HEINOLAN KAUPUNKI 625/Akm 5. ASEMANTAUS, Hahlinmäki ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 6.5.2010 päivitetty 25.8.2010 Asemakaavan muutos koskee Asemantauksen kaupunginosan (5.) korttelin 5 tonttia 32 ja korttelia 10 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita (Heinolan kylän 401 tilan 21:23 osaa). Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 5 tontti 32 ja kortteli 10 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireille tulo: Kaavoituskatsaus 2007: vuoden 2007 aikana vireillä olevat asemakaavat ja asemakaavamuutokset. Kaavoituskatsaus on päivätty 14.11.2007. Tekninen lautakunta: OAS 11.8.2009 138 Kaavaluonnos 11.8.2009 38 Kaavaehdotus 8.6.2010 98 II Kaavaehdotus 14.9.2010 153 Kaupunginhallitus 27.9.2010 492 Lainvoima 2.12.2010
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 625/Akm Hahlinmäki, asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Asemantauksen kaupunginosan (5.) korttelin 5 tonttia 32 ja korttelia 10 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita (Heinolan kylän 401 tilan 21:23 osaa). Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 5 tontti 32 ja kortteli 10 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Heinolan rautatieaseman takana, Asemantauksen kaupunginosassa, rautatiealueen ja Vanerikadun välissä. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa teollisuustontteja vähällä käytöllä olevalle lähivirkistysalueelle. Kaavamuutoksella muodostuu uutta teollisuusaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on n. 3 ha. 1.4 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Luontoselvitys Liite 3. Tilastolomake Liite 4. Asemakaavakartta (1/2000) merkintöineen ja määräyksineen 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Hämeen ympäristökeskus, 2005. (Selvityksen mukaan kaavamuutosalueella ei ole kulttuuriympäristökohteita.)
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos tuli vireille 14.11.2007. Vireille tulosta ilmoitettiin Kaavoituskatsauksessa 2007: vuoden 2007 aikana vireillä olevat asemakaavat ja asemakaavamuutokset. Kaavoituskatsaus on päivätty 14.11.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 2.11.2009 lähtien. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosta 11.8.2009. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.11.-16.11.2009. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta 8.6.2010. Kaavaehdotus oli nähtävillä Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosaston suunnitteluyksikön ilmoitustaululla 14.6.-13.7.2010 Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Tekninen lautakunta käsitteli II kaavaehdotusta 14.9.2010 153 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen 27.9.2010 492 Lainvoimaisuuskuulutus 2.12.2010 2.2 Kaavan sisältö Asemakaavan muutoksella puistoaluetta (PL) muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Puistoalueen merkinnäksi tulee lähivirkistysaluemerkintä (VL). 2.3 Kaavan toteuttaminen Kaavamuutoksen aloitteen tehnyt yksityinen maanomistaja toteuttaa kaavaa omistamansa maan osalta heti, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi ja kun kaupungin vesi- ja viemärilinjat on siirretty ja putkitettu uudelle paikalleen maanomistajan kustannuksella.
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen teollisuustontit sijoittuvat luonnonmukaisena säilyneen Hahlinmäen etelä- ja lounaispuolelle. Hahlinmäen alueen pohjoisosassa on kallio. Suppean luontoselvityksen mukaan kallion koillispuolella on luontoarvoja, joten sen toivotaan jäävän koskemattomaksi. Kallion lounaispuolella on lehtipuuvaltainen kostea notko, jossa on kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Tälle alueelle tehdyn erillisen luontoselvityksen mukaan alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai merkittäviä eliölajiesiintymiä. Lehtonotko voi mahdollisesti kuulua pikkutikan ruokailualueeseen, minkä vuoksi alueen puustoa tulisi säilyttää. Suunnittelualueen eteläinen osa on rakentunutta teollisuusaluetta. Kaava-alueella ei ole rakennushistorian tai arkeologisen suojelun kohteita. Alueen halki kulkevassa notkossa on kaupungin vesi- ja viemärijohto. Muutosalueella maata omistavat yksityiset maanomistajat sekä puistoalueen osalta kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (vahv. 11.03.2008) alue on osa Tommolan taajamatoimintojen aluetta (A 26). Heinolan-Tähtiniemen-Hevossaaren kehittämisen kohdealue ei ulotu suunnittelualueelle. Alueelle ei ole osoitettu muitakaan maakuntakaavamerkintöjä. Ote Päijät-Hämeen Maakuntakaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 1) liitteenä. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueella on voimassa asemakaava 232/A, vahv. 16.9.1977, ja asemakaavan muutos 595/Akm, vahv. 7.4.2005. Näissä kaavoissa suunnittelualueella on teollisuusrakennusten korttelialueita, puistoaluetta ja katualuetta. Heinolan kaupungin rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2002. Rakennuspaikat ovat rekisteritontteja. Pohjakarttana on käytetty Heinolan kaupungin kiinteistö- ja mittausyksikön tekemää vektorimuotoista pohjakarttaa. Suunnittelualueelle ei ole määrätty rakennuskieltoa kaavan suunnittelua varten.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat Kaava on tullut vireille vuoden 2007 Kaavoituskatsauksessa (päivätty 14.11.2007). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia tässä kaavassa ovat: yksityiset sekä Heinolan kaupunki maanomistajina naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen pelastuslaitos Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys 4.3.2 Vireille tulo Vireille tulosta ilmoitettiin 14.11.2007 päivätyssä Kaavoituskatsauksessa 2007. Kaavoituskatsaus oli nähtävillä kaksi viikkoa ja siitä oli kuulutus lehdessä. Virallisesti kaava tuli vireille teknisen lautakunnan kokouksessa 11.8.2009. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille maanomistajille postitettiin 23.10.2009 kirje, joka sisälsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Liitteenä oli kaavaluonnos. Kirjeen johdosta tuli yksi puhelinsoitto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 2.11.2009 lähtien kaupungintalolla Teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikössä, jossa kaavaluonnos oli nähtävillä 2.11.-16.11.2010. Saatu palaute ei aiheuttanut muutoksia. Asemakaavan muutosta käsiteltiin 20.8.2008 maastokäynnillä, jossa oli kaupungin ympäristötoimiston sekä kunnallisteknisen ja maankäyttöosaston edustajia. Kaavamuutoksesta keskusteltiin 20.4.2010 käydyssä neuvottelussa, jossa olivat läsnä kaupungin maankäyttöosaston ja kunnallisteknisen osaston edustajat sekä maanomistaja. Neuvottelun tuloksena päätettiin, että alueella kulkevat vesi- ja viemärijohdot siirretään maanomistajan kustannuksella notkosta ylemmäs teollisuusalueen reunaan, jonne ne jäävät rasitteeksi. Kaavaprosessin aikana saadut huomautukset ja muistutukset huomioidaan ja katsotaan, aiheuttavatko ne muutoksia ja tarkennuksia asemakaavan muutokseen. Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä 14.6.-13.7.2010. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sekä Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta.
