Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus

Liite 1 Kunnanvaltuust 26.6.2017

Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 5 1.1.1 Kunnanjhtajan katsaus... 5 1.1.2 Miehikkälän kuntastrategia 2017 - Vireä E18 -tien maaseutukunta... 6 1.1.3 Kunnan hallint... 7 1.1.4 Yleinen ja man alueen taludellinen kehitys... 10 1.1.5 Olennaiset muutkset kunnan timinnassa ja taludessa... 11 1.1.6 Arvi tdennäköisestä tulevasta kehityksestä... 12 1.1.7 Kunnan henkilöstö... 12 1.1.8 Arvi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 13 1.1.9 Ympäristötekijät... 14 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 14 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 16 1.3.1 Tulslaskelma ja sen tunnusluvut... 17 1.4 TOIMINNAN RAHOITUS... 18 1.4.1 Rahituslaskelma ja sen tunnusluvut... 18 1.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 19 1.5.1 Tase ja sen tunnusluvut... 19 1.6 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 21 1.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 22 1.7.1 Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 22 1.7.2 Knsernihjaus ja valvnta... 23 1.7.3 Olennaiset knsernia kskevat tapahtumat... 24 1.7.4 Knsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 24 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 27 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 28 2.1 YLEISHALLINTO (10)... 28 2.1.1 Keskusvaalilautakunta (10)... 28 2.1.2 Tarkastuslautakunta (12)... 28 2.1.3. Kunnanvaltuust (14)... 30 2.1.4. Kunnanhallitus (16)... 34 Keskushallint (130)... 34 Maaseutupalvelut (140)... 40 Elinkein- ja matkailutimi (160)... 41 Musetimi (170)... 44 Tukipalvelut... 49 Talushallint (200)... 49 Henkilöstöhallint (220)... 50 Rukapalvelut (250)... 53 2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 58 2.2.1. Ssiaali- ja terveyslautakunta (30)... 58 Ssiaalitimi ja hallint (300)... 59 Varhaiskasvatus ja esipetus (320)... 63 Vanhustyö ja ktihit (340)... 66 2

Terveydenhult (350)... 71 2.3 SIVISTYSTOIMI... 79 2.3.1. Sivistyslautakunta... 79 Sivistystimen hallint (400)... 80 Peruskulut (410)... 81 Luki (420)... 85 Vapaa sivistys (430)... 86 Jukkliikenne (440)... 87 Kirjast (450)... 88 Kulttuuri-, liikunta- ja nuristimi (460-480)... 90 2.4 TEKNINEN TOIMI... 95 2.4.1. Tekninen lautakunta (50)... 95 Hallint (500)... 95 Maankäyttö (510)... 97 Timitilat (520)... 98 Yhdyskuntatekniikka (530)... 100 Jätehult (535)... 101 Liikelaitkset (540)... 102 Maa- ja metsätilat (565)... 103 Ympäristötimi (570)... 104 Pelastustimi (580)... 105 2.4.2. Rakennuslautakunta (59)... 107 Rakennusvalvnta (590)... 108 Maa-ainesten tt (592)... 109 Yksityistiet (594)... 109 2.5 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 114 2.6 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 116 2.7 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 120 2.8 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 121 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 123 3.1. TULOSLASKELMA... 123 3.2. RAHOITUSLASKELMA... 124 3.3. TASE... 125 3.4. KUNTAKONSERNI... 127 3.4.1. Tulslaskelma... 127 3.4.2. Rahituslaskelma... 128 3.4.3. Tase... 129 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 131 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 131 4.1.1. Arvstusperiaatteet ja -menetelmät... 131 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 132 4.2.1. Knsernitilinpäätöstä kskevat laatimisperiaatteet... 132 4.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 133 4.3.1. Timintatutt tehtäväalueittain... 133 4.3.2. Vertult eriteltyinä... 133 3

4.3.3. Valtinsuudet eriteltyinä... 133 4.3.4. Selvitys suunnitelman mukaisten pistjen perusteista kunnan tilinpäätöksessä... 134 4.3.5. Pakllisten varausten muutkset... 134 4.3.6. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivitt ja -tappit... 134 4.3.7. Luttamushenkilöiden palkkit... 135 4.3.8. Palvelujen stjen erittely... 135 4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 135 4.4.1. Arvnkrtukset... 135 4.4.2. Aineettmat ja aineelliset hyödykkeet... 136 4.4.3. Sijitukset... 137 4.4.4. Lainasaamiset... 138 4.4.5. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäsuudet sekä sakkuusyhteisöt... 138 4.4.6. Kunnan saamiset knserniyhteisöiltä... 139 4.4.7. Siirtsaamisiin sisältyvät lennaiset erät... 139 4.4.8. Rahitusarvpaperit... 140 4.4.9. Oman pääman muutkset... 140 4.4.10. Myöhemmin kuin viiden vuden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat... 140 4.4.11. Jukkvelkakirjat... 141 4.4.12. Paklliset varaukset... 141 4.4.13. Kunnan velat knserniyhteisöille... 141 4.4.14. Siirtvelkakirjihin sisältyvät lennaiset erät... 141 4.4.15. Hulettavien varat... 141 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 142 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJIEN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 143 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 144 5.1. VESIHUOLTOLAITOS... 144 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 152 7. KÄYTETYT TILIKIRJAT... 153 Kansikuva: Hauhian mylly (Art Ylönen) 4

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kunnanjhtajan katsaus Vusi 2016 li Miehikkälän kunnalle taludellisesti hyvä, hulimatta j pitkään jatkuneesta Sumen taantumasta ja yleisesti heiksta talustilanteesta. Tilikauden tuls pistjen jälkeen li 703 t ylijäämäinen. Nyt kertynyttä ylijäämää n yhteensä 7,2 M. Myönteistä taludellisessa kehityksessä li myös se, että talusarvin budjetitua uutta pitkäaikaislainaa ei tarvinnut nstaa, vaan timinnan rahavirta ja kassavarat kattivat investintiment ja suunnitelmien mukaiset lainanlyhennykset. Entisiä lainja lyhennettiin 563 t ja lainakanta li vuden lpussa 7.1 M (3476 /asukas). Vertult laskivat hieman edellisvudesta (123 t ) ja valtinsuudet kasvivat (14t ). Vunna 2016 suurin investinti li uuden palaseman rakentaminen. Kunnanvaltuust myönsi hankkeelle lisämäärärahan kesäkuussa, kun hankkeen kustannusarvi sittautui arviitua krkeammaksi. Uusi palasema valmistunee aikataulun mukaisesti kesällä 2017. Investintihjelmassa llut Suur-Miehikkälä - Suurikylä -vesihulthanke käynnistyi valtuustn päätöksellä julukuussa 2016. Tämän hankkeen aikataulun siirtyminen vaikutti saltaan siihen, ettei uutta lainaa tarvinnut nstaa. Ylijäämäisistä vusista hulimatta, haasteita tuleville vusille riittää. Valmisteilla leva ste- ja maakuntauudistus asettaa mnet pienet kunnat ja suuremmat kaupungitkin miettimään mia rganisaatiitaan ja timintjaan. Kustannustehkkaasti, ketterästi ja vaikuttavasti timivat kunnat tulevat selviämään läpi muutksen. Timinnassa tulevat krstumaan kuntastrategiassa linjattujen timenpiteiden sisäistäminen ja ripeä tteuttaminen. Miehikkälän kunnanvaltuust hyväksyi kkuksessaan 11.4.2016 kuntastrategian timenpidehjelman. Ohjelman tavitteina n listattu timenpiteitä, jilla Miehikkälän kuntastrategia saadaan elämään. Suurin kunnan elinvimaa ketteleva haaste n j vusia jatkunut väkimäärän lasku. Se vaikuttaa suraan ja välillisesti mniin asiihin, tämä kestämätön kehityssuunta täytyy ikaista. Siinä krstuvat timenpiteiden tehkas tteuttaminen ja Miehikkälän vahvuuksien hyödyntäminen mnipulisessa ja kekseliäässä kuntamarkkininnissa. Kunnan työllisyystilanne li myönteisessä mielessä valtakunnan uutisissa syksyllä 2016. Työttömyysaste li laskenut vuden tarkastelujakslla 6 prsenttiyksikköä. Asian tiimilta kunnan timet työttömyydenhidssa livat esillä Työllistäminen 2017 -seminaarissa Helsingissä helmikuussa 2017. Miehikkälän työttömyysaste li kk Kymenlaaksn matalin vuden 2016 lpussa (10,7 %). Parhaimmat kiitkset henkilöstölle ja luttamushenkilöille vudesta 2016. Tästä n hyvä jatkaa eteenpäin, juhlavuden teeman mukaisesti, yhdessä! Art Ylönen kunnanjhtaja 5

1.1.2 Miehikkälän kuntastrategia 2017 - Vireä E18 -tien maaseutukunta Kunnan timintaa hjaa kunnanvaltuustn kesäkuussa 2012 hyväksymä visi: Miehikkälä n yritysmyönteinen kansainvälinen E18-tien maaseutukunta, jka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetvimaisista asuinalueistaan ja innvatiivisista palveluyrityksistään. Kunnan timinta-ajatus n Miehikkälän kunta tuttaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehkkaasti. Päämäärät / kriittiset menestystekijät: Asiakas justavuus ja npeus palveluhenki ja saaminen tehkas tiedttaminen viestintä Talus vakaa kuntatalus ulkpulinen rahitus elinkein- ja matkailutimi työllisyys, työpaikat väestörakenne Timinta / prsessit tulksellisuus vireä kulttuurielämä maaplitiikka, kaavitus, asuminen lähipalvelut kunta- ja seutuyhteistyö itsehallintalueet Henkilöstö- ja saaminen jhtaminen ja henkilöstö mititus- ja ammattitait henkilöstön jaksaminen Miehikkälän kuntastrategian jalkauttamiseksi laadittiin elinkein- ja matkailuhjelma, työllisyyshjelma ja Asuminen Miehikkälässä 2020 -hjelma. Ohjelmista kttiin kuntastrategiaa tukevat tavitteet sekä timenpiteet, vastuut ja aikataulut tavitteiden saavuttamiseksi. Kunnanvaltuust hyväksyi strategian timenpidehjelman kkuksessaan 11.4.2016. 6

1.1.3 Kunnan hallint Kuntarganisaati Miehikkälän kunnan luttamushenkilörganisaati kstuu kunnanvaltuuststa, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virlahden kunnanvaltuustt vat hyväksyneet spimuksen kuntien palveluyhteistyön syventämisestä isäntäkuntamallilla, Kaakn kaksikkna. Miehikkälän kunta vastaa (=isäntäkunta) ssiaali- ja terveystimen palveluista mlempien kuntien pulesta. Virlahden kunta vastaa teknisen-, sivistystimen palveluista sekä tukipaleluista (talus-, henkilöstö- ja tiethallint sekä rukapalvelut). Kuntien yhteinen palveluhjaustyöryhmä krdini palvelujen tuttamista ja järjestämistä Miehikkälän ja Virlahden kuntien alueella. Palveluhjaustyöryhmä - kkuksia 1 Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 1 Lappi Jukka Varapuheenjhtaja 1 Alastal Tarja Jäsen 1 Sumalainen Tuula Jäsen 0 Hein Sari Jäsen 1 Kiri Sepp Jäsen 1 Kuntsi Juhani Jäsen 0 Paavla Aira Jäsen 0 Astla Matti Varajäsen 1 Kuki Rist Varajäsen 1 Halnen Kaija Kunnanjhtaja,vt. 1 Havuah Osm Kunnanjhtaja 1 Vilen Olli Sihteeri 1 7

Väestön ikärakenne 31.12. Ikäjakauma Miehet Naiset Yhteensä 2015 2016 2015 2016 2015 2016 0-14 108 106 133 130 241 236 15-64 611 577 549 529 1160 1106 65-330 335 354 357 684 692 Yhteensä 1049 1018 1036 1016 2085 2034 ********** Väestöjakauma kylittäin 31.12.2015 Kylä 0-14 15-64 65+ yhteensä Hurttala - Hauhia - Kaitai 41 136 57 234 Muurikkala 45 179 89 313 Muurla 6 60 32 98 Pitkäkski 17 72 40 129 Purh - Lapjärvi 24 94 46 164 Saivikkala 66 384 293 743 Sal-Miehikkälä 19 115 57 191 Suur-Miehikkälä 23 120 70 213 yhteensä 241 1160 684 2085 ********** Väestöennuste iän mukaan 2016 ********** Ikä 2020 2025 0-14 215 199 15-64 1058 994 65-703 698 yhteensä 1976 1891 Elinkeinrakenne Elinkeinrakenne 31.12.2014 ********** (lähde: Tilastkeskus) % Henkilömäärä Alkututant 20,8 149 Tellisuus 6,0 43 Rakentaminen 5,0 36 Kauppa, kuljetus ja varastinti, majitus- ja ravitsemisala 20,7 148 Liike-elämän palvelut 7,0 50 Ktitaluksien palvelut 38,7 277 Tuntematn 1,7 12 Yhteensä 100,0 715 8

9

1.1.4 Yleinen ja man alueen taludellinen kehitys Vunna 2016 BKT:n kasvun ennustetaan npeutuneen 1,6 prsenttiin ktimaisen kysynnän vauhdittamana. Vuden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Seuraavina vusina ktitaluksien reaalituljen kasvun ennustetaan heikentyvän ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan. Myös investintien salta npein kasvun vaihe ajittui vuteen 2016. Vientimarkkiniden kasvun npeutumisen ja kilpailukyvyn khenemisen myötä viennin kasvuedellytykset vahvistuvat ja tavariden ja palveluiden vienti kasvaa lähivusina, mutta viennin näkymät vat kaikkiaan edelleen vaisut. Myös v. 2018 taluskasvu jää vain nin prsenttiin. BKT:n määrä n edelleen vunna 2018 nin prsentin pienempi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuden 2007 lpulla. Vunna 2016 spimuskrtukset nudattivat hyvin kattavasti kesällä 2015 jatkettua työllisyys- ja kasvuspimusta. VM:n kansantalussastn ennusteessa ansitasindeksi nusi 1,2 % v. 2016 ja se nusee 0,8 % v. 2017 ja 1,2 % v. 2018. Vunna 2016 kuluttajahinnat nusivat lpullisten tietjen mukaan 0,4 %. Kuluvana vunna inflaati npeutuu 1,3 prsenttiin palveluiden ja energian hintjen nustessa, mutta n edelleen tavanmaista hitaampaa. Myös v. 2018 inflaati pysyy 1,3 prsentissa. Vunna 2016 palkansaajien stviman kasvu li npeinta kuuteen vuteen. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä levan reaalituln eli stviman arviidaan lisääntyneen 1,6 % vunna 2016. Ostvimaa tukivat alhainen inflaati ja verasteen aleneminen. Vunna 2017 stvimaa tukevat kilpailukykyspimukseen liittyvät vernkevennykset ja sitä heikentävät inflaatin npeutuminen, työntekijän ssiaaliturvamaksujen nusu sekä julkisen sektrin lmarahjen leikkaus. Lpputulksena palkansaajien stvima pysyy lähes edellisvuden taslla. Vunna 2018 stvimaa heikentää suhteessa vuteen 2017 verasteen kiristyminen, jka n seurausta vakuutetun stumaksujen nususta. Nimelliset yksikkötyökustannukset nusivat v. 2016 Sumessa hieman vähemmän kuin euralueella keskimäärin. Eurpan kmissin ennusteen mukaan vusina 2017 2018 Sumen yksikkötyökustannukset alenevat 1 prsentilla samalla kuin euralueella keskimäärin ne nusevat 2,5 prsentilla, mikä saltaan tukee kansantaluden kilpailukykyä ja viennin elpymistä. Työllisyyskehitys kheni hieman edellisvuteen verrattuna vunna 2016. Työ- ja elinkeinministeriön (TEM) työnvälitystilastn mukaan työttömien työnhakijiden suus työvimasta li 13,6 prsenttia, jssa laskua edellisvuteen li 0,8 prsenttiyksikköä. TEM:n mukaan Kymenlaaksssa tilanne li edellisten vusien tapaan selvästi keskimääräistä heikmpi, työttömyysasteen llessa 17,3 % ja Ktka-Haminan seutukunnalla peräti 19,0 %. Lukua kasvattaa Ktkan krkea, 21,3 % työttömyysaste. Miehikkälässä työttömyysaste li 10,7 % (13,9 % vunna 2015) ja Virlahdella 15,1 % (14,4 %). Miehikkälän työttömyysaste li kaikista Kymenlaaksn kunnista matalin vuden 2016 lpussa. Vuden 2016 tilinpäätösten ennakktietjen mukaan kuntien yhteenlaskettu tuls li nin 620 miljnaa eura psitiivinen (v. 2015 nin 140 M ilman kertaeriä). Vusikate katti pistt nin kahdessa klmesta Sumen kunnista. Lainakanta kasvi edelleen nin 3,4 %. Lainakanta n kasvanut jka vusi tarkastelujakslla vudesta 2008 lähtien ja n Manner-Sumen kunnissa nin 2 930 eura asukasta khden. Ennätyksellisen matala krktas helpttaa hieman kuntien tilannetta. Timintakate heikkeni ennusteen mukaan 1,4 %, vertult kasvivat 1,4 % ja valtinsuudet kasvivat 7,0 %. Kuntataludelle n viime vusien heikkjen talussuhdanteiden lisäksi aiheuttanut haasteita jatkuvat valtinsuuksien leikkaukset. Kaiken kaikkiaan vudesta 2012 alkaen peruspalvelun valtinsuuksia n leikattu vusitaslla j 1 469 miljnaa eura ja vuden 2019 lppuun mennessä vutuisia valtinsuuksia leikataan edelleen indeksikrtusten jäädyttämisen ja vuden 2016 kehysriihessä svitun 75 miljnan eurn vusitasn leikkauksen seurauksena yhteensä lähes 400 miljnaa eura. J päätettyjen leikkauksien seurauksena kuntien valtinsuudet vat vunna 2019 nin 18 % pienemmät kuin vunna 2011. Kknaistutannn heikk kehitys viime vusina n heikentänyt julkisen taluden rahitusasemaa hallituksen mittavista speutustimista hulimatta. Julkinen talus pysyy edelleen alijäämäisenä heikn suhdannetilanteen sekä taluden rakenteellisten ngelmien vuksi. Taluden näkymät pysyvät heikkna myös lähitulevaisuudessa, eikä taluskasvu itsestään riitä krjaamaan julkisen taluden epätasapaina. Tteutetut speutustimet vat 10

rajittaneet julkisten menjen kasvua, mutta eivät le pysäyttäneet sitä mm. väestön ikääntymisestä aiheutuvan kuntiin khdistuvan menpaineen vuksi. Tästä syystä Sumen julkisen taluden rahitus n kestämättömällä uralla pitkällä aikavälillä. Sumen julkisyhteisöjen alijäämä n kuitenkin alle EU:n perusspimuksen mukaisen klmen prsentin viitearvn ja se laskee hienisesti vuteen 2018 ulttuvalla ennustejakslla. Julkisyhteisöjen velka sen sijaan ylitti vunna 2015 perusspimuksen mukaisen 60 prsentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpulella vusikymmenen lppuun saakka. Yleinen taluskehitys n tdennäköisesti vaimeaa myös tulevina vusina. Epävarmuutta lisää Venäjän taluden näkymien heikentyminen. Lähivusina Sumen talusplitiikan yhtenä haasteena n se, miten tukea stviman kehitystä samalla, kun parannetaan sumalaisen tutannn kilpailukykyä ja turvataan julkisen taluden kestävyys. Miehikkälän väkiluku pieneni kertmusvunna 50 asukkaalla llen ennakktiedn mukaan vuden 2016 lpussa 2 035. Väkiluku pienenee Tilastkeskuksen pitkän ajan ennusteen mukaisesti. Julukuun työllisyyskatsaus 12/2016 http://julkaisut.valtineuvst.fi/bitstream/handle/10024/79193/tkat_julu_2016.pdf?sequence=1 Kaakkis-Sumen työllisyyskatsaus julukuu 2016 http://www.ely-keskus.fi/dcuments/10191/14645511/tyllisyyskatsaus_julukuu_2016.pdf/a8fd6feb-5534-4f95-99bb- 08dddb587a4e Kuntien ja kuntayhtymien vuden 2016 tilinpäätösarvit sekä talusarvit ja talussuunnitelmat vusille 2017-2018, http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitt/media/tiedtteet/2017/sivut/tilinpaatsarvit-2016.aspx Valtivarainministeriö, Talusnäkymät ja palkanmudstus - Tul- ja kustannuskehityksen selvitystimikunnan raprtti 2.2.2017, http://vm.fi/talusnakymat Vusien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtinsuuteen http://www.kunnat.net/fi/tietpankit/uutisia/2016/19042016vosuutinen/liite%203_kuvi1.png 1.1.5 Olennaiset muutkset kunnan timinnassa ja taludessa Päättynyt timintavusi li Miehikkälän kunnalle varsin myönteinen kunnan saavutettua budjetitua paremman tulksen. Vusikate mudstui nin 1,5 M eura psitiiviseksi. Timintakate tteutui budjetitua parempana jkaisella timielimellä teknistä timea lukuun ttamatta, mutta sen salta ylitys li epälennainen. Ssiaali- ja terveystimen salta budjetidut määrärahat lisivat ylittyneet niukasti ilman vuden 2015 tilinpäätökseen kirjatun pakllisen varauksen sittaista tulutusta. Pakllinen varaus kskee Miehikkälän kunnan vastuuta Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean kertyneistä alijäämistä. Carelta saadun laskelman mukaan kunnan vastuu pienentyi vuden 2016 aikana nin 205 000 kuntayhtymän tehtyä merkittävästi vitllisen tulksen. Ilman pakllisen varauksen tulutusta, erikissairaanhidn tteutunut käyttö ylitti talusarvissa varatut määrärahat nin 275 000 eurlla. Edelliseen vuteen verrattuna erikissairaanhidn ment kasvivat 417 000. Miehikkälän kunnan vusikate n klmena viime vutena llut hyvällä, nin 1,5 M taslla. Myös kertmusvutena vusikate ilman kertaeriä katti selvästi suunnitelman mukaiset pistt. Olennaista n myös se, että investinnit pystyttiin vunna 2016 rahittamaan tulrahituksella ja kunnan lainakanta lyheni nin 0,5 m. Hallinnn pulella tteutettiin tukipalveluiden rganisaatiuudistus. Hallint- ja henkilöstöjhtajan jäätyä eläkkeelle tehtävät jaettiin siten, että taluspäällikön virkanimike muutettiin hallintjhtajaksi ja palkkasihteerin nimike henkilöstösihteeriksi. Miehikkälän kunnassa investintihjelma jatkui timintavunna haastavana. Uuden palaseman valmistuttua suuria investinteja ei lähivusina le tiedssa. Viime vusina tteutettujen suurien investintien seurauksena kunnan lainakanta ja käyttömaisuuden pistt vat kasvaneet merkittävästi, ja siten vusikatteen pysyminen edellisvusien hyvällä taslla li erityisen tärkeää. 11

1.1.6 Arvi tdennäköisestä tulevasta kehityksestä Ennusteet julkisen taluden kehityksestä väestön ikääntymisestä seuraavan hultsuhteen heikkenemisen ja eritten Sumen kansantaluden lemattman kasvun vuksi eivät näytä valisilta. Tämän seurauksena vertuljen kasvu saattaa lähivusina jäädä timintamenjen kasvua heikmmaksi. Kun samanaikaisesti valtinsuuksia jatkuvasti leikataan ja kuntien tehtävien karsimisessa ei kuitenkaan le nnistuttu, n kuntataludelle hallituksen timesta asetettu merkittäviä lisähaasteita. Merkittävänä sana valtintaluden speuttamista päätetyillä valtinsuuksien leikkauksilla n kunnille saltaan ulkistettu valtin taluden tasapainttamista ja vernkrtuksia. Kuntaliitn ennusteet kuntataluden kehityksestä ja kuntasektrin velkaantumisesta vatkin synkkiä. Miehikkälän kunnan väkiluku pieneni kertmusvunna 50 asukkaalla. Tulevina vusina ennusteiden mukainen asukasluvun pienentyminen aiheuttaisi kvia haasteita alentuvine vertuljen ja valtinsuuksien kertymineen. Jatkssa kunnalle sälyttyy entistä enemmän vastuita jukkliikenteen järjestämisestä. Menpaineita aiheuttaa myös vieraskielisen väestön kasvu. Alueen elinvimaisuuden lisääminen ennen muuta vunna 2018 valmistuvan mttritien ja Vaalimaalle suunnitteilla levien kauppakeskittymien tarjamien mahdllisuuksien hyödyntämisen avulla n välttämätöntä. Kaupan alan työpaikkja ennustetaan syntyvän jpa 700. Hankkeiden tteutumisen aikataulu n kuitenkin riippuvainen Venäjän tilanteen kehittymisestä. Asukasluvun kehityksen kääntämiseksi n panstettava myös vukraasunttutannn käynnistämiseen. Hallituksen kaavaileman ste-uudistuksen ja itsehallintalueiden perustamisen tteutuessa niiden seurauksena kunnilta pistuisi humattava sa nykyisistä tehtävistä ja rahitusphjasta. Kaavailtujen uudistusten vaikutuksia kuntien timintaan ja taluteen n vielä vaikeaa ennustaa. Miehikkälän kunnan taludelle lisähaasteita tu edelleen jatkuva, kunnan kkn nähden erittäin raskas investintihjelma. Vusien 2016 2018 talussuunnitelman mukaiset nettinvestinnit vat nin 3,2 miljnaa eura. Investinnit judutaan rahittamaan pääsin lainarahalla ja kunta tulee edelleen velkaantumaan. Yhtäältä niin kasvava lainamäärä kuin suunnitelman mukaiset pistt aiheuttavat haasteita vusikatteen riittävyydelle. Vusikatteen tavitetas n asettumassa nin miljnaan eurn. Päättyneen timintavuden tuls li tässäkin mielessä erityisen myönteinen. Hyvän ja riittävän vusikatteen ylläpitämiseksi n timintaa edelleen tehstettava ja menjen kasvua hillittävä. 1.1.7 Kunnan henkilöstö Kunnassa n laadittu erillinen henkilöstöraprtti vudelta 2016. 12

