 Tarkastuksessa käytettävät mittalaitteet ja apuvälineet Kuntoarvio suoritetaan pääosin käyttäen aistinvaraisia arviointimenetelmiä. Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioidaan pintakosteusilmaisimen avulla ja kuntoarvioissa voidaan käyttää myös muita rakenteita rikkomattomia mittalaitteita sekä apuvälineitä kuten mm. työkaluja, mittalaitteita ja tutkimusvälineitä. Materiaalien tartuntaa alustaan ja lujuutta arvioidaan ns. kopokartoituksella, joka suoritetaan muovipäisellä vasaralla tai muulla vastaavalla käsityökalulla. Pintamateriaalien paikoittainen irtoaminen voi viitata työsuorituksen virheellisyyteen tai kosteuden aiheuttamaan vaurioon tai pintamateriaalin 3.4.1 Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) käsittää seuraavan 10-vuoden ajalle kuntoarvion perusteella esitettävät jatkotoimenpiteet. Pitkän tähtäimen suunnitelmassa huomioidaan kunnossapito-, ylläpito- ja korjaustoimenpiteet sekä mahdolliset tarkempia tutkimuksia, selvityksiä tai kartoituksia edellyttävät jatkotoimet. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan merkitään ajankohtaesitys, jolloin toimenpide on suositeltavasti suoritettava ja suuremmissa hankkeissa merkitään ajankohtaehdotus myös pääasiallisien valmisteluvaiheen tehtävien osalta, kuten mm. kuntotutkimus- ja suunnittelutyöt kustannusarvioineen. 3.4.2 Jatkotoimenpiteiden kustannusten arviointi Kustannusarviot lasketaan kiinteistön tarkastuksessa tehtyjen havaintojen ja alkuperäisistä piirustuksista laskettujen määrien perusteella. Korjaushankkeissa on useita yksilöllisiä toimenpiteitä ja kaikilla korjaustöillä on oma yksikköhintansa. Kiinteistön kuntoarviovaiheen jälkeen voidaan kuitenkin joutua suorittamaan jatkoselvityksiä (mm. kuntotutkimuksia), joissa eri tutkimusmenetelmien ja laboratorioanalyysien perusteella pyritään määrittämään tarkasti korjaustarpeet sekä menetelmät. Suunnitteluvaiheessa määritetään hankkeiden sisältö sekä toimenpiteiden laajuus, jonka perusteella urakoitsijat tarjouksensa laskevat, joten myös suunnittelun aikana tehtävillä ratkaisuilla on

8(44) merkittävä vaikutus muodostuviin kustannuksiin (mm. materiaalivalinnat, korjausmenetelmät, jne.). Kuntoarviovaiheessa ilmoitetut kustannukset ovat arvioita, jotka on tarkennettava kun jatkotutkimusten ja suunnittelun kautta on toimenpiteiden laajuus kyetty määrittämään. Kustannusarviot sisältävät arvonlisäveron, mutta tilaajan on huomioitava budjetoinnissa että kustannusarvio ei sisällä hallinnosta aiheutuvia kustannuksia (hallinnointikulut, jne.). Suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontakustannukset ovat yleisesti luokkaa 8-15 % urakkahintaan nähden riippuen hankkeen koosta. Pienemmissä hankkeissa kulut ovat prosentuaalisesti suurempia. 3.5 Haitta-ainekartoitus Ennen vuotta 1988 rakennetussa rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein käytännössä mahdotonta suojautua. Suojaseinät ja alipaineistus (kohdepoisto) laitteiden tarpeet on huomioitava asbestipitoisien materiaalien purkutöissä ja tarvittaessa on työaikana suoritettava viereisien tilojen ilmasta asbestipitoisuuden määrityksiä leviämisen estämisen varmistamiseksi. Asbestipitoisuuden selvittämisen lisäksi on selvitettävä rakenteiden ja rakennusmateriaalien muut mahdolliset haitta-aineet kuten mm. PAH-pitoisuus, PCb- ja Pb-pitoisuudet. Myös mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden suorituksessa on huomioitava mikrobien leviämisen estäminen, joten useimmiten mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkaminen on suoritettava asbestipurkuna ja rakenteet desinfioitava ennen suojaseinien poistamista sekä seuraaviin työvaiheisiin etenemistä. Tämän vuoksi on kartoitus suoritettava kattavana haitta-ainekartoituksena, jossa määritetään haitallisien aineiden määrät sekä sijainnit. 4. RAKENNETEKNIIKKA Taulukko 2. Keskimääräiset käyttöiät (RT 18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät). R = rakennuksen ikä. Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 113 Kuivatusrakenteet 1131 Salaojajärjestelmä (1950-2000) 122 Perustukset ja alapohjat 30 vuotta tarkastusväli 2 vuotta huuhteluväli 5 vuotta Rakennetta todennäköisesti ei ole 1221 1222 Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively 20 vuotta Rakennetta todennäköisesti ei ole 124 Julkisivut

9(44) 1241 Rappaus 50 vuotta 1242 Ikkunat, puuikkuna 50 vuotta 1243 Puu-ulko-ovet 40 vuotta 126 Vesikatot 1263 Vesikatteet, tiilikate 45 vuotta Rakenteen iästä ei tietoa, käyttöikä päättynyt Rakenteen iästä ei tietoa, käyttöikä päättynyt Rakenteen iästä ei tietoa, todennäköisesti käyttöikä loppunut Rakenteen iästä ei tietoa, todennäköisesti käyttöikä ei ole vielä päättynyt 1332 Märkätilarakenteet Märkätilan lattia, laatta + massamainen vedeneriste 30 vuotta 4 vuotta 1334 Märkätilan sisäkattopinnat 20 vuotta 4 vuotta 1336 Märkätilan seinä, laatoitus + massamainen vedeneriste 30 vuotta 4 vuotta 4.1 11 Alueosat 4.1.1 1116 Kuivatusosat (salaojat) Rakennekuvaus: Rakennus on perustettu osittain kallion varaan ja osittain maanvaraisesti. Rakennuksen ulkopuolella ei havaittu salaojajärjestelmiä eikä lähtötietoja salaojituksista ollut saatavilla. Kiinteistön kuntoarviossa ei havaittu sokkelissa tai perusmuurissa vedeneristettä. Rakennuksen alapohja on ryömintätilallinen. Rakennuksen ryömintätilaan ei ole havaintojen perusteella kulkua. Rakennuksen ryömintätilaa pystyttiin tarkastelemaan ainoastaan sokkelin tuuletusaukkojen kautta. Rakennuksen ryömintätilassa havaittiin huomattava määrä rakennusjätettä sekä osittain orgaanista ainesta. Rakennuksen ryömintätilan korkeus vaihtelee n. 30 70 cm välillä. Rakennuksen alapohjan ja perustusrakenteiden kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi suositellaan rakennuksen kuivatuskorjausta. Kuivatuskorjauksen yhteydessä suositellaan uusimaan perusmuurin vedeneristys. Lisäksi kuivatuskorjauksen yhteydessä suositellaan asennettavaksi alapohjaan käyntiluukku esim. sisäkautta sekä poistamaan ryömintätilan rakennusjätteet sekä orgaaninen aines. Kuntoluokka: 1 Kuivatuskorjauksen suunnittelu 3.000,00 Kuivatuskorjaus 40.000,00 Ryömintätilan käyntiluukun asennus 3.000,00

