OHJEITA MENTOROINNIN TUEKSI
Johdanto Suomen Mentorit ry tukee ja ohjaa korkeakoulusta valmistuneita tai valmistumassa olevia nuoria mentoroinnin avulla. Toiveemme on, että nuoret työllistyisivät mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen. Suomen Mentorien ensimmäinen mentoriohjelma alkoi 2013 pääkaupunkiseudulla. Yhteensä mentoriohjelmiin on osallistunut yli 500 paria ja pilottikaupunkeja 7. Vuonna 2017 tulee uusia pareja olemaan noin 350. Kaikki mentorimme ovat mukana vapaaehtoispohjalta, eikä toimintamme maksa kummallekaan osapuolelle (mentorille tai aktorille) mitään. TERVETULOA MUKAAN!
Mentoroinnista Mentorointi on vanha, kehittymiseen tähtäävä tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, jossa kokenut mentori tukee työuraansa aloittelevaa aktoria ammatillisesti ja henkilökohtaisesti Mentori tarjoaa osaamistaan, kokemuksiaan ja hiljaista tietoaan aktorin käyttöön Aktori oivaltaa ja oppii oman ajattelun avulla löytämään vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä uusia näkökulmia. Tärkeää mentoroinnissa on avoin, arvostava ja luottamuksellinen suhde. Parhaimmillaan mentorointi auttaa toteuttamaan unelmia ja mahdollisuuksia Molempia osapuolia sitoo vaitiolovelvollisuus
Mentorille Mentoroinnin tarkoituksena on tiedon siirtäminen, ei opettaminen. Muista, että olet lupautunut mentoriksi koko vuoden ajaksi, varaathan siihen aikaa. Olen aktorin luottamuksen arvoinen. Anna aktorin johtaa keskustelua, tue ja ohjaa häntä hänen omien tavoitteidensa ja kiinnostustensa suuntaan. Kuuntele, kysele, kyseenalaista ja pyydä esimerkkejä. Kritisoi rakentavasti. Osoita, mikäli aktorin tavoitteissa tai toiveissa on ristiriitoja. Tarjoa oma tietotaitosi aktorin käyttöön.
Mentori saa Mahdollisuuden jakaa kokemustaan sekä työelämässään oppimia tietoja ja taitoja. Tilaisuuden pohtia omaa ammattitaitoaan ja oivaltaa asioita. Virikkeitä omaan uudistumiseensa ja kehittymiseensä. Hyvän käsityksen koulutettujen nuorten ajatusmaailmasta. Merkityksellistä tekemistä ja vaikuttamista. Onnistumisen kokemuksia, iloa ja hyvän mielen. Pääsyn samat arvot jakavaan vertaisyhteisöön.
Mitä mentori voi esimerkiksi tehdä Tarjota mahdollisuuksia ja näkökulmia aktorin verkoston laajentamiseen ja työnhakutekniikoihin Auttaa oppimaan esimerkistään Auttaa identifioimaan ammatillisia päämääriä Auttaa analysoimaan ammatillisia ongelmia Auttaa selviämään ammatillisista konflikteista
Aktorille Ole avoin uusille ajatuksille ja näkökulmille. Ilmaise että haluat kehittää itseäsi ja oppia. Mieti tarkkaan tavoitteet mentoroinnille. Ole aktiivinen ja oma-aloitteinen. Pyydä ja ota vastaan palautetta. Ole valmis käsittelemään myös tunnetilojasi. Ota vastuu tapaamisten järjestämisestä ja aiheista.
Aktori saa Ulkopuolisen työelämän ammattilaisen tukea opiskelujen jälkeisiin uravalintoihin. Selkeyttä koulutusalansa erilaisiin työnkuviin. Apua työnhakuun ja verkostoitumiseen. Yhteyden työelämään ja vastauksia työelämän kysymyksiin. Mahdollisuuden testata omia näkemyksiä ja ajatuksia. Pääsyn vertaisyhteisöön.