1.1.8 Arvi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Timinnalliset riskit: Timinnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät henkilöstön saatavuuteen, tietjärjestelmien timivuuteen ja suhdannevaihteluiden mahdllisesti aiheuttamaan tulrahituksen heikkenemiseen. Lainsäädännölliset muutksista merkittävimpiä timinnallisia riskejä aiheuttavat mahdllinen kuntien tehtävien edelleen lisääminen ja kasvavien tehtävien ja palveluiden rahittaminen. Henkilöstöriskeistä merkittävin liittyy rganisaatin haavittuvuuteen tiettyjen sektrien sekä timialajhdn salta. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät ngelmat vat viime vusina kskeneet erityisesti ssiaali- ja terveystimea, mutta vunna 2016 kaikki avimet virat ja työsuhteet saatiin täytetyksi. Tietjärjestelmien timivuutta n pyritty Kaakn kaksikssa varmistamaan asianmukaisen virustrjunnan lisäksi hjelmistjen käytön yhteistyöllä Haminan kaupungin kanssa sekä ulkistetuilla IT-tukipalveluilla. Rahitusriskit: Rahitusriskeistä merkittävimmät liittyvät krkriskiin. Miehikkälän kunnalla n 31.12.2016 tilanteessa lainaa rahituslaitksilta nin 7,1 M, jtka vat krkherkkiä lainja. Näistä 2,0 M vat lyhytaikaisia kuntatdistuksia, jihin liittyy jälleenrahitusriski ja sitä kautta likviditeettiriski. Matalakrkisten kuntatdistusten käyttö n katsttu tarkituksenmukaiseksi nykyisessä rahitusmarkkinatilanteessa. Kuntatdistusten krkkustannukset vat viime aikina lleet jpa negatiivisia. Krktasn llessa histriallisen alhainen ja ennusteiden mukaan jatkuvan sellaisena seuraavina vusina, ei krksujauksen tekemistä vielä le katsttu tarkituksenmukaiseksi. Tilannetta n arviitava kuitenkin jatkuvasti uudelleen ja rahitusmarkkiniden kehittymistä n seurattava tarkasti. Lyhytaikaiseen likviditeettiriskiin n varauduttu kuntatdistuslimiitin avulla. Kunnalla ei le valuuttamääräisiä lainja, jten valuuttariskiä ei le. Kunnan antamat suurimmat takaussitumukset kskevat kunnan mistamien kiinteistöyhtiöiden lainjen takauksia, jten lennaista luttriskiä ei le. Vahinkriskit: Miehikkälän kunta n ssiaali- ja terveyspalveluista vastaavana isäntäkuntana ttanut vastaavan vakuutuksen ssiaali- ja terveystimen salta 300 000 asti. Virlahden kunta n ttanut isäntäkuntana seuraaville timinnille lisäkulukeskeytysvakuutukset ylimääräisten kulujen vuksi seuraavasti: Sivistystimi 200 000 Tekninen timi 50 000 Tukipalvelut / tekninen timi 50 000 Tiedssa ei le ikeudellisiin asiihin tai viranmaisten timintaan liittyviä riskejä. 13

1.1.9 Ympäristötekijät Vuden 2015 aikana kunnan tietn tuli yksityisen maanmistajan malla maallaan tekemä ympäristöriks, jsta saattaa aiheutua kunnalle mittavat puhdistuskustannukset. Tiedssa ei le muita ympäristökysymyksiä, jilla lisi lennaista vaikutusta kunnan taludelliseen tulkseen tai asemaan tai timinnan kehitykseen. Edellä mainitun lisäksi aina tiedssa leva mahdllisesti pilaantunut maa-alue n lpetettu kaatpaikka, jsta tetaan säännöllisesti kaksi kertaa vudessa vesistönäytteitä. Näytteissä ei le havaittu pikkeamia, jtka aiheuttaisivat timenpiteitä. Jäteveden puhdistus n hidettu alueen yhteistyöllä Ktkan jäteveden puhdistamssa. Nykyinen jätehult n alueellistettu jätekeskukseen, jka timii Anjalankskella Kuvlassa. 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain 12 luvussa säädetään hallintmenettelyistä ja sen 90 :n mukaan hallintsäännössä n määrättävä hallinnn ja taluden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnasta kunnassa. Hallintsäännön 17 :n mukaan kunnan hallinnn ja taluden valvnta järjestetään niin, että ulkinen ja sisäinen valvnta yhdessä mudstavat kattavan valvntajärjestelmän. Hallintsäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus päättää riskien hallinnasta ja yhteensvittamisesta sekä päättää kunnan maisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus vi siirtää timivaltaansa edelleen muille timielimille ja viranhaltijille. Ulkinen valvnta n timivasta jhdsta ja muusta rganisaatista riippumatnta ja jakautuu kunnan järjestämään valvntaan, jka tapahtuu tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan timesta sekä muuhun ulkiseen valvntaan, jka tteutuu mm. kuntalaisten, valtin viranmaisten ja EUtarkastajien timesta. Sisäinen valvnta n jhtamisen ja riskienhallinnan apuväline, jnka järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen timivuudesta vastaa kunnanjhtaja ja avustaa taluspäällikkö. Timialajhtajat, palvelu-/tulsalueen ja tulsyksikön esimiehet vastaavat man timialansa/tulsalueensa/ tulsyksikkönsä timinnan/palvelun/tutteensa sisäisestä valvnnasta. Seuranta n luttamushenkilöiden ja timielinten surittamaa sisäistä valvntaa (esim. sisäisten tarkastajien valitseminen). Seurannassa timielin vertaa tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tulksia. Lisäksi timielin vaalii hyvää hallinttapaa ja seuraa, että esimiehet tteuttavat sisäistä tarkkailua. Tilivelvllisten viranhaltijiden n valvttava, että palvelualueen / tulsalueen ja tulsyksiköiden timinnt tteutetaan hyväksyttyä talusarviita ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvä timinnallisia ja taludellisia tavitteita nudattaen. Talushallintn liittyvän aineistn, kuten laskut, ikeellisuudesta vastaa hyväksyjä. Lautakunta / kunnanhallitus määräävät laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, jiden tulee lla eri henkilöitä. Kunnanhallitus n antanut 1.3.2010 yksityiskhtaisen hjeen sisäisen valvnnan järjestämisestä. Sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan tarkitus n varmistaa kunnan ja kuntaknsernin tehtävien häiriötön tteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja spimusten nudattaminen), varmistaa asetettujen tavitteiden saavuttaminen, timinnan tulksellisuus ja tehkkuus sekä hyvän hallinttavan mukaiset menettelyt, varmistaa maisuuden ja vimavarjen turvaaminen sekä varmistaa taludellisen ja timinnallisen tiedn ikeellisuus ja lutettavuus (tietjärjestelmät, raprtintijärjestelmät). 14

Kunnanhallituksen n timintakertmuksessaan tehtävä selka siitä, miten sisäinen valvnta ja riskienhallinta n kunnassa järjestetty, nk valvnnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvntaa n tarkitus kehittää vimassa levalla talussuunnittelukaudella. Tteutuminen Sisäisen valvnnan hjeessa edellytettyjä timenpiteitä n hallintkunnissa nudatettu pääsääntöisesti. Talusarvin tteutumista seurataan klmannesvusittain savusikatsauksilla. Henkilöstöraprtinnilla seurataan henkilöstön tilaa, saamista ja timenpiteitä työlsuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Timinnan tehkkuuteen ja tuttavuuteen n pyritty kiinnittämään erityistä humita selvittämällä vaihtehtisia tapja palvelujen tuttamiseksi. Sisäisen valvnnan kehittämiseksi ja tavitteiden tteutumisen varmistamiseksi vunna 2014 tettiin käyttöön sisäisen valvnnan timenpidelista, jka jakautuu seuraaviin sa-alueisiin: Päätöksentek ja niiden seuranta Spimukset ja niiden seuranta Henkilöstöasiat Taluden suunnittelu ja seuranta Kirjanpit ja maksuliikenne Hankinnat ja maisuuden turvaaminen Tietjärjestelmät Timialakhtaiset erityiset tarkastustimenpiteet Säännösten, määräysten ja päätösten nudattaminen: Säännösten ja määräysten nudattamista seurataan muun muassa pistkkein esimiesten tarkastaessa alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Käytännössä valvntaa tteutetaan vaativissa päätöksentektilanteissa j ennen päätöksenteka neuvttelemalla esimiehen kanssa tehtävästä ratkaisusta. Tavitteiden tteutuminen, varjen käytön valvnta, tulksellisuuden arviinnin pätevyys ja lutettavuus Näiltä sin sisäistä valvntaa tehdään kaksi kertaa vudessa laadittavien savusikatsausten yhteydessä. Kuntastrategia päivitetään vusittain ja sen tteutumista arviidaan savusikatsauksissa sekä timintakertmuksessa. Kunnan käteiskassihin tehdään ennalta ilmittamattmia pistketarkastuksia. Riskienhallinnan järjestäminen Kaakn kaksikn jhtryhmä n laatinut riskikartituksen, jka n hyväksytty mlempien kuntien kunnanhallituksissa 23.2.2015. Yhteiseen riskikartitukseen n kirjattu lennaisimmat, kuntastrategiiden tteutumiseen vaikuttavat riskit. Tämän lisäksi timialat vat valmistelleet yksityiskhtaisemmat timintaa kskevat riskikartitukset. Riskien vaikutukset ja tdennäköisyys n arviitu sekä määritetty seurannan vastuuhenkilöt. Riskikartitusten päivitysten tarve arviidaan vusittain talusarvin laadinnan yhteydessä. Olennaisia riskejä ei le kertmusvunna realisitunut. Omaisuuden hankinnan, luvutuksen ja hidn valvnta Taludellisten hankintjen sekä asianmukaisten hankintaprsessien varmistamiseksi hankinnissa hyödynnetään Etelä-Kymenlaaksn yhteishankintayksikön Hankinta Taitan (entinen Seutuhankinta) asiantuntemusta. Omaisuuden riittävän vakuutusturvan takaamiseksi hyödynnetään ulkpulisen vakuutusmeklarin palveluita. Omaisuuden tarkituksenmukainen vakuutusturva arviidaan yhteistyössä meklarin kanssa sekä vusittain läpikäymällä vakuutuskirjat ja maisuuseräkhtaiset vakuutuserittelyt hulella lävitse. Omaisuuden hankinnan ja luvutuksen valtuudet n tarkin määritelty hallintsäännössä. Spimustiminta Spimusten salta pyritään jatkuvasti arviimaan spimusten tarkituksenmukaisuutta kustannustehkkaan palvelututannn kannalta. Spimuksen seurantaa varten kunnan 15

asianhallintajärjestelmässä n spimuksen seurantajärjestelmä, jhn vi määrittää spimuksen vastuuhenkilöt sekä autmaattiset muistutukset spimusten tarkastuspisteitä varten. Tältä sin spimusten seurannassa n edelleen kehitettävää, sillä kaikkia spimuksia ei le viety seurantajärjestelmään. Vunna 2017 tavitteena n viedä kaikki spimukset spimushallintajärjestelmään. Kunnanhallitus n kkuksessaan 11.2.2013 valinnut sisäisiksi tarkastajiksi timikaudeksi 2013-2016 Riitta Rikklan ja Eetu Kirpun. 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Miehikkälän kunta saavutti timintavunna 1,5 miljnan eurn vusikatteen, jka li asukasta khden 746 eura (704 vunna 2015). Vuden 2016 tilinpäätösarviiden mukaan kuntien keskimääräinen vusikate li 439 /as. Timintatutt pysyivät edellisen vuden taslla. Isäntäkuntamallista jhtuen timintatuttjen kehitys riippuu suurelta sin Virlahden kunnalta ssiaali- ja terveystimen menista laskutettavan maksusuuden muutksesta. Timintament pienentyivät 0,4 % eli nin 102 000. Henkilöstökulut sivukuluineen pienentyivät nin 245 000 eurlla (2,6 %). Tämä selittyy suurelta sin palvelurakenteen muutksen seurauksena Miehikkälästä Virlahden kunnan palvelukseen siirtyneellä henkilöstöllä sekä kilpailukykyspimuksen mukaisella lmarahjen leikkauksella. Palvelujen stt kasvivat 305 t (2,7 %). Asiakaspalvelujen stt kuntayhtymiltä kasvivat nin 215 t (7,5 %), mikä selittyy erikissairaanhidn menjen kasvulla. Työmarkkinatuen kuntasuus pienentyi Miehikkälän ja Virlahden kuntien salta yhteensä 13 t (5 %). Avustukset pienentyivät yhteensä 156 t (12 %). Timintakate parani 0,1 M (0,9 %). Asiakaspalvelujen stjen ja siten palvelujen stjen, timintamenjen ja timintakatteen muutksen tarkastelussa tulee humiida edellä khdassa 1.1.5. selvitetty pakllisen varauksen purkaminen, jka pienensi tulslaskelman palvelujen stja ja paransi siten tilikauden tulsta nin 205 t. Vertult pienentyivät 0,1 M (2,0 %), valtinsuudet pysyivät edellisvuden taslla (+0,2 %). Vertult vunna 2016 livat yhteensä 5,9 miljnaa eura. Verlajeittain tarkasteltuna kunnallisvern tutt pienentyi nin 180 t (3,7 %). Kiinteistövern tutt kasvi 55 t (12,5 %) ja suus yhteisövern tutsta pysyi edellisvuden taslla (0,2 %). Alkuperäiseen talusarvin verrattuna vertult tteutuivat 106,9 %. Krkkulut pienentyivät 18 t viitekrkjen laskusta jhtuen. Muut rahitustutt kasvivat 10 t (55,3 %). Suunnitelman mukaiset pistt livat 815 t ja tilikauden tuls mudstui 703 000 eura ylijäämäiseksi. 16

1.3.1 Tulslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkiset tilit) 2016 2015 (1000 ) (1000 ) Timintatutt 11 573 11 570 Timintakulut - 23 594-23 696 Timintakate - 12 021-12 126 Vertult 5 918 6 041 Valtinsuudet 7 645 7 630 Rahitustutt ja kulut Krktutt 9 9 Muut rahitustutt 29 18 Krkkulut - 51-70 Muut rahituskulut - 10-34 Vusikate 1 519 1 468 Pistt ja arvnalentumiset - 816-666 Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut Tilikauden tuls 703 802 Tilinpäätössiirrt Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 703 802 Tulslaskelman tunnusluvut Timintatutt /Timintakulut, % 49,00 49,00 Vusikate/pistt, % 186,00 220,00 Vusikate,eura/asukas 747,00 704,20 Asukasmäärä 2 035 2 085 Timintatutt prsenttia timintakuluista = 100*timintatutt / (timintakulut - valmistus maan käyttöön) Vusikate prsenttia pistista = 100*vusikate / pistt ja arvnalentumiset 17

1.4 TOIMINNAN RAHOITUS Timinnan rahavirta li 1,3 miljnaa eura ja investintien rahavirta -1,3 miljnaa eura. Vuden 2016 talusarvin li budjetitu uutta pitkäaikaislainaa 1,5 milj. eura, mutta talusarvilainaa ei timintavunna llut tarpeen nstaa, vaan timinnan rahavirta ja kassavarat kattivat investintiment ja lainanlyhennykset. Vanhja talusarvilainja lyhennettiin suunnitellusti nin 0,5 miljnalla eurlla. Investintien tulrahitusprsentti li 101,5 (48,2 vunna 2015). Bruttinvestinnit livat 1,4 miljnaa eura ja nettinvestinnit 1,3 miljnaa eura. Suurin investinti li timintavunna jatkuneen uuden palaseman rakentaminen, 1,2 miljnaa eura. 1.4.1 Rahituslaskelma ja sen tunnusluvut Timinnan rahavirta 2016 2015 1000 1000 Vusikate 1 519 1 468 Satunnaiset erät,nett Tulrahituksen krjauserät -196-1 Investintien rahavirta Investintiment -1 449-3 647 Rahitussuudet investinteihin 155 600 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult 11 23 Timinnan ja investintien rahavirta 40-1 557 Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset 31 Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys Pitkäaikaisten lainjen vähennys -565-565 Lyhytaik. lainjen muuts 2 000 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset Saamisten muuts -411 168 Krttmien velkjen muuts 271 43 Rahituksen rahavirta -734 1 677 Rahavarjen muuts -694 120 Rahavarat 31.12. 926 1 620 Rahavarat 01.01. 1 620 1 500 Rahituksen tunnusluvut Tp 2015 Tp 2015 Timinnan ja investintien rahavirran kertymä 5 vudelta, -9 306-9 737 Investintien tulrahitus % 117,40 48,17 Lainanhitkate 2,55 2,42 Kassan riittävyys (pv) 13 21 Asukasmäärä 31.12 2 035 2 085 18

Timinnan ja investintien rahavirta ja sen kertymä, = tunnusluku, jnka psitiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljn rahavirrasta jää nettantlainaukseen, lainjen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menja judutaan kattamaan jk lemassa levia kassavarja vähentämällä taikka ttamalla lisää lainaa. Investintien tulrahitus, % = 100* vusikate / investintien mahankintamen Lainanhitkate = (vusikate + krkkulut) / (krkkulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella 1.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 1.5.1 Tase ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A 2016 (1000 ) 2015 Pysyvät vastaavat 23 708 23 220 Aineettmat hyödykkeet 847 904 Aineettmat ikeudet 466 500 Muut pitkävaikutteiseti ment 381 404 Aineelliset hyödykkeet 18 567 18 102 Maa-ja vesialueet 1 315 1 316 Rakennukset 13 269 13 970 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 527 2 675 Kneet ja kalust 116 85 Ennakkmaksut ja 1 340 56 keskeneräiset hankinnat Sijitukset 4 294 4 214 Osakkeet ja suudet 3 865 3 814 Muut lainasaamiset 337 337 Muut saamiset 92 63 Timeksiantjen varat 60 85 Valtin timeksiannt Lahjitusvarjen erityiskatteet 60 85 Vaihtuvat vastaavat 2 094 2 378 Saamiset 1 169 758 Pitkäaikaiset saamiset 294 294 Myyntisaamiset Lainasaamiset 294 294 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 875 464 Myyntisaamiset 427 194 Lainasaamiset 261 70 Muut saamiset 61 69 Siirtsaamiset 126 131 Rahitusarvpaperit Sijitukset rahamarkkinainst. 141 162 Rahat ja pankkisaamiset 784 1 458 Vastaavaa yhteensä 25 862 25 683 19

V A S T A T T A V A A 2016 2015 Oma pääma 15 304 14 601 Peruspääma 8 100 8 100 Muut mat rahastt 1 690 Edell vusien yli-/alijäämä 6 501 4 009 Tilikauden yli-/alijäämä 703 802 Paklliset varaukset 296 Muut paklliset varaukset 91 296 Timeksiantjen päämat 60 85 Valtin timeksiannt Lahjitusrahastjen päämat 60 85 Vieras pääma Pitkäaikainen 4 511 5 074 Lainat rahitus- ja vak.lait. 4 509 5 074 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtvelat Muut velat 2 Lyhytaikainen 5 896 5 627 Lainat rahitus- ja vak.lait. 2 564 2 564 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakt 2 5 Ostvelat 1 378 1 452 Muut velat 172 203 Siirtvelat 1 780 1 403 Vastattavaa yhteensä 25 862 25 478 Taseen tunnusluvut 2 016 2 015 Kunnanmavaraisuus % 59,2 56,9 Suhteellinen velkaantuneisuus % 41,4 42,4 Kertynyt yli-/alijäämä, 7 205 4 811 Kertynyt yli-/alijäämä,, /asuk 3 541 2 308 Lainakanta 31.12., 1000 7 075 7 638 Lainakanta 31.12., /asuk 3 476 3 663 Lainasaamiset 31.12., 1000 598 407 Asukasmäärä 2 035 2 085 Omavaraisuusaste, % = 100 x (ma pääma + pister ja vapaaehtiset varaukset) / (kk pääma - saadut ennakt) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100*(vieras pääma - saadut ennakt) / käyttötult Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / asukasmäärä Lainakanta 31.12. = vieras pääma - (saadut ennakt + stvelat + siirtvelat + muut velat) Lainasaamiset 31.12. = sijituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

1.6 KOKONAISTULOT JA -MENOT Tult (ulkiset tilit) 2016 1 000 % 2015 1 000 % Timinta Timintatutt 11 573 45,7 11 570 41,5 Vertult 5 918 23,4 6 041 21,6 Valtinsuudet 7 645 30,2 7 630 27,3 Krktult 10 0,0 8 0,0 Muut rahitustult 29 0,1 19 0,1 Satunnaiset tult Tulrahituksen krjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivitt -1 0,0-10 0,0 Investinnit Rahitussuudet investinteihin 155 0,6 600 2,1 Pysyvien vast. hyödykk. luvutustult 11 0,0 23 0,1 Rahitustiminta Antlainjen vähennykset 0,0 31 0,1 Pitkäaikaisten lainjen lisäys 0,0 0,00 Lyhytaikaisten lainjen lisäys 0,0 2 000 7,20 Oman pääman lisäykset Kknaistult yhteensä 25 340 100,0 27 912 100,0 Ment 1 000 % 1 000 % Timinta Timintakulut 23 594 91,1 23 696 84,6 - Valmistus maan käyttöön Krkkulut 52 0,2 70 0,2 Muut rahituskulut 10 0,0 34 Satunnaiset kulut Tulrahituksen krjauserät - Pakllisten varausten muuts 205 0,8 - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappit -10 0,0-9 -0,03 Investinnit Investintiment 1 449 5,6 3 647 13,0 Rahitustiminta Antlainasaamisten lisäykset 29 0,1 0 0,0 Pitkäaikaisten lainjen vähennys 565 2,2 565 2,0 Lyhytaikaisten lainjen vähennys Oman pääman vähennykset Kknaisment yhteensä 25 894 100 28 003 100,00 21

1.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.7.1 Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 22

Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja kunnan nimeämistä edustajista: Tytäryhteisöt Omistussuus % Kunnan edustaja Asunt Oy Miehikkälän Mastmatti 100,00 Kivelä Aleksi Asunt Oy Muurikkalanpuist 67,70 Alastal Tarja Kiinteistö Oy Miehikkälän Vukratalt 100,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Miehikkälän Liikekulma 65,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Suurmiehikkälän Palvelutal 100,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Suurmiehikkälän Säästörinne 84,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Miehikkälän Säästökaari 84,67 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Osakkuusyhteisöt Peruspäämasuus % Kunnan edustaja Kiinteistö Oy Miehikkälän Havu 32,42 Alastal Tarja Kuntayhtymät Peruspäämasuus % Yhtymäkkusedustaja Kymenlaaksn Liitt 0,83 Heinnen Jari Kymenlaaksn sairaanhit- ja 1,10 Tulkki Hannele ssiaalipalvelujen ky, Carea - hallituksen jäsen Alastal Tarja Ktkan-Haminan seudun kulutus ky 0,34 Alastal Tarja 1.7.2 Knsernihjaus ja valvnta Kunnanvaltuust määrittelee mistajaplitiikan ja hyväksyy knsernihjeen. Knserni tarkittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön mudstamaa taludellista kknaisuutta, jssa yhdellä yhteisöllä (emyhteisö) n kirjanpitlaissa tarkitettu määräysvalta muihin knserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisö). Miehikkälän kunnalla n knsernisuhteen njalla määräämisvalta khdeyhteisöissä, jtka täyttävät seuraavat ehdt: kunnalla n enemmän kuin pulet khdeyhteisön kaikkien sakkeiden tai suuksien tuttamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu mistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun spimukseen; kunnalla n ikeus nimittää tai erttaa enemmistö jäsenistä khdeyhteisön hallituksessa ti siihen verrattavassa timielimessä taikka timielimessä, jlla n tämä ikeus, ja ikeus perustuu samihin seikkihin kuin edellisessä khdassa tarkitettu äänten enemmistö. Kunnan knsernihjeella ludaan puitteet ensisijaisesti kuntaknserniin kuuluvien yhteisöjen mistajahjaukselle kunnan tavitteiden mukaisesti. Knsernihjeella pyritään yhteisöjen hjauksen yhtenäistämiseen, timinnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedn laadun parantamiseen ja tiednkulun tehstamiseen. Knsernihjauksen tavitteena n liittää knserniin kuuluvat tytäryhteisöt saksi kunnan jhtamista. Samalla tavitteena n tteuttaa kunnan visita. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, jka tytäryhteisöineen mudstaa kuntaknsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseen knsernitilinpäätös. Uuden kuntalain 118 :ssä erityisen vaikeassa taludellisessa asemassa levan kunnan arviintimenettelyn käynnistämisen arviinnissa käytetyt tunnusluvut n ultettu kuntaknserniin aiempien kuntaa kskeneiden tunnuslukujen sijaan. Näin llen knsernitilinpäätös saa aiempaa merkittävästi enemmän painarva. Myös knsernihjaukseen ja yksittäisten tytäryhtiöiden tilikauden aikaisen timinnan raprtintiin, seurantaan ja hjaukseen n syytä kiinnittää aiempaa enemmän humita. 23

Knsernirakenteesta jhtuen kunnan knsernihjauksen painpiste khdistuu tytär- ja sakkuusyhteisöissä leviin kiinteistöyhtiöihin. Kunnanvaltuust n päivittänyt knsernihjeet keväällä 2016. Samassa yhteydessä tettiin käyttöön tietjenantlmake, jlla kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat lennaiset niiden talutta ja timintaa kskevat tiedt klme kertaa vudessa savusikatsauksien ja timintakertmuksen käsittelyn aikataulujen mukaisesti. Miehikkälän kunnan knsernijhtn kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjhtaja. Knsernijht vastaa kuntaknsernissa mistajahjauksen tteuttamisesta sekä knsernivalvnnan järjestämisestä. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja sakkuusyhteisöjen yhtiökkuksiin tai vastaaviin kkuksiin sekä antaa hjeet kkuksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ttamisesta käsiteltäviin asiihin. Kunnanhallitus seuraa kuntaknserniin kuuluvien yhteisöjen timintaa ja tekee tarvittaessa timenpide-ehdtuksia havaitsemistaan epäkhdista. 1.7.3 Olennaiset knsernia kskevat tapahtumat Kertmusvunna ei llut lennaisia knsernia kskevia tapahtumia. 1.7.4 Knsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tulslaskelma 2016 2015 (1000 ) (1000 ) Timintatutt 14 552 14 493 Timintakulut - 26 200-26 228 Osuus sakkuusyhteisöjen vitsta - 2 (tappista) Timintakate - 11 648-11 737 Vertult 5 918 6 041 Valtinsuudet 7 731 7 717 Rahitustutt ja kulut Krktutt 12 10 Muut rahitustutt 30 19 Krkkulut - 69-92 Muut rahituskulut - 11-34 Vusikate 1 963 1 924 Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt - 1 304-1 014 Tilikauden yli- ja alipariarv Satunnaiset erät Tilikauden tuls 659 910 Tilinpäätössiirrt 6-66 Vähemmistösuudet Laskennalliset vert 18-17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 683 827 Tulslaskelman tunnusluvut Timintatutt /Timintakulut, % 55,5 55,3 Vusikate/pistt, % 150,5 187,9 Vusikate,eura/asukas 965 923 Asukasmäärä 31.12. 2 035 2 085 24

Rahituslaskelma 2016 2015 1000 1000 Timinnan rahavirta Vusikate 1963 1924 Satunnaiset erät,nett Tulrahahituksen krjauserät -157-9 Investintien rahavirta Investintiment -1737-3719 Rahitussuudet investinteihin 155 600 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult -155 55 Timinnan ja investintien rahavirta 69-1149 Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys 90 Pitkäaikaisten lainjen vähennys -689-785 Lyhytaik. lainjen muuts -56 2014 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset 50 50 Vaiht-maisuuden muuts 4 5 Saamisten muuts -424 171 Krttmien velkjen muutkset 274 5 Rahituksen rahavirta -780 1460 Rahavarjen muuts -711 311 Rahavarjen muuts Rahavarat 31.12. 1828 2539 Rahavarat 01.01. 2539 2228-711 311 Knsernin rahituslaskelman tunnusluvut 2016 2015 Timinnan ja investintien rahavirta kertymä 5 vudelta, -7766-8058 Investintien tulrahitus % 124 62 Lainanhitkate 2,68 2,30 Kassan riittävyys, pv 23 30 25

