Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan ensimmäinen palauteraportti

Lempäälän kunta Tekninen toimi Kaavoitus 1 Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan ensimmäinen palauteraportti ALUSTAVA LUONNOS kaavoitus- ja rakennusjaosto 3.4.2014 kunnanhallitus 28.4.2014

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi 2014 Kannen kuvat: Marita Palokoski Ilmakuva Suomen ilmakuva Oy Raportin kuvat: Ilmakuvat: Suomen ilmakuva Oy, Lentokuva Vallas Oy Marita Palokoski

ESIPUHE 3 Kaavatyön peruslähtökohtana on alueen kehittäminen toiminnallisesti eheänä ja elinvoimaisena osana Lempäälän nauhataajamaa. Kaavassa on rautatien ja Tampereentien varsille varattu uusia palvelujen ja asumisen alueita. Tämä mahdollistaa tiiviin, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Kaavaratkaisu tukee vahvasti kehittyvää henkilöjunaliikennettä Tampere Lempäälä (Toijala) rataosalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti nähtävänä Lempäälän kunnan palvelupisteessä, käyntiosoite Tampereentie 8, torstaista 3.9.2009 lähtien viraston aukioloaikoina, sekä kunnan internet kotisivuilla: www.lempaala. Kuokkalan- Hakkarin- Herralan osayleiskaavan valmisteluvaiheessa todettiin, että mm. liikenteellisistä syistä on tarkoituksenmukaista laajentaa osayleiskaavan aluetta Lempäälän keskustan suuntaan sekä hieman pohjoiseen. Tämä uusi kaava-alueen rajaus antaa paremmat mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen joukkoliikennetarkasteluun (raideliikenne ja Tampereentien joukkoliikenteen laatukäytävä). Muutoinkin tarkistettu aluerajaus muodostaa maankäytöllisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Osayleiskaavan alue sijaitsee Lempäälän keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä kunnan keskusta-alueeseen, lännessä Kirkkojärveen, idässä Ahtialan alueeseen ja pohjoisessa Kiviahon alueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on n. 862,5 ha, josta vesialuetta n. 83,5 ha. Kaava-aluetta laajennettiin kunnanhallituksen päätöksellä 17.12.2012. Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaosto hyväksyi 6.6.2013 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa alavaihtoehtoineen nähtäville. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan valmisteluaineisto ja kaksi kaavaluonnosta alustavine selostuksineen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti nähtävillä 8.7 9.9.2013 kunnan palvelupisteen ikkunassa ja pääkirjastossa. Kaava-aineisto oli nähtävissä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa www.lempaala.. Osayleiskaavan valmisteluaineistoa ja luonnosvaihtoehtoja esiteltiin ja kehitettiin työpajassa yhdessä osallisten kanssa tiistaina 27.8.2013 alkaen klo 17.30 Moision koululla. Palautetta vaihtoehtoisista luonnoksista saatiin runsaasti. Monissa mielipiteissä otettiin kantaa liikennejärjestelyihin. Lisäksi mahdollisen uuden energianhuoltolaitoksen vaihtoehtoisiin sijoitusluonnoksiin saatiin runsaasti lähiasukkaiden mielipiteitä. Yleiskaavatyö edellyttää laajoja selvityksiä, jotka on saatava valmiiksi ennen osayleiskaavaehdotuksen laatimista. Lisäselvityksiä vaativat muinaisjäännösinventoinnit ja energianhuoltolaitoksen sijoittumiseen liittyvät tarkemmat hulevesi-, melu- yms. selvitykset. Lisäksi laaditaan koko kaava-aluetta koskeva hulevesiselvitys. Palautteisiin on tässä raportissa annettu vastineet, jotka ovat tämän hetkisiä käsityksiä jatkosuunnittelun tavasta ja linjauksista. Lisäselvitykset voivat tuoda näihin asioihin muutoksia. Seuraavaksi on tarkoitus jatkaa selvitysten täydentämistä ja osayleiskaavaehdotuksen laadintaa. Palautteen, lausuntojen ja selvitysten pohjalta tehdään osayleiskaavaehdotus, joka asetettaneen nähtäville keväällä 2014.

SISÄLLYSLUETTELO 4 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI JOHDANTO PALAUTE LAUSUNNOT VASTINEINEEN MIELIPITEET JA HUOMAUTUKSET VASTINEINEEN 3 4 5 6 6 8 17 OSAYLEISKAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN ALOITUSVAIHE VALMISTELUVAIHE MIELIPAIKKAKYSELY KOULULAISILLE EHDOTUSVAIHE NEUVOTTELUJA LIITTEET Kävelykierrosten kaavakkeeet Kysely vaihtoehtoisista luonnoksista 39 48 49 xx xx 50

KUVAILULEHTI 5 raportti ja julkaisija raportin julkaisuaika tekijä raportin nimi muut tähän mennessä ilmestyneet osayleiskaavan vaiheraportit tiivistelmä avainsanat tekstit, ulkoasu, taitto kokonaissivumäärä julkaisun jakaja Lempäälän kunta, tekninen toimi 12.12.2013 Lempäälän kunta, tekninen toimi Kuokkalan Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ensimmäinen palauteraportti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma 2006 Lempäälän Kuokkalan- Hakkarin Herralan arkeologinen osa-alueinventointi 2009, Pirkanmaan maakuntamuseo Hanna- Leena Salminen Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, Pauli Riihinen Lempäälän tekninen toimi Natura tarveselvitys 2011-213, Lempäälän kunta tekninen toimi Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys 2012, Finnish Consuting Group Lempäälän liito-oravaselvitys 2012, Faunatica Oy Lempäälän Kuokkalan Hakkarin - Herralan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2012, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski ja Kari Laamanen Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere 2012, VR Track Oy, A -Insinöörit Suunnittelu Oy Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen osayleiskaavan liikenneselvitys 2013, Sito Oy Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan melu- ja tärinäselvitys 2013, Sito Oy Sosiaalinen arviointi 2013, yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa, Lempäälän tekninen toimi Kuokkalan Hakkarin - Herralan osayleiskaavan laajennusalueen arkeologinen inventointi 2013, Kirsti Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heikanen& Luoto Kuokkalan Hakkarin Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi, laajennusalue 2013, Jari Heiskanen Kulttuuriympäristöpalvelut Heikanen& Luoto Tämä raportti sisältää pääasiassa osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin tullutta palautetta ja lausuntoja sekä vastineet niihin. Osayleiskaavoitus, maankäytön suunnittelu Marita Palokoski, Satu Suuronen 52 Lempäälän kunta, tekninen toimi Tampereentie 8, 37500 Lempäälä Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava-alueen rajaus

6 JOHDANTO Kaksi vaihtoehtoista osayleiskaavaluonnosta oli nähtävillä 8.7 9.9.2013 kunnan palvelupisteen ikkunassa ja pääkirjastossa. Kaava-aineisto oli nähtävissä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa www.lempaala.. Maankäyttövaihtoehdot Valmisteluvaiheessa laadittiin kaksi maankäyttövaihtoehtoa VE A ja VE B sekä niiden alavaihtoehdot. Vaihtoehto VE A oli luonteeltaan tiiviimpi kuin VE B. Lisäksi vaihtoehdossa VE B reservialueita oli reservialueita kaavan itäosassa Herralan alueella. Vaihtoehto VE A ohjasi tiivistämistä joukkoliikennevyöhykkeiden varsille. Kuitenkin molemmissa luonnoksissa varattiin Tampereentien ja pääradan varsille uusia palvelujen ja asumisen alueita. Lempäälän nauhamainen rakenne mahdollistaa entistä tiiviimmän, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Vaihtoehto VE B:ssä maankäyttöä osoitettiin enemmän maantien 190 ja maantien 3023 itäpuolelle. Itäpuoliset alueet ovat tänä päivänä pitkälti henkilöliikenteen varassa toimivia alueita ja lisäksi maantiet luovat estevaikutuksia. Lisäksi vaihtoehto VEB edellyttää enemmän investointeja kuin vaihtoehto VE A. Osayleiskaavaluonnoksissa on varauduttu lähijunaliikenteen seisakkeelle paikka Moision aukealla. PALAUTE Yhteenveto palautteesta Lausuntoja on tähän mennessä saatu vain viisi kappaletta. Pirkanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa 5.2.2014. Niissä korostuivat selvitysten täydentämisen tarve ja kulttuuriympäristöihin liittyvät seikat. Mielipiteitä on saatu 36 kpl, joissa monissa useita allekirjoittajia. Erityisesti palautteissa korostuivat liikenneturvallisuuskysymykset ja niiden ratkaisut. Lausunnot ja mielipiteet on esitetty seuraavissa kappaleissa osittain lyhentäen ja tiivistäen. Vastineet on kirjoitettu kursiivilla. Huomattavaa on, että tässä raportissa esitetyt vastineet saattavat vielä muuttua ehdotusvaiheessa selvitysten tarkentumisen myötä. Tähän raporttiin on koottu luonnoksista saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen sekä yhteenvedot kaavakävelyistä ja yleisötilaisuuksista.