10(44) Rakennuksen ryömintätila Rakennusjätettä ja orgaanista ainesta ryömintätilassa 4.1.2 113 Päällysteet (piha-, liikenne- ja paikoitusalueet) Rakennekuvaus: Kiinteistön pihatiet ja kulkuväylät ovat pääosin kivituhka/sorapäällysteisiä. Kiinteistön muut piha-alueet ovat nurmi- ja viheralueita. Päällysterakenteiden pintavesien ohjaus on pääosin puutteellista erityisesti rakennuksen pääoven puoleisella sivustalla. Rakennuksen reunustoilla pihamaa kallistaa sokkeliin päin. Lisäksi lähellä rakennuksen sokkelia on istutuksia, joiden juuret saattavat aiheuttaa vaurioita sokkeli- ja perusmuurirakenteille. Rakennuksen viereisten pintarakenteiden korjaustyöt suositellaan suoritettavaksi kuivatuskorjauksen yhteydessä. Kuivatuskorjauksen yhteydessä suositellaan tarkastettavaksi mahdolliset maanpinnan alapuoleiset perusmuurin vauriot. Kuntoluokka: 2 Pintavesien ohjauksen uusiminen 9.000,00 Kuivatuskorjauksen yhteydessä

11(44) Yleiskuva rakennuksen piha-alueista Yleiskuva rakennuksen piha-alueista Istutuksia liian lähellä sokkelia Pintamaat kallistavat sokkeliin päin 4.1.3 114 Alueen varusteet (leikki-, oleskelu- ja talovarusteet) Rakennekuvaus: Päärakennukseen liittyviä aluevarusteita on erillinen varastorakennus. Varastorakennus ja päärakennus ovat liitetty toisiinsa tukimuurilla, joka toimii samalla varastorakennuksen kantava ulkoseinänä. Lisäksi aluevarusteisiin kuuluvat osittain kiinteistöä ympäröivät puuaidat. Kiinteistöllä on päärakennuksen lisäksi ulkovarastorakennus. Varastorakennus on kokonaisuudessaan erittäin huonokuntoinen. Osa rakennuksen vesikatosta on romahtanut ja rakennuksen kiviaineiset ulkoseinät ovat pahoin rapautuneet. Ulkovarastorakennuksessa ei suositella oleskelua ja se suositellaan purettavaksi pahojen rakenteellisten puutteiden vuoksi. Varastorakennuksen purkutöiden yhteydessä suositellaan lisäksi purkamaan pahoin vaurioitunut tukimuuri. Rakennuksen itäpuolella sijaitsee osittain kiinteistöä ympäröivä puuaidoitus. Puuaidoissa havaittiin maalipinnan kulumaa ja ne suositellaan huoltomaalaamaan 10- vuotisen tarkastelujakson aikana.

12(44) Kuntoluokka: 1 Ulkovaraston purku 10.000,00 Puuaitojen huoltomaalaus 1.500,00 Ulkovarastorakennus ja viereinen tukimuuri Varastorakennus pahoin vaurioitunut kauttaaltaan Varastorakennuksen vaurioita Kiinteistöllä sijaitseva puuaidoitus 4.1.4 115 Alueen rakenteet Rakennekuvaus: Päärakennukseen liittyviä aluerakenteita on erillinen varastorakennus. Varastorakennus ja päärakennus ovat liitetty toisiinsa tukimuurilla, joka toimii samalla varastorakennuksen kantava ulkoseinänä. Lisäksi aluerakenteisiin kuuluvat osittain kiinteistöä ympäröivät puuaidat. Rakennuksen aluerakenteisiin kuuluvat myös sisäänkäyntien kiviaskelmat sekä toiseen sisäänkäyntiin liittyvä metalliluiska. Kiinteistöllä on päärakennuksen lisäksi ulkovarastorakennus. Varastorakennus on kokonaisuudessaan erittäin huonokuntoinen. Osa rakennuksen vesikatosta on romahtanut ja

13(44) rakennuksen kiviaineiset ulkoseinät ovat pahoin rapautuneet. Ulkovarastorakennuksessa ei suositella oleskelua ja se suositellaan purettavaksi pahojen rakenteellisten puutteiden vuoksi. Varastorakennuksen purkutöiden yhteydessä suositellaan lisäksi purkamaan pahoin vaurioitunut tukimuuri. Rakennuksen itäpuolella sijaitsee osittain kiinteistöä ympäröivä puuaidoitus. Puuaidoissa havaittiin maalipinnan kulumaa ja ne suositellaan huoltomaalaamaan 10- vuotisen tarkastelujakson aikana. Sisäänkäynnin kiviaskelmissa todettiin pääosin askelmien välisissä betonitäytöissä rapautumaa. Kuivatuskorjauksen yhteydessä suositellaan tarkennettavaksi askelmille suoritettavat toimenpiteet (uusiminen / takaisin asennus). Kuntoluokka: 1 Sisäänkäyntien kiviaskelmien korjaustoimenpiteet 2.000,00 Kuivatuskorjauksen yhteydessä Ulkovaraston purku 10.000,00 Puuaitojen huoltomaalaus 1.500,00 Sisäänkäynnin kiviaskelmat Sisäänkäynnin metalliluiska Ulkovarastorakennus ja viereinen tukimuuri Varastorakennus pahoin vaurioitunut kauttaaltaan

14(44) Varastorakennuksen vaurioita Kiinteistöllä sijaitseva puuaidoitus 4.2 12 Runkorakenteet 4.2.1 121 Perustukset ja alapohjat Rakennekuvaus: Alapohjan kantavana rakenteena toimivat havaintojen perusteella puiset kantavat alapohjapalkit. Palkit ovat tuettu kivirakenteisen sokkelin varaan. Rakennuksen anturarakenteita ei pystytty kuntoarvion yhteydessä todentamaan eikä niitä ole esitetty piirustuksissa. Rakennuksen perusmuurina ja sokkelina toimii muurattu kiviladonta. Rakennuksen alapohjarakenteita ei pystytty riittävästi tarkastelemaan johtuen ryömintätilaan johtavan kulkureitin puutteista. Rakennuksen sokkelirakenteessa havaittiin kauttaaltaan muurauslaastin rapautumaa sekä irtoamista. Sokkelissa todettiin paikoin tuuletusaukkoja, mutta alapohjan tuuletus on puutteellinen. Sokkelin vauriot suositellaan korjaamaan kuivatuskorjauksen yhteydessä. Alapohjapalkkien ja perusmuurin välissä ei havaittu kosteuden nousun katkaisevaa rakennetta (esim. bitumikermi). Maanpinnan alapuoleisten perusmuurien kunto suositellaan tarkastettavaksi kuivatuskorjauksen ja alapohjan peruskorjauksen yhteydessä. Kuntoluokka: 2 Perustusten korjaustyöt (sokkeli, perusmuuri) 13.000,00 Kuivatuskorjauksen yhteydessä