ELY-keskuksella ja pelastuslaitoksella ei ollut huomauttamista kaavamuutoksesta. Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta saadun lausunnon vuoksi kaavaehdotuksen määräysosaan tehtiin pienehkö lisäys. Tämän tehdyn lisäyksen vuoksi II kaavamuutosehdotus lähetettiin vielä maanomistajille tarkastettavaksi. Maanomistajilta ei tullut muistutuksia. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavasta on keskusteltu asianomaisten kaupungin virkamiesten kanssa työn kuluessa. Kaavatyön aikana ollaan yhteydessä Päijät-Hämeen liittoon sekä Hämeen ELYkeskukseen, jonne on toimitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hahlinmäen asemakaavan muutos 625/Akm on merkitykseltään melko vähäinen, joten se lähetetään Hämeen ELY-keskukselle ja Päijät-Hämeen liitolle tiedoksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa teollisuudelle varattua korttelialuetta ja näin lisätä alueella toimivan teollisuusyrityksen toimintaedellytyksiä. Lisäksi muutoksella virallistetaan yhden tontinomistajan omatoimisesti luoma maankäyttötilanne. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Mikäli kaavaa ei muuteta, suunnittelualueella toimiva teollisuusyritys ei voi toimia nykyisellä toimintasuunnallaan. Kahden pienemmän teollisuustontin osalle tehty laajennus voitaisiin jättää tekemättä, mutta tällöin toisen tontin omistajan tulee purkaa puistoon kaupungin maalle aiemmin omatoimisesti tekemänsä rakennelmat.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueen pinta-ala on n. 3 ha. Teollisuustonttien pinta-ala on yhteensä 18 919 m2, lähivirkistysaluetta on 10 665 m2. Kaavassa rakennusoikeutta teollisuus- ja varastorakennuksille on yhteensä 10 734 k-m2. Liite 3: Tilastolomake. 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutusalue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kannen ilmakuvaan. Liite 1. Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, terveys, turvallisuus ja viihtyisyys, erityisryhmät) Kaavalla ei ole suoraa vaikutusta ihmisten elinoloihin. Suurimmalla teollisuustontilla tapahtuva kivenmurskauksesta aiheutunut häiriö jatkuu entisellään. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Kaava pienentää olemassa olevaa, luonnontilaisena säilytettävää puistoaluetta. Kivenmurskausta alueella harjoittavan yrittäjän toimintatapojen ja velvollisuuksien perustana on asianmukainen ympäristölupa. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, työllisyys, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Kaava säilyttää ja vahvistaa alueella jo olevien teollisuuslaitosten toimintamahdollisuuksia ja niiden kautta työllisyyttä. Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) Kaava ei muuta olevaa liikenneturvallisuustilannetta. Kulttuuri ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, maisema- ja kaupunkikuva, kulttuuripalvelujen tarjonta) Kaava sallii jo aiemman kaavan myötä mahdollistuneiden murskekasojen laajenemisen teollisuustontilla, millä on jonkin verran negatiivista vaikutusta ympäristökuvaan. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset ja teiden rakennuskustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen) Kaavassa vesi- ja viemärijohto jää teollisuusalueelle, mikä aiheuttaa johtojen putkittamisja peittämistarpeen ja tämän kautta jonkun verran kustannuksia. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Alue on osa laajempaa teollisuusaluetta, jossa toiminta aiheuttaa lähiympäristöön jonkin verran häiriöitä. Alueen lähettyvillä ei ole asuntoalueita, ja sairaala-alue on noin 0,7 km etäisyydellä, joten teollisuusalueen tuottamat häiriöt eivät muodostu ongelmaksi. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on käytetty normaaleja kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutuu teollisen toiminnan tarpeiden sanelemalla aikataululla. Heinolassa 6.5.2010, 25.8.2010 Harri Kuivalainen Kaupunginarkkitehti (03) 849 3240 etunimi.sukunimi@heinola.fi Päivi Lukkarinen Aluearkkitehti 044 713 4524 etunimi.sukunimi@sysma.fi Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto / Kaavoitusyksikkö Rauhankatu 3 18100 HEINOLA LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen Liite 2: Luontoselvitys Liite 3: Tilastolomake Liite 4: Asemakaavakartta (1:2000) merkintöineen ja määräyksineen