7 VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B VAIHTOEHTO A/a VAIHTOEHTO B7b

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 8 VASTINNEET KUOKKALAN HAKKARIN HER- RALAN OSAYLEISKAAVAN LAUSUNTOIHIN 1. Pirkanmaan museo Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto, saapunut 3.10.2013 Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että kaavaselostukseen tulee lisätä kartta, jossa kaikki kulttuurihistorialliset arvokohteet ja alueet ilmenevät. Maakuntamuseo ehdottaa kaavaselostuksen luettelon yksinkertaistamista. Maakuntamuseo huomauttaa, että kaava-alueella laadittu inventointi ei ulotu sivun 46 kartan mukaan Jaran tilakeskuksen ympäristöön. Inventointia tulee täydentää tältä osin. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että sillä ei ole ollut käytettävissään vuonna 2013 laadittua rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä Ryhmäkylästä taajamaksi. Maakuntamuseo ei siten voi tarkemmin ottaa kantaa uudemman rakennusperinnön mahdollisiin suojelutavoitteisiin. Yleisesti ottaen on tarkoituksen mukaista merkitä yleiskaavakartalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja laajemmat aluekokonaisuudet. Määräyksen selitteeseen on syytä tarkentaa, että kyse on rakennetun ympäristön kohteesta tai laajemmasta kokonaisuudesta. Yksittäisten rakennusten merkitseminen edellyttää rakennuskohtaista inventointia. Maakuntamuseo esittää, että kaavakartasta ei käy ilmi, missä rakennuskohtaista merkintää on käytetty ja lisäksi paikallisesti arvokas rakennus on merkitty samoin kuin kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Maakuntamuseo esittää vielä harkittavaksi, voiko kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden merkintä olla muotoa pääkäyttötarkoitus /s niissä paikoissa, missä kartan mittakaava sen mahdollistaa. Näin korostetaan käytön jatkuvuutta ja sen merkitystä suojelussa. AMalueiden rajauksien tulisi noudattaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman tarkasti avoimen maisematilan reunoja. Kuokkalan kylän ja koskimaiseman erityisen arvokas aluekokonaisuus käsittää useita arvokohteita. Samalla tavoin myös Hakkarin pientaloalueella on useita erityisen arvokkaita kohteita. Maakuntamuseo esittää vielä selvitettäväksi, voidaanko kaavaselostuksen suhteellisen laajat kuvaukset näistä erikseen mainituista kohteista sitoa jollakin tavoin myös aluetta koskevaan kaavamääräykseen. Suunnitelmaa tulee kehittää näiltä osin. Hakkarin arvokkaan pientaloalueen rajaus tulee olla inventoinnissa esitetyn kaltainen. Ristiriitaa saattaa myöhemmin syntyä ratamuutosten ja ko. arvojen välille ja se tulee myös osoittaa kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihtoehdon B reservialueet sijoittuvat maisemallisesti erittäin arkaan paikkaan alueen itäosan pellolle. Myös Herralankosken kulttuurimaisemaksi määriteltyyn maisemaan osoitetut A-alueet sijoittuvat avoimeen peltomaisemaan. Näillä peltoalueilla on radan maisemaa jakavasta vaikutuksesta huolimatta edelleen merkitystä Liuhan tilakeskusta ympäröivänä kulttuurimaisemana. Ko. kokonaisuus näkyy erityisen hienosti lännestä Liuhanvuolteen rantamaisemana, maaseudun kulttuuriympäristön ja taajaman rajana. Arvokkaat peltoalueet tulee merkitä MA-1 merkinnän mukaisesti, toisin sanoen kaavaluonnosvaihtoehdon A mukaan. Merkinnöistä tulee poistaa päällekkäisyydet. RM -alueen osoittaminen Ahtialanjärveen pistävään niemeen, pellolle on kulttuuriympäristön arvojen kannalta huono ratkaisu. Aluevaraus tulee poistaa. Eskolan tilakeskuksen paikalle on vaihtoehdossa A merkitty asuinkerrostalojen korttelialue. Vaihtoehdossa B pääkäyttötarkoitus tukee rakennusten säilymistä mutta suojelumerkinnästä ei saa selvää. Kohde tulee merkitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja maankäyttö vaihtoehdon B mukaisesti. Arkeologinen kulttuuriperintö Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu kaksi arkeologista osa-alueinventointia vuosina 2009 ja 2013. Selvitysten riittävyyden osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen pohjoisosaan, Kolkkisten talon alueelle on kaavaluonnoksiin merkitty aluevaraus PL-1 tai TP/PL-1, jonka länsiosa on v. 2013 inventointiraportin mukaan jäänyt tarkastamatta. Alueella on maakuntamuseon saaman yleisöilmoituksen mukaan havaittu kiviröykkiöitä, ja historiallisen kartta-aineiston perusteella alueella on ollut asutusta jo 1700-luvun lopussa inventointia tulee täydentää ko. kohteen tarkastuksella. Muista tarkastamattomista alueista, joilla maankäyttö muuttuu tai laajenee, on uusien muinaisjäännöskohteiden löytyminen mahdollista erityisesti kaava-alueen