Knsernitase V A S T A A V A A 2016 2015 (1.000 ) (1.000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT 24 998 24 625 Aineettmat hyödykkeet 975 1 033 Aineettmat ikeudet 592 626 Muut pitkävaikutteiset ment 382 406 Ennakkmaksut 1 1 Aineelliset hyödykkeet 23 315 22 914 Maa-ja vesialueet 1 405 1 405 Rakennukset 17 741 18 554 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 561 2 711 Kneet ja kalust 209 168 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 399 76 Sijitukset 708 678 Osakkuusyhteisösakkeet 77 77 Muut sakkeet ja suudet 405 405 Muut lainasaamiset 133 133 Muut saamiset 93 63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 64 93 Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen erityiskatteet 62 88 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 039 3 329 Vaiht-maisuus 26 30 Aineet ja tarvikkeeet 21 25 Keskeneräiset tutteet 5 5 Muu vaiht-maisuus Saamiset 1 184 760 Pitkäaikaiset saamiset 12 Lyhytaikaiset saamiset 1 184 748 Myyntisaamiset 666 428 Lainasaamiset 261 70 Muut saamiset 96 99 Siirtsaamiset 161 151 Rahitusarvpaperit 141 162 Rahat ja pankkisaamiset 1 688 2 377 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 101 28 047 26

V A S T A T T A V A A 2016 2015 OMA PÄÄOMA 15 372 14 875 Peruspääma 8 100 8 100 Yhdistysten ja säätiöiden päämat Arvnkrtusrahast 8 8 Muut mat rahastt 2 012 3 634 Edell vusien yli-/alijäämä 4 569 2 306 Tilikauden yli-/alijäämä 683 827 VÄHEMMISTÖOSUUDET 404 429 PAKOLLISET VARAUKSET 127 115 Muut paklliset varaukset 127 115 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 64 93 Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen päämat 62 88 VIERAS PÄÄOMA 12 134 12 535 Pitkäaikainen 5 581 6 181 Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta 5 015 5 532 Lainat julkisyhteisöiltä 566 649 Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset vervelat Lyhytaikainen 6 553 6 354 Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta 2 698 2 754 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt 6 11 Ostvelat 1 515 1 566 Liittymismaksut ja muut velat 221 251 Siirtvelat 2 103 1 744 Laskennalliset vervelat 10 28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 101 28 047 Taseen tunnusluvut 2 016 2 015 Knsernin mavaraisuus % 56 55 Suhteellinen velkaantuneisuus % 43 44 Kertynyt yli-/ alijäämä,1000 5 252 3 133 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 2 581 1 503 Knsernin lainakanta 31.12., 1000 8 289 8 962 Lainakanta 31.12., /asukas 4 073 4 298 Lainasaamiset 31.12., 1000 133 133 Asukasmäärä 2 035 2 085 Omavaraisuusaste, % = 100 x (ma pääma + vähemmistösuus + knsernireservi + pister ja vapaaehtiset varaukset) / (kk pääma - saadut ennakt) Muut tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut. 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuls pistjen jälkeen n 703 613,71 ylijäämäinen. Se siirretään yli-/alijäämän tilille. Kertynyt ylijäämä yhteensä tilikauden 2016 ylijäämällä lisättynä n 7 204 982,92. 27

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötaluden tteutumisvertailu 2.1 YLEISHALLINTO (10) 2.1.1 Keskusvaalilautakunta (10) Vaalit Kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja -timikunta sekä vaalitimitsijat (ktiäänestys) hitavat vaalitiminnan nudattaen a. lakeja sekä ikeusministeriön hjeita. Keskusvaalilautakunta - ei kkuksia v. 2016 Halnen Kaija Ukkla Raim Ahnen Terh Karhu Minna Saari Le Sivula Sirpa Puheenjhtaja Varapuheenjhtaja Jäsen Jäsen Jäsen Sihteeri Kertmusvunna ei järjestetty säännönmukaisia vaaleja. 2.1.2 Tarkastuslautakunta (12) Tarkastuslautakunta tukee keskustelulla, hjauksella ja arviinnilla kunnan palvelututannn kehittämistä ja kunnan taluden vakautta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustn päätettävät hallinnn ja taluden tarkastusta kskevat asiat sekä arvii, vatk valtuustn asettamat timinnalliset ja taludelliset tavitteet tteutuneet. Tarkastuslautakunta - kkuksia 8 Osallistunut kkuksiin Lavent Art Puheenjhtaja 8 Taina Kati Varapuheenjhtaja 8 Krpela Aila Jäsen 6 Suknuuti Kari Jäsen 8 Sumalainen Veikk Varajäsen 2 Liski Juhani Pöytäkirjanpitäjä 8 Tarkastustimi Tehtävät: Kunnan hallinnn ja taluden valvnta järjestetään niin, että ulkinen ja sisäinen valvnta yhdessä mudstavat kattavan valvntajärjestämän. Ulkisesta valvnnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäisen valvnnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Hallinnn ja taluden tarkastuspalvelut stetaan BDO Audiatr Oy:ltä. Vastuullisena tilintarkastajana timii JHTT Juhani Liski. Kunnanvaltuust päätti jatkaa BDO Audiatr Ab:n kanssa spimusta hallinnn ja taluden tarkastuspalvelujen tuttamisesta vusille 2017-2018. 28

Tavite Tteutuma Lakisääteinen tilintarkastus / pv. - vastuullinen tarkastaja 5 5,5 - avustava tarkastaja 5 4 Kkukset, kpl 8 8 Lautakunnan sihteeripalvelut / pv. 5,5 5,6 Kulutupalvelut, 2 000 995 ********** 12 Tarkastuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -5 000-5 000 0-5 000-4 624,00-376,00 92,50 Eläkekulut 0 0 0 0-4,10 4,10 0,00 Muut henkilösivu 0 0 0 0-0,51 0,51 0,00 Palvelujen stt -10 481-13 100 0-13 100-11 746,53-1 353,47 89,70 Timintakulut yhteensä -15 481-18 100 0-18 100-16 375,14-1 724,86 90,50 TOIMINTAKATE -15 481-18 100 0-18 100-16 375,14-1 724,86 90,50 12 Tarkastusltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -143-200 0-200 -175,56-24,44 87,80 Sisäiset henkilöstöp -100-100 0-100 -100,00 0,00 100,00 Sisäiset tall hall p -160-100 0-100 -168,43 68,43 168,40 Palvelujen stt -402-400 0-400 -443,99 43,99 111,00 Timintakulut yhteensä -402-400 0-400 -443,99 43,99 111,00 TOIMINTAKATE -402-400 0-400 -443,99 43,99 111,00 29

2.1.3. Kunnanvaltuust (14) Tehtävät: Kuntalaisten vaaleilla valitsema kunnanvaltuust vastaa kunnan timinnasta ja taludesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuust päättää mm: kunnan ja kuntaknsernin timinnan ja taluden keskeisistä tavitteista sekä knsernihjauksen periaatteista; hallinnn järjestämisen periaatteista, taluden, rahituksen ja sijitustiminnan perusteista sekä hyväksyy talusarvin; kunnan palvelusta ja muista suritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, kunnan liikelaitkselle asetettavista timinnallisista ja taludellisista tavitteista, takaussitumuksen tai muun vakuuden antamisesta tisen velasta; valita jäsenet kunnan timielimiin, jllei tisin säädetä; luttamushenkilöiden taludellisten etuuksien perusteita; valita tilintarkastajat; hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta. Kunnanvaltuust - kkuksia 6 Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 6 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma I varapuheenjhtaja 6 Kirppu Eetu II varapuheenjhtaja 6 Alastal Tarja Jäsen 6 Astla Matti Jäsen 6 Hallikainen Jukka Jäsen 2 Hein Sari Jäsen 6 Hurtta Tarm Jäsen 5 Husu Sirpa Jäsen 5 Kataikk Leena Jäsen 6 Kivelä Aleksi Jäsen 5 Krpela Markku Jäsen 6 Lavent Art Jäsen 6 Pakkanen Raim Jäsen 5 Rikkla Riitta Jäsen 6 Ruppa Pekka Jäsen 6 Sumalainen Tuula Jäsen 6 Taina Kati Jäsen 6 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 6 Tylli Markus Jäsen 6 Vanhala Mikk Jäsen 4 Krpela Aila Varajäsen 1 Oikarinen Petri Varajäsen 3 Suknuuti Kari Varajäsen 3 Takajärvelä Heim Varajäsen 1 Tulkki Hannele Varajäsen 1 Jämsén Antti Kunnanjhtaja 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja 4 Halnen Kaija Pöytäkirjanpitäjä 4 30

Kunnanvaltuustn vuden 2016 tavitteet ja tteutuma Asiakknaisuus Tavitetila / kriittiset menestystekijät Keint Tteutuma Asiakas Justavuus ja npeus Palvelut asiakkaille taviteajassa Jhtryhmän, sastjen, Kvalt, khall, jryn ja yleishallinnn Palveluhenki ja saaminen Hallintkunnat määrittelevät palvelu- ja kunnanhallituksen ja -valtuustn työhjelmat Tehkas tiedttaminen aikatavitteet työhjelma Suur-Miehikkälän Viestintä Osallisuuden lisääminen Esimies-/alaisyhteistyö vesihulthankkeen Kuntalaistilaisuudet tiedtustilaisuudet Talus Vakaa kuntatalus Ulkpulinen rahitus Elinkein- ja matkailutimi Työllisyys, työpaikat Väestörakenne Maksut ja taksat Vusikate kattaa pistt Tuttavuuden parantaminen Ulkpuliset investinnit Tnttimyynti Lähiruka Kylä- ja paikallismatkailun kehittäminen Muurikkalan yritysalueen maa-ainesten tt Työttömyyden hallinta Väkimäärän lisääminen ja väestörakenteen uudistaminen Timintaprsessien läpikäynti Cursrin mistajahjaus ja yhteistyö PrAgrian kanssa Tuttajien ja yrittäjien verkttuminen, teematapaamiset Puurakentamisen yhteistyöhanke Metsä-Kauppila ja Laheksenniitty tiljen ja Savan tntin myynti Lähimatkailupaketit Mahdllisuuksien täsmämarkkininti Muurikkalan yritysalueen maaainesten ttsuunnitelma ja maaaineksen myynti Kunnan työllistämistimet Lahja lapselle -raha ja ensiasunnn hankinta-avustus Strategian timenpidehjelman hyväksyttiin Tiednhallinnansuunnitelmat hallinnn salta hyväksyttiin Vesimaksutaksan tarkistaminen Vusikate kattaa pistt Miehikkälän yrittäjiä tukevan Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat -esitteen tuttaminen Puurakentamisen kulutuksen suunnittelua jatkettiin PrAgrian ja Ekamin kanssa Laheksenniityn ja Savan tnttien myynti n tavitteena v. 2017 Matkailupaketteja myynnissä Kymen matkjen kautta Muurikkalan yritysalueen luhintasuunnitelma valmistui ja lupahakemus n vireillä Kunnan työllisyystilanne valtakunnan uutisissa myönteisen kehityksen ansista Lahja lapselle -rahaa 8 lapselle ja ensiasunnn hankinta-avustusta 4 taludelle 31

Timinta / prsessit Tulksellisuus Vireä kulttuurielämä Maaplitiikka, kaavitus, asuminen Lähipalvelut Kunta- ja seutuyhteistyö Itsehallintalueet Knsernihjaus Timivat lähipalvelut ja kunnan vaikuttavuus päätöksentessa Kulu-, liikunta- ja kirjastpalvelujen käyttö Maaseutu- ja histriamatkailu Kylien ja asuinalueiden vetvimaisuus Yksityinen asunttutant Terveyttä edistävä kunta Yrittäjyyden tukeminen Knserniraprtinti Salpalinja-musen vaikuttavuus Saivikkalan asemakaavan tarkentaminen Strateginen yleiskaava Kylien tnttitarjnta Ympäristötalkt Yksityisen asuntrahituksen edistäminen Terveysviestintä / Facebk Yrittäjyyskasvatus Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö Ent. kirjasttaln kehittäminen Kunnan edunvalvnta itsehallintalueiden valmistelussa Kvalt hyväksynyt knsernihjeen Kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat kunnanhallitukselle klmannesvusittain taluden ja timinnan tteutumisesta Kulukeskuksen alueen asemakaavan muutksen hyväksyminen Elma-messuille sallistuminen Yrittäjyyskasvatus sana petussuunnitelmaa Yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset yhdessä suunnittelemassa Sumi 100 ja Miehikkälä 130-vutta juhlatapahtumia Ent.kirjasttaln uusikäyttöä suunniteltu mm. musen tilatyöryhmässä ja teknisessä timessa Ste- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun sallistuttu aktiivisesti Henkilöstö ja saaminen Jhtaminen ja henkilöstö Mititus ja ammattitait Henkilöstön jaksaminen JET ja EVA esimieskulutukset, ammattitaidn ylläpitäminen, maehtinen itsensä kehittäminen Oikein mititettu henkilöstö Organisaatin tulee jatkuvasti kyseenalaistaa timintatapja ja miettiä vaihtehtisia tapja tuttaa palvelut Henkilöstön jaksamisen tukeminen Kulutusten mahdllistaminen / seuranta, hyväksytyn kulutussuunnitelman mukaan Kehityskeskustelut ja tulskrtit kerran vudessa Avin vurvaikutus työyksiköissä Eri työyksiköiden työpaikkaselvitykset työterveydenhulln timintasuunnitelman mukaan Kertmusvuden tiedt sisältyvät erikseen laadittavaan henkilöstöraprttiin. 32

Timenpiteet: valtuustseminaareja pidettiin klme kunnanvaltuust kkntui kuusi kertaa timintakate 17 /as. (tavite 18 /as.) ********** Ktkan-Haminan seudun seutuvaltuust Seutuvaltuust n KuntaL 77 :n mukainen lautakuntaa vastaava timielin. Seutuvaltuust n sa Ktkan kaupungin hallinnllista rganisaatita. Haminan ja Ktkan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virlahden kunnat vat allekirjittaneet spimuksen, jnka njalla yhteistyö sapulet itsenäiseltä ja tasa-arviselta phjalta vapaaehtisin timin ja päätöksin tteuttavat KuntaL 76 :n mukaista kuntien välistä yhteistyötä, jsta n kk seutukunnalle ja kaikille peruskunnille hyötyä. Miehikkälän kunnan edustajat Seutuvaltuustssa - Alastal Tarja - Heinnen Jari - Prkka Veij ********** 14 Kunnanvaltuust Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -18 490-19 500 0-19 500-21 202,20 1 702,20 108,70 Eläkekulut -1 317 0 0 0-1 428,25 1 428,25 0,00 Muut henkilösivu -192 0 0 0-215,56 215,56 0,00 Palvelujen stt -12 094-14 200 0-14 200-9 835,85-4 364,15 69,30 Ostt tilikauden -2 051-3 300 0-3 300-1 386,00-1 914,00 42,00 Muut timintakulut -707-500 0-500 -543,00 43,00 108,60 Timintakulut yhteensä -34 852-37 500 0-37 500-34 610,86-2 889,14 92,30 TOIMINTAKATE -34 852-37 500 0-37 500-34 610,86-2 889,14 92,30 14 Kunnanvaltuust Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -1 561-3 000 0-3 000-2 184,33-815,67 72,80 Sisäiset henkilöstöp -400-400 0-400 -400,00 0,00 100,00 Sisäiset tall hall p -730-600 0-600 -540,74-59,26 90,10 Sisäiset muut palvel 0 0 0 0-486,00 486,00 0,00 Palvelujen stt -2 691-4 000 0-4 000-3 611,07-388,93 90,30 Sisäiset muut kulut 0 0 0 0-146,00 146,00 0,00 Muut timintakulut 0 0 0 0-146,00 146,00 0,00 Timintakulut yhteensä -2 691-4 000 0-4 000-3 757,07-242,93 93,90 TOIMINTAKATE -2 691-4 000 0-4 000-3 757,07-242,93 93,90 33

2.1.4. Kunnanhallitus (16) Timialasta vastaa kunnanjhtaja. Timielin sisältää seuraavat tulsalueet: 130 Keskushallint 140 Maaseutupalvelut 160 Elinkein- ja matkailupalvelut 170 Musetimi 200 Talushallint 220 Henkilöstöhallint 250 Rukapalvelut Keskushallint (130) Kunnanhallitus (1300) Tehtävät: vastaa kunnan hallinnsta ja taludesta valtuustn päätösten valmistelusta, täytäntöönpansta ja laillisuuden valvnnasta. valv kunnan etua ja jllei hallintsäännössä tisin määrätä, edustaa ja käyttää sen puhevaltaa edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöplittikasta vastaa kunnan timinnan yhteensvittamisesta ja mistajahjauksesta hulehtii kunnan sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallitus - kkuksia 18 Osallistunut kkuksiin Alastal Tarja Puheenjhtaja 18 Kivelä Aleksi Varapuheenjhtaja 13 Hallikainen Jukka Jäsen 14 Hein Sari Jäsen 14 Kataikk Leena Jäsen 17 Rikkla Riitta Jäsen 18 Ruppa Pekka Jäsen 18 Husu Sirpa Varajäsen 3 Sumalainen Tuula Varajäsen 3 Astla Matti Varajäsen 4 Pakkanen Raim Varajäsen 1 Heinnen Jari Kvalt puheenjhtaja 17 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Kvalt I varapuheenjhtaja 15 Kirppu Eetu Kvalt II varapuheenjhtaja 11 Jämsén Antti Esittelijä 2 Ylönen Art Esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 10 Halnen Kaija Esittelijä 6 Harju Tuula Pöytäkirjanpitäjä 5 Tavitteet ja timenpiteet: Kunnan edun tehkas valvnta; kunnan edunvalvnta painttui ste- ja maakuntauudistuksen aktiiviseen valmisteluun kunnan nimeämät edustajat sallistuvat yhteisöjen / yhdistysten kkuksiin ja valvvat kunnan etua kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat kunnanhallitukselle klmannesvusittain taluden ja timinnan tteutumisesta Vakaa kuntatalus; taluden tasapainttamiseksi ja menkurin aikaansaamiseksi kunnanhallitus anti hallintkunnille talusarvin laadintahjeen, jnka mukaan kunnan käyttöment eivät saa kasvaa (-kasvu). Talusarvin verrattuna timintakate li 92,36 %. 34

Kustannustehkas, justava ja npea palvelujen saatavuus; palvelujen järjestämisen tehstuminen ilmenee vähäisenä nettmenjen kasvuna. asiat käsitellään määräaikana ja tehkkaasti palvelumyönteisellä asenteella päätösten täytäntöönpan kkuksesta 4 pv. timintakate 196 /as. Avustusten myöntäminen Yhdistyksille ja yhteisöille myönnettiin timinta-avustusta yhteensä 43.900 Lahja lapselle -rahaa maksettiin yhteensä kahdeksalle lapselle, yhteensä 8.000 Ensiasunnn hankinta-avustusta myönnettiin yhteensä neljälle taludelle, yhteensä 16.000 ********** Sumi 100 - Miehikkälän kunta 130 vutta Vunna 2017 Sumi täyttää 100 vutta ja Miehikkälän kunta 130 vutta. Itsenäisyyden juhlavuden pääteemaksi n valittu YHDESSÄ. Juhlavuden valmistetut Miehikkälässä alitettiin kertmusvunna. Juhlavuden juhlatimikuntana timii kunnanhallitus. Paikalliset yhdistykset, yritykset, kulut ym. taht n kutsuttu mukaan ideimaan Miehikkälässä järjestettäviä tapahtumia. Tavitteena n, että juhlavunna jka kuukausi tapahtuu jssakin pulella kuntaa jtakin. ********** Sisäinen valvnta Kunnanhallitus n hyväksynyt Kaakn kaksikn riskikartituksen, jka sisältää timialittain yhteenvedn keskeisimmistä riskeistä. Kunnanhallitus n kkuksessaan 11.2.2013 valinnut sisäisiksi tarkastajaksi timikaudeksi 2013-2016 Riitta Rikklan ja Eetu Kirpun, jtka vat tarkastuksessaan verranneet tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tulksia. Lisäksi he vat surittaneet kassantarkastusta. Miehikkälän kunnan knserniyhtiöiden valvntaan liittyen kunnanhallitus edellytti tytäryhtiöitä timittamaan asianmukaisesti hyväksytyt ja allekirjitetut tilinpäätökset, tilintarkastuskertmukset ja tilinpäätöksen käsittelyä kskevat yhtiökkuspöytäkirjat kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus n taluskatsauksessaan seurannut hyväksytyn talusarvin tteutumista. Talusarvin tteutumista seurataan myös klmannesvusittain savusikatsauksilla. Kunnanhallitus n määrännyt laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, jtka vat eri henkilöitä. Yleishallint (1310) Henkilöstö asuntsihteeri palvelusihteeri timistsihteeri Hallint-sast tuttaa seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja -valtuustn asiiden valmistelu asunttimen tehtävät tilintarkastukseen liittyvät hallinttehtävät puhelinpalvelut; Miehikkälän kunta hitaa Kaakn kaksikn puhelinpalvelut tiednhallintaan, asianhallintaan ja arkisttimeen liittyvät tehtävät tarvikehankinnat tiedtustiminta, edustus Virlahden kunta tuttaa seuraavat palvelut Miehikkälän kunnalle isäntäkuntamallilla (ks. tukipalvelut): henkilöstöhallint talushallint tiettekniset palvelut rukapalvelut 35

Tavitteet ja timenpiteet: Tiednhallinnan suunnitelmien laatiminen; hallinnn salta suunnitelmat hyväksyttiin ja vahvistettiin käyttöön. Muiden timialjen salta suunnitelmien laatimista jatketaan. Viestintä kunnan ktisivujen kautta ludaan myönteistä kuntakuvaa Miehikkälästä ja sen palveluista. Timialat vat vastanneet mien tietjensa ajantasaisuudesta. Kunnalle avattujen Facebk-sivujen kautta n tehstettu kunnan tiedttamista. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu n hidettu viivytyksettä ja asiantuntevasti. Tietpalvelupyyntöihin n tavitteen mukaisesti vastattu viikn sisällä pyynnön vastaanttamisesta. Tietpalvelupyyntöjä arkiststa jätettiin n. 50 kpl, jista merkittävin sa li rganisaatin sisäisiä palvelupyyntöjä. Timintakate 269 /as (tavite 281 ) Asunttimi Tilivelvllinen viranhaltija: asuntsihteeri Tehtävät: vukrata kunnan mistamia asuntja ylläpitää ja krjata asuntkantaa speuttaa kunnan asuntmäärä vastaamaan muuttunutta tilannetta ylläpitää kunnan vukra-asuntkantaa ja mahdllisuuksien puitteissa edesauttaa mistusasunnn hankinnassa Miehikkälän kunnan mistamat vukra-asunnt n valtasin rakennettu 1970-2000 -luvulla. Miehikkälän kunta mistaa jk suraan tai välillisesti yhteensä 143 vukra-asunta. Kunnan suraan mistamat vukra-asunnt Rivital I Ojatie 3, Miehikkälä 6 asunta Rivital II Hnkakuja 2 A, Miehikkälä 8 asunta Rivital III Hnkakuja 2 B, Miehikkälä 7 asunta Rivital IV Rinnekuja 2, Miehikkälä 5 asunta Rivital VI Kangaskuja 2, Miehikkälä 7 asunta Pitkäksken parital Kallikskentie 3, Kallikski 2 asunta Suur-Miehikkälän kulu Kulukuja 12, Suur-Miehikkälä 3 asunta Kunnan mistamat yhtiöt ja sakehuneistt Ky Miehikkälän Vukratalt Piennartie 1, Miehikkälä 7 asunta Piennartie 2, Miehikkälä 8 asunta Kehätie 1, Miehikkälä 7 asunta Kehätie 4, Miehikkälä 6 asunta Karjakuja 6-8, Miehikkälä 10 asunta Kangastie 4, Miehikkälä 8 asunta Niittykuja 2, Miehikkälä 3 asunta Vihinkankaantie 4, Sal-Miehikkälä 4 asunta Hietamiehentie 10, Muurikkala 6 asunta Hietamiehentie 14 A-C, Muurikkala 6 asunta Hietamiehentie 30, Muurikkala 6 asunta Muurikkalantie 1104 A-F, Muurikkala 10 asunta Thmnmäentie 15 D, Muurikkala 1 asunt 36

Muut yhtiöt ja sakkeet Ky Miehikkälän Säästökaari Keskustie 4, Miehikkälä 3 asunta Ky Suur-Miehikkälän Palvelutal Pyhällöntie 2, Suur-Miehikkälä 4 asunta Ky Suur-Miehikkälän Säästörinne Suur-Miehikkäläntie 621, Suur-Miehikkälä 4 asunta As Oy Miehikkälän Mastmatti Yhdystie 2, Miehikkälä 8 asunta As Oy Miehikkälän Muurikkalanpuist Lappeenrannantie 826, Muurikkala 4 asunta Kertmusvunna asuntsihteeri hiti kuuden asunt- ja kiinteistösakeyhtiön isännöin. Kirjanpit n ulkistettu. Asuntjen vukraspimuksia tehtiin 26 (v.2015 / 29 kpl), jista vaihtja asunnsta tiseen li 4 (v. 2015 / 0). Tavitteet ja timenpiteet vukra-asuntjen käyttöaste; tavite 90 % / tteutuma 97 % (kunnan asunnt) ja 83 % (Vukratalt) turvata khtuuhintaiset vukra-asunnt kunnan väestölle; vukrankrtukset vat lleet maltillisia (1-2 %), jten vukratas n säilynyt khtuullisena humiida väestön ikärakenteesta jhtuvat tarpeet (esteetön kulku ym.) edesauttaa kuntalaisten viihtymistä kunnassa ja luda viihtyisät asumismahdllisuudet eri ikäryhmille hulehtia asuinkiinteistöjen ylläpidsta ja hidsta ja humiida ikääntyvän asuntkannan krjaustarpeet; kunta n panstanut vimakkaasti vukrattavien asuntjen kunnstukseen. Lähes kaikkiin vunna 2016 vukrattuihin asuntihin ehdittiin tehdä siistimisremntti ja jissakin asunnissa jpa peruskrjausremntti. Tämä näkyy siinä, että kaikki kunnstetut asunnt n saatu npeasti vukrattua paitsi Muurikkalassa. Muurikkalan asuntjen vukraamista n haitannut pitkään jatkunut julkinen keskustelu päiväkdin ja alakulun lakkauttamisesta. Päiväkti n lakkautettu 30.6.2016. Alakulu jatkaa vielä tistaiseksi. Kertmusvunna n tteutettu mittava kattjen kunnstusprjekti. Miehikkälän Vukrataln rivitaljen katista uusittiin kuuden rivitaln katt syksyllä 2016 ja keväällä 2017 uusitaan vielä kahden rivitaln katt. Samassa yhteydessä lisätään lämmöneristeitä yläphjaan, rakennetaan tuulenhjaimet yläphjaan, tehdään kulkusillat yläphjaan, sastidaan yläphjat ja rakennetaan tarvittavat kulkusillat katille. Muita vukrataln krjattuja khteita li Kangastie 4:n rivitaln sittainen ulkmaalaus ja Karjakuja 6-8 kaikkien rivitaljen ulkmaalaus. Markkinintia n tteutettu aktiivisesti www.miehikkala.fi -sivuilla. Hankintatimi (1320) Miehikkälän kunta n mukana alueellisen hankintatimen tteuttamisspimuksessa, jta hallinni Kunnan Taita Oy / Seutuhankinta. Seutuhankinta tuttaa hankintapalvelut ja tukee asiakkaitaan hankintaprsessin kaikissa vaiheissa laadukkaiden hankintaspimusten aikaansaamiseksi. Hankintatimen kustannukset kertmusvunna livat 10.536. 37