15(44) Sokkelin laastivaurioita kauttaaltaan 4.2.2 123 Runko Rakennekuvaus: Rakennuksen kantavat pystyrunkorakenteet ovat todennäköisesti massiivitiilimuurauksia. Rakennuksen vaakarunkorakenteet koostuvat kantavista puupalkeista. Rakennuksen alapohjarakenteeseen suoritettiin rakenneavaus haitta-ainekartoituksen yhteydessä. Rakenne todettiin olevan ulkopuolelta sisäänpäin seuraava: - Alapohjan kannatinlaudat - Tervapaperi - Lämmöneriste: puhallusvilla (n. 360 mm) - lattialauta Sisä- ja ulkopuolella ei havaittu vaurioita johtuen rakennuksen painumisesta tai runkorakenteiden liikkeistä. Rakennuksen alapohjan kantavia puurakenteita ei pystytty tarkastelemaan riittävästi johtuen alapohjan ryömintätilaan johtavan kulkutien puutteista. Alapohjan rakenteita tarkasteltiin rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevan kellarivaraston kautta. Haittaainekartoituksessa suoritetun rakenneavauksen yhteydessä todettiin alapohjan kannatinlaudoissa lahovaurioita. Todennäköisesti alapohjan puu- ja eristerakenteet altistuvat huomattavalle kosteusrasitukselle johtuen tuuletuksen ja höyrynsulkurakenteen puutteista. Alapohjarakenteen sisällä havaittiin lisäksi pieneläimiä. Alapohjan rakenteille (runko ja eristeet) suositellaan kuntotutkimusta alapohjaan johtavan huoltoluukun asentamisen jälkeen. Kuntoluokka: 1 Alapohjarakenteiden kuntotutkimus 7.500,00 Huoltoluukun asennuksen jälkeen

16(44) Alapohjan rakenne, lahovaurioita kannatinlaudoissa Alapohjapalkit osittain suoraan maanpinnan päällä Alapohjan runkorakenteita, lahovaurioita kannatinlaudoissa Ulkoseinän kantava massiivitiilimuuraus 4.3 124 Julkisivut 4.3.1 1241 Ulkoseinät Rakennekuvaus: Rakennuksen julkisivuverhous on maalattu kolmikerrosrappaus. Julkisivurappauksessa havaittiin pääosin pintakerroksen rapautumaa kauttaaltaan. Rappauspinnassa havaittiin lisäksi pääosin tummentumaa sekä paikoin leväkasvustoa. Paikoin koko rappauskerros on irronnut alustastaan ja rappauksessa on halkeilua. Todennäköisesti julkisivurappauksen tekninen käyttöikä on päättynyt. Julkisivurappauksen vaurioiden laajuus suositellaan kartoitettavaksi sekä suunnittelemaan rappauksen korjausten laajuus kartoituksen perusteella.

17(44) Kuntoluokka: 2 Julkisivurappauksen kopokartoitus 4.000,00 Tarkennetaan vaurioiden laajuus Julkisivujen peruskorjaus 60.000,00 Korjaustoimenpiteet ja kustannukset tarkentuvat kartoituksen ja suunnittelun perusteella Yleiskuva julkisivusta Rappauksen tummentumaa sekä leväkasvustoa Rappauksen pinnan vaurioita Rappauskerroksen irtoamista 4.3.2 1242 Ikkunat Rakennekuvaus: Ikkunat ovat 2-lasisia puuikkunoita, jotka ovat pääosin sisään-ulos aukevia sivusaranoituja ikkunoita. Ikkunoissa on pääosin hakasulkimet. Ikkunat ovat maalattu pääosin alkydi- tai öljymaalilla. Puitteissa on lasituskittaukset.

18(44) Ikkunoiden käynti ja mekanismien toimivuus ovat pääosin puutteelliset. Lukitusmekanismit ja saranointi toimivat ikkunoissa pääosin puutteellisesti. Ikkunoiden ulkopuitteissa esiintyy maalivaurioita. Ikkunoiden saranat ja kulmaraudat ovat paikoin ruosteessa. Ulkopuitteiden lasituskittaukset ovat kovettuneet ja kittauksissa esiintyy halkeilua. Ikkunoiden vesipeltien kiinnitys ja tiiveys todettiin pääosin puutteelliseksi. Paikoin ikkunoiden vesipellit kaatavat ikkunaan päin. Vesipelleissä todettiin pääosin maalivaurioita. Ikkunoiden käyttöikä on loppunut ja lämpö- sekä kosteusteknisten ominaisuuksien vuoksi suositellaan ikkunat uusittaviksi. Mikäli ikkunoiden uusiminen ei ole mahdollista esim. rakennuksen kulttuurihistoriallisesta suojelusta johtuen suositellaan ne peruskorjattaviksi. Kuntoluokka: 1 Ikkunoiden uusiminen 24 000,00 Julkisivun peruskorjauksen yhteydessä Ikkunoiden peruskorjaus 30 000.00 Vaihtoehtoinen korjaustapa esim. rakennuksen suojelusta johtuen Yleiskuva ikkunasta Vesipeltien kaadoissa paikoittain puutteita Puutteita ikkunoiden käynnissä ja lukituksessa

19(44) 4.3.3 1243 Ulko-ovet Rakennekuvaus: Rakennuksen ulko-ovi on kuviopaneloitu maalattu puuovi. Oven yläosassa on ikkunaaukot. Puuovet ovat maalattu todennäköisesti alkydi- tai öljymaalilla. Oven lukitus on havaintojen perusteella uusittu. Ulko-ovien käynnissä todettiin puutteita, eikä ovia kyetä vaivattomasti avaamaan tai sulkemaan. Myös ovien tiiveydessä esiintyy puutteita. Ulko-ovissa todettiin pääosin maalivaurioita. Erityisesti vaurioita todettiin ovien alaosissa. Oven teräksisissä osissa havaittiin ruostevaurioita. Ulko-ovien käyttöikä on päättynyt sekä niiden lämpö- ja kosteusteknisten puutteiden vuoksi ne suositellaan uusittaviksi. Ulko-ovet suositellaan uusittavaksi julkisivun muiden peruskorjaus- ja uusimistöiden yhteydessä. Mikäli ulko-ovien uusiminen ei ole mahdollista esim. rakennuksen kulttuurihistoriallisesta suojelusta johtuen suositellaan ne peruskorjattaviksi. Kuntoluokka: 1 Ulko-ovien uusiminen 4 500,00 Muiden julkisivun peruskorjaustöiden yhteydessä Ulko-ovien peruskorjaus 7 000,00 Vaihtoehtoinen korjaustapa esim. rakennuksen suojelusta johtuen Yleiskuva ulko-ovesta Yleiskuva ulko-ovesta