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 9 eteläosassa, Liuhalanvuolteen molemmin puolin olevilla alueilla AP (vaihtoehdossa A) ja RM sekä kaava-alueen itäosan pohjoisreunalla olevan ET- tai EN -varauksen alueella. Inventointia on syytä täydentää näillä alueilla mahdollisten arkeologisten kohteiden huomioon ottamiseksi osayleiskaavassa. Myös muilla tarkastamattomilla alueilla, joilla on rakentamatonta maastoa ja maankäyttö tulee muuttumaan tai laajenemaan, tulee varautua arkeologiseen selvitystarpeeseen. Inventoinnin täydennystarve ko. alueilla arvioidaan viimeistään asemakaavavaiheessa. Kaava-alueen läpi kulkeva Tampere-Helsinki rautatie on merkitty kaavaan merkittävästi parannettavaksi. Kyseessä on Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850 1870-luvut) kuuluva rautatie, johon liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näitä kohteita ei ole systemaattisesti inventoitu. Inventointia tulee täydentää yleiskaavaprosessin tai viimeistään pääradan parantamisen hankesuunnittelun yhteydessä. Arkeologisen perinnön kaavamerkintöjen osalta Arkeologisen perinnön kaavamerkintöjen osalta maakuntamuseo toteaa, että sm viivamerkinnöissä on syytä käyttää turkoosia väriä niiden erottamiseksi muista osa-aluerajauksista. Sm-viivamerkinnän käyttö SM-aluevarauksen sisällä (v. 2013 inv. kohde 1) ei ole perusteltua eikä helpota kaavakartan luettavuutta. Kartan mittakaavasta johtuen osa-aluemerkintä ei ole riittävän informatiivinen sellaisten muinaisjäännösten kohdalla, joiden tunnettu laajuus on pieni (v. 2013 kohteet 4 Vanha Pappila ja 5 Jara), vaan sm-kohdemerkintä on näissä tapauksissa suositeltavin. Lisäksi Vanhan Pappilan kiinteä muinaisjäännös puuttuu vaihtoehto B:n kartasta. Inventointikohteen 4 (2009) Kuokkalankoski Pappila sijainti ja rajaus eivät käy riittävän selkeästi ilmi kaavakartassa. Myös tämä muinaisjäännös on mahdollista merkitä sm-symbolimerkinnällä. Välittömästi Jaran muinaisjäännösalueen koillispuolelle, peltoalueelle on merkitty laaja AM-varaus. Kyseinen ratkaisu ei turvaa kohteen ympäristön säilymistä maisemallisine arvoineen eikä myöskään tue riittävästi itse kiinteän muinaisjäännöksen säilymistä ja sen asemaa ympäristössä. Maakuntamuseo katsoo, että MA aluevarausta tulee laajentaa ko. kohdassa ainakin käsittämään myös SM kohteen koillispuoleisen peltoalueen. Hääkivi I:n rautakautisen asuinpaikan (inv. 2009, kohde 1) alueelle ja ympäristöön on kaavaluonnoksissa osoitettu laajahko palvelujen ja hallinnon alue (P). Kyseinen aluevaraus ei turvaa kiinteän muinaisjäännöksen säilymistä ympäristöineen eikä sitä voida hyväksyä. Hääkivi II:n rautakautisen kalmiston (inv. 2009, kohde 2) alueelle ja ympäristöön on vaihtoehdossa B merkitty EV -alue, jolle määräyksen mukaan saa sijoittaa meluvalleja ja -aitoja tai muita rakenteita. Kyseinen merkintä määräyksineen on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa, eikä sitä voida hyväksyä. Myöskään asuntoaluereservin varaamista välittömästi kiinteän muinaisjäännöksen kaakkoispuolelle (vaihtoehto B) ei voida pitää hyväksyttävänä ratkaisuna arkeologisen kohteen, sen arvon ja ympäristön säilymisen näkökulmasta. Kiinteän muinaisjäännöksen ympärille tulee varata riittävä rakentamaton alue ja kohteen ympäristön maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon. Muinaisjäännöskohteiden Hääkivi I ja II eteläpuolelle, Turuntien kaakkoispuolelle on kaavaluonnoksiin merkitty RM -aluevaraus. Koska aluetta ei ole tarkastettu inventoinneissa ja sen läheisyydessä tunnetaan kaksi tarkemmin rajaamatonta rautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, ko. aluevarausta ei voida hyväksyä ilman arkeologisen selvityksen täydentämistä. Molemmista kaavaluonnoksista puuttuu kolme Sarvikasjärvi - Moisionjoki alueen muinaisjäännösinventoinnissa todettua arkeologista kohdetta (Mikroliitti Oy 2011): kivirakenteet Herralanvuori 1, 2 ja 3. Kohdemerkinnät on lisättävä kaavaan. Sm-kohteen nro 3 Kuokkalankosken pohjoisranta rajaukseen tulee sisällyttää koskessa oleva vanhan maantiesillan pilari (alakohde/kivirakenne 9, inv. raportti 2013, s. 28). Vuoden 2009 inventointikohde 3 Kuokkalankoski kuuluu rauhoitusluokkaan 3 (kokonaan tutkittu tai tuhoutunut muinaisjäännös), eikä sitä merkitä kaavaan. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi arkeologisessa inventoinnissa (2013) on todettu viisi muuta kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta (kohteet 6-10). Niitä koskevat merkinnät puuttuvat kaavakartasta tai eivät ole riittäviä. Edelleen asutut historialliset kylätontit ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita, joihin saattaa sisältyä muinaismuistolain rauhoittamia maanalaisia kerrostumia ja rakenteita. Tämän vuoksi Kuokkalan historiallinen kylätontti (inv. kohde 7) tulee merkitä kaavaan esimerkiksi rasterimerkinnällä Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintään on liitettävä selitys ja määräys: Historiallisen kylätontin alue. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 10 rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Hollon sahan ja Moision myllyn paikat (kohde 9:n eteläinen osa-alue ja kohde säilytettäviä ympäristöarvoja tai Suojelualue). Merkintään on liitettävä määräys: Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Hollon sahan isännöitsijän talon jäännökset (kohde 9, pohjoinen osa-alue) on merkittävä kaavaan suojeltavana rakenteena (s). Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei ole arvioitu kaavaselostuksessa riittävästi, ja sitä tuleekin täydentää tältä osin. Myös muuhun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia tulisi täsmentää. Rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevan monimuotoisen selostuksen sijaan tulisi täsmällisemmin kuvata, millaisia vaikutuksia kaavalla on alueen keskeisimpiin arvoalueisiin, joita inventoinnissa on esitetty. Vaikutusten arvioinnissa tulisi pitäytyä vain vaikutusten arvioinnissa; toimenpidesuositukset ja keinot haitallisten vaikutusten pienentämiseksi on syytä erotella vaikutuksista. Kummassakin vaihtoehdossa on puutteita ja ristiriitoja kulttuuriympäristön suojelun kanssa. Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta maakuntamuseo pitää kuitenkin vaihtoehtoa A parempana pohjana jatkosuunnittelulle. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavan merkinnöistä ja taustaselvityksistä pidetään kaavoittajan ja museoviranomaisen välinen työneuvottelu. Kaava-alueen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä tulee pyytää lausunto Museovirastolta. Kaavaselostukseen lisätään kulttuuriympäristöä koskeva kartta. Kartta oli esitetty yleisölle tehdyissä plansseissa, jotka olivat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kaavaselostuksen kulttuuriympäristöluettelossa säilytetään ne kaikki asiat, jotka siinä on kerrottu. Jaran tilakeskus ympäristöineen on inventoitu 2010 valmistuneessa kulttuuriympäristöselvityksessä Kyliä ja taajamarakentamista Kuokkalankosken varrella ja se luonnoksissa esitetty kulttuuriympäristön arvoalueena (ka 18). Olemme pahoillamme, että Maakuntamuseo ei ole saanut lausuntopyynnön mukana 2013 tehtyä selvitystä Ryhmäkylästä taajamaksi. Kaikki osayleiskaavaan liittyvä aineisto on kuitenkin ollut löydettävissä kunnan kotisivuilta. Kulttuuriympäristöjen merkintää ja selitystä täsmennetään ehdotusvaiheessa. MM. Hakkarin pientaloalueen AP-1 merkinnän selosteessa todetaan seuraavaa: Hakkarin pientaloalue muodostaa omaleimaisen, aina 1950 luvulle saakka kaavoittamattomalle maalle rakennetun asutusalueen, jonka vanhin rakennushistoria liittyy vanhaan maantiehen ja Kuokkalan kylään. Toisen kerrostuman muodostavat Hakkarin seisakkeeseen ja Tampereentiehen liittyvät 1940- ja 1950-luvun rakentaminen, jolloin alue sai nykyiset rajat ja perusilmeensä. Lisäksi merkinnälle on annettu suunnitteluohje, joka kuluu seuraavasti: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan asemakaavoituksella. Ratamuutos ei koske Hakkarin pientaloaluetta. Lisäraiteet on osoitettu pääradan itäpuolelle. Kuokkalan maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sisältää runsaasti kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa. Alue merkitään osayleiskaavaehdotuksessa kulttuuriympäristön kehittämisalueeksi, jossa tapahtuvat muutokset on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen jne. Arvokohteet esitellään erillisellä karttaliitteellä, joka sijoitetaan osayleiskaavaehdotuksen karttaan. Peltoalueiden rajauksia tarkistetaan. Vaihtoehedon B asumisen reservialueet merkitään osayleiskaavaehdotukseen. B-vaihtoehdon reservialueet asutukselle kaava-alueen itäpuolella Sarvikkaantien ja tien 190 varrella ovat tarpeelliset pitkäntähtäyksen aluevarauksina A/res. Asumisen reservialueet voidaan toteuttaa kun alueet liitetään kunnallistekniikkaan ja alueilta saadaan tuvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päättää, että tarkistettaessa Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan valmisteluaineistoa osayleiskaavaehdotukseksi Sarvikkaantien ja tin 190 varren alueita osoitetaan vaihtoehto B:n mukaisesti A/res -alueeksi rajauksia tarkistaen. Ahtialanjärven lähettyvillä oleva RM -aluevaraus muutetaan MA aluevaraukseksi alueen NATURA 2000 lintujärven ja muinaisjäännöksen läheisen sijainnin vuoksi.

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 11 Todennäköisesti Eskolan tilan alueelle osoitetaan tilakeskuksen alue ja asuntorakentamisen A-alueita. Arkeologinen kulttuuriperintö Osayleiskaavan muinaisjäännösinventointeja täydennetään alueilla, joilla maankäyttö muuttuu tai laajenee erityisesti kaava-alueen eteläosassa, Liuhalanvuolteen molemmin puolin olevilla alueilla AP (vaihtoehdossa A) ja RM sekä kaava-alueen itäosan pohjoisreunalla olevan ET- tai EN -varauksen alueella sekä länsipuolen AP/res alueilla. Kaavaluonnoksista puuttuvat kolme Sarvikasjärvi - Moisionjoki alueen muinaisjäännösinventoinnissa todettua arkeologista kohdetta (Mikroliitti Oy 2011): kivirakenteet Herralanvuori 1, 2 ja 3 kohdemerkinnät lisätään osayleiskaavaehdotukseen. Hääkivi I:n rautakautisen asuinpaikan (inv. 2009, kohde 1) merkitään edelleen SM-merkinnällä ja karttateknisistä syistä luonnoksissa väri ei vielä ollut turkoosi, mutta se saataneen muutetuksi oikean väriseksi teknisten parannusten avulla. Hääkivi II:n rautakautisen kalmiston (inv. 2009, kohde 2) alueelle ja ympäristöön vaihtoehdossa B merkitty EV alue muutetaan kalmiston läheisyydessä MA alueeksi ja itse kalmiston alue esitetään turkoosilla SM-merkinnällä. Kuokkalankosken arvokohteet on selvennetty erillisellä karttaliitteellä, joka on kulkenut osayleiskaavaluonnosten mukana. Kuokkalan maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sisältää runsaasti kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa. Alue merkitään osayleiskaavaehdotuksessa kulttuuriympäristön kehittämisalueeksi, jossa tapahtuvat muutokset on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen jne. Arvokohteet, joissa mukana myös muinaisjäännöksiksi luettavat kohteet, esitellään erillisellä karttaliitteellä, joka sijoitetaan osayleiskaavaehdotuksen karttalehdelle. Koska asutut historialliset kylätontit ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita ja niihin saattaa sisältyä muinaismuistolain rauhoittamia maanalaisia kerrostumia ja rakenteita. Tämän vuoksi Kuokkalan historiallinen kylätontti (inv. kohde 7) merkitään osayleiskaavaehdotukseen rasterimerkinnällä Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintään liitetään selitys ja määräys: Historiallisen kylätontin alue. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Hollon entisen sahan alue ja Moision myllyn alue osoitetaan SM-aluemerkintä turkoosilla otsikolla arkeologinen intressialue. Selitteenä esitetään seuraavaa: Teollisuushistoriallinen kohde, Hollon saha ja Moision mylly. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kulttuurihistoriallisia jäänteitä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivuista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Numero viittaa muinaisjäännösluettelon numeroon. Selvää on, että kulttuuriympäristövaikutuksia on tarkasteltu ja tarkastellaan osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa. Vaikutuksista on hyvä vielä neuvotella Maakuntamuseon edustajien kanssa. Tarkistettaessa osayleiskaavan valmisteluaineistoa osayleiskaavaehdotukseksi on otettu huomioon edellä kuvatut seikat kulttuuriympäristöjen ja muinaisjäännösten osalta. 2. Elenia Oy verkon suunnittelu, Suunnitteluinsinööri Vesa Hälvä Osayleiskaavaan on Elenia Oy:n pyynnöstä varattu ET -alue sähköaseman sijoittamista varten ja pyydämme säilyttämään varauksen edelleen. Kyseiseen ET -alueeseen liittyvät 110 kv johtoaluevaraukset pyydämme merkitsemään kaavaan 46 m levyisenä. Asuinrakennukset suosittelemme kaavoitettavaksi 35-50 m etäisyydelle voimajohtoalueen keskilinjasta. Tämän lausunnon liitteenä on 110 kv johtoalueen poikkileikkauskuva. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Elenia Oy:n 20 kv ja 0,4 kv ilmajohtoja ja maakaapeleita sekä pylväs- ja puistomuuntamoita oheisen suuntaa antavan liitekartan mukaisesti. Elenia Oy lausuu tarkemmin mm. eri alueille sijoitettavista muuntamoiden tilavarauksista tarkempien aluekohtaisten asemakaavasuunnitelmien perusteella. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ja aikataulu on sovittava tapauskohtaisesti ennen työn aloitusta (maastokatselmus, tarjous-/tilausmenettely). Elenia Oy:llä ei ole muuta huomauttamista osayleiskaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin.