Vanhusneuvst (1335) Tilivelvllinen viranhaltija: Palvelujhtaja Tehtävät Miehikkälän vanhusneuvst timii yhteistyöelimenä viranmaisten, vanhusten, eläkeläisten sekä muiden vanhustyötä tekevien järjestöjen ja timijiden välillä. Vanhusneuvst tekee esityksiä ja alitteita, sekä antaa lausuntja ikäihmisiä kskevissa asiissa. Vanhusneuvst järjestää kulutustilaisuuksia ajankhtaisista aiheista. Vanhusneuvst kkntuu 2 kertaa vudessa ja tarvittaessa useammin. Vanhusneuvst - kkuksia 2 Osallistunut kkuksiin Karkia Eeva Puheenjhtaja 2 Ahla Kaija Varapuheenjhtaja 2 Tulkki Eini Jäsen 2 Oikarinen Pentti Jäsen 2 Rikkla Riitta Jäsen 1 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 1 Tylli Heikki Jäsen 2 Vurela Sepp Jäsen 2 Tylli Leila Sihteeri 2 Tavitteet Tavitteena n kehittää timintja niin, että ikääntyvät vivat elää tasapainista, turvallista, taludellisesti turvattua ja mahdllisimman pitkää elämää ktna lähipalveluiden timesta. Vanhuspalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen paikallisesti sekä hyödyntäen seudullista mniammatillista palveluverksta. Seurata kunnan päätöksiä ikäihmisten näkökulmasta, tehdä alitteita ja antaa ehdtuksia viranmaisille ikäihmisiä kskevissa asiissa. Tiedttaminen, tiedn kulun edistäminen sekä kulutus ja pastus. Vanhusten viikn järjestäminen. Tteutuma Kaakn kaksikn vanhuspalvelusuunnitelman seuranta ja sen tteuttamisen eteneminen. Vanhusten viikn sekä Syystartti tapahtuman järjestäminen yhdessä Ratevan sekä muiden timijiden kanssa. Yhteistapaaminen/kulutus Kymenlaaksn vanhusneuvstjen kanssa 18.4. Pyhtäällä ja 10.10. Miehikkälässä. Kulutustilaisuuksien järjestäminen ajankhtaisista aiheista yhdessä Miä ite-myö yhessä -prjektin kanssa mm. senirit surffaa. Liikuntamahdllisuuksien parantuminen, kun kuntpiha valmistui Hyvinvintikeskus Kunilan taakse sekä ulkiluttaja- timinnan alittaminen. 38

130 Keskushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 25 207 21 800 0 21 800 26 575,90-4 775,90 121,90 Muut timintatut 7 922 86 600-86 600 0 25 689,78-25 689,78 0,00 Timintatutt yhteensä 33 129 108 400-86 600 21 800 52 265,68-30 465,68 239,80 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -218 343-211 200-60 000-271 200-257 360,09-13 839,91 94,90 Henkilöstökrvauks 3 369 0 0 0 969,54-969,54 0,00 Eläkekulut -396 599-401 800-10 200-412 000-417 220,20 5 220,20 101,30 Muut henkilösivu -9 672-10 000-3 500-13 500-12 876,90-623,10 95,40 Palvelujen stt -149 776-167 100-2 000-169 100-145 692,24-23 407,76 86,20 Ostt tilikauden -10 647-19 300 0-19 300-11 980,97-7 319,03 62,10 Avustukset -57 500-82 300 0-82 300-67 900,00-14 400,00 82,50 Muut timintakulut -84 193-99 500 0-99 500-100 744,12 1 244,12 101,30 Timintakulut yhteensä -923 359-991 200-75 700-1 066 900-1 012 804,98-54 095,02 94,90 TOIMINTAKATE -890 230-882 800-162 300-1 045 100-960 539,30-84 560,70 91,90 Suunn.mukaiset pi -708-700 0-700 -707,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS -890 938-883 500-162 300-1 045 800-961 247,06-84 552,94 91,90 130 Keskushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 10 981 12 600 0 12 600 13 538,86-938,86 107,50 Myyntitutt 10 981 12 600 0 12 600 13 538,86-938,86 107,50 Timintatutt yhteensä 10 981 12 600 0 12 600 13 538,86-938,86 107,50 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -3 620-4 700 0-4 700-4 968,79 268,79 105,70 Sisäiset henkilöstöp -4 613-4 700 0-4 700-4 619,37-80,63 98,30 Sisäiset tall hall p -5 680-5 000 0-5 000-4 042,26-957,74 80,80 Sisäiset muut palvel -765 0 0 0-756,00 756,00 0,00 Palvelujen stt -14 679-14 400 0-14 400-14 386,42-13,58 99,90 Sisäiset rakennusten -41 102-53 400 0-53 400-33 819,00-19 581,00 63,30 Sisäiset muut kulut 0 0 0 0-845,89 845,89 0,00 Muut timintakulut -41 102-53 400 0-53 400-34 664,89-18 735,11 64,90 Timintakulut yhteensä -55 781-67 800 0-67 800-49 051,31-18 748,69 72,30 TOIMINTAKATE -44 800-55 200 0-55 200-35 512,45-19 687,55 64,30 39

Maaseutupalvelut (140) Lakisääteinen maataluden viljelijätukihallinnn timeenpan n llut 1.1.2013 alkaen Haminan kaupungin maaseutupalvelujen vastuulla viiden kunnan, Pyhtää, Ktka, Hamina, Virlahti ja Miehikkälä, salta. Aktiivitilja li vunna 2016 yhteensä 631. Tukikelpista pelta li 25 500 ha, peltala n vaihdellut vusittain 25 500-26 000 ha välillä. Kevään päätukihaussa 86,5% viljelijöistä jätti tukihakemukset sähköisesti. Vuden lpussa henkilöstömäärä li viisi. Timintamenjen lasku n llut humattava 2013-2016. Timintamenihin n vaikuttanut henkilöstömäärän vähentyminen ja timintjen kehittäminen, timitilaratkaisut, sähköisyyden lisääntyminen. Viljelijätukihallinnssa siirtyminen sähköiseen tukihakuun, käsittelyyn, päätöksentekn ja sähköiseen arkistintiin n llut mittava muutsprsessi hallinnlle. Henkilöstön säännöllisellä kulutuksella n pyritty vastaamaan haasteeseen. Erityisen ngelmallista n edelleen llut uuden tukisvelluksen ja viljelijöiden sähköisen Vipu palvelun keskeneräisyys sekä Maaseutuvirastn hjelmakehityksen hitaus. Myös uusien ja npeasti timeenpantujen erilaisten kriisitukien käsittely työllisti hallinta. Viljelijöille järjestettiin tukihakuun liittyvää kulutusta keväällä ja ympäristökrvauksen pakllinen kulutuspäivä lppuvudesta. Osallistujia li yhteensä 250 henkilöä. Viljelijätukien tiset maksuerät tukivudelta 2015 saatiin kuitenkin maksettua aikataulujen mukaisesti kesäkuun lppuun mennessä ja tukivuden 2016 ensimmäiset erät julukuun lppuun mennessä. Maaseutupalveluissa n alitettu valmistelut siirtymisestä maakuntapalveluihin vuden 2019 alusta. 140 Maaseutupalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -74 424-74 000 0-74 000-58 469,50-15 530,50 79,00 Timintakulut yhteensä -74 424-74 000 0-74 000-58 469,50-15 530,50 79,00 TOIMINTAKATE -74 424-74 000 0-74 000-58 469,50-15 530,50 79,00 140 Maaseutupalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Sisäiset tall hall p -34 0 0 0-26,59 26,59 0,00 Palvelujen stt -34 0 0 0-26,59 26,59 0,00 Timintakulut yhteensä -34 0 0 0-26,59 26,59 0,00 TOIMINTAKATE -34 0 0 0-26,59 26,59 0,00 40

Elinkein- ja matkailutimi (160) Elinkeinpalvelut (1600) Tilivelvllinen viranhaltija: Kunnanjhtaja Miehikkälän kunta staa elinkeinpalvelut Cursr Oy:ltä, jka pastaa alueen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikvia perustamis-, kehittämis- ja rahitusasiissa, markkininnissa ja timitiljen hankinnassa. Lisäksi Cursr tarjaa ajan tasalla levaa paikallistieta yrityksen timintaympäristöstä, muuttajapalveluja, timialaan liittyviä tietpalveluja sekä seudun myyntiä ja markkinintia. Cursr Oy tteuttaa myös kehittämisprjekteja ja n mukana erilaisissa yritystiminnan edistämishankkeissa. Kaaknkulmalla hankkeet keskittyvät kuntien elinkeinpliittisiin painpistealueisiin, kuten peruselinkeinihin, matkailuun, rajan läheisyyteen sekä kiven ja puun jatkjalstukseen. Miehikkälässä Cursr tarjaa palveluja tiiviissä yhteistyössä PrAgrian kanssa. Tavitteet: Muurikkalan yritysalueen tnttimyynti lähiruka, perinteet ja puhdas lunt matkailun edistäjinä matkailuun uusia sa- ja kkaikaisia työpaikkja turvata lemassa levien yritysten timintaedellytykset ja hankkia uutta yritystimintaa sekä mnipulistaa elinkeinrakennetta Miehikkälän kunnan elinkeinjen kehittämistyön tärkeän painpisteen mudstavat paikkakunnalla levat yritykset ja maatalusyrittäjät sekä heidän kannustaminen timinnan kehittämiseen ja mnipulistamiseen sekä kunnan elinkein- ja tulphjan vahvistamiseksi käynnissä levat kehittämishankkeet. vahvistaa Miehikkälän kunnan asemaa työssäkäyntialueella ja E18-tien asuinkuntana yksityissektrin netttyöpaikkjen selkeä lisäys yritysten verkttuminen ja kumppanuuden lisääminen uusien yritysmahdllisuuksien hyödyntämiseksi Y4-yrittäjyysspimuksen tteuttaminen lisäämällä kunnan ja yrittäjien välistä käytännön yhteistyötä, edistämällä yritysten ja ppilaitsten yhteistyötä työelämään tutustumisen ja yrittäjyyskasvatuksen saralla ja yhteistyö Miehikkälän kuntastrategian ja työllisyys-, sekä elinkein- ja matkailuhjelman sekä asuminen 2020 -hjelman tteuttamisessa Timenpiteet ja tteutuma em. tavitteisiin: Kunnanvaltuust hyväksyi 11.4.2016 kunnan strategian timenpidehjelman Muurikkalan yritysalueen luhintasuunnitelma valmistui ja lupahakemus n vireillä Miehikkälän yrittäjiä tukevan Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat -esitteen tuttaminen Puurakentamisen kulutuksen suunnittelua jatkettiin PrAgrian ja Ekamin kanssa Yrittäjyyskasvatus sana petussuunnitelmaa, keväällä 2017 järjestetään yrittäjyyskilpailu miehikkäläläisille lapsille ja nurille Miehikkälään perustettiin 3 uutta yritystä, (nettlisäys 1) tuettiin yrityksiä ja yhdistyksiä nurten kesätyöllistämisessä yhteensä 4.400 :lla (400 /kesätyöntekijä).avustusta myönnettiin viidelle työnantajalle ja työllistettyjä nuria li yksitista. Matkailutimi (1610) Timinta-ajatus: Matkailupalvelut tutetaan seudullisessa yhteistyössä ja kunnallisten ja seudullisten strategiiden hjaamana. Kriittiset menestystekijät: 1. Timiva seudullinen yhteistyö ja yhteistyöverkstt matkailuyritysten kanssa 2. Tehkas ulkpulisten rahitusten hyödyntäminen 3. Salpalinja-musen vetviman hyödyntäminen alueen matkailun kehittämisessä ja kunnan tunnettuuden lisäämisessä 41

Timinnan painpistealueet: Matkailutimessa ei llut päätimista työntekijää. Musetimen henkilöstön työaikaa khdennettiin yleisen matkailun hitn yhteensä 519 h eli 9,98 h/vk (TA 2016:n mukainen arvi 325 h eli 6,25 h/vk). Matkailutimeen ei khdentunut sisäisiä vukria eikä sisäisiä talushallint- tai henkilöstöpalveluita, ne sisältyivät musetimen kustannuksiin. Vuden 2016 aikana seutumarkkininti yhtenäistettiin yhden seudullisen kattknseptin, Lunnstaan vahva Ktkan-Haminan seutu Raw by Nature Ktka-Hamina regin, alle. Seutumarkkininnin tavitteena n seudun näkyvyyden, tunnettuuden ja vetvimaisuuden vahvistaminen matkailijiden (pääkhderyhmä), saajien, yrittäjien ja yritysten, sekä asukkaiden keskuudessa. Lunnstaan vahva - markkininnin keskiössä n seutu ja sen vahvuudet aidt ilmiöt, tarinat, ihmiset ja paikat. Seutua markkinitiin matkailukhteena mm. MTV:n mnikanavaisessa (tv, Katsm, verkk) kesäkampanjassa, jnka tv-sptti tavitti yli 500 000 kntaktia, ja Katsm-kampanja keräsi 170 000 näyttökertaa. Seudun timijiden yhteinen verkkbannerikampanja Sanma Optimizerissa saavutti yli 6 miljnaa näyttöä. Kesän printtimainnta mm. Helsingin Sanmien kesäliitteessä, Kauppalehti Optissa, ja paikallisjulkaisuissa tavitti 1,3 miljnaa lukijaa. Facebk-kampanjat tavittivat yli 600 000 käyttäjää. Yhteensä kesän ktimaan seutumarkkininnin kampanjat keräsivät yli 15 miljnaa kntaktia. Seudullisesti sallistuttiin 34 messuille tai vastaaviin tapahtumiin (mm. matkailumarkkininnin messut ja tapahtumat, investri- ja yritysmyyntitapahtumat, kansainvälisen risteilijäliikenteen markkininti- ja myyntitapahtumat), jnka lisäksi järjestettiin 4 kansainvälistä matkanjärjestäjävierailua, blggarivierailuja, ja mediavierailuja. Osana seutumarkkinintia rakennettiin myös seutulaisia yhdistäviä yhteisöjä kuten Kaakn Kajauttajat, Anna miä autan -paikalliskampanja ja Ktka-Hamina Meeting Pint (jäseniä yli 300). Seutusivustt keräsivät vunna 2016 yli 200 000 yksilöityä kävijää. Kutsu Kaveri Kaakkn -kampanja järjestettiin kaksi kertaa vuden 2016 aikana. Ktkan Haminan seudun kuntien yhteisen seudullisen markkinintiyksikön timintabudjetti li v. 2016 yhteensä 775 500, jsta Miehikkälän kunnan yhteistimintasuus li 20 000 (2,6 %). Musetimen henkilöstö hiti kaikki seudullisen yhteismarkkinintispimuksen mukaiset paikallisen yhteistyökumppanin spimustehtävät, mm. Matkailuyksikön jhtryhmän ja seudullisen matkailutyöryhmän työhön sallistuminen Seudulliseen matkailustrategiatyöhön sallistuminen Paikallisia khteita, palveluita ja tapahtumia kskevan aineistn tuttaminen mm. Kaakk 135 - esitetutantihin, verkksivustlle, ssiaalisen median viestintään, sähköisen uutiskirjeen sisältöihin ja tilastintiin Seudullisen markkinintimateriaalin hulehtiminen paikallisiin jakelupisteisiin, ja paikallisen markkinintimateriaalin timittaminen seudulliseen jakeluun Sidsryhmätiedttaminen Kaakk 135 - markkininnista ja sen mahdllisuuksista Seudulliseen TripAdivisr-kulutukseen sallistuminen ja TripAdvisrin käyttööntt. Paikallisten palveluiden ja nähtävyyksien khdesisältöjen tuttaminen seudulliseen pyöräilyreittikarttaan, ja reittihankkeen kkukset ja kysymykset (Mama 135 - hanke) Tavitteeksi asetetut matkailupaketit tteutettiin pääsesngin alkuun mennessä, jnka jälkeen niiden myynnistä n vastannut Kymen matkat. Yrittäjien kanssa tteutettu paketintiprsessi lähti liikkeelle tutekrteista, jtka timivat jatkssa työkaluina ja viestinnän välineinä myös muiden matkanjärjestäjien kanssa tehtävässä yhteistyössä, esim. risteilymatkailun kehittäminen Ktkan - Haminan seudulla ja siihen liittyvä seudullinen paketinti. Tutekrtteja hyödynnettiin myös Salpalinja-musen ryhmämatkailijille tehtävissä hjelmaehdtuksissa. Musella käy vusittain yli sata ryhmää, jille räätälöidään ryhmän tiveita vastaava hjelma. Salpalinja-museta markkinitiin Miehikkälän matkailun veturikhteena ja seudullisesti yhtenä Ktkan - Haminan seudun strategisista kärki- ja erikistumiskhteista. Muita paikallisia timenpiteitä livat mm. Lapjärven matkailuillan järjestäminen 15.2.2016 (32 sallistujaa) Kunnan elinkein- ja matkailupaintusten esittely, Cursrin seudullisen maaseutumatkailuhankkeen esittäytyminen, musetimessa tehtävästä matkailun kehittämisestä kertminen ja kysely yrittäjille halukkuudesta sallistua paketintiyhteistyöhön, Lapjärven tiljen ja majitustiminnan esittely 42

Paikalliset markkininti- ja pr-timenpiteet Tapahtumamarkkininti Miehikkälän kunnan ktisivuilla ja Facebk-sivulla Sisältöjen tuttaminen Kaaknkierrs-kesälehteen Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat - esitteen tuttaminen Miehikkälän kesäasukkaille pääsesngin alla tutettu tietpaketti kesätapahtumista ja muista ajankhtaisista asiista. Kuntasivujen kkaminen Miehikkälän ja Virlahden yrittäjien palveluesitteeseen Miehikkälän esitteiden timittaminen muihin matkailukhteisiin Kvizitin kanssa järjestettiin venäläisille matkatimistille suunnattu päivän mittainen paikallisia yrityksiä esittelevä markkinintitapahtuma, jnka tteutus siirrettiin Kvizitin alitteesta myöhempään ajankhtaan. Kunnan Elma-messusastn valmisteluun ja messupäivystykseen sallistuminen. Matkailuyrittäjien sähköpstirekisterin ylläpit ja erilaisten kulutus- ja tilaisuuskutsujen välittäminen Prjektit (1650) Miehikkälän kunta sallistui seuraaviin hankkeisiin kertmusvunna: Kehittämisyhdistys Sepra ry, hankerahituksen kuntasuus Kymenlaaksn energianeuvnta-hanke 160 Elinkein ja matkailu Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 94 0 0 0 1 000,00-1 000,00 0,00 Tuet ja avustukset 2 012 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintatut 180 0 0 0 195,00-195,00 0,00 Timintatutt yhteensä 2 286 0 0 0 1 195,00-1 195,00 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -104 775-119 200 0-119 200-116 286,86-2 913,14 97,60 Ostt tilikauden -81 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Avustukset -4 400-6 000 0-6 000-4 400,00-1 600,00 73,30 Timintakulut yhteensä -109 256-125 200 0-125 200-120 686,86-4 513,14 96,40 TOIMINTAKATE -106 970-125 200 0-125 200-119 491,86-5 708,14 95,40 160 Elinkein- ja matkailu Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -95-100 0-100 -1,96-98,04 2,00 Sisäiset tall hall p -171-100 0-100 -141,84 41,84 141,80 Sisäiset muut palvel 0-7 200 0-7 200-11 496,00 4 296,00 159,70 Palvelujen stt -266-7 400 0-7 400-11 639,80 4 239,80 157,30 Timintakulut yhteensä -266-7 400 0-7 400-11 639,80 4 239,80 157,30 TOIMINTAKATE -266-7 400 0-7 400-11 639,80 4 239,80 157,30 43

Musetimi (170) Tilivelvllinen viranhaltija: Musenjhtaja Musetimikunta - kkuksia 2 Musetimen tulsyksikkö mudstuu musetimen hallinnn, Salpalinja-musen, ktiseutumusen ja Salpakahvilan/musemyymälän kustannuspaikista. Musetimelle myönnetään menperusteista valtinsuutta siten kuin petus- ja kulttuuritimen rahituksesta annetussa laissa, sekä Muselaissa ja -asetuksessa säädetään. Ammattimusen tehtävät määritetään Muselain 1 :ssä. Museiden timintaa linjataan pitkäntähtäimen timinta- ja talussuunnitelmissa. Miehikkälän kkelmahjelma n laadittu sana Kymenlaaksn museiden kkelmahjelmaa. Tavitteet: Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 2 Oikarinen Petri Varapuheenjhtaja 2 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Jäsen 2 Ravi Terttu Jäsen 0 Taina Kati Varajäsen 2 Alastal Tarja Khall edustaja 2 Halnen Kaija Vt.kunnanjhtajat 1 Haapala Anu Sihteeri 2 1. Klmen henkilötyövuden suuruinen valtinsuus, ennakktiedn phjalta arviituna 73 900. 2. Laskutuslisän sisällyttäminen palveluhinnastn. 3. Sisäisten palveluiden tuttamisen khdentaminen käytön mukaisesti, matkailutimen arviitu palvelunmyynti 325 h/vusi (6,25 h/vk), eli 7 200 /vusi. 4. Palvelujen ja tapahtumaknseptin asiakaslähtöinen ja matkailijapalveluiden salta yritysyhteistyössä tehtävä kehittäminen. 5. Kkelmahjelman ja 4-vutissuunnitelman päivittäminen. 6. Miehikkälä-aiheisen audivisuaalisen julkaisun tuttaminen. 7. Salpalinja-musen markkininti Kaakk135 - yhteistyössä, kunnan ja matkailun parissa timivien yritysten tunnettuutta lisäten. 8. Salpalinja-musen alueiden hit: kenttälinnitteiden kunnstus, takareitin turvarakenteiden uusiminen, vusisuunnitelman mukaisen alueiden hidn palveluiden staminen Miehikkälän työpajalta, tutkimus musealueen detaljitasisen hitsuunnitelman laatimiseksi v. 2016 investintisuunnitelmaan sisältyvän krsujen kunnstuksen phjaksi. 9. Ktiseutumusen kkelmien säilyttäminen musekkelmana tilissa jtka sveltuvat kkelmien säilyttämiseen ja kkelmatyöhön. 10. Salpalinja-musen kahvilapalveluiden tuttaminen, tiljen ja alueen vukraus, musemyymälän hit, ja tilausravintlapalveluiden tuttaminen ryhmille. 11. Musetimen timinta- ja talussuunnitelman päivittäminen päivitetyn kuntastrategian ja muse- ja matkailutimen prsessiselvitystä kskevien päätösten phjalta. 12. Musetimen tilatyöryhmän lppuraprtin jättäminen kun siihen n prsessiselvityksen puitteissa edellytykset. 13. Taludelliset tavitteet ilman sisäisiä eriä 66,27 /asukas/nett. 14. Timinnalliset tavitteet: säännöllinen aukiaika 135 pv/vusi ja kknaiskävijämäärä 12 000 hlöä/vusi. 15. Laadulliset tavitteet: henkilöstön saamisen kehittäminen (täydennyskulutus, sisäisten ja asiakastyytyväisyyteen vaikuttavien prsessien kehittyminen), henkilöstön työhyvinvinti (työhyvinvintia vahvistavien käytäntöjen kehittäminen, vaikutus muiden tulstavitteiden saavuttamiseen, sairaslmapäivien väheneminen, ja henkilöstön ma kkemus työhyvinvinnin vahvistumisesta). 44

