Viestintä ja projektinhallinta A71A00300
Tervetuloa kurssille!
Laura Sivula Yhteystiedot Tieto- ja palvelutalouden laitos Chydenia, G5.12 laura.sivula@aalto.fi www.linkedin.com/in/laurasivula
Esittelykierros Kuka olet? Mitä odotat tältä kurssilta?
Mitä voit odottaa kurssilta?
Kurssin sisältö Oman ja projektitiimin ajan hallinta Projektin tunnistaminen ja suunnittelu Projektihallinnan työkalut Projektisuunnitelman laatiminen Tehokkaat kokouskäytännöt Tiimityötaidot ja tiimin roolit Asiakirjoittaminen eri konteksteissa: raportointi, tiedottaminen, markkinointi Vakuuttava esiintyminen
Osaamistavoitteet Viestiä yrityselämän eri tilanteissa sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille Sisäistää projektin tyypilliset päävaiheet Projektimallit Tiimin roolit Suunnitella ja hallita sekä omaa että projektien ajankäyttöä tehokkaasti Soveltaa viestinnän perusteita ja projektijohtamisen peruskäytäntöjä erilaisissa konteksteissa Antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta
Projektikokous ja muistio 10% Tiimiesitys 10% Ti 22.8. klo 12 To 31.8. Ennen luentoa Viestintä ja projektinhallinta - 6 op Projektisuunnitelma 30% Tiedote 10% Loppuraportti 40% Pe 18.8. klo 12 Ti 29.8. klo 12 Ti 14.9. klo 12
Kurssin työmäärä Tunnit ja tehtävät Työmäärä Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin 18h Projektinhallinta-testi 14h Projektisuunnitelma 29h Projektikokous ja sisäinen muistio 14h Tiedottava tai markkinoiva teksti 14h Tiimiesitys 14h Loppuraportti 57h
MyCourses https://mycourses.aalto.fi/cour se/view.php?id=15774
Projektin valinta
Toimialat murroksessa
Toimialat murroksessa Monet perinteiset toimialat ovat digitaalisen murroksen kynnyksellä tai digitaalinen murros on jo kovaa vauhtia käynnissä Digitaalinen murros on saanut alkunsa asiakkaiden muuttuneista odotuksista ja teknologioiden mahdollisuuksista palvella heitä paremmin Markkinointi, myynti, tuote- ja palvelukehitys, asiakaspalvelu, sisäinen ja ulkoinen viestintä, talous- ja henkilöstöhallinto, rekrytointi
Toimialat murroksessa PANKKI KAUPPA TERVEYS JULKINEN LIIKENNE
Projektitehtävä Tavoitteena on hahmottaa ja harjoitella projektinhallinnan ja viestinnän keskeisiä teemoja Sinun ja projektitiimisi tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia luoda uusi digitaalinen palvelu tai kehittää olemassa olevaa palvelua projektitiimin valitsemalle yritykselle Projekti on suunnittelutehtävä, jossa tehdään taustatutkimusta sekä viestitään niin tiimin sisällä kuin eri sidosryhmille Tehtävä edellyttää hyvää perehtyneisyyttä valittuun yritykseen ja digitaalisiin palveluihin Oleellisena osana projektia on taustatutkimus, yritysanalyysi ja digitaalisen palvelun merkitys liiketoiminnalle
Mikä on digitaalinen palvelu? Verkkosivut Verkkopalvelu Verkkokauppa Asiakaspalvelu Neuvontapalvelu Mobiiliapplikaatio
Nelli Auriola
Johdatus projektinhallintaan
Mikä on projekti?
Projekti on...
Projektin rajoitteet Aika laajuus kustannus
Projektin päämäärä MITÄ? MILLOIN? MITEN? Laajuus, tuote Aika Kustannukset, resurssit
Projektinhallinta on projektin tavoitteiden ja päämäärän saavuttaminen johtamistapoja hyödyntäen
Miksi projektitoiminta? Projektimaisesti organisoitu toiminta lisääntyy monilla aloilla ja projektinhallinnan tarve korostuu organisaatioissa Projektien avulla voidaan parantaa toiminnan ohjautuvuutta ja mitattavuutta Projektit ovat selkeän tulossuuntautuneita Projektitoiminnan keinoin mahdollista kehittää organissatiota strategisesti Projekteja hyödynnetään organisaatioiden kehittämisessä - kustannusten alentaminen, laadunvarmistus, uudet tuotteet ja palvelut, kannattavuuden parantaminen Läheskään kaikilla organisaatioilla ei ole systemaattista lähestymistapaa projektien johtamiseen ja hallintaan Lähde: Mäntyneva, M. (2016). Hallittu projekti.
Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Menestyksellisessä projektitoiminnassa kaikkien on ymmärrettävä ja sisäistettävä projektihallinnan periaatteet
Projektin elinkaari
Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
IDEA / VISIO 1. Käynnistysvaihe Esiselvitys Projektisuunnitelma Riskianalyysi Aikataulu TESTAUS Projektin hallinta 2. Rakentamisvaihe Tehtävien tunnistaminen Toteutus Testaus Käyttöönotto 3. Päättämisvaihe Raportointi Projektin päättäminen Lähde: Ruuska, K. (2007). Pidä projekti hallinnassa. LOPPUTULOS
Elinkaaren vaiheet Alussa tyypillisesti kustannuksia ja henkilöstöä vähemmän Tarve lisääntyy toteutusvaiheessa Riskit ja epävarmuus korkeinta projektin alkuvaiheilla ja vähenevät projektin edetessä Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
Esimerkkejä projekteista
Historiallisia projekteja Historiallisia projekteja Projektinhallinnan kehittyminen Pyramidien rakentaminen Luominen - rakentamistyön koordinointi Viikinkien retket Valloittaminen - eteneminen, strategia ja operatiivinen taso 1500-1700-lukujen kauppasopimukset Ongelmanratkaisu - parempiin ratkaisuihin pyrkiminen ja ongelmanratkaisu liiketoiminnan näkökulmasta, toiminnan tehostaminen yhteistyöverkkoja kasvattamalla Teknisen kehityksen projektit, esim. Puhelinjärjestelmän kehittämien Kehittäminen - tuotteen, tavoitteen, markkinamekanismien ja toimintatavan muuttaminen Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Projektinhallinnan kehittyminen Vuosikymmen Ajankohtaiset teemat 1950 Hallinto, ostot, suunnittelu 1960 Aikataulun hallinta, projektihallinnan järjestelmät 1970 Organisointi, johtajuus, tiimit 1980 Mallit ja tietotekniset sovellukset, laatu 1990 Prosessit, tieto- ja viestintäteknologiat, verkostoituminen 2000 Yhteistyömallit, virtuaaliset organisaatiot, luovuus, oppiminen Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Erilaisia projekteja Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen Uuden liiketoimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto Organisaation rakenteen muutos Organisaation kulttuurin muutos Tietojärjestelmän kehittäminen Kampanjan tai tapahtuman toteuttaminen Rakennusprojekti Projekteja on monenmuotoisia eri aloilla ja eri organisaatioissa Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Projektin voi tunnistaa näistä piirteistä Selvä alku ja loppu Väliaikainen Määritelty tavoite Määritelty budjetti Riskienhallinta tarpeellista Monta sidosryhmää Projektijohtaja hallinnoi Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
Projektityön hyödyt Voimavarat ja asiantuntemus voidaan kohdentaa selkeiden tavoitteiden mukaisesti Organisaatiosuhteet ovat mutkattomat (projektipäällikkö-projektiryhmä) Valtaa ja vastuuta voidaan jakaa Työmotivaatio lisääntyy uusien ja haasteellisten tehtävien myötä Tiedonkulku yksinkertaistuu ja tehostuu Huomio kiinnitetään tuloksiin eikä työrutiineihin Lähde: Ruuska, K. (2007). Pidä projekti hallinnassa.