20(44) Ulko-oven maalivaurioita Ulko-oven kynnys- ja karmirakenne 4.4 126 Vesikatot 4.4.1 126 Vesikatot Rakennekuvaus: Yläpohjarakenne on todennäköisesti uusittu osittain (lämmöneristys, höyrynsulku) vuoden 2010 peruskorjauksen yhteydessä. Yläpohjarakenne on kuntoarvion ja haitta-ainekartoituksen rakenneavauksen perusteella todennäköisesti seuraava: tiilikate ruodelaudoitus tuuletusrima 2-kertainen bitumikermi aluskate umpilaudoitus tuulettumaton käyttämätön ullakkotila mineraalivilla lämmöneristekerros höyrynsulkumuovi kattopaneeli Yläpohjan ilmatilaan ei ollut käyntiä. 2. kerroksessa havaittiin yläpohjassa todennäköisesti työnaikaisia kulkureittejä, jotka olivat paikattu avattavilla tarkastusluukuilla. Tarkastusluukkujen kohdat ovat kuitenkin tiivistetty lämmöneristeellä ja höyrynsululla, joten yläpohjatilaan ei ole kulkua, (ks. kuva). Yläpohjan tarkat rakennekerrokset sekä ilmatilassa sijaitsevat vauriot pystytään selvittämään vain rakenneavauksilla. Vesikattotyyppi on harjakatto. Vesikatteena toimii tiilikate. Todennäköisesti vesikate on uusittu vuosien saatossa, mutta kuitenkin aikaisemmin kuin vuonna 2010. Yläpohjan kantavana rakenteena toimii todennäköisesti puinen ristikkorakenne ja vaakakannattajat. Vesikatolle johtavat teräksiset talotikkaat rakennuksen sivustalta. Havaintojen perusteella vesikaton varusteet ja kattoturvatuotteet ovat uusittu lähivuosina. Uusittujen varusteiden kiinnityksissä havaittiin kuitenkin puutteita eikä vesikatolla ole turvallista liikkua.

21(44) Vesikaton tiilikatteessa havaittiin paikoittain kuluneita ja hajonneita tiiliä. Tiilikatteessa havaittiin lisäksi ikääntymisen aiheuttamaa kulumaa sekä leväkasvustoa. Vesikaton piippujen pellitykset ovat todennäköisesti uusittu yläpohjan ja ilmanvaihdon korjaustöiden yhteydessä vuonna 2010. Tiilikatteen alapuolella havaittiin kumibitumikerminen aluskate. Yläpohjan höyrynsulku ja lämmöneristekerros ovat uusittu todennäköisesti vuonna 2010. Yläpohjan ilmatilaan ei ole tehty käyntiä korjaustöiden yhteydessä. Ulkopuolelta tarkasteltuna ei havaittu tuuletusväliä räystäillä ilmatilaan. Yläpohjatilaan suositellaan asennettavaksi käyntiluukut sekä sisä-, että ulkopuolelle. Yläpohjan ilmatilan rakenteet, tuuletus sekä mahdolliset vauriot suositellaan tarkennettavaksi yläpohjan kuntotutkimuksella. Vesikatteen paikoittaiset tiilivauriot ja kattoturvatuotteiden kiinnitykset suositellaan korjaamaan mahdollisimman pian. Vesikatolle ja yläpohjaan suoritettavat mahdolliset laajemmat korjaustoimenpiteet suositellaan tarkennettavaksi kuntotutkimuksella (rakenteiden mahdollisia vaurioita ei voida tarkentaa ilman rakenneavauksia). Kuntoluokka: 3 Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kuntotutkimus 3.000,00 Yläpohjan käyntiluukkujen asennus 4.500,00 Suositeltava suorittaa kuntotutkimusta ennen tai sen yhteydessä Vesikaton tiilien paikkakorjaukset ja kattovarusteiden kiinnitys 3.000,00 Yleiskuva vesikatosta Tiilikatteessa kulumaa ja paikoittaisia vaurioita

22(44) Aluskate ja tuuletusrimat Räystäillä ei havaittu yläpohjan tuuletusta, kuvassa näkyvät venttiilit ovat todennäköisesti IV-koneen tuloilmasäleiköt Yläpohjan seinä- ja kattorakenteet ovat uusittu, vasemmalla paikattu työnaikainen kulkuaukko Avattu tarkastusluukku, höyrynsulku ja lämmöneriste uusittu, yläpohjan ilmatilaan ei käyntiä 4.5 13 Tilaosat Rakennekuvaus: Päiväkodin sisätilojen pintarakenteet ovat uusittu kauttaaltaan vuoden 2010 peruskorjauksen yhteydessä. Kuivien tilojen lattian pintarakenteena toimii maalattu lattialauta. Seinien pinta on maalattua gyproc-levyä. Sisäkaton pintana toimii puupaneeli. Märkätiloja sijaitsee rakennuksen 1. sekä 2. kerroksessa. Märkätilojen seinä- ja lattiarakenteena toimivat keraamiset laatat. Todennäköisesti märkätiloihin on asennettu nykyvaatimusten mukainen massamainen vedeneriste. Rakennuksen tilaosat ovat 4 vuotta sitten peruskorjattu ja lähes uutta vastaavat. Rakenteissa ei havaittu pintapuoleisesti näkyviä vaurioita. Sisätilojen pintamateriaaleja joudutaan kuitenkin mahdollisesti uusimaan mikäli esim. alapohjan- tai yläpohjan kuntotutkimuksissa todetaan laajempia korjaustöitä vaativia puutteita.