Musetimen hallint (1705) Painpisteenä n Salpalinjan muse- ja matkailupalveluiden järjestäminen ja seudullinen markkinintiyhteistyö Cursr Oy:n matkailuyksikön kanssa. Seudullinen yhteismarkkininti (Kaakk 135 matkailumarkkininti ja Raw by nature - elinkeinmarkkininti) yhdistettiin kertmusvunna Lunnstaan vahva Ktkan-Haminan seutu Raw by Nature Ktka-Hamina regin - markkinintiknseptin alle. Musetimelle myönnettiin Museiden, teattereiden ja rkestereiden valtinsuusjärjestelmästä 3 henkilötyövuden suuruinen valtinsuus, 71 762. Musetimen palveluhinnastn lisättiin laskutuslisä. TA 2017 yhteydessä käsitelty v. 2017 palveluhinnast palautettiin valmisteluun vudenvaihteen yli. Sitvan tarjuksen lppuvudesta 2016 tarvitseville v. 2017 ryhmille myytiin vahvistettujen hintjen puuttuessa palvelut v. 2016 hinnastn mukaisesti. Sisäisten palvelujen tuttaminen pyrittiin khdentamaan käytön mukaan. Yleiseen matkailutimeen khdentuvan tuntivelitteisen sisäisen muun palvelun myynnin tteuma li 519 h/vusi (9,98 h/vk). Musetimen vakinaisen päätimisen henkilöstön stullisen keskituntipalkan ja tteutuneen työajan perusteella matkailutimeen khdennettiin 11 496. Palveluja kehitettiin asiakaslähtöisesti ja matkailijapalveluiden salta sveltuvassa yritysyhteistyössä. Omana työnä tteutettavat tapahtumat keskitettiin päämatkailusesngin ajalle. Kkelmahjelman ja 4-vutissuunnitelman päivittämistä siirrettiin, kunnes siihen n muse- ja matkailutimien rganisaatimuutksen ja tilatyöryhmän työvaiheen pulesta valmius. Etelä-Karjalan liitn esittämästä ja rajan ylittävästä CBC-hjelmaan liittyvästä stahistriahankkeesta luvuttiin timinnan supistamiseen liittyen. Päätettiin lla sallistumatta Ggle-yhteistyön phjalta syntyneeseen ja belgialaisen Mundaneum - musen esittämään Luva Eurppasuunnitteluhankkeeseen, yhteistyöesityksen teemana li virtuaalitdellisuuden piltinti musenäyttelyissä The Enemy-teemalla. Määräaikaisen ppaan työkuukausien leikkaus 9 kk:sta 5 kk:een, 12 kk:n määräaikaisessa työsuhteessa lleen ppaan siirtyminen muihin tehtäviin, Salpalinja-musen ppaiden ja kahvilatyöntekijöiden siirtyminen yleistyöaikaan, kahvilan henkilöstöjärjestelyt, ja asiakasryhmien kn kasvu aiheuttivat tarpeen khdentaa ympärivutisen henkilöstön työaikaa aiempaa enemmän musella tapahtuvaan pastus-, kahvila- ja muuhun asiakaspalvelutyöhön. Pääsesngin ulkpuliset asiakkaat ja tiljen avinna pit hidettiin ympärivutisen henkilöstön timesta, samin sesngin aikaisten ruuhkahuippujen purku ja tarvittavat sijaisuudet. Matkailupalvelun lunteesta jhtuen asiakaspalvelutyö painttui iltihin ja viiknlppuihin, jka heijastui ympärivutisen henkilöstön ylitöihin, ja vaikutti saltaan maksullisten palveluiden kehittämisen ja sen edellytyksenä levan sisältötyön resursintiin. Määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus edellytti lisäpanstusta kulutukseen ja sesngin aikaiseen hjaukseen, jssa nnistuminen näkyi erinmaisena palautteena asiakaspalvelun laadusta. Vaihtuvien määräaikaisten työntekijöiden sisäisten prjektitehtävien lunne arviitiin uudelleen, jhn liittyen ympärivutisen henkilöstön tehtävien määrä lisääntyi. Sumi 100 ja Miehikkälä 130 v. kunnanhallituksen alaisen työryhmän sihteerin tehtävät ja järjestelyihin sallistuminen, ja kknaishenkilöstötilanne humiiden Miehikkälä-aiheisen audivisuaalisen julkaisun tuttamista (kuntahistria, ktiseutupetus) siirrettiin. Timinta- ja talussuunnitelma perustui vimassa levaan kuntastrategiaan ja muse- ja matkailutimien v. 2015 tilanteen mukaiseen rganisaatimalliin. Musetimikunnalla ei llut muse- ja matkailutimen prsessiselvitystä kskevan päätöksen phjalta edellytyksiä timinta- ja talussuunnitelman päivittämiseen 1.1.2018 vimaan astuvan uuden rganisaatimallin valmisteluun liittyen, supistamispäätökseen sisältyvien käytännön tavitteiden määrittelyn vaiheesta jhtuen. Muuts eteni TA 2017 valmistelun yhteydessä, jllin 12 kk määräaikaisen muse-ppaan palkkavarauksista siirrettiin 8 kk:ta vastaava suus musetimesta matkailutimeen, jhn perustettiin vakinainen matkailu- ja markkinintisihteerin timi. Musetimesta n leikattu vusina 2015-2016 yhteensä 1,5 määräaikaista henkilötyövutta, ja khdennettu 3 kk museapulaisen työajasta ei-valtinsuuskelpiseen kahvilatyöhön. Muutkset heijastuivat timintaan ja laskennallisen valtinsuusikeuden kehitykseen. Laskennallisten 45

henkilötyövusien määrään vaikutti myös sisäinen palvelujen myynti matkailutimelle, jka li kertmusvunna yhteensä 3,4 kk. Laskennallisista muutksista hulimatta valtinsuus n tteutunut edelleen 3 henkilötyövuden suuruisena. Musetimen taludellinen tuls li kertmusvunna hyvä, tuljen ylittyessä 13 883 (15,9 %). Myös kävijämäärä li hieman arviitua krkeampi, ja mnipulisesti palveluita käyttävien ryhmien kk kasvi aikaisempaan nähden. Keskeinen asiakasryhmä livat ktimaiset perhematkailijat. Myös tietpalveluasiakkaiden määrä kasvi. Salpalinja-muse (1710) Salpalinja-muse tallentaa Salpalinjan ja muun uudemman sumalaisen linnittamisen histriaa valtakunnallisesti ja tekee kansainvälistä linnitushistriallista yhteistyötä. Se n sa Salpakeskusta. Salpakeskuksen visina n timia puitteiltaan ja museaaliselta sisällöltään uskttavana vapaa-ajan keskuksena. Salpalinja-museta kehitetään Salpakeskuksen satimijana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi matkailijita kiinnstavaksi museksi. Salpalinja kuuluu Ktkan - Haminan seudun matkailun kärkitutteisiin ja seudun erikistumistekijöihin. Kaakn rannikn luntmatkailustrategiassa ja timenpidehjelmassa Salpalinja kuuluu strategisiin painpistealueisiin sana histriallista lunta. Miehikkälän kuntastrategiassa Salpalinjan matkailu nähdään mahdllisuutena. Musen markkininti tteutettiin Kaakk 135 - yhteistyössä, Lunnstaan vahva - knseptiuudistusta samanaikaisesti valmisteltaessa. Salpalinjan ja siihen linkittyvien palveluiden tunnettuuden lisääminen lisäsi samalla Miehikkälän kunnan ja matkailupalveluiden tuttamiseen sallistuvien yritysten tunnettuutta. Linnitteiden kunnstuksen edellyttämä Pulustusvimain työvima-apu siirtyi vudelle 2017. Uudistuvan takareitin turvarakenteiden salta järjestettiin teknisen timen kanssa maastkatselmus ja laadittiin urakkasuunnitelma. Teknisen timen resurssitilanteesta jhtuen rakenteiden tteutus siirtyi myöhempään ajankhtaan. Alueiden hita stettiin vusisuunnitelman mukaisesti Miehikkälän työpajalta, työn laskennalliseksi tuntihinnaksi mudstui 10,12 / h. Krsujen kunnstus karsiutui v. 2016 investintisuunnitelmasta ja siirtyi TA 2017 yhteydessä vuteen 2019. Kunnstustyön phjaksi tehtävän detaljitasisen hitsuunnitelman valmistelua siirrettiin investintiaikataulun muuts humiiden. Salpalinjan histrian ja lunnn museaalisia ja maaseutumatkailuun liittyviä hyödyntämismahdllisuuksia lisäävän esteettömyyssuunnitelman laatimisesta, ja esteettömyyttä lisäävistä yritys - ja muussa yhteistyössä tteutettavien palveluiden mutilusta luvuttiin prjektimutisena timenpiteenä, esteettömyysnäkökulmaa muulla tavin palveluissa kehittäen. Matkailun kehittämisen painpisteenä livat matkailutimen sisäisen palveluiden myynnin edellytysten turvaaminen ja matkailun asiakaspalveluun ja yritysyhteistyöhön liittyvät käytännön tehtävät. Ktiseutumuse (1701) Miehikkälän kunnan alueen kulttuuriperintöön khdentuneen ktiseutumusen timinta n kkelmatyötä lukuun ttamatta päättynyt v. 2015. Kunta turvaa Muselain 2 :n mukaisesti kkelman säilymisen musekkelmana tilissa jtka sveltuvat kkelmien säilyttämiseen ja kkelmatyöhön. Vunna 2014 timintansa alittanut kunnanhallituksen alainen tilatyöryhmä kkntui kertmusvunna klme kertaa. Tilatyöryhmällä ei llut tistaiseksi edellytyksiä jättää musetimen tilaprjektista lppuraprttia yhtymäkhdat muse- ja matkailutimien prsessiselvitykseen ja kunnan tiljen kknaiskäytön suunnitteluun humiiden. Salpakahvila/musemyymälä (1712) Musetimi vastaa kahvilapalveluista, musetiljen ja -alueen vukraamisesta, sekä musemyymälästä, ja hankkii tarvittavat tilausravintlapalvelut ryhmille. TA 2016 mukaisesti Salpalinja-musella tarjttiin lunasrukailua vain tilauksesta. Määräaikaisen työllistetyn museapulaisen viikktyöaika muuttui 55,41 %:sta 100 %:iin (36,25 h/vk). Tämän 46

työpanksesta päätettiin khdentaa 3 kk musekahvilaan, ja rukapalvelualan työntekijöiden työllistämiskuukausia leikattiin 3 kk:lla. Musen aukilaikina ja tilauksesta ryhmille avinna levan kahvilan timinta ja myyntitutteiden mavalmistus edellytti rukapalvelualan kulutuksen maavan 5 kk:n kahvilatyöntekijän palkkaamista, jllin tisen kahvilatyöntekijän työllistämistyön pituudeksi mudstui 2 kk. Työaikajärjestelyn myötä ympärivutisen henkilöstön ei-valtinsuuskelpisen kahvilatyön määrä lisääntyi. Taludelliset tavitteet Mittari Tteuma Musetimen ment ilman sisäisiä eriä /asukas/nett 55,72 Timinnalliset tavitteet Mittari Tavite Säännöllinen avinnalaika päivää/vusi 136 Kknaiskävijämäärä hlöä/vusi 12.396 ********** Laadulliset tavitteet Henkilöstön saaminen Henkilöstön työhyvinvinti Asiakastyytyväisyys Ammatillista täydennyskulutusta hyödynnettiin timinnassa, painpiste li lyhyissä paikalliskulutuksissa. Työhyvinvintia vahvistavia käytäntöjä kehitettiin muutsten keskellä. Hyvä tiimihenki ja kehityshakuisuus heijastuivat psitiivisesti asiakasrajapintaan ja taludelliseen tulkseen. Asiakaspalautteen mukaan asiakastyytyväisyys li krkea. Opastuksen tas kettiin erinmaisena, samin musekaupan ja kahvilan palvelut, ja kk henkilöstön palveluasenne. Khde kettiin kiinnstavana ja mnipulisena, ja lapsiperheiden näkökulmasta mielenkiintisena. ********** 170 Musetimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 54 605 47 200 0 47 200 60 538,52-13 338,52 128,30 Tuet ja avustukset 19 547 18 800 0 18 800 19 124,08-324,08 101,70 Muut timintatut 28 747 26 000 0 26 000 26 220,79-220,79 100,80 Timintatutt yhteensä 102 899 92 000 0 92 000 105 883,39-13 883,39 115,10 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -188 818-189 500 0-189 500-180 063,93-9 436,07 95,00 Henkilöstökrvauks 474 0 0 0 1 270,32-1 270,32 0,00 Eläkekulut -31 380-32 000 0-32 000-32 187,81 187,81 100,60 Muut henkilösivu -9 379-10 500 0-10 500-10 953,56 453,56 104,30 Palvelujen stt -53 181-58 400 0-58 400-58 455,94 55,94 100,10 Ostt tilikauden -29 508-29 400 0-29 400-18 596,29-10 803,71 63,30 Avustukset -820-300 0-300 -450,00 150,00 150,00 Muut timintakulut -58 453-56 700 0-56 700-47 522,00-9 178,00 83,80 Timintakulut yhteensä -371 065-376 800 0-376 800-346 959,21-29 840,79 92,10 TOIMINTAKATE -268 166-284 800 0-284 800-241 075,82-43 724,18 84,60 47

170 Musetimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 1 354 7 200 0 7 200 13 578,18-6 378,18 188,60 Myyntitutt 1 354 7 200 0 7 200 13 578,18-6 378,18 188,60 Timintatutt yhteensä 1 354 7 200 0 7 200 13 578,18-6 378,18 188,60 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -7 0 0 0-6,51 6,51 0,00 Sisäiset henkilöstöp -5 473-5 700 0-5 700-5 156,47-543,53 90,50 Sisäiset tall hall p -3 308-2 800 0-2 800-3 235,58 435,58 115,60 Sisäiset muut palvel -8 848-9 000 0-9 000-9 480,59 480,59 105,30 Palvelujen stt -17 637-17 500 0-17 500-17 879,15 379,15 102,20 Sisäiset rakennusten -57 800-56 700 0-56 700-47 522,00-9 178,00 83,80 Muut timintakulut -57 800-56 700 0-56 700-47 522,00-9 178,00 83,80 Timintakulut yhteensä -75 437-74 200 0-74 200-65 401,15-8 798,85 88,10 TOIMINTAKATE -74 083-67 000 0-67 000-51 822,97-15 177,03 77,30 48

Tukipalvelut Timialasta vastaava: Hallintjhtaja Kaakn kaksikn tukipalvelut mudstuvat talus- ja henkilöstöhallinnsta sekä rukapalveluista, jtka Virlahden kunta järjestää. Tukipalvelut tuttaa henkilöstö-, tiettekniset sekä talus- ja rukapalvelut kansalaiskunnille sekä ssiaali- ja terveystimelle, sivistystimelle ja tekniselle timelle. Tukipalvelujen kaikki ment khdistetaan kansalaiskunnille, muille timialille tai ulkpulisille käyttäjille. Palveluhjaustyöryhmä linjasi kkuksessaan 17.6.2015 tukipalveluissa eläköitymisten vuksi tteutettavan rganisaatimuutksen suuntaviivat. Hallint- ja henkilöstöjhtajan jäätyä eläkkeelle kesällä 2016, tehtvät päätettiin hitaa sisäisin järjestelyin siten, että taluspäällikön virka muutettiin hallintjhtajaksi ja palkkasihteerin nimike henkilöstösihteeriksi. Lisäksi talus- ja henkilöstöhallinnntiimiä vahvistettiin suunnitellun mukaisesti yhdellä sa-aikaisella työntekijällä (50%). Ste- ja maakuntauudistuksesta tteutuessaan aiheutuvista muutksista jhtuen saaikainen timi n täytetty määräaikaisena. Tukipalvelujen hallinnn salta tehdään säännöllisesti asiakaskysely yhdessä kansalaiskuntien hallinnn kanssa käyttäjille / timialille. Kertmusvunna ei tteutettu tukipalveluiden hallinnn asiakaskyselyä. Säännöllisesti tehtävä asiakaskysely tehtiin viimeksi vunna 2014. Rukapalvelut tteuttavat vusittain asiakastyytyväisyyskyselyn. Talushallint (200) Tilivelvllinen viranhaltija: Hallintjhtaja Talushallinnssa työskentelee hallintjhtajan alaisuudessa kaksi laskentasihteeriä. Lisäksi talus- ja henkilöstöhallinnn sa-aikainen timistvirkailija hitaa paperisten stlaskujen skannauksen. Timintatapja ja -prsesseja n viime vusina kehitetty siten, että syksyllä 2015 tapahtuneen eläköitymisen jälkeen tiimin henkilöstömititus pieneni yhden laskentasihteerin verran. Talushallint hulehtii Kaakn kaksikn kuntien talussuunnittelusta, laskentatimesta, maksuliikenteestä ja tiethallinnsta. Talushallint tuttaa talussuunnittelun ja laskentatimen järjestelmien avulla sidsryhmiensä käyttöön ajantasaista infrmaatita Kaakn kaksikn taludellisesta tilanteesta. Tätä saatua infrmaatita vidaan saltaan käyttää kuntien timintjen hjaukseen. Kuntien yhteisenä taludenhjausjärjestelmänä ja talussuunnittelujärjestelmänä n Aditrn Intime Plus. Talushallinnlla n käytössään myös mm. Persnec -käyttömaisuussvellus ja Basware -stlaskujärjestelmä. Kaakn kaksikk kuuluu seudun kuntien yhteiseen, ICT Kymin ylläpitämään tietverkkn. Pääsääntöisesti talushallinnn järjestelmien ylläpidsta (palvelimet ja tietkannat) vastaavat Haminan kaupunki ja ICT Kymi. Muilta sin tiettekniset ylläpitpalvelut sekä IT-tukipalvelut stetaan Ktkan kaupungin liikelaitkselta ICT Kymiltä. Tavitteet ja tteutumat: henkilöstön saamistasn nstaminen / ylläpitäminen; ammattitaidn kehittäminen kulutuksiin sallistumalla, tehtävänkuvien mukaisen saamisen varmistamisella, tteutunut timintaprsessien kehittäminen ja sujuvittaminen; Tteutunut, tiimin kknpan n pienentynyt yhdellä henkilöllä ja timintaprsessit sujuvat hyvin laskutusprsessien kehittäminen ja npeuttaminen; Aterialaskutusta n viime vusina tehstettu Jamix-hjelman avulla, aterialaskutus n tehstunut humattavasti. Käytettävien järjestelmien tietteknisten mahdllisuuksien entistä tehkkaampi hyödyntäminen; Tässä nnistuttu mm. uuden knsernilaskenta-svelluksen käyttööntn salta. Mittarit: kehityskeskustelut; tteutuma 100 %; tteutunut sairauspissalt; esitetty henkilöstöraprtissa infrmaatin ikeellisuus, ajantasaisuus ja saatavuus; tteutunut 49

200 Talushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 Timintatutt yhteensä 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -131 671-114 200 0-114 200-100 621,97-13 578,03 88,10 Timintakulut yhteensä -131 671-114 200 0-114 200-100 621,97-13 578,03 88,10 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 200 Talushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset tukipalv ku 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 Myyntitutt 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 Timintatutt yhteensä 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 TOIMINTAKATE 131 671 114 200 0 114 200 100 621,97 13 578,03 88,10 Henkilöstöhallint (220) Tilivelvllinen viranhaltija: Hallintjhtaja Henkilöstöhallinnssa työskenteli kertmusvunna hallintjhtajan lisäksi henkilöstösihteeri, palkkasihteeri sekä sa-aikainen timistvirkailija (50%). Henkilöstöhallinnn tehtävänä vat henkilöstön ja luttamushenkilöiden henkilöstöasiat ja henkilöstöplitiikan linjaaminen. Henkilöstöhallinnn tavitteena n ikeudenmukainen palkkaus, jlla vaikutetaan työn tulksellisuuteen. Henkilöstöhallint edistää henkilöstön hyvinvintia (henkinen ja fyysinen). Henkilöstöhallinnlla n käytössä Pegass-henkilöstönhjausjärjestelmä. Henkilöstöjast Kaakn kaksikn yhteinen henkilöstöjast päättää mm. henkilöstöplitiikasta, viranhaltijiden ja työntekijöiden palkkausten perusteista ja määräysten sveltamisesta sekä hjeiden antamisesta ja perusteiden vahvistamisesta henkilöstöasiissa. 50

Henkilöstöjast - kkuksia 4 Osallistunut kkuksiin Kuntsi Juhani Puheenjhtaja 4 Heinnen Jari Varapuheenjhtaja 4 Astla Matti Jäsen 4 Lappi Jukka Jäsen 3 Paavla Aira Jäsen 4 Rikkla Riitta Jäsen 4 Havuah Osm Kunnanjhtaja 4 Halnen Kaija Vt. kunnanjhtaja 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja 3 Vilen Olli Esittelijä / pöytäkirjanpitäjä 3 Henkilöstön määrä 31.12. Miehikkälä - Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 Yleishallint Miehikkälä 7 7 7 1 1 2 1 1 1 9 9 10 Ssiaali- ja terveystimi 161 173 174 52 61 61 4 3 6 217 237 241 Yleishallint Virlahti 4 4 4 1 2 2 0 0 0 5 6 6 Tukipalvelut 21 21 23 2 4 3 1 0 1 24 25 27 Sivistystimi 68 66 69 25 30 22 0 1 5 93 97 96 Tekninen timi 42 35 34 9 7 8 2 3 6 53 45 48 Yhteensä 303 306 311 90 105 98 8 8 19 401 419 428 Henkilöstöhallinnn tavitteet ja tteutumat n esitetty erikseen laadittavassa henkilöstöraprtissa vudelta 2016. 220 Henkilöstöhallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 121 327 129 100 0 129 100 108 978,22 20 121,78 84,40 Timintatutt yhteensä 121 327 129 100 0 129 100 108 978,22 20 121,78 84,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -2 394 0 0 0-2 339,19 2 339,19 0,00 Eläkekulut -412 0 0 0-400,05 400,05 0,00 Muut henkilösivu -124 0 0 0-136,70 136,70 0,00 Palvelujen stt -117 925-124 500 0-124 500-106 102,28-18 397,72 85,20 Muut timintakulut -3 486-4 600 0-4 600 0,00-4 600,00 0,00 Timintakulut yhteensä -124 341-129 100 0-129 100-108 978,22-20 121,78 84,40 TOIMINTAKATE -3 014 0 0 0 0,00 0,00 0,00 51

220 Henkilöstöhallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset tukipalv ku 121 278 129 100 0 129 100 108 978,22 20 121,78 84,40 Myyntitutt 121 278 129 100 0 129 100 108 978,22 20 121,78 84,40 Timintatutt yhteensä 121 278 129 100 0 129 100 108 978,22 20 121,78 84,40 TOIMINTAKULUT Sisäiset rakennusten -3 486-4 600 0-4 600 0,00-4 600,00 0,00 Muut timintakulut -3 486-4 600 0-4 600 0,00-4 600,00 0,00 Timintakulut yhteensä -3 486-4 600 0-4 600 0,00-4 600,00 0,00 TOIMINTAKATE 117 792 124 500 0 124 500 108 978,22 15 521,78 87,50 52

Rukapalvelut (250) Tilivelvllinen viranhaltija: Rukapalvelupäällikkö Rukapalvelut tuttavat Virlahden ja Miehikkälän kuntien rukapalvelut kulujen, palvelukeskusten, päivähidn, ateriapalvelun, henkilöstön sekä tilauskahvitusten ja -rukailujen tarpeisiin. Tavitteet Rukapalveluiden tavitteena n tuttaa terveellisiä ja maukkaita ateriita eri timipisteisiin Kaakn kaksikn alueella. Timinnan tavitteena n asiakastyytyväisyys, taludellisuus ja työn mielekkyyden luminen käytössä levilla resursseilla. Rukapalveluiden edustajat sallistuvat timialjen yhteisiin rukapalvelupalavereihin, missä rukapalveluiden tuttamia palveluja pyritään räätälöimään timialakhtaisten tarpeiden mukaisesti. Mittarit: asiakastyytyväisyyskyselyt; tteutettiin rukapalveluiden ma asiakastyytyväisyyskysely, jiden tulkset humiidaan rukapalveluiden timinnan kehittämisessä. kehityskeskustelut; tteutuma 100 % talusarvin seuranta; tteutunut Vunna 2016 rukapalveluiden ateriahinnat livat seuraavat: Henkilökunta-ateriat lunas, sis. jälkiruka Lunas ulkpulisille rukailijille lunas, sis. jälkiruka / kpl 4,12 (+ alv) 5,75 (+ alv) Palvelukeskus asiakkaiden ateriapäivä (sis. aamiainen, lunas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala ja välipalat 12,00 Palvelutal Vireä (ttaa vain la-su) lunas / päivällinen 4,70 Rateva rukailijat lunas 4,70 Ateriapalvelu kuljetettu ruka 5,00 Kulut kululunas / pv/ ppilas välipala anns pienempi välipala Lasten päivähit aamupala lunas välipala päivällinen iltapala Kahvitukset ja rukailut (kuntien sisäiset) kahvi makea kahvileipä sulainen kahvileipä 3,30 1,20 1,00 1,60 3,30 1,20 3,30 1,20 1,00 1,00 2,00 53

Rukapalvelujen tteutuma 2016 Keittiö Henkilöstö Ment Tult Nett Ateriita Kahvit,välipalat Virlahden keittiöt Villinrannan keittiö 9,00-576 753,88 635 279,24 58 525,36 179 464 Klamilan kulun keittiö 1,40-87 511,69 110 283,96 22 772,27 33 899 Virlahden keittiöiden kate yht. 81 297,63 Virlahden keittiöiden sisäiset kulut -76 982,32 Kate sisäisten erien jälkeen 4 315,31 Miehikkälän keittiöt Miehikkälän palv.k. 5,00-523 079,17 602 319,73 79 240,56 171 633 Muurikkalan kulun k. 0,50-16 985,69 14 171,41-2 814,28 10 535 Miehikkälän keittiöiden kate yht. 76 426,28 Miehikkälän keittiöiden sisäiset erät -56 801,35 Kate sisäisten erien jälkeen 19 624,93 Henkilöstö ja ateriat yhteensä 15,90 395 531 Rukapalveluissa n tapahtunut muutksia kertmusvuden aikana. Muutkset vaikuttivat mlempien kuntien keskuskeittiöiden ateriamääriin ja timintakatteisiin. Villinrannan keittiö remntitiin kesällä 2016 ja rukaa valmistettiin väliaikaisesti terveysaseman keittiöllä. Osastja li kiinni remntin aikana, jten asiakasmäärät jäivät timintavunna nrmaalia pienemmiksi. Virlahden vudesast ja siellä sijaitseva jakelukeittiö lakkautettiin syyskuussa. Yhden työntekijän eläköityminen keskuskeittiöltä li näin mahdllista hitaa sisäisin siirrin ja timinta tehstui muutksen seurauksena. Miehikkälän keskuskeittiön rukailijamäärät kasvivat, kun Muurikkalan kulun keittiö muutettiin jakelukeittiöksi, jnne ruka kuljetetaan keskuskeittiöltä. Lisäksi Miehikkälän keskuskeittiön ateriamääriä n kasvattanut ateriapalveluasiakkaiden lisääntynyt määrä. Muurikkalan kulun työntekijä siirtyi keskuskeittiölle. Hän työskentelee aamupäivän keskuskeittiöllä, minkä jälkeen hän kuljettaa ruuan Muurikkalan kululle ja hitaa siellä rukapalvelun ja siivuspalvelun sekä kuljettaa Muurikkalan ktipalveluateriat. Ateriamäärien lisääntymisen myötä saatiin täyttölupa yhdelle työntekijälle keskuskeittiölle. Henkilöstömäärä n kaikilta sin vunna 2014 teetetyn ja myöhemmin päivitetyn ulkpulisen mitituksen mukainen. Rukapalveluissa n vuden 2017 aikana eläköitymässä 2 työntekijää, jten työntekijöiden ja tehtävien uudelleenrganisinti tulee jatkumaan. Asiakasmäärissä ei le nähtävissä suurempaa muutsta. Päivähidn asiakasmäärät vat vähenemässä saatujen ennakktietjen mukaan. Vanhusväestön määrä n lisääntymässä kuntien väestön kehityksen myötä. Maakuntauudistuksen tumia muutksia ja niiden mahdllisia vaikutuksia rukapalveluiden timintaan ei vielä sata arviida. Uudistuksen suunnittelu n käynnissä työryhmissä. 54

250 Rukapalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 47 562 122 900 0 122 900 79 240,56 43 659,44 64,50 Timintatutt yhteensä 47 562 122 900 0 122 900 79 240,56 43 659,44 64,50 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -7 026-6 800 0-6 800-9 163,63 2 363,63 134,80 Muut timintakulut -46 518-42 800 0-42 800-50 452,00 7 652,00 117,90 Timintakulut yhteensä -53 544-49 600 0-49 600-59 615,63 10 015,63 120,20 TOIMINTAKATE -5 983 73 300 0 73 300 19 624,93 53 675,07 26,80 250 Rukapalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -3 593-3 800 0-3 800-3 601,33-198,67 94,80 Sisäiset tall hall p -3 433-3 000 0-3 000-2 748,02-251,98 91,60 Palvelujen stt -7 026-6 800 0-6 800-6 349,35-450,65 93,40 Sisäiset rakennusten -46 518-42 800 0-42 800-50 452,00 7 652,00 117,90 Muut timintakulut -46 518-42 800 0-42 800-50 452,00 7 652,00 117,90 Timintakulut yhteensä -53 544-49 600 0-49 600-56 801,35 7 201,35 114,50 TOIMINTAKATE -53 544-49 600 0-49 600-56 801,35 7 201,35 114,50 55