Tyypillisiä epäonnistumisia Asiakas ei ole tarpeeksi sitoutunut projektiin Liian pitkä tai hallitsematon ajanjakso projektille Riskienhallinta Huono testaus Rajoitteissa pysyminen: myöhässä aikataulussa, liian kallis, liian kapea / liian laaja
http://yle.fi/uutiset/nain_lansimetron_avaus_tyrittiin_8_virhetta_jotka_johtivat_metrokatastrofiin/9022192
Mikä meni pieleen? Rakennuttamisesta vastannut konsulttiyritys ei pitänyt aikataulusta kiinni Tiedonkulku oli katkonaista ja avoin kommunikaatiokulttuuri puuttui Julkisuudenhallinta Testauksille varattu epärealistinen aikataulu Sidosryhmät (virkamiehet, poliitikot) eivät olleet kartalla Rakennusalan riitaisa kulttuuri
Onnistuneen projektin tunnusmerkit Projekti saavuttaa ajalliset, laadulliset ja kustannukselliset tavoitteet (projektin rajoitteet) Asiakas on tyytyväinen projektin lopputulokseen Projekti saavuttaa asetetun päämäärän Projektin onnistumista ei ole aina helppo mitata
riskit laatu budjetti Laajuus resurssit aikataulu Projektinhallinnan peruspilarit Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide).
Projektin suunnittelu
Projektinhallinta dokumentaationa Lomakkeet - projektikuvaus, väliraportti Ohjeet - projektin suunnitteluohje Tarkistuslistat tai työpohjat - tarkistuslista, sopimusrunko Suunnittelun ja seurannan tekniikat - aikataulu, resurssien ja kustannusten hallintaa: Gantt-kaavio, S-käyrä, kriittisen polun menetelmä, tehtäväverkko Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Tehtävien tunnistaminen Tunnista projektin tavoite, aikataulu, budjetti ja tehtävät Määrittele tehtävät ja virstanpylväät Tunnista projektitiimin osaaminen Jaa tehtävät osaamisen ja mielenkiinnon mukaan
Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. Projektin tausta Projektin päämäärä Projektin menetelmät Viestintäsuunnitelma Riskinhallintasuunnitelma Aikataulu ja tehtävät
Hyvän projektisuunnitelman ominaisuudet Toteutuksen suunnitelma Sopimus palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä Projektin budjetti Projektin aikataulu Oppimistyökalu Dokumentaation ohjeistus Viestinnän ohjeistus
Projektisuunnitelma täyttää vaatimukset Tavoitteenasettelu ja aikataulu selkeä ja realistinen Selkeästi määritelty johtamismalli, projektin eri osapuolien roolien ja vastuiden selkeä määrittely Päätöksenteko- ja raportointimalli Projektin resurssit määriteltynä
Ajanhallinta Projektin suunnittelussa on tärkeää aikataulu ja tehtävien ajoittaminen Selkeä aikataulu, jossa tehtävät eriteltynä Tehtävät jaettu selkeästi projektitiimin jäsenille Raportoiminen projektijohtajalle Priorisointi on tärkeää projektitehtävien valmistumisen ja aikataulussa pysymisen kannalta
Gantt-kaavio Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
www.teamgantt.com
Kanban-taulu TO DO U LA RA KO R A M I N TO NI I HE DOING DONE
www.trello.com
www.slack.com
Digitaaliset työkalut ja kollaboraatio
Riskienhallinta Tunnistetaan riskit: Mikä projektissa voisi mennä pieleen? Valitaan arvioitavat riskit: Mitkä niistä ovat todennäköisimmät ja vaikutukseltaan vakavimmat? Mietitään ennakoimista: Mistä ko. riskit syntyvät ja miten ne voisi ehkäistä? Sovitaan ehkäisevistä toimenpiteistä: Mitkä toimenpiteistä toteutetaan ja missä kohdin otetaan tietoinen riski? Varaudutaan toteutuviin riskeihin: Miten toimitaan, jos riskit toteutuvat?
SWOT-analyysi SISÄISET VAHVUUDET SISÄISET HEIKKOUDET ULKOISET MAHDOLLISUUDET ULKOISET UHKAT
Riskianalyysi SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä: Miten vahvuuksia voidaan kehittää? Miten heikkouksia voidaan poistaa? Miten mahdollisuuksia voidaan hyödyntää? Miten uhkia voidaan torjua ennen kuin ne toteutuvat?