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 12 Lempäälän kunta esittää vielä uudelleen 110 kv:n johtoaluevarauksen siirtämistä osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Syynä siirrolle esitetään alueella sijaitsevia koulua ja päiväkotia sekä liito-oravan pesimäalueita. Asiasta pyydetään neuvottelua Elenia OY Verkon suunnittelutiimin kanssa. 3. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liiton maakuntahallitus esittää lausuntonaan osayleiskaavan luonnoksista seuraavaa: Osayleiskaavan muutosluonnokset noudattavat Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Jatkosuunnittelussa olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota suunnittelualueen pohjoisosissa kulkevan viheryhteyden toteutumiseen. Osayleiskaavan muutosluonnoksissa on otettu huomioon maakuntakaavan yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet sekä Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan päärataa koskevat tavoitteet. Pirkanmaan liitto puoltaa Lempäälän Kuokkalan Hakkkarin Herralan osayleiskaavan jatkosuunnittelua. 4. Lempäälän Vesihuoltolaitos Lempäälän kunnan vesihuoltolaitos toteaa lausunnossaan seuraavaa: Luonnoksissa on hyvin otettu huomioon mm. Hakkarin vesitorni, jolle on varattu oma alueensa. Esitetty asuntorakentaminen ym. laajentuminen on pääosin nykyisiä alueita täydentävää sijoittuen paljolti olemassa olevien alueiden väliin, jolloin vesihuollolle ei muodostu kohtuuttomia rakentamispaineita ja liittymismaksujen voi olettaa kattavan vesihuollon rakentamiskustannukset. Vesihuoltolaitoksen näkökulmasta osayleiskaavan luonnoksissa on kuitenkin esitetty muutamia vesihuollollisesti haastavia kohtia, joita pitäisi tarkastella kriittisesti. Näille vesihuollon rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi saataviin liittymismaksuihin nähden. Osayleiskaavan luonnoksen irrallisia alueita on mm. Sarvikkaantien läheisyydessä. Lisäksi vaihtoehto B:n Ahtialan suunnan APalue on reservialueen takana vesihuollon näkökulmasta. Tältä osin vaihtoehto A on parempi. Luonnoksen ulkopuolella Ahtialan kylässä on olemassa vesihuollon tarve. Ahtialan kylän suuntaan olisi hyvä olla suhteellisen tiivis nauha AP-aluetta, jotta vesihuollon toteuttaminen olisi kannattavaa. Vesihuolto Ahtialan suuntaan on tällä hetkellä Suvitien suunnitellulla AP-alueella Moision koulun eteläpuolisen alueen kaavoittaminen kerrostalovaltaiseksi vaihtoehdossa A on vesihuollon kannalta kustannustehokasta. Vaihtoehdossa on otettu hyvin huomioon vesihuollon runkolinjan sijainti. Kaavoittamisen jatkovaiheissa on syytä ottaa hulevesien viivyttäminen ja käsittely vielä tarkemmin huomioon. Vesihuoltolaitoksen kannalta haastavia kohteita esitetään osayleiskaavaehdotuksessa asumisen reservialueina. B-vaihtoehdon asutuksen reservialueet kaava-alueen itäpuolella Sarvikkaantien varrella ja tien 190 itäpuolella ovat tarpeelliset pitkäntähtäyksen aluevarauksina A/ res. Asumisen reservialueet voidaan toteuttaa kun alue liitetään kunnallistekniikkaan ja alue saadaan tuvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Kaukolämpölaitos palvelisi asutusalueen energiahuoltoa tehokkaasti. Sarvikkaantien varren ja tien 190 itäpuolen alueita on osoitettu vaihtoehto B:n mukaisesti A/res -alueeksi rajauksia tarkistaen. 5. Lempäälän Ympäristöjaosto Ympäristöjaosto katsoo, että osayleiskaavaprosessissa ja sen jatkosuunnittelussa olisi hyvä huomioida vielä seuraavia seikkoja: Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään uusia asuinalueita rautatiemelualueelle. Asuinalueiden toteuttaminen kerrostaloina etenkin radan varressa helpottaisi melun hallintaa. Pientalojen sijoittaminen alueelle ei ole kannatettavaa, sillä melun hallinta pientaloalueilla on teknisesti haastavampaa. Liikennevirastolla on suunnitteilla välille Ryynikkä ja Harakkala melusuojausta ratamelun vähentämiseksi. Kaavaluonnoksissa on esitetty vaihtoehtoisia paikkoja kaukolämmön energialaitoksen sijoittamiselle. Energialaitoksen lisäksi alueelle tulisi mahdollisesti puupolttoaineen haketusta. Sijoitusvaihtoehdoista VE Bb:ssä asutukseen kohdistuva ympäristöhaitta on pienempi, sillä etäisyydet asukseen ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa A tai B. Toisaalta VE B:ssä Ahtialan A/res asuntoalueen toteutuessa, kaukolämpölaitos palvelisi asutus-

LAUSUNNOT VASTINEINEEN 13 alueen energiahuoltoa tehokkaasti. Tällöin asutukseen päin olisi syytä jättää VE B:tä suurempi suojaetäisyys ja suojaviheralue väliin. Osayleiskaavan luonnoksissa on esitetty tärkeitä viheryhteyksiä ja ekologisia käytäviä. Yhteyksien ja käytävien säilyttäminen asemakaavatason suunnittelussa on tärkeää. Asemakaavatasolla myös pienten lähimetsien säilyttäminen asuinalueiden yhteydessä on tärkeää alueen viihtyisyyden sekä eläinten kulkuyhteyksien säilymisen vuoksi. Osayleiskaavan selvityksistä lepakkoselvitystä olisi syytä täydentää sopivana ajankohtana tehtynä kartoituksena, jotta tärkeät lepakkoalueet saadaan tarkemmin rajattua osayleiskaavakartalle. Osayleiskaavaselostuksessa esitetyt hulevesien käsittelymenetelmät ja suositukset ovat kannatettavia, mutta kiinteistökohtainen sadevesien imeytys ei välttämättä kaikilla alueilla onnistu. Suunnittelun pohjaksi tulisi laatia hulevesiselvitys, jossa tarkasteltaisiin alueita, joilla tonttien kuivatuksen vuoksi sadevesiviemäriverkosto olisi tarpeen sekä alueita, joilla maaperän ja muiden maastoolosuhteiden puolesta (mm. korkeusasema) sade- ja kuivatusvesien imeyttäminen kiinteistökohtaisesti olisi mahdollista ja suositeltavaa. Lisäksi kartoitettaisiin nykyistä tarkemmin sopivat alueet hulevesikosteikko- ja viivytysrakenteiden sijoittamiselle. B-vaihtoehdon asutuksen reservialueet kaava-alueen itäpuolella Sarvikkaantien varrella ja tien 190 itäpuolella ovat tarpeelliset pitkäntähtäyksen aluevarauksina A/res. Asumisen reservialueet voidaan toteuttaa kun alueet liitetään kunnallistekniikkaan ja alueille saadaan tuvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Lisäksi osayleiskaavaehdotuksessa esitetään laajempia suojaetäisyyksiä asutuksen ja energianhuoltolaitoksen välille suojaviheraluemerkinnällä VE. Vaihtoehto B:ssä Ahtialan A/res asuntoalueen toteutuessa, kaukolämpölaitos palvelisi asutusalueen energiahuoltoa tehokkaasti. Tällöin asutukseen ja energianhuoltolaitoksen välille jätetään luonnoksessa esitettyä laajempi suojaetäisyys suojaviheraluemerkinnällä. Lepakkoselvitystä erityisesti rakennusten osalta. Osayleiskaavaehdotusta varten tehdään hulevesiselvitys, jossa selvitetään kosteikkoalueet jne. Sarvikkaantien varren ja tien 190 itäpuolen alueita on osoitettu vaihtoehto B:n mukaisesti A/res -alueeksi rajauksia tarkistaen ja suojaviheralueita laajentaen energianhuoltolaitoksen ja asutuksen välille. Ehdotusta varten laaditaan hulevesiselvitys. Metsänhoitoyhdistys toteaa mielipiteessään seuraavaa: Jos kuitenkin kaava jatkossa aiheuttaa Hakkarin maanomistajille taloudellista haittaa, on kunta siitä korvausvelvollinen täyteen hintaan. Osayleiskaavaan on selkeästi merkittävä alueet, joilla 6. ELY- keskus Pirkanmaa Lempäälän kunnan tiedote ja kutsu, lausuntopyyntö 25.6.2013 LAUSUNTO LEMPÄÄLÄN KUOKKALAN HAKKARIN - HERRALAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSISTA JA VALMISTELUAINEISTOSTA Aikaisemmin on jo hyväksytty Lempäälän keskustan osayleiskaavan muutos, jonka tavoitteena on ollut keskustan kehittäminen sen rakennetta tiivistämällä. Tästä yleiskaavasta antamissaan lausunnoissa Pirkanmaan ELY-keskus on puoltanut tiivistävää kaavoitusta, jotta voidaan luoda edellytyksiä raideliikenteen käytön edistämiselle ja joukkoliikenteen käytölle yleisemminkin. Tähän tavoitteeseen liittyvät myös kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen ja viherverkoston jatkuvuuden turvaaminen. Suunnittelualue Nyt luonnosvaiheessa oleva Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos liittyy suoraan keskustan yleiskaavaan sen pohjoispuolella. Alkuvaiheen rajausta on suunnittelun kuluessa laajennettu siten, että suunnittelualue käsittää nyt myös nauhataajaman itäpuolisia alueita Ahtialanjärven pohjoispuolella aina lähelle moottoritien linjausta. Suunnittelualueen laajentaminen on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan perusteltua. Suunnittelualue koostuu jo rakennetuista nauhataajaman keskeisistä osista ja toisaalta niihin liittyvistä vielä melko harvaan rakennetuista reunavyöhykkeistä. Suun-