16 Kunnanhallitus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 380 467 435 200 0 435 200 376 955,17 58 244,83 86,60 Tuet ja avustukset 21 559 18 800 0 18 800 19 124,08-324,08 101,70 Muut timintatut 36 849 112 600-86 600 26 000 52 105,57-26 105,57 200,40 Timintatutt yhteensä 438 875 566 600-86 600 480 000 448 184,82 31 815,18 93,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -409 555-400 700-60 000-460 700-439 763,21-20 936,79 95,50 Henkilöstökrvauks 3 843 0 0 0 2 239,86-2 239,86 0,00 Eläkekulut -428 391-433 800-10 200-444 000-449 808,06 5 808,06 101,30 Muut henkilösivu -19 174-20 500-3 500-24 000-23 967,16-32,84 99,90 Palvelujen stt -638 779-664 200-2 000-666 200-594 792,42-71 407,58 89,30 Ostt tilikauden -40 235-48 700 0-48 700-30 577,26-18 122,74 62,80 Avustukset -62 720-88 600 0-88 600-72 750,00-15 850,00 82,10 Muut timintakulut -192 649-203 600 0-203 600-198 718,12-4 881,88 97,60 Timintakulut yhteensä -1 787 661-1 860 100-75 700-1 935 800-1 808 136,37-127 663,63 93,40 TOIMINTAKATE -1 348 786-1 293 500-162 300-1 455 800-1 359 951,55-95 848,45 93,40 Suunn.mukaiset pi -708-700 0-700 -707,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS -1 349 494-1 294 200-162 300-1 456 500-1 360 659,31-95 840,69 93,40 16 Kunnanhallitus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 12 335 19 800 0 19 800 27 117,04-7 317,04 137,00 Sisäiset tukipalv ku 252 950 243 300 0 243 300 209 600,19 33 699,81 86,10 Myyntitutt 265 285 263 100 0 263 100 236 717,23 26 382,77 90,00 Timintatutt yhteensä 265 285 263 100 0 263 100 236 717,23 26 382,77 90,00 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -3 723-4 800 0-4 800-4 977,26 177,26 103,70 Sisäiset henkilöstöp -13 680-14 200 0-14 200-13 377,17-822,83 94,20 Sisäiset tall hall p -12 627-10 900 0-10 900-10 194,29-705,71 93,50 Sisäiset muut palvel -9 614-16 200 0-16 200-21 732,59 5 532,59 134,20 Palvelujen stt -39 643-46 100 0-46 100-50 281,31 4 181,31 109,10 Sisäiset rakennusten -148 906-157 500 0-157 500-131 793,00-25 707,00 83,70 Sisäiset muut kulut 0 0 0 0-845,89 845,89 0,00 Muut timintakulut -148 906-157 500 0-157 500-132 638,89-24 861,11 84,20 Timintakulut yhteensä -188 549-203 600 0-203 600-182 920,20-20 679,80 89,80 TOIMINTAKATE 76 736 59 500 0 59 500 53 797,03 5 702,97 90,40 56

10 Yleishallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 384 125 435 200 0 435 200 376 955,17 58 244,83 86,60 Tuet ja avustukset 21 559 18 800 0 18 800 19 124,08-324,08 101,70 Muut timintatut 36 849 112 600-86 600 26 000 52 105,57-26 105,57 200,40 Timintatutt yhteensä 442 533 566 600-86 600 480 000 448 184,82 31 815,18 93,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -435 951-425 200-60 000-485 200-465 589,41-19 610,59 96,00 Henkilöstökrvauks 3 843 0 0 0 2 239,86-2 239,86 0,00 Eläkekulut -429 728-433 800-10 200-444 000-451 240,41 7 240,41 101,60 Muut henkilösivu -19 373-20 500-3 500-24 000-24 183,23 183,23 100,80 Palvelujen stt -662 505-691 500-2 000-693 500-616 374,80-77 125,20 88,90 Ostt tilikauden -42 286-52 000 0-52 000-31 963,26-20 036,74 61,50 Avustukset -62 720-88 600 0-88 600-72 750,00-15 850,00 82,10 Muut timintakulut -193 356-204 100 0-204 100-199 261,12-4 838,88 97,60 Timintakulut yhteensä -1 842 076-1 915 700-75 700-1 991 400-1 859 122,37-132 277,63 93,40 TOIMINTAKATE -1 399 543-1 349 100-162 300-1 511 400-1 410 937,55-100 462,45 93,40 Suunn.mukaiset pi -708-700 0-700 -707,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS -1 400 251-1 349 800-162 300-1 512 100-1 411 645,31-100 454,69 93,40 10 Yleishallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitutt 12 335 19 800 0 19 800 27 117,04-7 317,04 137,00 Sisäiset tukipalv ku 252 950 243 300 0 243 300 209 600,19 33 699,81 86,10 Myyntitutt 265 285 263 100 0 263 100 236 717,23 26 382,77 90,00 Timintatutt yhteensä 265 285 263 100 0 263 100 236 717,23 26 382,77 90,00 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -5 457-8 000 0-8 000-7 337,15-662,85 91,70 Sisäiset henkilöstöp -14 180-14 700 0-14 700-13 877,17-822,83 94,40 Sisäiset tall hall p -13 630-11 600 0-11 600-10 903,46-696,54 94,00 Sisäiset muut palvel -9 614-16 200 0-16 200-22 218,59 6 018,59 137,20 Palvelujen stt -42 880-50 500 0-50 500-54 336,37 3 836,37 107,60 Sisäiset rakennusten -148 906-157 500 0-157 500-131 793,00-25 707,00 83,70 Sisäiset muut kulut 0 0 0 0-991,89 991,89 0,00 Muut timintakulut -148 906-157 500 0-157 500-132 784,89-24 715,11 84,30 Timintakulut yhteensä -191 786-208 000 0-208 000-187 121,26-20 878,74 90,00 TOIMINTAKATE 73 499 55 100 0 55 100 49 595,97 5 504,03 90,00 57

2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2.2.1. Ssiaali- ja terveyslautakunta (30) Ssiaali- ja terveyslautakunta - kkuksia 11 Osallistunut kkuksiin Pakkanen Raim Puheenjhtaja 11 Vilkki Mikk Varapuheenjhtaja 10 Astla Matti Jäsen 11 Erikssn Helena Jäsen 9 Kivelä Anja Jäsen 10 Taina Kati Jäsen 11 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 9 Tlvanen Janne Jäsen 11 Kskela Anu Varajäsen 1 Rikkla Riitta Khall edustaja, Miehikkälä 11 Kuntsi Juhani Khall edustaja, Virlahti 8 Ukkla-Parnen Sisk Khall varaedustaja, Virlahti 1 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 9 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 Halnen Kaija Vs.kunnanjhtaja, Miehikkälä 2 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 0 Seuri Marj Esittelijä/sihteeri 11 Ssiaali- ja terveystimi n jakautunut neljään tulsalueeseen: Ssiaalitimi ja hallint Päivähit ja esipetus Vanhustyö ja ktihit Terveydenhult Timialasta vastaa ssiaali- ja terveysjhtaja Marj Seuri. 58

Ssiaalitimi ja hallint (300) Tulsalueen esimiehenä timi ssiaali- ja terveysjhtaja Marj Seuri. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Ssiaalihulln lainsäädännön mukainen palvelujen saatavuus (mm. ssiaalihultlaki, lastensujelulaki, timeentultukilaki, vammaispalvelulaki) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitimien saatavuus Palvelutarpeen arviinti ja päätöksentek Selvittäminen n alitettu Päätös anmukseen Kunkin lain asettamassa määräajassa < viikk < 3 kuukautta Tteutunut Tteutunut Tteutunut Timeentultukipalvelujen saatavuus Käsittelyaika hakemuksen saapumisesta < viikk Tteutunut Hallint Kertmusvusi 2016 li Kaakn kaksikn yhdeksäs timintavusi. Vuden aikana valtakunnallisesti li edelleen käynnissä ste- ja maakuntauudistus. Kaakn kaksikk li mukana Kymenlaaksn Sten valmistelussa. Ssiaali- ja terveyspalvelujen salta valmistelua tehtiin klmessa kknaisuudessa: lapset, nuret ja perhepalvelut, aikuisten palvelut ja ikääntyneiden palvelut. Ssiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta kskeva lainsäädäntö ei valmistunut kertmusvunna. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpisteenä Kaakn kaksikssa li mielenterveys ja päihteet. Näitä tavitteita edistettiin mm. tiedtuksella ja kulutuksilla sekä pyrkimällä vaikuttamalla väestön hyvinvintiin mnipulisesti. Etelä-Kymenlaaksn n laadittu mielenterveys- ja päihdestrategia Mietippä vusille 2012-2016, jnka tavitteita edistetään vahvistamalla mielenterveys- ja päihdetyön saamista sekä verkstitumisella ja yhteisellä kulutussuunnittelulla. Vuden 2016 Mietippäpainpisteenä li ikääntyneet. Kaakn kaksikn mielenterveyspalvelut li suunnittelemassa ja tteuttamassa Etelä-Kymenlaaksn Mielenterveys- ja päihdetyö ikääntyneiden kanssa -frumia Ktkassa. Frumissa esiteltiin Kaakn kaksikssa suunniteltu ikääntyvän asiakkaan mielenterveys- ja päihdetyön tuki- ja hitplku. Timialan mittava investinti Villinranta-hanke valmistui syyskuussa. Timisttehtäviä järjesteltiin uudelleen lppuvudesta, kun vudesastn sastnsihteeri siirtyi syyskuussa ssiaali- ja terveystimistn timistsihteerin tehtäviin ja yhden timistsihteerin työpanksesta sa siirtyi Miehikkälän keskushallintn julukuussa. Ssiaali- ja terveystimen asiakasmaksuja (terveydenhulln maksut, ssiaalitimen maksut) kertyi kertmusvunna n. 163.000 edellisvutta enemmän. Asiakasmaksuihin tuli ist valtakunnalliset krtukset vuden 2016 alusta lukien. Ssiaali- ja terveystimesta jäi kertmusvunna eläkkeelle pikkeuksellisen mnta henkilöä, 11 työntekijää. Edellisvunna eläköityneitä li vain klme. Eläköityneistä suurin sa li vanhustyöstä. 59

Ssiaalityö Ssiaalityöllä ja muilla perusturvaan liittyvillä palveluilla pidetään hulta väestön perusturvallisuudesta ja elämän mahdllisuuksien säilyttämisestä nrmaalilissa ja kriisitilanteissa. Ssiaalityö n hulehtinut eri asiakasryhmien ssiaalityöstä ja -hjauksesta, vammaispalveluista, kehitysvammaisten palveluista, lastensujelusta, Kaakn kaksikn kulukuraattripalveluista, perheneuvntapalveluista, timeentulturvasta, maahanmuuttajatyöstä, työviman palvelukeskustiminnasta, päihdetyöstä, hult- ja tapaamisspimus- ja elatusspimuksiin liittyvistä palveluista sekä ssiaalityön asiantuntija-avun antamisesta muille timintayksiköille. Ssiaalityöntekijän virka muutettiin kertmusvunna jhtavan ssiaalityöntekijän viraksi. Virka tuli avimeksi julukuun alussa ja sitä hidettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin, kunnes virka saatiin täytettyä tammikuun lpulla 2017. Ssiaalityössä päädyttiin ttamaan kulukuraattripalvelut maaliskuun alusta lukien ssiaali- ja terveystimen timinnaksi myös Virlahden salta, kun Virlahden kulukuraattri irtisanutui. Ssiaalityöstä n vapautumassa työntekijäresursseja alkuvunna 2017, kun perustimeentultuki siirtyi Kelalle. Ssiaalityön henkilöstön tehtäväkuvia ja vastuualueita n tarkistettu vuden aikana ja sitä jatketaan edelleen. Lastensujeluilmituksia Virlahdella tehtiin yhteensä 36 kpl (v. 2015 16 kpl) ja Miehikkälässä 17 (v. 2015 21 kpl). Kdin ulkpulelle sijitettuja lapsia li kertmusvuden lpussa Virlahdella kahdeksan (jista avhulln sijituksia li viisi) ja Miehikkälässä ei yhtään. Sijitetut lapset lisääntyivät edellisestä vudesta ja sijaishulln ment lisääntyivät myös selvästi. Kiireellisiä sijituksia vuden aikana juduttiin tekemään Virlahdella yhteensä klme ja Miehikkälässä yksi. Lastensujelun avhulln asiakkaina li vuden 2016 aikana Virlahdella 20 ja Miehikkälässä 9 lasta. Lastensujelun jälkihullssa li vuden 2016 aikana sekä Miehikkälässä että Virlahdella yksi nuri. Lapsiperheiden ktipalvelusta n ajittain tarvetta, jka n pystytty hitamaan kunnan mana palveluna. Ktipalvelua krdinivat ssiaalihjaajat, jtka tekevät yhteistyötä mm. neuvlan, varhaiskasvatuksen ja ktihidn kanssa. Isyyden tunnustamiseen liittyviä selvityksiä tehtiin Miehikkälässä 5 kpl ja Virlahdella 6 kpl. Lapsen hult- ja tapaamisikeutta kskevia spimuksia vahvistettiin Miehikkälässä 9 kpl ja Virlahdella 21 kpl. Elatusspimuksia vahvistettiin Miehikkälässä 12 kpl ja Virlahdella 21 kpl. Käräjäikeuden pyytämiä lsuhdeselvityksiä laadittiin Virlahdella 1 kpl ja Miehikkälässä 1 kpl. Elatusspimus- sekä hultriitaasiissa n tehty tiivistä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Selvitysten kknaismäärä laski edellisvuden 89:stä kertmusvuden 76 selvitykseen. Kaakn kaksikn timeentultukiment v. 2016 livat yli 80.000 pienemmät kuin edellisenä vunna. Vunna 2015 Kaakn kaksikssa timeentultukea sai yhteensä 244 ktitalutta (Mi=94, Vi =150) (v. 2015 222) ktitalutta. Aikuisssiaalityössä valmistauduttiin perustimeentultuen siirtymiseen Kelalle vuden 2017 alusta lukien. Asiakkaille järjestettiin henkilökhtaista hjausta ja neuvntaa tehstetusti ja heille tehtiin yli vudenvaihteen ulttuvia timeentultukipäätöksiä sveltuvin sin. Vuden 2016 tavitteena li työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaminen ja siitä aiheutuvien haittjen ehkäisy ssiaalityön ja -palvelujen keinin suunnitelmallisella mniammatillisella yhteistyöllä ja aktivintitimilla. Kaakn kaksikn työttömyysaste laski mlemmissa kunnissa kertmusvunna ja työmarkkinatuen kuntasuudet pienenivät edellisvudesta. Työttömyyteen vastattiin lisäämällä mm. kuntuttavan työtiminnan palveluja sekä palkkatukityömahdllisuuksia. Kuntuttavan työtiminnan piirissä li vuden aikana Miehikkälässä 45 (v. -15: 47) henkilöä, yhteensä 3317 (v. -15: 4433) työpäivää ja Virlahdella 74 (v.-15: 69) henkilöä, yhteensä 6417 (v.-15: 6647) työpäivää. Kuntuttavan työtiminnan työpaikkja li mnipulisesti Kaakn kaksikn eri timipisteissä sekä alueen yhdistyksissä. Pitkäaikaistyöttömien aktivinnista vastasi ssiaalihjaaja yhdessä Kymenlaaksn TYP:n työntekijän kanssa. 60

Työttömyyden hitamiseen ja pitkäaikaistyöttömien aktivintiin päätettiin huhtikuussa mlemmissa kunnissa ttaa uutena välineenä käyttöön tilapäinen työllistämislaina yhdistyksille. Lainja hallinni mlempien kuntien keskushallint yhdessä hallintjhtajan kanssa. Vammaispalvelujen tarve näyttäisi levan edelleen kasvussa jhtuen mm. väestön ikääntymisestä ja ns. vanhusvammaisten määrän, palvelutarpeiden ja missa kdeissaan asumisen lisääntymisestä. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ment lisääntyivät edellisvudesta n. 13 %. Vammaispalvelulain mukainen henkilökhtaisen avun saajia li 9 henkilöä (v. 2015 10 henkilöä). Muut ssiaalityön taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Työviman mnialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkaiden aktivintiaste Timeentultuen ja aikuisssiaalityön vaikuttavuus TYP-asiakkaiden aktivintiaste kuukauden lpussa, keskiarv Pitkäaikaista timeentultukea saavien ktitaluksien määrä (11-12 kk/v) vähintään 50 % Tteutunut (Kaakkis- Sumen tavitetas) < 30 Tteutunut Mi 9 Vi 13 Kehitysvammapalvelut Kertmusvunna vakiinnutettiin kehitysvammapalvelujen uusi, lkakuussa 2015 käynnistynyt timintamalli, jssa asumispalvelun paikkja n vähennetty nykyisen asiakastarpeen mukaiseksi. Järjestelyillä n saavutettu sekä timinnallisia hyötyjä että kustannussäästöjä suunnitelmien mukaisesti. Omien asumispalvelujen ja päivätiminnan kustannukset livat kertmusvunna n. 83.000 pienemmät kuin edellisenä vunna. Kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarpeet hidettiin pääsin asetettujen tavitteiden mukaisesti Kaakn kaksikn sisällä. Erityispalveluja, kuten ns. neuvlapalveluja, käytettiin man timinnan tueksi ja niistä erityisesti hyötyville. Ostpalveluja käytettiin edellisten vusien tapaan. Asumispalveluyksikkö Niittytuvan avun piirissä Miehikkälässä asui kertmusvuden lpussa 9 asiakasta. Asukkaat vat mlemmista kunnista. Tämän lisäksi Niittytuvalla kävi säännöllisessä viiknlppuhidssa yksi asiakas. 13 perheeseen järjestettiin tukipalveluja. Tivntuvan tukiasunnissa asui neljä asiakasta, jiden asunnt kunta n välivukrannut ja asiakkaiden palveluista vastaa kehitysvammapalvelujen henkilökunta. Timintakyvyn ylläpitämiseksi kehitysvammapalveluissa järjestettiin päivätimintaa Puuhatuvalla Miehikkälässä, jssa kävi kertmusvunna säännöllisesti päivätiminnassa 16 henkilöä. Puuhatuvan yksiköstä käsin hidetaan myös avpulen säännölliset ktikäynnit. Säännöllisesti päivittäin käytiin ktikäynneillä 8 kehitysvammaisen luna. Omana timintana tteutettiin myös viikittaiset: uintiryhmä Ratevassa, kuntasaliryhmä Kunilassa sekä liikuntatimen järjestämä jumppa. Lisäksi asiakkaat sallistuivat aktiivisesti Haminan Erkkjen, Kansalaispistn ja seurakuntien järjestämiin timintihin. Kaikilla asiakkailla n vimassa leva palvelusuunnitelma, jka päivitetään vähintään kerran vudessa tai tarpeen mukaan tiheämmin. Kehitysvammaisten työtimintaa n hankittu Stek-säätiöltä, Virjen ja Pitsilan timipisteistä sekä Ravimäkiyhdistykseltä Haminasta. Ostpalvelujen lisäksi työtimintaa n järjestetty Kaakn kaksikn eri timintayksiköissä. Kehitysvammapalvelujen vakinainen esimies li kk vuden perhevapailla ja sijaisuutta hiti edelleen hjaaja Miia Ntkla. 61

300 Ssiaalitimi ja hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 7 402 534 7 757 800 0 7 757 800 7 117 358,80 640 441,20 91,70 Maksututt 49 188 30 500 0 30 500 38 604,13-8 104,13 126,60 Tuet ja avustukset 316 924 360 000 0 360 000 264 221,87 95 778,13 73,40 Muut timintatut 37 027 39 100 0 39 100 29 321,31 9 778,69 75,00 Timintatutt yhteensä 7 805 672 8 187 400 0 8 187 400 7 449 506,11 737 893,89 91,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -702 087-640 300 0-640 300-648 292,08 7 992,08 101,20 Henkilöstökrvauks 9 114 1 000 0 1 000 13 900,40-12 900,40 1 390,00 Eläkekulut -134 852-118 800 0-118 800-123 312,83 4 512,83 103,80 Muut henkilösivu -36 439-35 900 0-35 900-37 672,59 1 772,59 104,90 Palvelujen stt -1 033 688-1 085 500 0-1 085 500-1 170 968,69 85 468,69 107,90 Ostt tilikauden -17 966-16 700 0-16 700-19 526,08 2 826,08 116,90 Avustukset -909 427-980 700 0-980 700-808 686,95-172 013,05 82,50 Muut timintakulut -38 366-53 500 0-53 500-55 460,80 1 960,80 103,70 Timintakulut yhteensä -2 863 710-2 930 400 0-2 930 400-2 850 019,62-80 380,38 97,30 TOIMINTAKATE 4 941 962 5 257 000 0 5 257 000 4 599 486,49 657 513,51 87,50 Suunn.mukaiset pi -4 695-100 0-100 -4 235,35 4 135,35 4 235,40 TILIKAUDEN TULOS 4 937 266 5 256 900 0 5 256 900 4 595 251,14 661 648,86 87,40 300 Ssiaalitimi ja hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -2 705-3 000 0-3 000-2 585,75-414,25 86,20 Sisäiset ravitsemusp -8 780-8 000 0-8 000-8 680,90 680,90 108,50 Sisäiset henkilöstöp -11 649-12 100 0-12 100-10 102,29-1 997,71 83,50 Sisäiset tall hall p -12 695-10 800 0-10 800-10 539,99-260,01 97,60 Sisäiset muut palvel -208 0 0 0-333,00 333,00 0,00 Palvelujen stt -36 036-33 900 0-33 900-32 241,93-1 658,07 95,10 Sisäinen muu materia -211-400 0-400 -417,80 17,80 104,50 Ostt tilikauden -211-400 0-400 -417,80 17,80 104,50 Sisäiset rakennusten -24 686-36 500 0-36 500-33 063,00-3 437,00 90,60 Muut timintakulut -24 686-36 500 0-36 500-33 063,00-3 437,00 90,60 Timintakulut yhteensä -60 933-70 800 0-70 800-65 722,73-5 077,27 92,80 TOIMINTAKATE -60 933-70 800 0-70 800-65 722,73-5 077,27 92,80 62

Varhaiskasvatus ja esipetus (320) Tulsalueen esimiehenä timi varhaiskasvatusjhtaja Outi Silander. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Varhaiskasvatuksen järjestyminen alueen lapsille Esipetuspaikan järjestyminen vutta ennen lapsen ppivelvllisuuden alkamista Päiväkti- tai perhepäivähidn paikkapäätös lain puitteissa Esipetuspäätös kaikille alueen lapsille 100 % Tteutunut 100 % Tteutunut Tulsalueen nimi vaihtui kertmusvuden alusta alkaen varhaiskasvatukseksi ja esipetukseksi, aiemmin tulsalue li päivähit ja esipetus. Myös vastaavan viranhaltijan virkanimike muuttui vastaamaan lainsäädännön termejä. Klamilan päiväkdin jhtajana timi Tiina Suur-Uski (Meritähtien ryhmän lastentarhanpettaja), Virjen päiväkdin jhtajana Erika Jkimies (varhaiskasvatuksen erityispetus eri ryhmissä) ja Miehikkälän päiväkdin jhtajana Juni Turkia (Pitkäksken päiväkti). Varhaiskasvatuksen ja esipetuksen henkilöstömäärä li vuden lpussa 36 henkilöä (v. 2015: 42, v. 2014: 39), jista sa-aikaisia työntekijöitä n yhteensä neljä. Miehikkälässä timi yksi päiväkti. Miehikkälän päiväkdin Muurikkalan ryhmän timinta päättyi suunnitellusti 23.6.2016. Miehikkälän päiväkdin lapsiryhminä jatkivat Kirknkylän Leppäkerttu ja Pitkäkski. Muurikkalaan suunniteltua perhepäivähitajaa ei löytynyt, mutta lapset saatiin sijitettua Kaakn kaksikn päiväkteihin ja perhepäivähitn. Kkpäiväisiä läsnälpäiviä Miehikkälän ja Virlahden päiväkdeissa li yhteensä 16.279 (v.2015:17.910) ja sapäiväisiä 5.245 (v.2015:5.654). Omassa kdissaan lapsia hitavia perhepäivähitajia li yksi sekä Virlahdella että Miehikkälässä. Kkpäiväisiä läsnälpäiviä li perhepäivähidssa 1.020 (v.2015:1.014) ja sapäiväisiä 79 (v.2015:80). Virjen päiväkdissa timi vunna 2016 neljä ryhmää: Puput, Hattarat, Leijnat sekä vurryhmä Karuselli. Virjen päiväkdin esipetusryhmä Tivli jakautui kahteen pienryhmään. Klamilan päiväkdissa timi 1-4v ryhmä Simpukat ja 4-5v Meritähdet sekä erillinen esipetusryhmä. Virlahdella esipetukseen sallistui vuden aikana yhteensä 67 lasta, kevätkaudella 34 lasta ja syyskaudella 33 lasta (v.2015:63). Virjella 41 lasta (v.2015:41) ja Klamilassa 26 (v.2015:23). Virjen esipetusryhmän tilissa pettajien asuntlarakennuksessa ilmenneiden ngelmien vuksi tilatyöryhmä valmisteli esipetustiljen tilakysymystä. Esipetus siirtyi väistötilihin Virlahden yläkulun ja lukin tilihin tammikuun 2017 alusta lukien. Miehikkälässä esipetusta järjestettiin Leppäkertun ja Pitkäksken päiväkdeissa. Muurikkalan esippilaat kuljetettiin Leppäkertun esipetukseen, jnka timitilat vat kulun yhteydessä. Miehikkälässä esipetukseen sallistui vuden aikana yhteensä 28 lasta, kevätkaudella 14 lasta ja syyskaudella 14 lasta (v.2015:27). Leppäkertussa 16 (v.2015:15), Pitkäkskella 10 (v.2015:12). Vuden aikana varhaiskasvatusjhtaja ja Virjen päiväkdin jhtaja surittivat kasvatuskumppanuuskuluttajakulutuksen ja alittivat paikalliset täydennyskulutukset. Kaakn kaksikn kunnat ilmittautuivat mukaan valtakunnalliseen LOISTO-hankkeeseen, jnka tavitteena n kehittää varhaiskasvatusta. Opetusministeriö anti 18.10.2016 määräyksen kunnille, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden phjalta tulee laatia paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelma tulee ttaa käyttöön 1.8.2017. Kertmusvunna käynnistettiin yhteisen Kaakn kaksikn varhaiskasvatussuunnitelman laadinta. Jkaisella lapsella tulee lla varhaiskasvatuksen suunnitelma tai esipetuksessa LEOPS, lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma. 31.12.2016 tilanteen mukaan varhaiskasvatuksessa n neljä lasta, jilla vasun päivitys n tekemättä syksyn 2016 salta, uuden timintakauden alettua. Jkaisen lapsen salta asia n valmistelussa. Syynä varhaiskasvatussuunnitelman siirtymiseen n yleensä aikataulujen 63

spimattmuus. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma LEOPS uupui vielä klmelta lapselta pettajan syyskauden työlmista jhtuen. Lapsi ppii liikkuen ja leikkien. Jkaisessa Kaakn kaksikn varhaiskasvatusryhmässä n kiinnitetty humita liikunta-aktiivisuutta lisääviin timintatapihin ja nudatetaan liikunnan päivittäistä susitusta: klme tuntia päivässä, jka kstuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkilusta ja vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Sivistyslautakunta palkitsi Klamilan ja Virjen päiväkdit Virlahden vuden 2016 liikuttajana. Perusteluina: Päiväkdeissa n hiensti ivallettu liikunnan merkitys päiväkdin arjessa. Mlemmat Virlahden päiväkdeista vat lähteneet innlla tteuttamaan Il kasvaa liikkuen - hjelmaa ja kehittäneet myös aktiivisesti päiväktien liikuntaympäristöjä. Päiväktien varhaiskasvatusja esikuluryhmistä hukuu psitiivinen asenne liikuntaa khtaan. Liikkumisen mallit ulttuvat perheisiin yhteisten liikunnallisten iltatapahtumien ja päiväkdin päivittäisten timintatapjen kautta. Päiväkdit vat tehneet hiena yhteistyötä myös liikuntatimen ja kunnan liikuntaneuvnnan perheliikunnan kehittämisessä. Varhaiskasvatuksessa n llut j muutaman vuden ajan käytössä salasanasujatut blgit sallisuuden edistämiseksi. Jkainen perhe vi seurata lapsensa varhaiskasvatuspäivää päiväkdissa blgin kautta. Varhaiskasvatuksen erityispetus n tteutunut kk kalenterivuden aikana alueen tarvetta vastaavasti. Js lapsen kasvu ja kehitys eivät etene dtuksien mukaan, lapsen tarvitsema tuki järjestetään hänen timintaympäristöön viipymättä. Asia kirjataan erilliseen varhaiskasvatuksen yksilöllistämisen suunnitelmaan yhdessä hultajien kanssa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti terveydenhulln, perheneuvlan ja terapeuttien kanssa. Neuvlan terveydenhitaja n vierailut jkaisessa varhaiskasvatus- ja esipetusryhmässä vuden aikana. Käynneillä humiidaan myös lasten henkinen hyvinvinti. Lakisääteiseen nelivutiaan laajaan terveystarkastukseen perhe saa yhteydentn varhaiskasvatuksen kautta, mikäli lapsi n palvelujen piirissä. Jkaiselle 4-vutiaalle n laadittu selvitys lapsen varhaiskasvatustilanteesta vietäväksi neuvlatarkastukseen sekä erillinen lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien -kyselylmake. Tarkastuksen tavitteena n kartittaa kk perheen kknaisvaltaista hyvinvintia yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvlan kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa li vireillä valtakunnallisia muutksia liittyen varhaiskasvatusikeuteen ja maksuihin. Ssiaali- ja terveyslautakunta päätti palveluhjaustyöryhmän linjauksen mukaisesti, että lasten ikeutta varhaiskasvatukseen ei Kaakn kaksikssa rajata, kska sillä ei juurikaan lisi saavutettu säästöjä kunnissamme. Varhaiskasvatuksen maksujen salta niihin tehtiin valtakunnallisesti määritellyt indeksikrtukset. Valtintaluden säästöihin liittyvä esitys varhaiskasvatusmaksujen suuremmista muutksista siirtyi vudelle 2017. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Lasten ja perheiden sallisuus Il kasvaa liikkuen -hjelmaan sallistuminen Lapsen yksilöllisyyden humiiva, tavitteellinen varhaiskasvatus ja esipetus Paikallisen esipetuksen petussuunnitelman laatiminen ja varhaiskasvatussuunnitelmatyön alittaminen Timinnan dkumentinti, blgit, yhteiset tapahtumat ja keskustelut perheiden kanssa jkaisella päiväkdilla n ma liikuntavastaava, jka vastaa timintahjelman tteuttamisesta Jkaiselle lapselle tehdään henkilökhtainen varhaiskasvatussuunnitelma tai LEOPS, lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Kaakn kaksikn esipetuksen petussuunnitelman valmistuminen kesällä 2016 Kaakn kaksikn varhaiskasvatussuunnitelmatyön alittaminen syksyllä 2016. Jkaisella lapsella n ma kasvunkansi jkainen lapsi liikkuu väh. 2 h päivässä Tteutunut Varhaiskasvatuksen salta tteutunut 100 % tteutunut 95 % 100 % Tteutunut. Esipetussuunnitelma hyväksytty stelautakunnassa 30.6.16 Vasu-valmistelu alitettu 64