23(44) Kuntoluokka: 5 Sisätilat Märkätila 2. kerros 2. kerroksen märkätila

24(44) 5. LVI-TEKNIIKKA Taulukko 3. Keskimääräiset käyttöiät (RT 18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähkölämmitteiset lämminvesivaraajat 20-30 vuotta 10-20 vuotta 2122 Putkistot, maahan asennetut putket 50 vuotta (kosteusrasituksessa 10-50 vuotta) ei tiedossa 2123 Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit 30 40 vuotta 5-15 vuotta 2122 Vesijohdot, kupari 40 50 vuotta 5-15 vuotta 2122 Viemäriputkistot, muoviviemärit 40-50 vuotta 5-15 vuotta 2123 Vesikalusteet, 1-otehanat 15-25 vuotta 5-20 vuotta Vesikalusteet, 2-otehanat 20-25 vuotta noin 15-20 vuotta Termostaatti sekoittimet 10-15 vuotta noin 5-10 vuotta Wc-istuin 50 vuotta noin 20 vuotta Lattiakaivo, muovia 50 vuotta noin 20 vuotta 213 Ilmastointijärjestelmät 2131 Huippuimurit 20-25 vuotta 15-20 vuotta Puhaltimet 10-15 vuotta noin 5 vuotta Ilmastoinnin patterit 10-15 vuotta noin 5 vuotta Lämmön talteenotto 10-15 vuotta noin 5 vuotta 2132 Ilmanvaihtokanavien nuohous 1 vuotta ei tiedossa 5.1 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.1.1 2121 Vesi- ja viemärijärjestelmien keskusosat Järjestelmän kuvaus: Rakennus on liitetty Helsingin kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Lämmin vesi tuotetaan erillisellä sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla. Rakennuksen päävesijohto on muoviputkesta, joka on noin 1990- luvulta. Päävesisulut ovat uudenmallisia palloventtiilejä 1990-luvulta. Lämmin vesi tuotetaan lämminvesivaraajalla, joka sijaitsee portaiden alustilassa. Lämminvesivaraaja on Nibe Oy:n valmistama sähkökäyttöinen vedenlämmitin, joka on 1980-luvulta ja tilavuudeltaan noin 150 dm 3.

25(44) Rakennuksen tonttivesijohdosta ja viemäristä ei saatu tarkempaa ikätietoa. Lämminvesivaraajan uusintaa tulisi harkita aikaisintaan tarkastelujakson jälkimmäisellä puoliskolla. Portaiden alatilan seinä on rakennettu lämminvesivaraajan oven eteen siten, ettei varaajan koteloinnin ovea saa lainkaan aukaistua. Kuntoluokka: 4 Lämminvesivaraajan uusiminen 2000 Lämminvesivaraaja Tonttivesijohto ja päävesisulku 5.1.2 2122 Vesi- ja viemärijärjestelmien siirto-osat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen vesijohdot ovat kupariputkesta juotos-, puristus- ja puserrusliitoksin. Ainakin osa vesijohdoista on uusittu viimeisen n. 10 vuoden aikana. Lämminvesivaraajalle johtavat kupariset johdot on asennettu vesimittarille asti näkyviin. Kalusteille johtavat vesijohdot on asennettu rakenteiden ja koteloiden sisään ja ne ovat muovipinnoitettua tai vedettyä kupariputkea. Havaintojen perusteella rakennuksen viemäriputket on uusittu n. 5-15 vuoden sisällä muovisiksi. Pääsulkuventtiilit ovat uusittu 1990-luvulla palloventtiilimallisiin sulkuventtiileihin. Kalustekohtaiset sulut ovat kuulasulkuventtiilejä 1990-2000- luvulta. Havaintojen perusteella käyttövesijohdot eristetty ja eivät ole suorassa yhteydessä rakenteisiin, joten niiden tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesijohtojen uusimiseen ei tarvitse varautua tarkastelujaksolla. Muoviviemäreiden tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta, eikä niiden uusimiseen tarvitse varautua tarkastelujaksolla. Sulkuventtiilien tekninen käyttöikä on noin 30-40 vuotta, ja niiden uusimista tulee harkita aikaisintaan tarkastelujakson loppupuolella tai heti sen jälkeen.

26(44) Kuntoluokka: 5 Viemärit pääosin muovia Vesijohdot ovat kupariputkea 5.1.3 2123 Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat Järjestelmän kuvaus: Alakerran WC-tilojen yksiotesekoittimet ovat Oras Oy:n valmistamia ja 1990-luvun mallia. Wc- istuin on Ido Oy:n valmistama 1-huuhtelutoiminen viemäröintilaite 1990-luvulta. Pesualtaat ovat myös Idon valmistamia 1990-luvulta. Keittiön hana on Oras- merkkinen 1-otehana 2000-luvulta. Keittiön taso ja allas ovat terästä. Vesilukko on muovinen putkivesilukko. Yläkerran WC-tilan kalusteet on pääosin uusittu noin 5-10 vuoden sisällä. Pesuallashana on Oras Oy:n Safira mallia ja wc-istuin Idon Trevi saneeraus mallinen WC-istuin. Rakennuksen lattiakaivot on uusittu muovisiksi noin 1990-luvulla. Vesi- ja viemärikalusteissa ei havaittu vuotoja tai vaurioita eikä muita käyttämisen liittyviä ongelmia. Vesikalusteet ovat osittain hyvässä ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Vesikalusteilla on teknistä käyttöikää vielä jäljellä, eikä välitöntä huolto- tai korjaustarvetta ole. Alakerran yksiotesekoittajien uusimista voisi harkita aikaisintaan tarkastelujakson loppupuolella. viemärikalusteilla on teknistä käyttöikää vielä jäljellä, eikä välitöntä huolto- tai korjaustarvetta ole. Kuntoluokka: 3 1-otesekoittimien uusinta alakerrassa 1000

27(44) Yläkerran Wc-tilan uusittuja vesikalusteita Alakerran 1-otesekoitin kaatoaltaalla 5.2 213 Ilmastointijärjestelmät 5.2.1 2131 Ilmastoinnin keskusosat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksessa on koneellinen tulo- poistoilmanvaihto. Yläkerrassa on 2 kpl lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtokoneita, valmistaja Enervent Oy. Toisen alakerran WCtilan poistoilmanvaihtoa palvelee huippuimuri, joka on mallia Vilpe Imuri E190. Keittiön liesikupu on noin 1990- luvulta. Huippuimureiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta käyttöjaksolla 50 h/vko, joten sen uusimista tulisi harkita tarkastelujakson loppupuolella. Kummankin ilmanvaihtokoneen suodatinvahdit olivat hälytystilassa, joka tarkoittaa sitä, että suodattimet tulisi vaihtaa kumpaakin koneeseen mahdollisimman pikaisesti. Ilmanvaihtokoneet on uusittu noin 5 vuoden sisällä eikä niille ole uusimisen tarvetta tarkastelujaksolla. Kuntoluokka: 4 IV- koneiden suodattimien vaihto 300

28(44) Ilmanvaihtokone Enervent Huippuimuri Vilpe 5.2.2 2132 Ilmastoinnin siirto-osat Järjestelmän kuvaus: Ilmanvaihtokanavat ovat pyöreää kierresaumattua teräspeltikanavaa. Ilmanvaihtokonehuoneissa kanavat on eristetty solukumilla. Ilmanvaihtokanavien uusimistarve ei johdu mekaanisesta rasituksesta vaan tilan ilmanvaihtolaitteiden sijoittelun muuttamisesta tai tilan käyttötarpeen muutoksesta. Kanavointia on uusittu hiljattain eikä sille ole nuohouksen lisäksi huolto- tai korjaus tarvetta tarkastelujaksolla. Kuntoluokka: 5 IV-konehuoneen kanavointia 5.2.3 2133 Ilmastoinnin pääteosat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen ulko- ja poistoilmasäleiköt sijaitsevat rakennuksen katolla. Rakennuksen alakerran tuloilmaventtiilit ovat mallia ULA, Halton Oy ja yläkerrassa mallia LINO, RCL. Poistoilmaventtiilit ovat mallia KSO, Lapinleimu.