14 nittelun lähtökohtana on todettu Tampereen kaupunkiseudun olevan valtakunnan toiseksi suurin kaupunkiseutu ja kasvukeskus, jonka väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä kaupunkiseudulla 91 000:lla ja Lempäälässäkin 6000 asukkaalla. Lempäälä sijaitsee voimakkaasti kasvavalla Helsinki Hämeenlinna Tampere akselilla (HHT vyöhykkeellä), jonka rungon muodostavat päärata ja Helsinki Tampere moottoritie. On ilmeistä, että osayleiskaavan suunnittelualueeseen kohdistuu jatkossa merkittävä asutuksen laajentumisen paine, jota rata ja voimakkaat liikenneväylät tukevat. Toisaalta toisena keskeisenä suunnittelun lähtökohtana on todettu moottoritien ja rautatien voimakas estevaikutus suunnittelualueen eri osien välillä. Suunnittelun keskeiseksi tehtäväksi muodostuu liikenne- ja kevyen liikenteen verkon sekä viherrakenteen jäsentäminen. Kaupunkiseudun kasvu korostaa joukkoliikenteen kehittämisedellytysten ensisijaisuutta suunnittelun tavoitteena. Maakuntakaava Selostuksessa on todettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavan osoittama maankäyttö suunnittelualueella. Pääosa alueesta on maakuntakaavan mukaista taajamatoimintojen aluetta. Osayleiskaavatyössä on huomioitava maakuntakaavassa osoitetut viheryhteydet: rata-alueen ylittävät länsi itäsuuntaiset ja radan ja moottoritien välissä kulkeva pohjois eteläsuuntainen viheryhteys. Molemmat maakunta-kaavassa erottuvat viheryhteydet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoiseen osaan. Maankäyttövaihtoehdot Valmisteluvaiheessa on laadittu kaksi maankäyttövaihtoehtoa VE A ja VE B. Vaihtoehto VE A on luon-teeltaan tiiviimpi kuin VE B ja lisäksi vaihtoehdossa VE B reservialueita on sijoitettu osayleiskaavan itä-osiin Herralan alueella. Osayleiskaavaselostuksen mukaan erityisesti vaihtoehto A ohjaa tiivistämistä joukkoliikennevyöhykkeiden varrelle. Kuitenkin pääsääntöisesti molemmissa luonnoksissa on rautatien ja Tampereentien varsille varattu uusien palvelujen ja asumisen alueita. Nauhamainen rakenne mahdollistaa aikaisempaa tiiviimmän, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Vaihtoehto B:ssä maankäyttöä on viety enemmän maantien 190 (Turuntie/ Sarvikkaantie) ja maantien 3023 (Turuntie) itäpuolelle. Liikenteellisestä näkökulmasta ELY-keskus ei pidä maankäytön viemistä maanteiden itäpuolelle hyvänä ratkaisuna. Itäpuoliset alueet muodostuvat pitkälti henkilöautoliikenteen varassa toimiviksi alueiksi. Joukkoliikennetarjontaa ei näillä alueilla juurikaan ole. Lisäksi kävely- ja pyöräilyetäisyydet muille alueille kasvavat ja maantiet luovat estevaikusta. Maantiet 3023 ja 190 eivät ole toiminnallisen luonteensa perusteella ja liikenneympäristön ominaisuuksiltaan sellaisia väyliä, että suojatiet olisivat näillä maanteillä hyväksyttäviä ratkaisuja. Maankäytöstä aiheutuu tällöin muun muassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille alikulkutarpeita. Myös teknisen huollon osalta vaihtoehto B edellyttää kaavaselostuksen mukaan enemmän investointeja kuin vaihtoehto A. Pirkanmaan ELY-keskus tukee varautumista tiiviimpään rakenteeseen, mikä on vaihtoehto VE A:n ta-voitteena. Yleiskaavan selostuksessa on todettu, että molemmatkin kaavaratkaisut tukevat kehittyvää henkilöjunaliikennettä Tampere- Toijala- Lempäälä rataosalla. Paikallinen henkilöliikenne rataosalla väistämättä lisääntyy HHT vyöhykkeen vahvistumisen myötä. Liikennetiheyden parantamiseksi tarvittavat investoinnit ovat kuitenkin kalliita ja tähän nähden ennakoitu vahvakin väestökehitys Lempäälän nauhataajamassa on kuitenkin suhteellisen niukka. Rataan perustuvan joukkoliikenteen edellytysten parantaminen edellyttää väestökehityksen suuntaamista asemien ja pysäkkien tuntumaan. Osayleiskaavatyössä on varattu lähijunaliikenteen seisakkeelle paikka Moisiossa. Osayleiskaavassa tulisi kuitenkin arvioida selkeämmin sitä, onko seisakkeen ympärille suunniteltu maankäyttö tehokkuudeltaan riittävää tukemaan lähijunaliikenteen seisakkeen syntymistä vai tulisiko maankäyttö suunnitella vielä tehokkaammaksi. Uuden asutuksen suuntaamisen vaihtoehdot ovat tutkittavana parhaillaan uudistettavassa maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa. Nauhataajamaan muodostettava alakeskusrakenne ja sen myötä rataa käyttävän paikallisjunaliikenteen tarkoituksenmukainen pysäkkiväli on toistaiseksi epäselvä kysymys. Näin myös laadittavana olevan osayleiskaavan rakenteelliseen asemaan koko nauhataajamassa on vielä tässä vaiheessa vaikea ottaa perustellusti kantaa.