Tauko 10 min
Projektijohtajuus
Projektijohtajan ominaisuudet
Tiimityöskentelijä Hyvä kommunikoimaan Jaettu visio Ongelmanratkaisija Ammattitaitoinen Kyky delegoida Innostunut Projektijohtaja Hyvä paineensietokyky Lähde: Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide). Empaattinen tietotaito
Sidosryhmät
SISÄISET SIDOSRYHMÄT ULKOISET SIDOSRYHMÄT Projektitiimi Asiakkaat/ käyttäjät Media Projektin sponsori Projektijohtaja Sisäiset asiakkaat Asiantuntijat Yhteiskunta
Tyypilliset sidosryhmät Projektipäällikkö Projektiorganisaatio Projektiryhmä Projektin toteuttavan yrityksen organisaatioyksikkö Asiakas Tilaaja Sponsori tai projektin omistaja Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Mahdolliset sidosryhmät Toimittajat/palveluntarjoajat Viranomaiset Rahoittajat Media Yhteiskunta Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Sidosryhmät ovat yksilöitä, ryhmiä tai organisaatioita, joihin projekti voi vaikuttaa tai jotka voivat vaikuttaa projektiin
Länsimetroprojektin sidosryhmät?
Projektin asiakas Projektilla on aina asiakas, olipa kyse ulkoisesta toimitusprojektista tai sisäisestä investointiprojektista Projektin asiakas on useimmiten yritys, jota saattaa edustaa nimetty henkilö tai jokin tietty ryhmä Asiakas ja asiakkaan tarve on useimmiten syy koko projektin harkinnalle ja toteutumiselle Ulkoisessa toimitusprojektissa asiakasta kutsutaan usein tilaajaksi Oman yrityksen sisäisessä investointiprojektissa asiakas on yleensä projektin sponsori tai omistaja Lähde: Artto, K et al. (2006). Projektiliiketoiminta.
Sidosryhmien sitouttaminen Hyvä viestintäilmapiiri Aikaisempi luotettava yhteistyö Synergiaedut, osaamisen jakaminen Näkyvä ja koettu laatu Projektijohtajan ammattitaito ja hyvä asenne Sidosryhmät ovat projektille valtava voimavara
Sidosryhmäanalyysi Pidä lähellä ja hyvin informoituna Seuraa (minimipanos) Pidä informoituna Vaikutusvalta Pidä tyytyväisenä Sitoutuneisuus Lähde: Eden, C. & Ackermann, F. (1998). Making Strategy: The Journey of Strategic Management.
Projektimallit
Mihin projektimallia tarvitaan? Projektimallin avulla jokaista projektia johdetaan yhtenäisellä tavalla alusta loppuun Kuvaa projektin elinkaaren vaiheet Määrittelee roolit riittävällä tarkkuudella Projektin eri toimijat tietävät omat vastuunsa ja tehtävänsä projektissa Johtamisen teho kasvaa Projektimalli tuo ryhtiä ja selkeyttä projektin toteuttamiseen
Mitä hyötyä projektimallin käytöstä on? Taloudellinen näkökulma Asiakasnäkökulma Projektien kestot lyhenevät, hyödyt nopeammin käyttöön Projektien onnistumisaste kasvaa Kustannukset pienenevät Turhat riskit vähenevät Asiakas saavat selkeän näkökulman prosessista ja kehitystyöstä Asiakasohjautuvuus kasvaa Asiakastyytyväisyys kasvaa, kilpailuasema paranee Asiakas tunnistaa omat vastuunsa
Mitä hyötyä projektimallin käytöstä on? Sisäisten prosessien näkökulma Oppimisnäkökulma Ihmiset ymmärtävät paremmin toisiaan, kun toimintamallit ovat selkeät Organisaatiossa syntyy vähemmän resurssikonflikteja Kommunikaatio tehokkaampaa Projektitiimin jäsenet jaksavat paremmin Kyky reagoida muutoksiin kasvaa Projektiosaaminen kehittyy
Klassiset mallit
Vesiputousmalli 1. 2. Esitutkimus 3. Suunnittelu 4. Toteutus 5. Testaus Lopputuote
Ketterät mallit
Lean-toimintatapa Lean-termi tulee Lean Manufacturing-mallista, jonka Toyota teki kuuluisaksi Pyrkimyksenä hukkatyön (waste) poistaminen Saavutetaan laatua, nopeutta ja asiakasorientoituneisuutta Leanissa eliminoidaan kaikki, mikä ei lisää arvoa Työskennellään ainoastaan niiden asioiden parissa, jotka on ehdottomasti tehtävä sillä hetkellä Antaa paljon arvoa tiimin toimimiselle yksikkönä Tiimille luodaan puitteet toimia tehokkaasti ja luotetaan tiimin osaamiseen halutun lopputuloksen saavuttamisessa
Hukkatyön karsiminen 7 Wastes of Lean 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Ylituotanto (overproduction) Odottelu ja viivästykset (waiting) Tarpeeton kuljettaminen (transporting) Varastoiminen (inventory) Ylikäsittely (overprocessing) Laatuvirheet (defects) Tarpeeton liikkuminen (motion)