29(44) Ilmanvaihtoventtiilit ja katon säleiköt pellityksineen on uusittu noin 5-10 vuoden sisällä eikä niillä ole uusimisen tarvetta tarkastelujaksolla. Kuntoluokka: 5 Tuloilmaventtiili alakerrassa Poistoilmanvaihtoventtiilit

30(44) 6. SÄHKÖTEKNIIKKA Taulukko 4. Keskimääräiset käyttöiät (ST 97.00 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) S1 Asennus- ja apujärjestelmät S120 Johtokanavajärjestelmä n. 20-30 vuotta 4 vuotta S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S211 Sähköliittymä n. 50 vuotta Ei tietoa S222 Pääjakelujärjestelmä 30-40 vuotta 4 vuotta S232 LVI-laitteiden ja laitteistoiden sähköistys n. 20-40 vuotta 4 vuotta S241 Pistorasiat 20-40 vuotta 4 vuotta S251 Sisävalaistusjärjestelmä 10-30 vuotta 4 vuotta S252 Ulkovalaistusjärjestelmä 10-30 vuotta 4 vuotta S26 Sähkölämmitysjärjestelmät 20-30 vuotta 4 vuotta S6 Turvavalaistusjärjestelmät 15-25 vuotta 4 vuotta 6.1 S1 Asennus- ja apujärjestelmät 6.1.1 S120 Johtokanavajärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Kiinteistön johtoasennukset on toteutettu pääosin pinta-asennuksena asennuskourussa. Osassa tiloista kaapeloinnit on toteutettu pinta-asennuksen ilman asennusputkea. Kaapeloinnit on toteutettu pääosin MMJ-kaapeleilla sekä ML-johtimilla. Pääkeskukselta kaapelointi on toteutettu havaintojen mukaan alas lasketun katon sisällä. Havaittiin puutteellisia kansia johtoasennuskouruissa. Suositellaan kansien asentamista. Kuntoluokka: 4 Johtoasennuskourujen korjaukset 350

31(44) Kanneton johtoasennuskouru tupakeittiön kaapin sisällä. Pinta-asenteisia johtoasennuskouruja. 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset 6.2.1 S211 Sähköliittymä Järjestelmän kuvaus: Tonttikeskus sijaitsee kiinteistön ulkopuolella, mutta keskukseen ei ollut pääsyä. Sähköpääkeskuskomerossa sijaitsee potentiaalintasauskisko, josta on toteutettu kiinteistön maadoitus- ja potentiaalintasausjohdotukset. Sähköliittymän ikää ei pystytty tarkastamaan. Suositellaan sähköliittymäkaapelin tarkastamista ja potentiaalintasauskiskon johtimien merkitsemistä. Kuntoluokka: 4 Liittymäkaapelin tarkastaminen 1 000 Potentiaalintasauskisko. Tonttikeskus.

32(44) 6.3 S22 Sähköenergian pääjakelu 6.3.1 S222 Pääjakelujärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Kiinteistön pääkeskus sijaitsee kiinteistön alakerrassa. Pääkeskus on 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukainen metallirakenteinen keskus (valmistaja Oy A. Urho AB), jonka nimellisvirta on 125 A. Pääkeskuksen pääsulakkeiden suuruudesta ei ole havaintoa. Pääkeskukselta on toteutettu koko kiinteistön sähköistys. Rakennuksen pääjakelujärjestelmä on toteutettu suunnitelmien mukaisesti, 5- johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisilla kaapeleilla. Keskuksesta ja kiinteistöstä oli käytössä 2010 tehdyn sähköremontin yhteydessä piirretyt kuvat. Kuvat löytyivät pääkeskuskomerosta Kiinteistön pääjakelujärjestelmä on hyväkuntoinen eikä tarkastelujakson aikana ole tarvetta sen uusimiselle. Pääkeskuksen merkinnät on tehty kuulakärkikynällä ja joitain merkintöjä on korjailtu. Suositellaan keskusmerkintöjen uusimista konekirjoituksella. Suositellaan olemassa olevien sähkökuvien päivittämistä asennusta vastaavaksi. Kuntoluokka: 4 Pääkeskuksen merkintöjen uusiminen 250 Sähkökuvien päivittäminen 500 Pääkeskus Keskuksen merkintöjä

33(44) 6.4 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys 6.4.1 S232 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys Järjestelmän kuvaus: Kiinteistön ilmanvaihto on toteutettu yläkerrassa sijaitsevilla LTO-koneilla. WC:iden ilmanvaihto on toteutettu vesikatolla sijaitsevalla huippuimurilla. LVI-järjestelmien sähköistys on nykyaikainen eikä siihen tarvitse kohdistaa toimenpiteitä tarkastelujakson aikana. Kuntoluokka: 5 Ilmanvaihtokone WC:iden huippuimuri 6.4.2 S233 Käyttäjän laitteiden ja laitteistojen sähköistys Järjestelmän kuvaus: Kiinteistö ovat varustettu sähkökäyttöisellä liedellä, jonka sähköistys on toteutettu pääkeskuksen johdonsuojakatkaisijailta. Tupakeittiössä sijaitseva liesi ja astianpesukone on varustettu turvakytkimillä. Yläkertaan vievien portaiden alla sijaitsee 3 kw:n lämminvesivaraaja. Huoneistojen sähkölaitteissa ei havaittu puutteita, eikä niiden laajamittainen uusiminen ole välttämätöntä tarkastelujakson aikana. Kuntoluokka: 5

34(44) Tupakeittiön liesi Lämminvesivaraaja 6.5 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät 6.5.1 S241 Pistorasiat Järjestelmän kuvaus: Huoneistojen pistorasiat ovat tarkastetuin osin maadoitettuja pistorasioita, joiden määrä on käyttötarkoitukseen nähden riittävä. Pistorasiat ovat pääsääntöisesti asennettu johtoasennuskouruihin. Kaikki pistorasiat ovat tarkastetuin osin suojattu vuoden 2010 asennusajankohdan mukaisesti vikavirtasuojilla. Keittiön pistorasiat sijaitsevat keittiötason valaisimien yhteydessä. Pistorasiat ovat yleisesti hyväkuntoisia, eikä niihin tarvitse kohdistaa toimenpiteitä tarkastelujakson aikana. Pääkeskuksessa on vapaata tilaa mahdollisiin laajennuksiin. Kuntoluokka: 5 Kylpyhuoneen pinta-asenteinen pistorasia Huoneiston sähkö- ja telepistorasioita