Mentorointisopimus Ensimmäisellä tapaamisella on hyvä käydä läpi toimintaperiaatteet ja käytännöt, miten mentorointia toteutetaan. Mentori ja aktori voivat halutessaan laatia ensimmäisellä tapaamiskerralla suullisen tai kirjallisen sopimuksen, jossa tulisi mainita: -Roolit ja tehtävät -Mentoroinnin kesto ja tapaamisten tiheys ja pituus -Toimintaperiaatteet, luottamuksellisuus ja avoimuus -Yhteydenpitotapa tapaamisten välissä -Tärkeimmät käsiteltävät aiheet ja mahdolliset rajaukset -Mentoroinnin seuranta ja arviointi Molemmat allekirjoittavat kirjallisen sopimuksen ja sitoutuvat siihen.
Ensimmäinen tapaaminen Mentori-aktoriparin ensimmäinen tapaaminen on alku luottamukselliselle yhteistyölle. Mentori ja aktori tutustuvat toisiinsa ja luovat yhdessä pelisäännöt sekä suunnitelman työskentelylleen. Heti aluksi on erityisen tärkeää keskustella mentoroinnin ja molempien osapuolten tavoitteista. Pelisääntöjen avulla osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan ja miten eri tilanteissa toimitaan. Molemmat myös tietävät omat vastuunsa, velvollisuutensa ja tehtävänsä prosessissa.
Sopikaa ainakin näistä ensimmäisellä tapaamiskerralla: Tapaamiset: Kuinka usein tavataan? Miten pitkään kerrallaan? Missä tavataan? Sovituista tapaamisista kannattaa pitää kiinni, sillä jatkuvat perumiset voivat heikentää osapuolten motivaatiota ylläpitää mentorointisuhdetta. Sovitaanko tapaamisten teemat yhdessä etukäteen vai ilmoittaako aktori käsiteltävän teeman mentorille ennen kutakin tapaamista? Miten aktori ja mentori ovat yhteydessä toisiinsa tapaamisten välillä? Osapuolten roolit ja vastuu mentorointisuhteessa Tapaamisiin kannattaa varata riittävästi aikaa, tunnista kahteen tuntiin. Tavallisimpia tapaamispaikkoja ovat mentorin työpaikka, kahvila, yliopiston yleiset tilat. Tapaamisten puitteita rajoittaa vain mielikuvitus. HUOM: Mentorointiohjelman virallinen, koordinoitu osuus päättyy vuoden lopussa, mutta mentoripari voi halutessaan jatkaa keskinäisiä tapaamisia ohjelman ulkopuolella. *Mentori ja aktori voivat halutessaan tehdä myös kirjallisen Yhteistyösuunnitelman, johon löytyy pohja Mentorin käsikirjasta.
Tavoitteiden määrittely Aluksi on hyvä miettiä aktorin nykytilannetta ja tarkastella sitä esimerkiksi nelikenttäanalyysiä apuna käyttäen. Alussa on myös hyvä kirjata mentoroinnin tavoitteet ja mittarit niille. Tavoitteet voidaan jakaa eri tapaamisille ja niitä voidaan seurata tarvittaessa lomakkeella, jossa on myös mittarit tavoitteisiin pääsemisen arvioimiseksi. Alkuperäiset tavoitteet voivat muuttua matkan varrella, joten on hyvä päivittää tavoitteita aika ajoin.
Tapaamiset Ensimmäistä tapaamista valmisteltaessa on hyvä miettiä etukäteen: Aktori: kuvaus omasta toiminnastaan ja osaamisestaan sekä tarpeistaan ja toiveistaan Mentori: etukäteisesittely, josta käyvät ilmi hänen osaamisalueensa, kokemuksensa ja motivaationsa ryhtyä mentoriksi Tapaamisissa edetään tavoitteiden mukaan. Tapaamisista on myös hyvä pitää päiväkirjaa, johon kirjataan aina vähintään tapaamisen teema, tavoitteet ja tärkeimmät keskustelunaiheet. On hyvä sopia kasvotusten seuraava tapaaminen (aiheen valinta, valmistelu/välitehtävä, aika ja paikka). Suositeltava tapaamisen kesto on tunti tai kaksi tuntia, tapaamisten määrä noin 4-6 kertaa vuodessa ja koko mentoroinnin kesto noin 8-12 kk.