320 Varhaiskasvatus ja esipetus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 132 912 120 200 0 120 200 131 525,85-11 325,85 109,40 Maksututt 225 148 187 400 0 187 400 211 547,82-24 147,82 112,90 Tuet ja avustukset 4 198 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintatut 1 659 0 0 0 1 211,41-1 211,41 0,00 Timintatutt yhteensä 363 918 307 600 0 307 600 344 285,08-36 685,08 111,90 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -1 185 558-1 236 900 0-1 236 900-1 086 087,55-150 812,45 87,80 Henkilöstökrvauks 14 832 0 0 0 16 250,48-16 250,48 0,00 Eläkekulut -206 603-210 400 0-210 400-196 259,30-14 140,70 93,30 Muut henkilösivu -61 635-68 900 0-68 900-64 445,65-4 454,35 93,50 Palvelujen stt -338 224-331 200 0-331 200-346 801,98 15 601,98 104,70 Ostt tilikauden -29 714-27 400 0-27 400-27 603,09 203,09 100,70 Avustukset -226 677-220 000 0-220 000-168 389,22-51 610,78 76,50 Muut timintakulut -106 735-107 700 0-107 700-113 791,78 6 091,78 105,70 Timintakulut yhteensä -2 140 313-2 202 500 0-2 202 500-1 987 128,09-215 371,91 90,20 TOIMINTAKATE -1 776 396-1 894 900 0-1 894 900-1 642 843,01-252 056,99 86,70 320 Varhaiskasvatus ja esipetus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Sisäiset mnistuspal -231-300 0-300 -105,79-194,21 35,30 Sisäiset henkilöstöp -9 146-9 700 0-9 700-8 578,42-1 121,58 88,40 Sisäiset tall hall p -6 159-5 300 0-5 300-4 529,80-770,20 85,50 Palvelujen stt -15 536-15 300 0-15 300-13 214,01-2 085,99 86,40 Sisäinen muu materia 0 0 0 0-536,80 536,80 0,00 Ostt tilikauden 0 0 0 0-536,80 536,80 0,00 Sisäiset rakennusten -100 980-107 700 0-107 700-107 387,00-313,00 99,70 Muut timintakulut -100 980-107 700 0-107 700-107 387,00-313,00 99,70 Timintakulut yhteensä -116 516-123 000 0-123 000-121 137,81-1 862,19 98,50 TOIMINTAKATE -116 516-123 000 0-123 000-121 137,81-1 862,19 98,50 65

Vanhustyö ja ktihit (340) Tulsalueen esimiehenä timii palvelujhtaja Leila Tylli. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Sitvat tavitteet Vanhuspalvelulain mukainen palvelujen saatavuus Palvelutarpeen arviinti ja palvelupäätös lain asettamassa määräajassa tteutunut Palvelukyky Carean jatkhita dttavat ns. YLE-hitpäivät ei jatkhitpäiviä Tteutui: ei jatkhitpäiviä Lyhytaikaishidn järjestyminen tarpeen mukaisesti kiireellisessä tilanteessa paikka järjestyy 3 vrk kuluessa tteutunut Vanhustyön ja ktihidn tulsalueella n tteutettu systemaattisesti Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelmaa vusille 2014-2016. Hiva-asuminen Kaakn kaksikn ympärivurkautinen hiva-asuminen n tutettu kunnan missa yksiköissä Hyvinvintikeskus Kunilassa ja Villinrannan palvelukeskuksessa. Hivayksiköiden esimiehenä timi Kunilassa Marja-Riitta Husu ja Villinrannassa Kristiina Rimla. Vuden 2016 aikana Hyvinvintikeskus Kunilan sekä Villinrannan tuvat vat kehittäneet timintaansa vanhuspalvelulain ja Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman v. 2014-2016 linjausten mukaisesti. Palvelut vat lleet asiakaslähtöisiä ja matimista suriutumista tukevia. Omavalvntasuunnitelmat n tehty yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kunilassa tupien asukkaiden terveyden edistäminen ja kuntutuminen n juurrutettu saksi jkapäiväistä timintaa. Yhteistyössä fysiterapiahenkilöstön kanssa n tteutettu tupakhtaiset säännölliset kuntsali- ja ulkiluryhmät. Myllytuvan lyhytaikaishidn avulla n tuettu ktna asuvien henkilöiden kuntutumista ja selviytymistä ja maishitajien jaksamista. Rist - arviinti- ja kuntutusjaksja n saatu järjestettyä Myllytuvassa. Myllytuvan kurmitusprsentti li 116. Kunilan pihapiirissä tettiin syyskuussa käyttöön Jaakk Jkelan rahastn varilla rakennettu Kuntpiha, jta n hyödynnetty niin Hyvinvintikeskus Kunilan kuin kuntalaistenkin liikuttamiseen. Kuntpihalla n ulkkäyttöön suunniteltuja, ikääntyneidenkin käyttöön sveltuvia kuntilulaitteita. Villinrannassa valmistui mittava peruskrjaus syyskuussa 2016, jnka tarkituksena n llut vanhuspalveluiden kehittäminen Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman mukaisesti sekä kiinteistön timinnallisten epäkhtien ja rakennuksen teknisten puutteiden ja vauriiden krjaaminen. Peruskrjauksen aikana asukkaat asuivat ahtaammin, eikä yhden hengen huneita pystytty järjestään kaikille. Ahtaissa tilissa leminen vaati niin asukkailta kuin henkilökunnaltakin paljn justavuutta. Peruskrjauksen valmistuttua Virlahden vudesast lakkautettiin suunnitellusti 12.9.2016. Vudesastn ptilaat ja henkilökunta siirtyivät Villinrantaan. Virlahden vudesastn vastaava sairaanhitaja siirtyi ktiutushitajaksi. Villinrannan henkilöstötarve mititettiin uutta timintaa vastaavaksi. Henkilökunnan sairauspäivät lisääntyivät Villinrannassa, Kunilassa ja Virlahden vudesastlla. Villinrannassa n neljä tehstetun palveluasumisen yksikköä (Ylätupa, Välitupa ja Jkitupa sekä muistisairaiden yksikkö Sinisiipi) ja yksi kuntutumis- ja lyhytaikaisyksikkö (Alatupa), jssa järjestetään lyhytaikaisjaksja sekä jatkhita terveyskeskuspäivystyksestä ja erikissairaanhidsta yhteistyössä 66

Kunilan (Myllytupa) kanssa. Sinisiivessä tteutettiin kahdessa huneissa (4 paikkaa) lyhytaikaista hita, jka tukee ktna selviytymistä ja maishitajien jaksamista. Kuntutustiminnassa n tiivistetty yhteistyötä fysiterapeuttien kanssa. Senirikuntsalit vat lleet aktiivisessa käytössä. Asukkaiden lihaskunt ja tasapain vat parantuneet liikuntaharjitusten myötä. Tiivis yhteistyö fysiterapeuttien kanssa n vahvistanut hitajien taitja terveyden ja kuntuttavan timinnan edistämiseen sana jkapäiväistä timintaa. Hit-, palvelu- ja kuntutussuunnitelmia n päivitetty säännöllisesti ja se n sa mahitajan timenkuvaa. Ravinnn sisältöä seurattiin eri asiakkaiden khdalla ja ravintarvja parannettiin yhteistyössä rukapalvelujen kanssa. Erityisesti asukkaiden prteiinien saantiin n kiinnitetty humita. Yhteistyössä Miä ite - myö yhessä -hankkeen kanssa käynnistettiin vapaaehtisten säännölliset ulkilutusringit sekä Kunilassa että Villinrannassa. Kesällä yksiköissä työskenteli palkattuja ulkiluttajia. Henkilökunta ulkili asukkaiden kanssa työtilanteesta riippuen ja maisia n kannustettu ulkilemaan yhdessä asukkaan kanssa. Mm. Ekamin lähihitajapiskelijat tteuttivat timintapäivän Kunilassa ja Villinrannassa. Hidn prrastus n timinut mniammatillisen SAS-työryhmän päätösten mukaisesti. Palveluasumisessa n hyödynnetty Rava-timintakykyindeksiä asukkaiden timintakyvyn arviinnissa ja jatksijittamisessa. Henkilöstömititus n pyritty pitämään ikäihmisten laatususituksen mukaisella taslla. Peruskrjaushankkeesta jhtuen kriteerit täyttävien hakijiden dtusaika vakinaiseen hivaasumiseen n llut 3-6 kk. Odtusajalle asiakkaille n järjestetty mm. ktihidn, päiväkeskuksen tai lyhytaikaishidn palveluja. Henkilökunnan täydennyskulutuksista n hulehdittu pääasiassa sisäisillä yhteiskulutuksilla, verkkkurssikulutuksilla sekä erilaisilla ptilastietjärjestelmään liittyvillä kulutuksilla. Alueellisiin Carean järjestämiin kulutuksiin n sallistuttu. Henkilökunta n surittanut vaadittua lääkehidn saamisen verkkkulutusta. Kaatumistapaturmien ehkäisy IKINÄ-timintamallin käyttöä n alitettu. Vudesastn lakkauttamiseen liittyen ssiaali- ja terveystimeen saatiin lppuvunna runsaasti palautetta asiakasmaksuista. Ssiaali- ja terveyslautakunta käsitteli lyhytaikaisen asumispalvelun maksuja julukuussa ja päätti alentaa vurkausimaksua vuden 2017 alusta lukien. Ktikuntalaki ja ssiaalihultlaki vat antaneet vudesta 2011 myös vanhuksille ja vammaisille paremman ikeuden valita ma asuinpaikkansa. Ympärivurkautista palvelua tarvitseva asiakas vi hakea palveluja ja hitpaikkaa myös muusta kuin ktikunnastaan. Kustannusvastuu säilyy ktikunnalla. Kaakn kaksikn salta kertmusvunna yksi miehikkäläläinen ja yksi virlahtelainen ikäihminen asui ktikuntalain perusteella tisessa kunnassa ja yksi henkilö muutti vuden aikana tisesta kunnasta Virlahdelle. Kaiken kaikkiaan muutthalukkuus n llut varsin pientä. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Asiakaslähtöiset, justavasti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti timivat palvelut Hiva-asumisen asukkaista sairaalahidssa (svitut pikkileikkauspäivät 30.4. ja 31.8.) alle 5 % asukkaista Tteutunut. (ei yhtään asukasta sairaalahidssa) Hit-, palvelu- ja kuntutussuunnitelmat sekä timintakyvyn arviinnin testaukset Kaikilla asiakkailla Henkilökunnan saaminen ja työkyky Hitn sallistuvalla henkilökunnalla n ajan tasalla leva lääkehidn saaminen (LOVe, LOP), tietturvakulutus ja sähköisen ptilastiedn arkistn verkkkulutus sairauspissalt / työntekijä kaikilla vakinaisilla sairaanhitajilla ja lähihitajilla vuden lppuun mennessä Sairauspäiviä vähemmän kuin vunna 2012 kaikki alittaneet surittamisen Vertailukelpista tieta ei le käytettävissä (Villinranta/vudesast - muuts) 67

Ktihit ja tukipalvelut Ktihidlla tarkitetaan ssiaalihultlain mukaisen ktipalvelun ja terveydenhultlain mukaisen ktisairaanhidn tehtävien mudstamaa kknaisuutta. Ktihit n tuttanut asiakkaiden timintakyvyn mukaan tarvittavan henkilökhtaisen hivan- ja hulenpidn, siistimisen ja lääkehulln sekä tukipalveluina asiinti, kuljetus-, pyykki- ja turvapalvelut. Ktihit timii Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman mukaisesti. Ktihidn esimiehenä timi Jenni Yläjääski. Hänen virkavapaansa sijaisena lkakuun lpulta lähtien timi sairaanhitaja Jhanna Suhnen. Palveluyhdistys Ratevan Kuntkdin asumispalvelut kilpailutettiin vuden alussa. Valittu palveluntuttaja kuitenkin vetäytyi ja ssiaali- ja terveyslautakunta päätti 31.3.16 ttaa Kuntkdin asukkaiden hivapalvelut kunnan maksi ktihidn timinnaksi 2.5.16 lukien. Ktihitn palkattiin sen jhdsta uusia työntekijöitä ripeällä aikataululla. Ktihidn timintaa vahvistettiin suunnitellusti palkkaamalla kaksi uutta sairaanhitajaa. Tämän myötä n saatu jkaiseen työvurn vähintään yksi sairaanhitaja Kaakn kaksikn ktihidssa. Henkilöstön yhteiskäyttö Miehikkälän ja Virlahden tiimien välillä n saatu timimaan mm. vusilmien ja sairauslmien sijaisuuksissa. Myös iltavurissa tehdään työtä yli kuntarajjen. Henkilöstön ammatillista saamista n pyritty vahvistamaan sallistumalla ammatillista saamista kehittäviin kulutuksiin. Työkierta n tteutettu tiimien välillä. Ktihidssa n käytössä Hilkka-timinnanhjausjärjestelmä, jta käytetään työnsuunnittelun tukena ja käyntitilastinnin helpttamiseksi. Hilkka -mbiilisvellus n vakiinnuttanut asemansa työntekijöiden timinnanhjausjärjestelmänä. Syksyllä tehtiin säännöllisen ktihidn asiakkaille asiakaspalautehaastattelu j neljännen kerran. Vastuuhitajat tekivät haastattelun 63 ktihidn asiakkaalle Kaakn kaksikssa. Saatu asiakaspalaute li pääsin hyvin psitiivista. Ktihidn asiakkaista 90 % (85 %) kki, että heidän mielipiteensä n humiitu hit- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Asiakkaat saivat riittävästi tieta ktiin järjestettävistä palveluista. Ktihidn vastuuhitajan tunnisti 81 % (75 %) asiakkaista, jka pääsääntöisesti kävi asiakkaan luna kerran viikssa tai useammin. Ktihidn asiakkaista man liikuntakyvyn kki hyväksi 14 %, khtalaiseksi 54 % ja hunksi 31. Asiakkaista 56 % (56 %) ulkili päivittäin, pulestaan 15 % (14 %) ei ulkillut lainkaan. Asiakkaista suurimalla salla li käytössään apuvälineitä. Ktihidn asiakkaista li kaatunut 43 % (41 %) viimeisen vuden aikana; kaatumisen syitä li selvitelty 92 % (97 %) tapauksista. Asiakkaista 98 % kki, että ktihit tuki heidän matimista selviytymistään ktna. Liikuntasuunnitelman tunnisti 36 % (42 %) asiakkaista. Ktihidn asiakkaista rukahullssa apua tarvitsi 73 % (82 %); tuen tarve khdistui tasaisesti ruuan valmistukseen sekä kauppa-apuun. Ravitsemukseen liittyvää neuvntaa asiakkaista kki saavansa 61 % (68 %). Ravitsemustietuden lisääminen n llut kehittämiskhteena aikaisempina vusina, hjauksen kkemus n hieman lisääntynyt. Asiakkaista kdin ulkpuliseen timintaa sallistui 65 % (60 %) vastanneista. Suurimmalle salle asiakkaista, jtka eivät sallistuneet kdin ulkpuliseen timintaan, tämä li ma valinta. Ssiaalinen tukiverkst li kunnssa 90 % (90 %) vastanneista. Ktihidn käynnit lisäsivät asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Ktihidn asiakkaista yksinäisyyttä kki 24 % (30 %); yksinäisyyteen reagiminen li vuden 2016 kehittämiskhteissa. Neljässa asiakkaista kkee edelleen yksinäisyyttä. Ktihidn asiakkaista 95 % (96 %) kki, että heidän terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaista 95 % (93 %) mielestä ktihit reagi muutksiin npeasti. Asiakkaista 100 % (99 %) kki, että pääsevänsä tarvittaessa lääkäriin. Ktihidn asiakkaista 89 % käytti yli 5:tä lääkettä, lääkkeistä vastaa ktihit. Turvallisen lääkehidn tteutuminen kuului 2016 kehittämiskhteisiin. Ktihidn henkilöstöä kskevat arvit livat psitiivisia. Asiakkaat kkivat lunaan käyvien eri hitajien määrän levan spiva. Henkilökunta li ammattitaitista, lutettavaa ja heihin saatiin tarvittaessa yhteys Kysyttäessä kuluarvsanaa henkilökunnan käytöksestä, asiakkaista 90 % anti arvsanaksi 8-10. Hit- ja palvelusuunnitelmat päivitetään säännöllisesti ja se n sana vastuuhitajan timenkuvaa. Päivätimintaa tteutetaan Virlahdella Villinrannan päiväkeskuksessa ja Klamilan Mäntyrinteessä sekä Miehikkälässä Hyvinvintikeskus Kunilan Päivätuvalla ennaltaehkäisevän timinnan keinna sekä ktihidn asiakkaiden ja maishitajien jaksamisen tukena. 68

Omaishidntuessa n jatkettu seudullista yhteistyötä. Omaishidn tuki vitiin myöntää kaikille uusille, kriteerit täyttäville tukea hakeneille. Omaishidntukea sai Miehikkälässä 20 ja Virlahdella 38 henkilöä. Yli 75-vutiaiden maishit n Kaakn kaksikssa muuta Kymenlaaksa alhaisemmalla taslla. Villinrannan peruskrjauksen yhteydessä peruskrjattiin myös Virlahden ktihittimistn tilat. Lisäksi ktihitautlle saatiin julukuussa käyttöön bikaasun tankkauspiste. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Asiakaspalvelun suunnitelmallisuus Hidn tarpeen määritys/arviinti Asiakkaiden sallisuus ja kettu laatu Mittari Tavite Tteutuma Ajan tasalla levat hit- ja palvelusuunnitelmat Rava-timintakykylukitus MMSE GDS-15 Audit / Audit-C ktikunttestit Asiakaspalautehaastattelut asiakkaille vimassa kaikilla säännöllisen ktihidn asiakkailla tehty kaikille säännöll. asiakkaille sekä palvelutarpeen arviissa tehdään kaikille säännöllisen ktihidn asiakkaille Tteutunut Tteutunut Tehty Asiakastyön laatu ja henkilöstöresurssien suuntautuminen ikein Ktna asumisen tukeminen Ktihidn kattavuus Välittömän asiakastyön suus henkilöstön kknaistyöajasta Hyvinvintia edistävät ktikäynnit 75 vutta täyttäneistä ktihidn tai tukipalvelujen piirissä levien % - suus Välittömän asiakastyön suus 55% henkilöstön kknaistyöajasta tarjtaan kaikille 80- vutiaille, jtka eivät le palvelujen piirissä vähintään 16 % 75 vutta täyttäneistä Ei tteutunut. Mittaaminen ja tilastinti hankalaa, kska työntekijät työskennelleet yli tiimirajjen. Tarjttu kaikille ei palveluiden piirissä leville. Osa n saanut yksilökäynnin ja salle järjestettiin ryhmätapaaminen vuden 2017 alkuun. Tteutunut 19,5 % (Mi 22 %, Vi 17 %) 69

340 Vanhustyö ja ktihit Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 494 646 431 200 0 431 200 541 146,44-109 946,44 125,50 Maksututt 826 947 791 700 0 791 700 978 610,47-186 910,47 123,60 Tuet ja avustukset 13 216 0 0 0 8 736,76-8 736,76 0,00 Muut timintatut 5 375 1 300 0 1 300 2 742,00-1 442,00 210,90 Timintatutt yhteensä 1 340 184 1 224 200 0 1 224 200 1 531 235,67-307 035,67 125,10 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -3 402 545-3 326 600 0-3 326 600-3 756 590,63 429 990,63 112,90 Henkilöstökrvauks 61 558 7 000 0 7 000 76 503,93-69 503,93 1 092,90 Eläkekulut -584 824-569 600 0-569 600-628 219,31 58 619,31 110,30 Muut henkilösivu -174 264-188 200 0-188 200-206 998,19 18 798,19 110,00 Palvelujen stt -1 059 887-1 105 800 0-1 105 800-1 061 616,43-44 183,57 96,00 Ostt tilikauden -173 917-165 600 0-165 600-175 315,03 9 715,03 105,90 Avustukset -97 985-101 000 0-101 000-90 737,52-10 262,48 89,80 Muut timintakulut -49 291-44 500 0-44 500-95 632,29 51 132,29 214,90 Timintakulut yhteensä -5 481 155-5 494 300 0-5 494 300-5 938 605,47 444 305,47 108,10 TOIMINTAKATE -4 140 971-4 270 100 0-4 270 100-4 407 369,80 137 269,80 103,20 340 Vanhustyö ja ktihit Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -574-700 0-700 -508,84-191,16 72,70 Sisäiset henkilöstöp -42 596-45 600 0-45 600-34 575,65-11 024,35 75,80 Sisäiset tall hall p -11 349-9 900 0-9 900-9 387,61-512,39 94,80 Sisäiset muut palvel -1 726-1 000 0-1 000-5 290,10 4 290,10 529,00 Palvelujen stt -56 245-57 200 0-57 200-49 762,20-7 437,80 87,00 Sisäinen muu materia -1 126-1 000 0-1 000-1 236,60 236,60 123,70 Ostt tilikauden -1 126-1 000 0-1 000-1 236,60 236,60 123,70 Sisäiset rakennusten -45 054-43 100 0-43 100-89 721,00 46 621,00 208,20 Muut timintakulut -45 054-43 100 0-43 100-89 721,00 46 621,00 208,20 Timintakulut yhteensä -102 425-101 300 0-101 300-140 719,80 39 419,80 138,90 TOIMINTAKATE -102 425-101 300 0-101 300-140 719,80 39 419,80 138,90 70

Terveydenhult (350) Tulsalueen esimiehenä timi jhtava lääkäri Minna Turakainen. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Sitvat tavitteet Hidn saatavuus Hidn saatavuus n hittakuun ja avterveydenhulln ja hammashulln stpalvelu-spimuksen mukainen Tteutuu spimuksen mukaisesti Tteutunut Fysiterapian alitus asiakkaan tarvetta vastaavasti Kaakn kaksikssa Terapian alitus max 3 vka asiakkaan yhteydentsta Tteutunut Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuus Psyykkinen sairastaminen / psykiatrisen sairaalan käyttö Sairaalapäivät/as. alle Kymenlaaksn keskitasn Tteutunut Perusterveydenhult Miehikkälän ja Virlahden avterveydenhulln ja hammashulln vastaanttpalvelujen järjestäminen jatkui spimuksen mukaisesti Attend Terveyspalvelut Oy:n tuttamana. Vusi 2016 li klmas uusimmasta spimuskaudesta (1.1.2014-31.12.2017). Ssiaali- ja terveyslautakunta päätti lkakuussa ttaa käyttöön spimuksen mukaisen ptikauden vusille 2018-2020. Attend Terveyspalvelut Oy hulehti avterveydenhulln vastaantttiminnan järjestämisestä mukaan lukien neuvlat ja kuluterveydenhulln sekä hammashulln. Spimuksen mukaisesti kiireelliset ptilaat hidetaan samana päivänä ja kiireettömissä tapauksissa hit n järjestettävä yleislääketieteessä kuukauden ja hammashidssa kahden kuukauden kuluessa hidn tarpeen tteamisesta. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaantt tteutui jkaisena arkipäivänä spimuksen mukaisesti. Aiempaan tapaan timintaa supistettiin kesällä, jllin kuuden viikn aikana juhannuksesta lähtien li vurtellen kahden viikn jaksissa tinen terveysasemista kiinni. Miehikkälän terveysasema li kiinni yhteensä neljän viikn ajan ja Virlahden terveysasema li kiinni kaksi viikka. Vanhustenhulln, kuntutuksen ja ktihidn lääkäripalvelut hidettiin edelleen mana timintana. Mlemmissa hammashitlissa ikmishidsta hulehti yksityinen palveluntuttaja. Välinehult ja siivus siirtyivät teknisen timen alaisuuteen syksyllä, Kuntutus- ja mielenterveyspalvelut sekä ktihit livat edelleen kunnan maa timintaa. Mielenterveyspalvelujen kanssa yhteistyönä n järjestetty myös piaattiriippuvaisten krvaushita sana päihdehita. Virlahden terveyskeskuksen vudesast lakkautettiin syyskuussa. Avterveydenhulln stpalveluspimuksen tteutumista seurattiin entiseen tapaan. Seurantapalavereja järjestettiin klme kertaa. Hidn saatavuus li stpalveluspimuksen ja hittakuun edellyttämissä puitteissa. Attend Terveyspalvelut Oy:n keväällä teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vastausten keskiarv kysymykseen, kuinka tyytyväisiä litte saamaanne palveluun kknaisuudessaan, li 4,6 (asteikk 1-5). Tyytyväisyys li lisääntynyt edellisvuden mittauksesta (4,35). Mlemmilla terveysasemilla jatkettiin terveystarkastuksia edelleen 40 ja 75 vutiaille kuntalaisille sekä pitkäaikaistyöttömille ja maishitajille. Omaishitajista is sa, 15 maishitajaa sallistui hyvinvintija terveystarkastukseen. Hammashullssa lasten hammastarkastukset tehdään vähintään laatususitusten edellyttämällä taslla. Myös ikääntyneiden suun terveyteen n viime vusina panstettu yhteistyössä hithenkilökunnan kanssa. Hammashitaja kävi Villinrannan ja Kunilan palveluasumisen yksiköissä tarkistamassa asukkaiden hampaita. Villinrannan tarkastukset tteutettiin keväällä ja Kunilan tarkastukset syksyllä. 71