15 Osayleiskaavan liikennejärjestelyt Maantien 3023, maantien 190 ja Katepalintien liittymään on esitetty kaavaluonnosvaihtoehdoissa eri-laisia järjestelyjä ja nopeustason laskua 60 kilometriin tunnissa. ELY-keskus ei pidä hyväksyttävänä ratkaisuna kiertoliittymää kyseisellä kohdalla. Kiertoliittymät ovat lähinnä taajamien ja niiden sisääntulokohtien liikennejärjestelyjä. Maantien 190 järjestelyjä on osaltaan tarkasteltu myös Lempäälän keskustan osayleiskaavoituksessa. Maantien 190 järjestelyjä, nopeusrajoituksia ja roolia on tärkeä tarkastella koko välin käsittävänä kokonaisuutena, ei vain eri alueiden kaavoituksen ja yksittäisten toimenpidetarpeiden kautta. Huomioon on otettava myös erikoiskuljetukset. Maantien 190 rooli liikennettä välittävänä maantienä kasvaa myös Tampereentien liikenteen rajoittamisen myötä. Liikenneselvityksen yhteydessä on tehty Tampereentien (mt 3003) ideasuunnitelma. ELY-keskus pitää suunnitelmassa esitettyjä Tampereentien toimenpiteitä periaatteellisesti hyväksyttävinä. Toivottavaa olisi kuitenkin ollut, että Tampereentien ja Urheilukadun kiertoliittymällä olisi voitu myös vähentää Tampereentien liittymien määrää. Nyt esimerkiksi Moisionaukean liittymä jää suhteellisen lähelle kiertoliittymää. Tampereentien ja Urheilukadun kiertoliittymän jatkosuunnittelussa on huomioitava se, että kiertoliittymään ei voi liittyä itäpuolella suoraan tontilta. Tontilta liittyminen on hoidettava vähintään 50 metrin mittaisen katuosuuden kautta. Liittyminen Tampereentien itäpuoliselta alueelta Tampereentielle on hoidettava heti suunnitelman mukaisella ratkaisulla, kun maankäyttö edellyttää liittymistä. Kevyt liikenne Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty useita kevyen liikenteen yhteystarpeita. Yhteystarvemerkinnät eivät kaikilta osin erotu selkeästi olemassa olevista yhteyksistä. Maanteiden 190 ja 3023 rinnalle merkittyjen yhteystarpeiden osalta on huomioitava myös risteämiset maanteiden kanssa. Asemakaavoitusvaiheessa tulisi huomioida mahdollisuuksien mukaan yhteyksien sijoittaminen myös maankäytön sisään muualle kuin suoraan maanteiden varsille. Kulku alueille tulisi tapahtua ensisijaisesti olemassa olevien maantieliittymien kautta. Uudet liittymät maanteille vaativat ELY-keskuksen luvan. Kulkuyhteyksiä on tarkennettava asemakaavoitusvaiheessa. Merkintöjen tarkistaminen Liikenneväylien hallinnolliset ja toiminnalliset merkinnät tulee tarkistaa. Osin merkintöjä myös puut-tuu. Katepalintie on merkitty virheellisesti seututieksi. Tampereentie on koko matkalta merkitty pk-merkinnällä, vaikka Pirkanmaan ELY-keskuksen luokitusten mukaisesti tie maantien 3003 osuudelta eli Pirkkalantien liittymästä pohjoisen suuntaan säilyy maantienä (yhdystienä). Maantie 190 on seututie ja maantie 3023 yhdystie. Maanteiden kuivatus Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatus-järjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajalle. Liikenneverkko ja osayleiskaavan toteuttamisen kustannukset Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Koska kaavalla ohjataan pääosin uutta melulle herkkää maankäyttöä olemassa olevan maantien vaikutusalueelle, kuuluu myös mahdollisten meluesteiden rakentaminen alueen toteuttajalle tai kunnalle. Viherverkon rakenne Keskeiset viherverkon osat suunnittelualueella ovat Hakkarin ja Moision alueisiin liittyvät virkistys ja vapaaalueet sekä maakuntakaavassa osoitettu Herralanvuolteelta ja Salonsaaresta pohjoiseen suuntautuva viheryhteys moottoritien ja rautatien välisellä alueella. Huomattava osa osayleiskaava-alueen rakennettavista

16 alueista on jo aikaisemmin asemakaavoitettua aluetta ja viherverkon osat liittyvät asemakaavan mukaisiin puistoihin ja virkistysalueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuvalle itä-länsisuuntaiselle, maakuntakaavan viheryhteystarve-merkinnän kohdalle on kaavassa osoitettu uusia aluevarauksia (AK, PL-1) siten, että yhteys kapenee olennaisesti. ELYkeskus pitää tärkeänä, että vielä jäljellä oleva seudullinen yhteys turvataan kaavaratkaisussa riittävän leveänä aluevarauksena. Tarkoituksenmukaisena pidettäisiin myös maakuntakaavan Salonsaaren V-alueen ottamista mukaan kaava-alueeseen ja turvaamista virkistyskäytössä. Ahtialanjärven Natura-alue ja arvioinnin tarve Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot eroavat toisistaan mm. Ahtialanjärven pohjoispuolisille, vielä pääosin rakentamattomille alueille osoitettujen asuntoalueiden määrän suhteen. Ahtialanjärvi on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde ja tällä perusteella se on valittu myös Natura-alueeksi (SPA). Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset Natura-alueeseen ovat luonnosvaihtoehtojen osalta erilaiset ja tämäkin näkökulma puoltaa rakentamisalueiden rajaamista vaihtoehto A:n mukaisella tavalla vaikkakin vaihtoehto B:ssä aluevaraukset on osoitettu reservialueina. Osayleiskaavaan liittyy selvitys, jossa on arvioitu osayleiskaavan mukaisen lisärakentamisen vaikutuksia Ahtialanjärven alueen Natura-suojeluarvoille (Naturaarvioinnin tarveselvitys). Ahtialanjärvelle on aikaisemmin laadittu myös hoito- ja käyttösuunnitelma Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä. Natura-arvioinnin tarveselvityksessä on tarkasteltu lajikohtaisesti osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia lintudirektiivin I lajeihin. Jossain määrin lisääntyvä virkistyskäyttö Ahtialanjärven ympäristössä on ohjattavissa merkityille ja opastetuille reiteille. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, ettei Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan eikä myöskään keskustan osayleiskaavojen mukaisilla ratkaisuilla ole Ahtialanjärven alueen Naturasuojeluarvoille todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tarvetta laatia. ELY-keskus pitää Naturan tarveharkintaa pääosiltaan riittävänä ja johtopäätöksiltään oikeina. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen suhteen arviointiin jää kuitenkin epävarmuutta sen suhteen, voiko hulevesien lisääntyvällä määrällä olla yhdessä säännöstelyn kanssa olennaista vedenkorkeutta muuttavaa vaikutusta lintujen kriittisenä pesimäaikana. Tämän mahdollisuuden poissulkemiseksi kaavaan on tarpeen laatia hulevesiselvitys, jonka perusteella hulevesien Ahtialanjärveen ohjautuvaa määrää ja laatua on mahdollista arvioida. Kaavavaihtoehto B osoittaa uusia korttialuevarauksia Natura-alueen pohjoispuolelle (A/res, EN/TP/P/ res). Natura-tarveharkinnassa ei tuoda selkeästi eroon vaihtoehtojen eroa suhteessa alueen lähelle sijoittuvaan rakentamiseen, mitä ELY-keskus pitää puutteena ja täydennettävänä seikkana. Pirkon mahdolliseen lisärkentamiseen ei ole mahdollista ottaa kantaa ilman että aineistossa on esitelty hanketta (ei kaava-alueella). Maisema- ja luontoselvitys Osayleiskaavaa varten on laadittu maisema- ja luontoselvitys. Kulttuuriympäristön kehitystä on tarkasteltu kattavasti. Luonnonolosuhteiden osalta selvityksessä on tarkasteltu ekologia yhteystarpeita ja virkistysverkkoa kokonaisuutena. Selvityksestä ilmenevät luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueen osat, kohde- ja lajikohtainen tarkastelu ja ekologiset käytävät. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa on todettu huomioitavat sekä kulttuuriympäristön että luontokohteet. Osayleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen on vaikeata ottaa kantaa kaavan vaikutuksiin alueen luonnonarvoille ennen kuin luontoselvityksen johtopäätösosassakin esitetyt kehittämistoimet on tarkemmin määritelty ja esitetty. Luontoselvityksessä kuvattu viherrakenne arvokohteineen ja -alueineen tulee kuvata kartalle, jotta tiivistämisrakentamisen vaikutukset siihen on mahdollista arvioida. Arviointi tulee liittää kaava-aineistoon. Hulevesien hallinta Paitsi maanteiden ja katujen kuivatukseen hulevesien hallinta liittyy usein luonnonarvojen ja virkistyksen kannalta tärkeän viherverkon rakenteen kehittämiseen. Osayleiskaavatyössä ei ainakaan vielä luonnosvaiheessa ole esitetty konkreettisia ratkaisuja hulevesien johtamiseksi eikä järjestelyjen tilatarpeiden perusteeksi. ELY-keskus toteaa, että hulevesien käsittelyyn liittyvien ratkaisujen perustelemiseksi ja osoittamiseksi kaavassa on tarpeen laatia erillinen hulevesiselvitys. Rakennetun ympäristön yksikkö, yksikön päällikkö, yliarkkitehti Leena Strandén ylitarkastaja Seppo Mäkinen