Waste is anything other than the minimum amount of equipment, materials, parts, space, and workers time, which are absolutely essential to add value to the product. -Soichiro Toyoda
Agile-menetelmä Ketterä projektinhallinta malli Iteratiivinen kehittäminen Perustuu ohjelmistokehittämisen malleihin Vastaa klassisia malleja paremmin yllättäviin tekijöihin Asiakastyytyväisyys keskiössä Päivittäinen yhteistyö projektitiimissä Itsestäänohjautuvat tiimit
Agile-manifesti Individuals and interactions over processes and tools Working software over comprehensive documentation Customer collaboration over contract negotiation Responding to change over following a plan Lähde: Agile Manifesto. http://agilemanifesto.org/
Scrum-viitekehys SPRINTTI KEHITYSPROJEKTI TYÖLISTA Intensiivinen kommunikointi ja yhteistyö ESITELTÄVÄ LOPPUTUOTE
Scrum-peruspilarit Läpinäkyvyys (Transparency) Tarkastelu (Inspection) Sovittaminen (Adaption)
Scrum-palavereihin osallistuu kaikki projektitiimin jäsenet. Scrum-mestari kysyy seuraavat kysymykset, joihin tiimin jäsenet vastaavat kerrallaan: Sprintin suunnittelu (Sprint planning) Scrum-mestari Ei ole perinteinen projektijohtaja vaan fasilitoija Vastuussa aikataulusta ja häiriötekijöiden poistamisesta Voi olla vaihtuva rooli tiimissä Mikä on sprintin tavoite? Mitä on työlistalla? Päiväpalaveri (Daily scrum) Mitä teit edellisen päivän aikana? Mitä aiot tehdä seuraavan päivän aikana? Mitkä asiat estävät etenemistä? Sprintin palaute (Sprint review) Mitä teit edellisen päivän aikana? Mitä aiot tehdä seuraavan päivän aikana? Mitkä asiat estävät etenemistä?
Tiimidynamiikka
Tiimin roolit
Ryhmän kehitysvaiheet 1. 2. Mudostuminen (forming) 3. Kuohunta (storming) 4. Yhdenmukaistuminen (norming) Lähde: Tuckman, B. W. (1965). Developmental sequence in small groups. 5. Yhteistyö (performing) Lopetus (adjourning)
Takoja Belbinin roolit Kokooja Keksijä Tiedustelija Arvioija Asiantuntija Diplomaatti Tekijä Viimeistelijä
Belbinin roolit Keksijä (Plant) Innovaattori Luova, mielikuvituksellinen, omaperäinen Ideoiden alkulähde Keksii ratkaisuja ongelmiin Löytää uusia tapoja tehdä ja toimia Itsenäinen ja viihtyy yksin Lähde: Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work. Tiedustelija (Resource investigator) Ulospäinsuuntautunut, innokas ja utelias Luo kontakteja Etsii mahdollisuuksia Pitää tiimin ajan tasalla Tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa Luontainen kommunikoija Mielenkiinto voi herpaantua helposti
Belbinin roolit Kokooja (Co-ordinator) Tavoitteellinen, tasainen Tunnistaa tiimijäsenten vahvuudet ja voimavarat Jakaa työtehtäviä, hyvä delegoimaan Jämäkkä ja kypsä Laaja näkökulma Lähde: Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work. Takoja (Shaper) Energinen, impulsiivinen ja tehokas Saavutukset tärkeitä Innostaa mukaan Vastustaa tehottomuutta Saattaa turhautua ja ärsyyntyä helposti Vahva kilpailuvietti
Belbinin roolit Arvioija (Monitor evaluator) Objektiivinen, puolueeton Ei innostu helposti Vakava luonne Arvioi suunnitelmia ja työskentelytapoja Etsii riskejä ja varoittaa vaarasta Voi olla ylikriittinen Lähde: Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work. Tekijä (Implementer) Vastuuntuntoinen ja ahkera Käytännölinen ja realistinen Kurinalainen ja systemaattinen Valmiita työskentelemään paljon Toteuttaa käytännössä Organisoi toimintaa
Belbinin roolit Diplomaatti (Teamworker) Hiljainen diplomaatti Kannustaa ja tukee Sovittelee ja joustaa Hyvä kuuntelija Helposti aistii ilmapiirin Luo kahdenkeskeisiä suhteita Huono päättäjä Lähde: Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work. Viimeistelijä (Completer finisher) Huolellinen ja tarkka Hyvä paineensietokyky Varmistaa laadun Huolehtii tärkeysjärjestyksestä Täydellisyydentavoittelija
Belbinin roolit Asiantuntija (Specialist) Määrätietoinen Itseohjautuva Antaumuksellinen Omaa harvinaislaatuista tietoa tai taitoa Kapea-alainen Elinikäinen oppija Lähde: Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work.