35(44) 6.6 S25 Valaistusjärjestelmä 6.6.1 S251 Sisävalaistusjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Huoneistojen valaistusjärjestelmät on toteutettu kylpyhuoneiden osalta peili- ja kattovalaisimilla ja keittiöiden tasonvalaistus loisteputkivalaisimilla. Kiinteistössä on käytetty vaihtelevasti loisteputki- ja pienloistelamppuvalaisimia. Suurin osa kiinteistön valaistuksesta on toteutettu havaintojen mukaan T5 loisteputkivalaisimilla. Valaistuksen ohjaus on toteutettu perinteisesti kytkimillä. Sisävalaistusjärjestelmä on havaituilta osin hyvässä kunnossa. Kuntoluokka: 5 Tupakeittiön kattovalaisin Keittiötason valaistus Huoneiston kattovalaisin Portaikkotilan valaisin 6.6.2 S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Ulkovalaistus on toteutettu rakennuksen ulkoseinissä olevilla pienoisloistelamppu valaisimilla. Ulkovalaistus on ohjattu hämäräkytkimellä ja pääkeskuksessa olevalla kellokytkimellä. Tämä ohjaustapa on energiankulutukseltaan taloudellinen.

36(44) Ulkovalaistus on pääosin hyväkuntoinen ja toimiva. Suositellaan valaisinkupujen puhdistusta. Kuntoluokka: 4 Valaisinkupujen puhdistus 250 Talon ulkovalaisin 6.7 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät 6.7.1 S261 Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen yleistentilojen ja yläkerran WC:n lämmitys on toteutettu sähköpattereilla. Sähköpattereiden ohjaus on toteutettu pattereissa olevilla termostaateilla. Rakennuksen alakerran WC:n ja kylpyhuoneen lämmitys on toteutettu kattolämmityselementeillä. Lämmityselementtejä ohjataan tiloissa olevilla termostaateilla. Lämmityselementit on varustettu vikavirtasuojilla. Sähkölämmitysjärjestelmä on pääosin hyväkuntoinen. Lämminvesivaraaja tilan sähköpatterin termostaatin säätö on liian kuumalla. Suositellaan termostaattien säätöjen tarkastusta. Kuntoluokka: 4 Termostaattien säädön tarkastaminen 300

37(44) Eteistilan sähköpatteri Ikkunan alla oleva sähköpatteri Kylpyhuoneen sisäpuolella oleva kattolämmityksen termostaatti 6.7.2 S265 Putkistojen saattolämmitykset Järjestelmän kuvaus: Kiinteistön vesiliittymä on varustettu saattolämmityskaapelilla. Saattolämmityskaapeli on varustettu vikavirtasuojalla. Saattolämmityksen käyttökytkin on samassa tilassa, mistä lämmityskaapeli menee putkistoon. Saattolämmityselementti on asennettu niin, että lämmityselementistä on näkyvissä n. 2 m ja syöttävää kaapelia ei ole kiinnitetty mihinkään. Suositellaan asennuksen korjausta. Kuntoluokka: 4 Saattolämmityselementin asennuksen korjaus 500

38(44) Putkiston saattolämmityskaapelin asennus Saattolämmityskaapelin liitäntä 6.8 S6 Turvavalaistusjärjestelmät 6.8.1 S610 Poistumisvalaistusjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen huoneissa on poistumisvalaistus. Poistumisvalojen akkuvarmennus on toteutettu keskitetysti. Turvavalaisinkeskuksen huoltokirjaa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu. Turvavalaisinjärjestelmään tulee suorittaa valmistajan ohjeiden mukaiset huoltotoimenpiteet järjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Turvavalaisinjärjestelmä on ikänsä puolesta hyvässä kunnossa eikä siihen tarvitse kohdistaa kuin normaaleja huoltotoimenpiteitä tarkastelujakson aikana. Kuntoluokka: 3 Vuosi- ja kuukausihuoltotoimenpiteet 600 Vuosittain

39(44) Opastevalaisin Opastevalaisin 7. TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT Taulukko 5. Keskimääräiset käyttöiät (ST 97.00 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) T Tietotekniset järjestelmät T110 Antennijärjestelmä 15-30 vuotta 4 vuotta T130 Yleiskaapelointijärjestelmä 10-20 vuotta 4 vuotta T6 Paloturvallisuusjärjestelmät T610 Paloilmoitinjärjestelmä 20-35 vuotta 4 vuotta 7.1 T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät 7.1.1 T110 Antennijärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Kiinteistön antennivahvistin sijaitsee lämminvesivaraajan yhteydessä yläkertaan vievien portaiden alla. Kiinteistön antennimastossa sijaitsee TV- ja radiolähetyksien vastaanottimet. Kiinteistöön on asennettu Ikusi antennijärjestelmä. Antennijärjestelmästä ei ollut käytössä antennikaaviota, mutta rakennuksen iän mukaan antenniverkko on todennäköisesti nykyaikainen Tähti-verkko. Antennijakajasta on näin ollen asennettu kaapeli jokaiseen kiinteistön antennirasiaan. Antennijakaja sijaitsee sähköpääkeskuksen vieressä. Antennijärjestelmä on nykyaikainen eikä siihen tarvitse kohdistaa uusimistoimenpiteitä tarkastelujakson aikana.

40(44) Kuntoluokka: 5 Antennivahvistin Ikusi järjestelmä Kiinteistön harava-antenni Kiinteistön antennijakaja 7.1.2 T130 Yleiskaapelointijärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Yleiskaapelointijärjestelmästä ei ollut saatavilla piirustuksia, mutta havaintojen mukaan kaikki kiinteistön data pisteet on kaapeloitu datajakamosta. Kiinteistön datajakamo on sijoitettu eteiseen sähköpääkeskuksen viereen. Kiinteistön yleiskaapelointi on toteutettu Cat 6 kaapeleilla. Yleiskaapelointijärjestelmä on nykyaikainen, eikä siihen tarvitse kohdistaa uusimistoimenpiteitä tarkastelujakson aikana. Tarkastushetkellä järjestelmä ei ollut toiminnassa. Suositellaan järjestelmän käyttöönottoa käyttötarpeiden mukaisesti. Kuntoluokka: 3 Yleiskaapelointi järjestelmän kytkentä käyttökuntoon 1 000