17 Lempäälän kunnan kantana on, että väestöä pyritään tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin sijoittaa asemien ja pysäkkinen läheisyyteen. Osayleiskaavan ehdotuksessa on esitetty Moision aukean alueelle liikenteen ja palvelujen kehittämisvyöhyke, jonka maankäyttö painottuu kaupallisiin toimintoihin, palveluihin ja asumiseen. Moisionaukean seisakkeen vaikutuspiiriin 500 metrin etäisyydellä olisi n. 2300 asukasta laajemmalla säteellä esim. kilometrin säteellä lähes 5000 asukasta. Osayleiskaavan liikennejärjestelyt Lempäälän kunta on useaan kertaan esittänyt tiehallinnolle liittymä- ja turvallisuusjärjestelyjen selvitystä. Koska tie 190 on yleinen tie, selvityksen käynnistys- ja vetovastuu on ELY keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueella. Tampereentien liittymiä on vähennetty ehdotusvaiheessa. Nykyinen Moisionaukean liittymä on poistettu. Kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnät on erotettu olemassa olevista yhteyksistä. Osayleiskaavaehdotukseen liikenneväylien hallinnolliset ja toiminnalliset merkinnät ton tarkistettu. Lempäälän kunnanhallitus päätti osayleiskaavan rajausmuutoksesta 17.2.2012 kokouksessaan ja samalla asetettiin päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville sekä ilmoitettiin laajennusalueen kaavan vireille tulosta. Rajausta ei ole enää tarkoituksenmukaista muuttaa. Salonsaari on varattu MT -1 ja SL alueeksi Kuljun Marjamäen Keskustan osayleiskaavassa. NATURA 2000 alue A/res ja EN/TP/ /res alueiden vaikutustarkastelua NA- TURA -2000 alueeseen täydennetään osayleiskaavoituksen hulevesi- ja meluselvitysten valmistuttua. Pirkon mahdolliseen lisärakentamishankkeeseen saadaan selvyyttä talven 2014 aikana, jolloin NATURA tarveselvitystä voidaan täydentää. Viherrakenne ja luonnon arvokohteet on esitetty myös erillisillä kartoilla. Kaavaselostukseen sisältyy vaikutusten arviointi. Osayleiskaavaehdotusta varten laadittiin erillinen kattava hulevesiselvitys. VASTINNEET KUOKKALAN HAKKARIN HERRALAN OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU- AINEISTON MIELIPITEET JA HUOMAUTUKSET VASTINEINEEN 1. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan ry, metsäasiantuntija Juha Lehtonen Metsänhoitoyhdistys toteaa mielipiteessään seuraavaa: Jos kuitenkin kaava jatkossa aiheuttaa Hakkarin maanomistajille taloudellista haittaa, on kunta siitä korvausvelvollinen täyteen hintaan. Osayleiskaavaan on selkeästi merkittävä alueet, joilla metsätalouden harjoittaminen vaatii maisematyölupaa. Kunnan on varauduttava korvaamaan kaavan aiheutta- mat rajoitteet metsätaloudelle täysimääräisesti. Mielipiteenä esitetään, että valmistelussa ei tule huomioida Metsälain 10 :n mukaisia elinympäristöjä. Todetaan, että niitä suojelee jo metsälaki, eikä niitä tarvitse toistaa. Sama koskee myös luonnonsuojelulainmukaisia elinympäristöjä ja kohteita. Mielipiteessä todetaan, että kaavoitus ei saa olla suojelukeino. Kaikkien suojelutoimien tulee perustua lakiin ja olla ns. valtiovetoisia. Jos kaavoituksen yhteydessä merkitään kartalle suojelua osittavia aluevarauksia, tulee ehdotuksen perustua valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Siten suojeluehdotusten rahoitus on selvillä ennen karttamerkintöjä ja korvauksen suojelun aiheuttamasta elinkeinon kaventumisesta. Kaavamerkinnöistä metsänhoitoyhdistys on lausunut seuraavaa: MU, metsäalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta: Kaavamerkinnän tarkoittamat arvokkaat luontokohteet tulee yksilöidä. MU -merkinnän no-jalla ei voida suoraan rajoittaa mm. metsäkäsittelyä alueella. Ekologinen yhteystarve: Tulee noudattaa luonnonsuojelulain mukaista metsäkäsittelyn ohjeistusta liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen turvaamiseksi metsäkäsittelyn yhteydessä. LS -lain mukainen käytävän riittävä leveys ei merkitse käytännössä yhden puun leveyttä. Mielipiteessä huomautetaan, että kunta on myös korvausvelvollinen maanomistajalle asettaessaan kaavalla rajoituksen metsänkäsittelyyn. Korvauskynnys ylittyy käytännössä leveämmillä käytävillä. LO, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, liito-orava: Alueella tulee noudattaa luon-

18 nonsuojelulain mukaista liito-oravan elinympäristön rajausta, eli mahdollisesti löydettävä pesäpuu (kolopuu) ja sen välitön läheisyys on säästettävä metsänkäsittelyltä. Muuta vaikutusta merkinnällä ei ole. Osayleiskaavassa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuvia korvausperiaatteita. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen luonnoksissa on esitetty informatiivisin merkinnöin luontoselvityksissä esitetyt luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet ja kohteet. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa MRL 39 :ssä edellytetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. 8-kohta: rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavan sisältövaatimusten taustalla ovat yleiset tavoitteet (MRL 1 ) ja alueiden käytön suunnittelua koskevat tavoitteet (MRL 5), jotka on otettava huomioon myös yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva säännös on luonteeltaan velvoittava oikeusnormi. Maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n 1 momentin nojalla kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Siten liito-oravan suojelu yhtenä LSL 49 :ssä tarkoitetuista lajeista tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä. Näistä säännöksistä johtuu, että maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien selvitysten rinnalla ja niiden täydennyksenä joudutaan tekemään selvityksiä, jotka perustuvat luonnonsuojelulakiin. Lisäksi kaavan lopullisiin hyväksymisedellytyksiin vaikuttavat edellä mainitut luonnonsuojelulain säännökset. Osayleiskaavan ohella liito-oravalle tärkeiden metsäalueiden käsittelyyn vaikuttaa aina myös luonnonsuojelulaki. Liito-orava kuuluu LSL 49 :n tarkoittamiin lajeihin (liito-orava on mainittu sekä luontodirektiivin 92/43/ETY liitteessä II että liitteessä IV a), joiden luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Liitteeseen IV (a) kuuluvia lajeja koskevat LSL 39 :n rauhoitussäännökset. Liito-oravan lakisääteisen suojelun vaikutukset metsien käsittelyyn ratkaistaan yksittäistapauksissa metsäkeskusten ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyössä kun metsänkäytöstä tehdään metsälain (1093/1996) mukainen ilmoitus. Yleiskaavan kohtuullisuutta koskevassa harkinnassa otetaan huomioon yleiskaavan aluevarausten ja kaavamääräysten muodostama kokonaisuus ja niiden vaikutus maanomistajan taloudelliseen tilanteeseen. Tarkistettaessa Kuokkalan Hakkarin Herralan mielipide ei aiheuta muutosta. 2. Tapio Peltola, Kelkkatie 10, 65280 VAASA Mielipiteen lausuja pyytää, että Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista vahvistettaisiin vaihtoehto B, niiltä osin kuin se koskee omistamiamme maa-alueita 9:13 Peltoreuna ja 9:18 Peltola, kuitenkin sillä muutoksella, että vaihtoehdossa B suunniteltua A/res -aluetta laajennettaisiin alueella 9:18 luonnonarvoiltaan merkittäväksi katsotun kallioalueen rajalle asti, jolloin esim. pientalorakentaminen mahdollistuisi alkuperäistä suunnitelmaa paremmin, kuitenkin luontoarvoja edelleen kunnioittaen. Metsän reuna-alueen ja rinteen hyödyntäminen rakentamisessa tekisi alueen kokonaiskuvasta kauniimman ja viihtyisämmän kuin pelkkä peltorakentaminen. Luonnollisesti A/res -aiueen laajentaminen koskisi myös naapurimme tilan 9:17 aluetta. B-vaihtoehdon reservialueet asutukselle kaava-alueen itäpuolella Sarvikkaantien varrella ovat tarpeelliset pitkäntähtäyksen aluevarauksina A/res. Alueella tehdään vielä ennen osayleiskaavaehdotuksen laadintaa Maakuntamuseon lausunnon perusteella muinaisjäännöskartoitus. Asumisen reservialueet voidaan toteuttaa kun alue liitetään kunnallistekniikkaan ja alue saadaan tuvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Sarvikkaantien varren alueita on osoitettu vaihtoehto B:n mukaisesti A/res -alueeksi rajauksia tarkistaen. 3. Teijo Peltola, Laaksokuja 2, 00760 HELSINKI Mielipiteen lausuja pyytää, että Kuokkalan - Hakkasin - Herralan osayleiskaavan valmistelu aineistosta/kaavan luonnosvaihtoehdoista vahvistettaisi in vaihtoehto B siltä osin kuin se koskee omistamaamme maa-aluetta 9:17 Tähtelä, (liite 1, kartta), kuitenkin sillä muutoksella, että