Hyvän mentorisuhteen perustana ovat Kahdenkeskisyys mentorointisuhde on kahden kauppa. Se pohjautuu luottamukseen ja sen säilyttämisestä on pidettävä kiinni. Luottamusta ei voi menettää kuin kerran. Sitoutuneisuus molemmilla on halu panostaa aikaansa ja jakaa osaamistaan. Tavoitteellisuus prosessille ja myös yksittäisille palavereille sovitaan tavoitteet, joita voidaan muokata prosessin aikana. Aitous aito ja rehti toiminta takaa avoimen viestinnän. Joustavuus mentorointi on oppimisprosessi, jota ei voi eikä pidä lyödä ennalta lukkoon. Sen pitää antaa tapahtua.
Mentorointisuhdetta selventäviä kysymyksiä Mitä odotamme oppivamme toisiltamme? Mitkä velvoitteet liittyvät mentorointiprosessiin ja missä rajat kulkevat? Onko olemassa aiheita, joista jompikumpi ei halua keskustella? Olemmeko molemmat halukkaita antamaan rehellistä ja oikeaaikaista palautetta (eli olla kriittisiä ystäviä)? Miten muodollisia tai vapaamuotoisia haluamme tapaamisistamme? Missä määrin olemme halukkaita antamaan omia suhdeverkostojamme toisen käyttöön? Kolme tärkeää mentorin kysymystä aktorille: 1) Mitä aiot tehdä? 2) Milloin teet/aloitat? 3) Miten minä näen/ tiedän, että olet tehnyt niin? Mentorointisuhde on aina luottamuksellinen!
Seuranta ja arviointi Mentoroinnin onnistumista tulee seurata ja arvioida. Arvioinnin tarkoituksena on tarkistaa niitä tavoitteita ja suunnitelmia, joita mentorinnille on asetettu. On myös hyvä arvioida mentoroinnista saatavaa hyötyä ja aktorin kehittymistä. Jos aktori ja mentori kokevat tarvetta jonkinlaisen seurantalomakkeen käyttöön, sellainen voidaan laatia. On suositeltavaa tehdä tavoitteille mittarit ja aikataulu, jolloin arviointi onnistumisesta on helpompaa. Arviointi voidaan tehdä jokaisen tapaamisen lopuksi tai mentoroinnin puolivälissä ja/tai loppuvaiheessa.
Ongelmatilanteissa Mentorointi on ihmisten välinen vuorovaikutussuhde ja aina ihmisten kemiat eivät kohtaa. Mentoroinnin voi keskeyttää, jos osapuolet kokevat että se on hankalaa tai tuloksetonta. Ongelmatilanteissa voi aina ottaa yhteyttä Suomen Mentorit ry:n projektikoordinaattoriin heidi.honkamaa@suomenmentorit.fi tai toiminnanjohtajaan laura.ihamuotila@suomenmentorit.fi
ANTOISAA MENTOROINTIVUOTTA!
Lähteet Fågel Sanna, Säävälä Minna, Salonen Ulla: Womento Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin, 2012 Isotalo Merja: Mentorointiopas, Akavan erityisalat, 2010 Juusela Tuulikki: Mentorointi työyhteisössä. Ajetaanko Tandemilla? 2010, Valpola Anneli, Korppoo Leena, Honkonen Kristiina: Evitamentorointi, opas yrityksille, Varma * Huom. Alkuperäiset mentorointiohjeet on laatinut lähteiden pohjalta Päivi Williams, tekstin muokkauksessa mukana Tuulikki Juusela, Annika Räsänen ja Raija Kemiläinen