Projektin käynnistys
1. Projektin suunnittelu Määrittele ongelma, jota ratkaistaan Kartoita sidosryhmät Tunnista projektin tavoitteet Tunnista laajuus, kustannukset ja aika (projektin rajoitteet) Määrittele laatu
2. Projektin käynnistys Kokoa tiimi Määrittele ja suunnittele työtehtävät Tee aikataulu Pidä kick off-tapaaminen Tee budjetti
3. Projektin seuranta Kontrolloi prosesseja ja budjettia Seuraa ja raportoi etenemistä Pidä viikottaisia tiimipalavereja Reagoi ongelmiin ja muutoksiin
4. Projektin päättäminen Arvioi projektin tavoitteiden täyttymistä Pakkaa projekti kasaan Käy projekti läpi tiimin kanssa
Projektin valinta
1. Projektin kuvaus Kurssin aikana toteutat tiimisi kanssa projektitehtävän, jonka tarkoituksena on harjoitella ja hahmottaa projektinhallinnan ja viestinnän keskeisiä teemoja. Sinun ja tiimisi tehtävänä on kartoittaa mahdollisuuksia uudelle digitaaliselle palvelulle tai kehittää olemassa olevaa digitaalista palvelua valitsemallenne yritykselle.
2. Valitse ensin toimiala 1) Kauppa: Miten ihmiset tekevät ostoksia tulevaisuudessa? 2) Terveys: Miten ihmiset pitävät huolta terveydestään tulevaisuudessa? 3) Pankki: Miten ihmiset käyttävät pankkipalveluita tulevaisuudessa? 4) Liikenne: Miten ihmiset liikkuvat tulevaisuudessa?
3. Seuraavaksi, päättäkää: a) mikä yritys voisi ratkaista haasteen b) ketkä ovat yrityksen asiakkaat c) mikä on haasteen rajaus, jota pyritään ratkaisemaan.
Pääpointit
Projekti on ajallisesti, laajuudeltaan ja kustannuksiltaan rajattu
Projektinhallinta on projektin tavoitteiden ja päämäärän saavuttaminen johtamistapoja hyödyntäen
Projektinhallinta on projektin onnistumisen selkäranka, oli kyse ketteristä tai perinteisemmistä projekteista
Sidosryhmät ovat projektille valtava voimavara
Projektimalli tuo ryhtiä ja selkeyttä toteutukseen
Tiimidynamiikka on tehokkaan toiminnan kannalta kriittistä
Projekti on sidoksissa ympäristöönsä
Project Management Institute, Inc. (PMI). (2013). Guide to the Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide) (5th Edition). Project Management Institute, Inc. (PMI). Online version available at: https://app.knovel.com/web/toc.v/cid:kpgpmbkpm1/viewertype:toc/roo t_slug:guide-to-the
Mitä tapahtuu ensi viikolla?
Projektikanvaasi
Projektisuunnitelma
Artto, K. et al. (2006). Projektiliiketoiminta. Belbin, R. M. (1993). Team Roles at Work. Lähteet Eden, C. & Ackermann, F. (1998). Making Strategy: The Journey of Strategic Management. Eskerod, P. and Jepsen, A.L., 2013. Project stakeholder management. Project Management Institute, Inc. (2013). Project Management Body of Knowledge (PMBOK Guide). Ruuska, K. (2007). Pidä projekti hallinnassa. Tuckman, B. W. (1965). Developmental sequence in small groups.