MIELIPITEET JA HUOMAUTUKSET VASTINEINEEN 19 Osan tilan alueesta merkitseminen AP eli pientalovaltaiseksi alueeksi toteuttaa osayleiskaavan tiivistämisvaihtoehdossa B suunniteltua Aires - aluetta laajennettaisiin luontoarvoiltaan merkittäväksi katsotun kallioalueen rajalle asti, jolloin alueen luontoarvoja kunnioitettaisiin, mutta alueen äyttömahdollisuudet esimerkiksi pientalorakentamiseen mahdollistuisivat alkuperäistä suunnitelmaa paremmin. Tämän muutoksen jälkeen metsän reuna-alueen hyödyntäminen rinnetonttityyppiseen pientalorakentamiseen mahdollistuisi. Metsän reuna-alueen ja rinteen hyödyntäminen rakentamisessa tekisi alueesta erityisen kauniin verrattuna pelkkään peltorakentamiseen. Olemme itse kiinnostuneita rakentamaan nimenomaan tälle metsän reunan rinnealueelle. Luonnollisesti A/res - alueen laajentaminen koskisi myös naapurimme tilan 9:18 aluetta. B-vaihtoehdon reservialueet asutukselle kaava-alueen itäpuolella Sarvikkaantien varrella ovat tarpeelliset pitkäntähtäyksen aluevarauksina A/res. Alueella tehdään vielä ennen osayleiskaavaehdotuksen laadintaa Maakuntamuseon lausunnon perusteella muinaisjäännöskartoitus. Asumisen reservialueet voidaan toteuttaa kun alue liitetään kunnallistekniikkaan ja alue saadaan tuvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Sarvikkaantien varren alueita on osoitettu vaihtoehto B:n mukaisesti A/res -alueeksi rajauksia tarkistaen. 4. Moision koulun vanhempainyhdistys 2.9.2013 kokous/ varapuheenjohtaja Mari Suominen Vanhempainyhdistys on huolissaan koulun oppilasmäärän kasvusta asutuksen lisääntyessä. Tällä hetkellä rehtori, opettajat ja muu henkilökunta tuntevat oppilaat. Tämä helpottaa opettajien mahdollisuutta puuttua ja huomata esim. kiusaamistilanteet. Mikäli oppilasmäärä kasvaa, oppilaiden turvallisuus heikkenee. Tämän vuoksi vanhempainyhdistys esittää, että kyseisessä kaavassa huomioitaisiin paikka uudelle koululle. Vanhempainyhdistys on huolissaan myös liikennemäärien kasvusta ja liikenneturvallisuudesta. Erityisen vaarallisia kohtia on Tampereentiellä ja sen risteyksissä. Lokakuussa avattava Siskonlinnan päiväkoti tulee jo lisäämään liikennettä huomattavasti koulun kohdalla ja Vanattarantien ja Tampereentien risteyksessä. Liikennejärjestelyissä on huomioitava kevyen liikenteen turvallisuus myös mahdollisen lisäraiteen ja seisakkeen osalta, koska jo tällä hetkellä Moisionaukean liikenneturvallisuus on olematon. Mielipiteessä huomautetaan, että Tuulialasta lapset kulkevat koululle Moisionaukean kautta. Kouluverkon uudistamista suunnitellaan PASU työryhmässä (palvelusuunnittelutyöryhmässä, jossa on edustettuina sivistystoimen, sosiaalitoimen ja teknisen toimen edustus). Osayleiskaava-alueen ulkopuolelta on löydettävissä uusia alueita koulutointa varten. Yhteistyössä sivistystoimen kanssa on kuitenkin nähty tarpeelliseksi varata osayleiskaava-alueen kouluille maa-aluetta. Liittymäjärjestelyjä on tarkasteltu osayleiskaavan liikennejärjestelmän taustaselvityksessä, jonka mukaan valmisteluvaiheen osayleiskaavaluonnoksiin on osoitettu kiertoliittymä Urheilukadun ja Tampereentien risteykseen. Valmisteltaessa osayleiskaavaehdotusta tarkastellaan vielä uudelleen nk. paloaseman risteysjärjestelyä, jossa tilan puute on ongelmana kieroliittymälle ja Moisonaukean (eteläpää)/niemenkoskentie. on tarkasteltu Moisonaukean /Tampereentie sekä Vanattarantien/Tampereentien risteysalueita vielä uudelleen ja lisätty kevyenliikenteen yhteystarvemerkintöjä mm. Tampereentien varrelle. 5. Tyyne-Liisa ja S. S. Salmensaaren opintosäätiö/ Jorma Terävä, Huunalankatu 37 H 16, 33 5760 Tampere Mielipide koskee Tarikanmäen osayleiskaavassa esitettyä VL aluetta. Alueen omistaa Tyy-ne-Liisa ja S.S. Salmensaaren opintosäätiö. Jorma Terävän mukaan tila 8:70 on asemakaavoitettu 1960-70 -luvulla VL -alueeksi. Tuolloin omistajat eivät ole olleet prosessissa mukana. Mielipiteen lausuja haluaa huomauttaa, että kaikki muu ympäristö on omakotialuetta ja kunta ei ole tehnyt puiston hyväksi mitään. Mielipiteen lausuja ehdottaa, että osa tontista muutetaan rakennuspaikaksi ja esim. länsi-päätyyn tehtäisiin asianmukainen lasten leikkipuisto.

MIELIPITEET JA HUOMAUTUKSET VASTINEINEEN 20 periaatetta valtioneuvoston 1.3.2009 vahvistamien tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Osa tilasta 8:70 voidaan osoittaa pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) ympäröivän omakotialueen mukaisesti ja osa säilyy puistoalueena (VL). 6. Reijo Eskola ja Essi Eskola Vanha voimassaoleva yleiskaava alueen pohjoisosassa Kiviahon rajalla on mielipiteen lausujien mielestä parempi ja yksityiskohtaisempi yleiskaavasuunnittelun lähtökohta. Vaaditaan sähkölinjavarauksen poistamista Moision alakoulun tuntumasta. Sähkölinja on nauhataajama- alueella ongelmallinen ja tuottaa vaaratekijöitä alakoulun välittömässä läheisyydessä. Eskolat ehdottavat tilalle kaapelia. Eskolan tilakeskuksen kaavamerkinnäksi ehdotetaan AM-1, AK- alueen sisällä kaavavaihtoehdossa A. Tilakeskuksen länsipuolella oleva kaavamerkintä Luo-2 on tilan vanha kaivo, jossa on edelleen nähtävissä vanhan hirsiarkun jäänteitä ja vanhan vesiputkenpää. Urheilukatuun rajautuva Y-aluevaraus on muutettava A tai AP-alueeksi. Uimahallille sopi-vampi paikka olisi mielipiteen lausujien mukaan jäähallin yhteydessä tai Moision teollisuusalueella. Mielipiteen jättäjät ilmoittavat neuvottelevansa mielellään maankäyttösopimuksesta tai suunnittelutarveratkaisusta rahoituksen ilmaantuessa. PY -alue Moision koulun yhteydessä suhteessa vallitseviin maanomistusoloihin on liian laaja. Osayleiskaava vaihtoehto A, rasittaa samaan maanomistajaa sekä Y aluevarauksella Urheilukadun varrella, että Moision alakoulun tarpeisiin varatulla suurella PY -alueella, joka sijoittuu viljelysalueelle. Eskolat toivovat Eskolan tilakeskukselle vaihtoehtoista tieyhteyttä Urheilukadulta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Urheilukadun VU rajauksen todetaan olevan tarpeettoman suuri rasite yksityiselle maanomistajalle. Paikka on sopivampi APalueelle. Mielipiteessä huomautetaan, että hiihtäjien tarpeet on ratkaistavissa kunnan jo omistamilla metsäalueilla Hakkarissa. Maanomistajan näkökulmasta Hakkarin urheilukeskuksen yhteydessä kulkeva latuverkosto on jo valitsevissa olosuhteissa kokonaisuudessaan VU -aluetta. Eskolat kyseenalaistavat kaikki liito-orava ja lepakko havainnot Eskolan tilan alueella, koska maanomistajalle tai hänen edustajalleen Metsänhoitoyhdistykselle ei ole ilmoitettu etukäteen tai varattu tilaisuutta olla paikalla luontokartoituksia tehtäessä pyynnöstä huolimatta. Eskoloiden mielestä Eskolan tila Sarapiston ja Kiviahon välissä on keskeistä nauhataajama-aluetta, jolla yleiskaavasuunnittelun lähtökohdan mukaan pitäisi tiivistää rakentamista. Ainakaan yleiskaava ei saisi vaikeuttaa rakentamista. Rakennuskaavaa laadittaessa yleiskaava ei saa estää asumisen, tiejärjestelyiden ja virkistysalueiden sijoittamista mielekkäällä tavalla suhteessa ympäristöön. Kokonaisuudessaan Eskolat näkevät kaa- vavaihtoehto A:n mielekkäämmäksi yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi omistamiensa tilojen kannalta. Lisäksi huomautetaan, että kumpikaan kaavavaihtoehdoista ei ota kantaa moottoroidun liikenteen järjestämisen suhteen Hakkarin ja Kiviahon välillä. Mopoilla tapahtuva laiton maastoliikenne Birgitanpolulla ja pururadan alueella Hakkarin liikuntakeskukseen ja yläkoululle osoittaa tarpeen myös moottoriajoneuvoille soveltuvasta tie ratkaisusta kevyenliikenteen väylän ohella Kiviahon ja Hakkarin välillä. Osayleiskaavaluonnoksissa voimalinjavaraus on esitetty maakaapelina. Voimalinjavarauksen siirrosta osayleiskaava-alueen ulkopuolelle käydään uudelleen neuvottelu sähköyhtiö Elenian edustajien kanssa. Eskolan tilakeskuksen osayleiskaavamerkinnöistä käydään vielä neuvottelu maanomistajan kanssa. Luo-2 merkinnän luonnonarvon tarkistuksen perusteella merkintä on poistettu. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueiden suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Tampereentien varren asumisen ja yleistenrakennusten aluevarausmerkinnät toteuttavat valtakunnallisia tavoitteita ja Tampereen kaupunkiseudun yhteisesti hyväksyttyä tiivistämisen tavoitetta joukkoliikennevyöhykkeellä.