41(44) Talojakamo Sähkö-, datapisteet 7.2 T5 Tilaturvallisuusjärjestelmä 7.2.1 T530 Murtoilmaisujärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Kiinteistöön on asennettu murtoilmaisujärjestelmä, joka on toteutettu infrapunasensoreilla. Ulko-ovien sisäpuolella on käyttöpaneeli, josta järjestelmää voidaan ohjata. Järjestelmä ei ollut käytössä tarkastuksen yhteydessä. Suositellaan järjestelmän käyttöönottoa. Suositellaan järjestelmän toimittajan suosittelemia huoltotoimenpiteitä järjestelmän toiminnan takaamiseksi. Kuntoluokka: 3 Kausittaiset huoltotoimenpiteet 600 Vuosittain Järjestelmän käyttöönotto 500 Käyttöpaneeli Turvajärjestelmä keskus

42(44) Infrapunasensori Infrapunasensori 7.3 T6 Paloturvallisuusjärjestelmät 7.3.1 T610 Paloilmoitinjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Kiinteistöön on asennettu paloilmoitinjärjestelmä, joka on kytketty murtoilmoitusjärjestelmän kanssa samaan keskukseen. Huoneistoissa havaittiin myös paristokäyttöisiä palovaroittimia. Paloilmoitinjärjestelmä on kytketty samaan keskuksen kuin murtoilmoitusjärjestelmä ja tämä keskus on kytketty pois käytöstä. Suositellaan järjestelmän käyttöönottoa. Osassa paloilmaisimista on vielä suojamuovi päällä. Suositellaan suojamuovien poistamista järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Suositellaan järjestelmän kuukausittaisia huoltotoimenpiteitä järjestelmän toiminnan takaamiseksi. Kuntoluokka: 3 Paloilmoitinjärjestelmän uudelleen asennus 500 Vuosi- ja kuukausihuoltotoimenpiteet 800 Vuosittain Paristokäyttöinen palovaroitin ja ionisoiva paloilmoitin Ionisoiva paloilmoitin

43(44) 8. YHTEENVETO 8.1 Rakennetekniikka Rakennetekniikan osalta kiinteistön kuntoa voidaan pitää välttävänä. Useat rakennuksen rakenteet ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Usean rakennusosan kuten ala- ja yläpohjan mahdolliset puutteet ja vauriot pystytään tarkentamaan vain kuntotutkimuksilla. Ala- ja yläpohjaan ei ollut kuntoarvion suorituksen aikana käyntiä. Suurimmat kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet tarkastelujakson aikana tulevat liittymään alapohjan ja perustusten kuivatuksen uusimis- ja korjaustöihin. Rakennusosiin kohdistuvat toimenpiteet suositellaan tarkentamaan kuntotutkimuksilla. Kiinteistöllä ei havaittu perustuksia ja alapohjaa kuivattavaa salaojajärjestelmää. Lisäksi alapohjan kantavat puupalkit altistuvat maaperän kosteusrasitukselle, sillä ne sijaitsevat osittain suoraan maaperän päällä. Alapohjan tuuletus todettiin puutteelliseksi ja rakennuksen kellaritiloissa havaittiin muun muassa alapohjan puurakenteissa lahovaurioita. Rakennuksen julkisivurappauksessa havaittiin iän aiheuttamaa kulumaa ja rapautumaa. Lisäksi ikkunoiden sekä ulko-ovien käyttöikä on päättynyt ja ne suositellaan uusittavaksi. Julkisivurappauksen vauriot suositellaan tarkennettavaksi kopokartoituksella ja laatimaan korjaussuunnitelmat kartoituksen perusteella. Rakennuksen vesikatolla havaittiin paikoittaisia vaurioita. Vesikaton rakenteita on osittain uusittu lähivuosina todennäköisesti ilmanvaihdon korjauksen yhteydessä. Vesikattoa- ja yläpohjarakennetta ei pystytty kuntoarviossa todentamaan kauttaaltaan huoltoluukun puutteiden vuoksi. Yläpohjan mahdolliset vauriot ja niiden laajuus suositellaan tarkentamaan kuntotutkimuksella. Tutkimusten perusteella pystytään tarkentamaan yläpohjarakenteisiin kohdistuvat mahdolliset laajemmat toimenpiteet. Rakennuksen vesikaton kattoturvatuotteiden kiinnityksissä havaittiin puutteita ja ne suositellaan korjaamaan mahdollisimman pian. Vesikatolla ei ole turvallista liikkua. Rakennuksen sisäpinnat ja yläpohjan lämmöneristys sekä höyrynsulkurakenne ovat uusittu todennäköisesti vuoden 2010 peruskorjauksen yhteydessä. Rakennuksen märkätilojen rakenteissa ei havaittu puutteita, eikä niihin kohdistu normaaleista huoltotoimenpiteistä poikkeavia toimenpiteitä 10-vuotisen tarkastelujakson aikana. Rakennukseen suoritettiin kuntoarvion yhteydessä haitta-ainekartoitus. Kartoituksen tulokset ovat ilmoitettu erillisessä haitta-ainekartoitus-raportissa. 8.2 LVI-tekniikka Rakennus on liitetty Helsingin kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmään. Rakennuksen teräksinen päävesijohto on 1940- luvulta. Rakennuksen vesi- ja viemärijohtoja on uusittu 1990 ja 2000-luvulla. Vesijohdot ovat kupariputkea ja viemäriputket muovia. Vesi- ja viemärijohtojen uusimiseen ei tarvitse varautua tarkastelujaksolla. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu jaksoittain 1990 ja 2000- luvuilla eikä välitöntä huolto tai korjaus tarvetta havaittu. Alakerrassa sijaitsevien vanhimpien yksiotesekoittajien uusimiseen kannattaa varautua tarkastelujakson loppupuolella. Rakennuksessa on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmä on pääosin uusittu 5-10 vuoden sisällä ja ainoastaan huippuimurin uusimiseen tulee varautua tarkastelujakson loppupuolella.

44(44) 8.3 Sähkö- ja teletekniikka Kiinteistön sähköjärjestelmä on pääosin vuodelta 2010. Sähköjärjestelmään ei tarvitse kohdistaa välttämättömiä uusimistarpeita tarkastelujakson aikana. Kiinteistön sähköjärjestelmistä oli käytössä taso- ja keskuskuvat. Kuvat löytyivät pääkeskuskomerosta. Kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmille tulee tehdä säännölliset valmistajien suosittelemat tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Yleiskaapelointijärjestelmää ei ole kytketty käyttöön keskuksella. Suositellaan järjestelmän käyttöön kytkemistä. Kiinteistön paloilmoitin- ja murtoilmaisinjärjestelmät ovat kytketty pois käytöstä. Näiden järjestelmien uudelleen kytkentä suositellaan. Tarkastelujaksolla tulee varautua järjestelmien säännöllisten huoltotöiden kustannuksiin. 9. LIITTEET - PTS-taulukot (RAK, LVI ja Sähkö)