Labratrin ja radilgian palvelut hankittiin edelleen Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean sairaalapalvelujen liikelaitkselta. Liikelaits yhdistyi vuden 2016 lpulla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin HUS-diagnstiikan liikelaitkseen. Muutksella ei llut vaikutusta käytännön timintaan. Labratrinäytteitä tettiin jkaisena arkipäivänä aamupäivisin jk Miehikkälän tai Virlahden terveysasemilla. Labratritutkimusten määrä pieneni edellisvudesta ja röntgenpalvelujen käyttö lisääntyi. Hammashidn saatavuus n llut spimuksen mukaista. Lma-aikina Miehikkälän ja Virlahden hammashitlat vat tehneet yhteistyötä. Suun terveydenhulln ilta-, viiknlppu- ja arkipyhäpäivystys siirtyi Carean tilihin muun päivystystiminnan yhteyteen. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn timiva työnjak Erikissairaanhidn läheteprsentti 5 10 % terveyskeskuslääkärin vastaantt-käynneistä Läheteprsentti 10,3 % Labratripalvelujen käyttö tutkimukset/asukas < 8,2 tutk./as./v Tteutunut 7,4 tutk./as Kymenlaaksn sairaalapalvelujen labratripalvelut) Röntgentutkimusten käyttö tutkimukset/asukas < 0,3 tutk /as/v 0,3 tutk./as (sairaalapalvelujen röntgenpalvelut) Päivystyspalvelujen käyttö päivystyskäynnit/asukas < 0,3 käyntiä/as/v 0,29 käyntiä/asukas sis. Carean pth ja esh päivystyksen ja Haminan päivystyskäynnit Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely Tyytyväisiä vähintään 80 % Tteutui. Tyytyväisyys 4,6 Suun terveys DMF-indeksi 12-v. alle 1,3 Tteutui Väestön terveydentila Kelan sairastavuusindeksi Stkanet Indeksin arvn lasku ed. vudesta Tteutunut sittain Miehikkälä v.2013 131,3 v. 2014 124,6 v. 2015 125,9 Virlahti v. 2013 117,3 v.2014 120,1 v. 2015 116,7 Virlahden vudesast Vudesastn lähiesimiehenä timi vastaava sairaanhitaja Tuija Kukka. Vudesastlla tutettiin 25 ptilaspaikalla perusterveydenhulln palveluja ja jatkhita päivystyksestä tai erikissairaanhidsta tuleville Kaakn kaksikn ptilaille kaikkina vurkauden aikina. Vudesast lakkautettiin 12.9.2016 suunnitelmien mukaisesti, kun Villinrannan palvelukeskuksen peruskrjaus valmistui. Vudesastlla li timinta-aikanaan v. 2016 keskimäärin 23,8 ptilasta päivää khti. Ptilaista n. 40 % li pitkäaikaisptilaita. Osastn lakkauttamisen yhteydessä kaikki pitkäaikaisptilaat sijitettiin vanhuspalvelulain mukaisesti vakinaiseen hiva-asumiseen Villinrantaan. Lyhytaikaisptilaista kuntuttavaan jatkhitn Villinrannan Alatupaan siirtyi seitsemän henkilöä. Lakkautettavan vudesastn henkilökunnalta kysyttiin tiveita tulevasta sijituspaikasta. Eläköitymisistä jhtuen ja laaditun henkilöstömitituksen perusteella vudesastn vakinainen hithenkilökunta sijittui Villinrannan palvelukeskukseen. Samassa yhteydessä terveysasemien ja vudesastn laitshultajat siirrettiin saksi teknisen timen puhtauspalveluja. 72

Ktihidn lisähenkilökunta palkattiin ulkisella haulla. Muutsprsessia pyrittiin helpttamaan systemaattisella tiedtuksella henkilökunnalle, asiakkaille ja maisille.. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Laadukas hittyö, jka tukee ptilaan elämänlaatua Ajan tasalla levat hit-, ja kuntutussuunnitelmat sekä testit (esim. MMSE, Rava) Kaikilla ptilailla Tteutunut kaikilla ptilailla, jiden hitjaks väh. 2 vka Mielenterveyspalvelut Kaakn kaksikn mielenterveyspalveluissa tutettiin Miehikkälän ja Virlahden kuntien aikuisväestölle ja nurille (13-18 v.) khdennettuja palveluja. Kuntien ulkpuliselle väestölle annettuja palveluja livat Harjun ppimiskeskukseen annetut psykiatrisen sairaanhitajan palvelut sekä jitakin hitjaksja mielenterveystimistssa henkilöille, jtka livat valinneet Kaakn kaksikn ssiaali- ja terveyspalvelut. Palveluja annettiin Miehikkälässä ja Virlahdella sijaitsevilla mielenterveysvastaantilla, mielenterveystyön kuntuttavan asumisen yksikössä Vireä-kdissa sekä Miehikkälän työpajalla. Mielenterveyspalvelujen lähiesimiehenä timi Tarja Alastal. Tavitteiden tteutumisen arviinti: Mielenterveysvastaantttyö Mielenterveystimistpalvelut tutettiin pääsin mana timintana. Palvelua stettiin psykiatrian erikislääkäriltä ja psyklgilta palveluspimuksilla sekä Ktkan ja Kuvlan psykiatrisilta pliklinikilta ptilaan valinnanvapausikeuden perusteella. Mielenterveystimist timi Virlahdella san vutta väistötilissa liittyen Villinrannan peruskrjaukseen. Syksyllä Virlahden vastaantt muutti terveysaseman tilihin. Psykiatristen palvelujen paikallista mnipulisuutta ja laatua paransivat psykterapiapalvelut, jita antivat yksi työryhmän sairaanhitaja sekä yksityinen psykterapeutti (VET) Hannele Salmaa, jka työskenteli yhtenä päivänä viikssa Miehikkälässä. Hän palveli niitä Kaakn kaksikn kuntien ptilaita, jtka vat saaneet Kelan maksupäätöksen psykterapiaansa varten. Käynnit sairaanhitajien vastaantilla pysyivät edellisvusien taslla. Asiakkaiden palvelutarve sen sijaan mnimutkaistuu vusi vudelta mm. lisääntyvän työkyvyttömyyseläkekartitustarpeen vuksi. Tarve psykiatrisen sairaanhitajan Harjun ppimiskeskukseen tuttamille palveluille väheni. Myös käynnit psykiatrian erikislääkärillä vähenivät 126 käynnistä 112 käyntiin. Psyklgisia tutkimuksia tehtiin 5 kpl, Psykiatrisen hittyön laatua varmennettiin ja parannettiin mielenterveysvastaantttyössä tiimityötä tehstamalla. Psykiatrinen erikissairaanhit Psykiatrisen sairaalan käyttö Kaakn kaksikn psykiatrian tarpeisiin säilyi alhaisella taslla. Miehikkälällä psykiatrisia hitpäiviä li 78, edellisenä vunna 100. Virlahdella psykiatrisia hitpäiviä li 168, edellisenä vunna 117. Hitpäiviä asukasta khti li Kaakn kaksikn kunnissa edelleen vähemmän kuin missään muussa Carean jäsenkunnassa. Psykiatrian erikissairaanhidn avhitkäyntejä miehikkäläläisille tteutui aikuisten, lasten ja nurten psykiatriassa 42, näistä 38 nurten psykiatrian käyntejä. Virlahden salta erikissairaanhidn avhitkäyntejä li 164, jista 103 li lastenpsykiatrian ja 57 nurispsykiatrian käyntejä. 73

Kuntuttava asuminen Mielenterveyspalvelujen kuntuttava asuminen tteutui Vireä-kdissa Miehikkälässä. Ohjaajien tehtäväkuvausta ja rlia mahjaajina vahvistettiin. Rlin vahvistamiseen liittyi erityisesti kuntutujien sallisuuden vahvistaminen arjen timinnissa. Henkilökunnan tarve vakiintui neljään hjaajaan. Kuntuttavan asumisen paikat Vireä-kdissa livat kk kertmusvuden ja lyhytaikaispaikka lähes kk vuden täynnä. Asumisvurkausia kertyi vukra-asunnissa 5539 vrk ja lyhytaikaispaikalla 291 vrk. Tämän lisäksi Vireä-kdissa tai sieltä käsin tutettiin yhteensä 673 palvelututetta mm. tukikäyntejä sisältäen lääkkeiden jaka, pyykkihulta, tukirukailua, kuntuttavia ryhmätimintja sekä ktikuntutuskäyntejä kuntutujien luna. Päivä- ja työtiminta (Miehikkälän työpaja) Käyntipäivät työpajalla lisääntyivät edellisestä vudesta 150 käyntipäivällä. Kuntuttavassa työtiminnassa kävijöiden määrä lisääntyi. Heitä li kertmusvunna reilu klmannes kaikista kävijöistä. Vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työkyvyn kartittamisia tehtiin neljä. Heistä yksi siirtyi eläkkeelle, lput piskelemaan tai dttamaan tarkempaa työkyvyn tutkimusta. Työpaja tarjsi arjen apua kuudelle vanhukselle. Työtiminnan asiakkaista yhä useampi kävi työssä työpajan ulkpulella muissa kunnan työkhteissa mm. musealueella, siivuskhteissa tai kuntakeskustan istutusalueiden hittyössä. Muiden taludellisten ja timinnallisten tavitteiden tteutuminen: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Psykiatrisen hittyön saaminen kehittyy ja syvenee sekä laatu paranee Mielenterveystimisttyö: Sairaanhitajien ammatilliset tiimipalaverit kerran viikssa. Kulutusmäärärahjen tehkas käyttö. Tiimipalaverit säännöllisesti kerran viikssa. Tavite tteutunut suunnitelman mukaan. Kuntuttavassa asumispalvelussa: Elämän eri sa-alueiden mnipulinen humiiminen kuntutujien kuntutussuunnitelmassa työryhmää ja Tuva- mittaria apuna käyttäen. Tuva- mittarin käyttö apuvälineenä hitsuunnitelmien laadinnassa tteutuu 100 % Tteutunut suunnitelman mukaan. Tuva-mittarin lisäksi hyödynnetty keskusteluja kuntutujan ja maisten kanssa sekä työryhmän ammattitaita. Työpajatiminnan uudet palveluavaukset työelämään Ikäihmisten arjen aputiminta Vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työkykyisyyden kartitukset Uusia asiakkuuksia >5 Kartituksia <5 Tteutunut. Arjen apu- asiakkuuksia 6 Tteutunut. Kartituksia tehty 4 Kuntutuspalvelut Kuntutuspalvelujen lähiesimiehenä timi Riitta Lautamies. Fysiterapiahenkilöstöön kuuluu kunthitaja ja neljä fysiterapeuttia. Fysiterapiapalvelut tteutettiin pääsääntöisesti kunnan mana timinatana. Puhe- ja timintaterapia sekä lymfaterapia sen sijaan tteutuivat kknaisuudessaan stpalveluina. Fysiterapiapalveluja tutettiin yksilöterapiana, palveluasumisen ktikäynteinä, sastfysiterapiana (Virlahden vudesast, Villinrannan Alatupa ja Sinisiipi, Kunilan Myllytupa) ja ryhmätimintana sekä kti- ja veteraanikuntutuksena. Kaikille veteraaneille tehtiin ktikäynteinä timintakykykartitukset ja sa veteraanikuntutuksesta hidettiin mana timintana. Ktikuntutukseen lutiin timintamalli ja ktikuntutus päästiin pienimutisesti alittamaan syyskaudella. Lisäksi ktikäynteinä tehtiin 74

kdinmuutstöiden ja apuvälinetarpeen arviinteja. Yksilöfysiterapiakäyntejä tteutui 1464 kpl, keskimäärin 2,5 käyntiä/asiakas. Yksilökäynnit lisääntyivät edellisvudesta. Lyhytaikaisen kuntutuksen fysiterapiakäyntejä tteutui Kunilan Myllytuvalla 312 kpl, Villinrannan Sinisiivessä 24 kpl ja Alatuvassa 86 kpl sekä vudesastkäyntejä Virlahden vudesastlla 446 kpl. Veteraanikuntutuksen ktikäyntejä tteutui 123 kpl ja muita ktikäyntejä 590 kpl. Ktikäynnit ja ktikuntutus lisääntyivät selvästi edellisvudesta suunnitelmien mukaisesti ja asiakkailta saatiin kiitsta uudesta timintamallista. Apuvälinelainauksia/-palautuksia tehtiin 1462 kpl. Fysiterapian ryhmätimintaa kehitettiin edelleen sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Asiakkaiden man hitvastuun vahvistamiseksi heitä pyrittiin siirtämään npeammin hjatuista ryhmistä matimiryhmiin. Vuden 2016 aikana tteutui 36 erilaista ryhmää, jtka kkntuivat yhteensä 1175 kertaa. Ryhmissä li käyntikertja yhteensä 5860 kpl ja sallistujia keskimäärin 5 henkilöä/ryhmäkerta. Ryhmien määrä pieneni edellisvudesta, mutta käyntikerrat ryhmissä pysyivät jkseenkin edellisvutisella taslla. Kevätkaudella Virlahden kuntsalitiminta järjestettiin väistötilissa entisessä nuristilassa ja allasryhmille stettiin ryhmäajat Palveluyhdistys Ratevalta. Ryhmien hjaus tapahtui mana timintana. Virlahden fysiterapiatilat ja kuntsali muutettiin peruskrjauksen valmistuttua Villinrannan palvelukeskukseen syyskuussa 2016. Syyskaudella myös allasryhmiä päästiin jatkamaan missa tilissa Villinrannan palvelukeskuksessa. Avfysiterapiaan pääsy tteutui suunnitellusti, dtusaika asiakkaan yhteydentsta fysiterapian alittamiseen li 0-2 viikka ja akuuttitilanteissa aika pystyttiin järjestämään jpa samalle päivälle. Asiakaspalautekyselyt tteutettiin tksena sekä yksilö- että ryhmäasiakkaille. Kyselyiden perusteella yli 90 % yksilö- ja ryhmäasiakkaista li tyytyväisiä saamaansa palveluun. Timintakykymittaukset tehtiin kaikille ryhmäasiakkaille ja pääsääntöisesti kaikille yksilöasiakkaille. Paikallisesti yhteistyötä kehitettiin edelleen Kaakn kaksikn ktihidn sekä liikuntatimen ja liikuntaneuvntahankkeen (mm. yhteispalaverit, tiljen yhteiskäyttö, ryhmätiminta, ktikuntutus) sekä seudullisesti Etelä-Kymenlaaksn alueen avfysiterapian, vanhustyön sekö neurlgisen kuntutushenkilöstön kanssa säännöllisissä yhteistyöpalavereissa. Ktkan kaupungin hallinnimaan alueelliseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien TULES -kulutukseen (v. 2015-2016) sallistui kaksi fysiterapeuttia. Kulutuksen tavitteena li yhtenäistää alueelliset terapiakäytännöt selkä-, niska- ja lkaptilaille. Kuntutuspalvelujen esimies sallistui Kymenlaaksn Sten Kuntutuspalvelujen valmistelutyöryhmän työhön. Ptilastietjärjestelmä Effican Kunt -apuvälinejärjestelmä saatiin 1,5 vuden taun jälkeen käyttöön kesällä 2016 ja apuvälinekirjaukset lähes ajantasalle vuden lppuun mennessä. Apuvälinevarastjen sekä alkuvuden lainausten ja palautusten kirjaaminen takautuvasti aiheutti fysiterapiahenkilöstölle paljn ylimääräistä työtä. Henkilöstön hyvinvinnin tukemiseksi järjestettiin säännöllisesti viikkpalaverit sekä vusittaiset kehityskeskustelut. Lisäksi henkilöstö sallistui terapiataitja ylläpitävään ja kehittävään täydennyskulutukseen sekä työhyvinvintikulutukseen. Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Fysiterapiapalvelujen vaikuttavuus Henkilöstön hyvinvinti Asiakastyytyväisyys Ennaltaehkäisevä timinta, näyttöön perustuvan fysiterapian tteutuminen, fysiterapiapalvelujen suuntaaminen paikallista tarvetta vastaavaksi Työssä jaksaminen, työn ja työyhteisön kehittäminen, ammattitaidn ylläpitäminen Fysiterapia- ja apuvälinepalvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi Yhteistyö eri timijiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti. Timintakykymittareiden hyödyntäminen ja tutkittuun tietn perustuvan terapian tteuttaminen. sairauspissaljen miniminti, täydennyskulutus 5 pv/hlö/v, kehityskeskustelut 1x/v, sastpalaverit 1x/vk Asiakaspalautteiden kerääminen sekä yksilö- että ryhmäasiakkailta, tavitetas: asiakastyytyväisyys 80% Paikallinen ja seudullinen yhteistyö tteutui. Timintakykymittaukset pääsääntöisesti kaikille ryhmä- ja yksilöasiakkaille. Sairauspissalt 5,8 pv/hlö, täydennyskulutus 6,4 pv/hlö, kehityskeskustelut 100%, säännölliset sastpalaverit 1x/vk Tteutui. Asiakastyytyväisyys >90% 75

Erikissairaanhit Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä Careassa n käytössä tutelaskutusmalli, jhn sisältyy kalliin hidn tasausjärjestelmä. Miehikkälän erikissairaanhidn ment kasvivat selvästi edellisestä vudesta ja Virlahden ment laskivat. Miehikkälän kaikki tteutuneet erikissairaanhidn ment livat kalliin hidn tasauksen jälkeen 2.676.659 (v. -15: 2.266.235 ) ja Virlahden kustannukset livat 3.833.542 (v.-15: 3.959.449 ). Kustannuksiin sisältyvät myös valinnanvapaudesta jhtuvat kustannukset Carean ulkpulisessa erikissairaanhidssa. Valtakunnallisen tilastn mukaan v. 2015 erikissairaanhidn asukaskhtaiset kustannukset livat kk maassa 1.209 /asukas, Kymenlaaksssa 1.307 /asukas, Miehikkälässä 1.093 /as ja Virlahdella 1.183 /as, eli Kaakn kaksikn erikissairaanhidn kustannukset alittivat Kymenlaaksn keskiarvn ja livat Kymenlaaksn kunnista alhaisimpia ikääntyneestä väestörakenteesta ja krkeasta sairastavuudesta hulimatta. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Erikissairaanhidn kustannukset tteutuneen käytön mukaiset kustannukset /asukas Kustannukset alle Etelä- Kymenlaaksn keskitasn Tteutunut 350 Terveydenhult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 354 958 295 700 0 295 700 369 578,18-73 878,18 125,00 Maksututt 571 300 562 700 0 562 700 607 269,46-44 569,46 107,90 Tuet ja avustukset 16 606 18 600 0 18 600 29 970,50-11 370,50 161,10 Muut timintatut 8 369 8 700 0 8 700 6 705,47 1 994,53 77,10 Timintatutt yhteensä 951 234 885 700 0 885 700 1 013 523,61-127 823,61 114,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -1 783 628-1 698 600 0-1 698 600-1 287 600,29-410 999,71 75,80 Henkilöstökrvauks 44 413 8 000 0 8 000 30 309,00-22 309,00 378,90 Eläkekulut -302 694-288 800 0-288 800-250 563,35-38 236,65 86,80 Muut henkilösivu -90 083-95 800 0-95 800-82 568,40-13 231,60 86,20 Palvelujen stt -4 951 240-5 124 500 0-5 124 500-5 064 230,64-60 269,36 98,80 Ostt tilikauden -468 463-428 700 0-428 700-404 373,80-24 326,20 94,30 Muut timintakulut -116 481-136 200 0-136 200-115 999,84-20 200,16 85,20 Timintakulut yhteensä -7 668 177-7 764 600 0-7 764 600-7 175 027,32-589 572,68 92,40 TOIMINTAKATE -6 716 943-6 878 900 0-6 878 900-6 161 503,71-717 396,29 89,60 Suunn.mukaiset pi -762-800 0-800 -761,76-38,24 95,20 TILIKAUDEN TULOS -6 717 705-6 879 700 0-6 879 700-6 162 265,47-717 434,53 89,60 76

350 Terveydenhult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 Myyntitutt 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 Timintatutt yhteensä 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -326-600 0-600 -432,03-167,97 72,00 Sisäiset henkilöstöp -13 066-14 000 0-14 000-11 263,27-2 736,73 80,50 Sisäiset tall hall p -24 158-21 300 0-21 300-18 686,56-2 613,44 87,70 Sisäiset muut palvel -4 963-2 400 0-2 400-7 484,07 5 084,07 311,80 Palvelujen stt -42 514-38 300 0-38 300-37 865,93-434,07 98,90 Sisäinen muu materia -352-200 0-200 -378,10 178,10 189,10 Ostt tilikauden -352-200 0-200 -378,10 178,10 189,10 Sisäiset rakennusten -102 874-128 800 0-128 800-102 376,00-26 424,00 79,50 Muut timintakulut -102 874-128 800 0-128 800-102 376,00-26 424,00 79,50 Timintakulut yhteensä -145 740-167 300 0-167 300-140 620,03-26 679,97 84,10 TOIMINTAKATE -120 213-145 300 0-145 300-108 466,95-36 833,05 74,70 77

30 Ssiaali- ja terveysltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis. ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 8 385 050 8 604 900 0 8 604 900 8 159 609,27 445 290,73 94,80 Maksututt 1 672 583 1 572 300 0 1 572 300 1 836 031,88-263 731,88 116,80 Tuet ja avustukset 350 945 378 600 0 378 600 302 929,13 75 670,87 80,00 Muut timintatut 52 430 49 100 0 49 100 39 980,19 9 119,81 81,40 Timintatutt yhteensä 10 461 007 10 604 900 0 10 604 900 10 338 550,47 266 349,53 97,50 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkit -7 073 818-6 902 400 0-6 902 400-6 778 570,55-123 829,45 98,20 Henkilöstökrvauks 129 917 16 000 0 16 000 136 963,81-120 963,81 856,00 Eläkekulut -1 228 973-1 187 600 0-1 187 600-1 198 354,79 10 754,79 100,90 Muut henkilösivu -362 421-388 800 0-388 800-391 684,83 2 884,83 100,70 Palvelujen stt -7 383 039-7 647 000 0-7 647 000-7 643 617,74-3 382,26 100,00 Ostt tilikauden -690 059-638 400 0-638 400-626 818,00-11 582,00 98,20 Avustukset -1 234 089-1 301 700 0-1 301 700-1 067 813,69-233 886,31 82,00 Muut timintakulut -310 873-341 900 0-341 900-380 884,71 38 984,71 111,40 Timintakulut yhteensä -18 153 355-18 391 800 0-18 391 800-17 950 780,50-441 019,50 97,60 TOIMINTAKATE -7 692 348-7 786 900 0-7 786 900-7 612 230,03-174 669,97 97,80 Suunn.mukaiset pi -5 457-900 0-900 -4 997,11 4 097,11 555,20 TILIKAUDEN TULOS -7 697 805-7 787 800 0-7 787 800-7 617 227,14-170 572,86 97,80 30 Ssiaali- ja terveysltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 Myyntitutt 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 Timintatutt yhteensä 25 527 22 000 0 22 000 32 153,08-10 153,08 146,20 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal -3 835-4 600 0-4 600-3 632,41-967,59 79,00 Sisäiset ravitsemusp -8 780-8 000 0-8 000-8 680,90 680,90 108,50 Sisäiset henkilöstöp -76 458-81 400 0-81 400-64 519,63-16 880,37 79,30 Sisäiset tall hall p -54 361-47 300 0-47 300-43 143,96-4 156,04 91,20 Sisäiset muut palvel -6 897-3 400 0-3 400-13 107,17 9 707,17 385,50 Palvelujen stt -150 331-144 700 0-144 700-133 084,07-11 615,93 92,00 Sisäinen muu materia -1 689-1 600 0-1 600-2 569,30 969,30 160,60 Ostt tilikauden -1 689-1 600 0-1 600-2 569,30 969,30 160,60 Sisäiset rakennusten -273 594-316 100 0-316 100-332 547,00 16 447,00 105,20 Muut timintakulut -273 594-316 100 0-316 100-332 547,00 16 447,00 105,20 Timintakulut yhteensä -425 615-462 400 0-462 400-468 200,37 5 800,37 101,30 TOIMINTAKATE -400 087-440 400 0-440 400-436 047,29-4 352,71 99,00 78

2.3 SIVISTYSTOIMI Timialasta vastaa sivistystimenjhtaja-rehtri Auli Hyttinen 2.3.1. Sivistyslautakunta Tehtävä Sivistystimi järjestää lainmukaista esi-, perus- ja luki-petusta, vapaata sivistystyötä, kirjastpalveluita sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita Kaaknkaksikn palvelualueella. Kaikille matkustajille tarkitetun avimen jukkliikenteen järjestäminen ei le kuntien lakisääteinen tehtävä, mutta kunnat vivat man harkintansa mukaan sallistua sen rahitukseen, suunnitteluun ja järjestämiseen. Sivistyslautakunnan tulsalueet vat: 400 Hallint 410 Peruskulut 420 Luki 430 Vapaa sivistys 440 Jukkliikenne 450 Kirjast 460 Kulttuuritimi 470 Liikuntatimi 480 Nuristimi Sivistyslautakunta - kkuksia 9 Osallistuminen kkuksiin Permant Reetta Puheenjhtaja 8 Timperi Päivi Varapuheenjhtaja 8 Hanski Kai Jäsen 9 Lavnen Kati Jäsen 8 Oikarinen Petri Jäsen 7 Rantala Rpe Jäsen 5 Rökman-Pakkanen Virpi Jäsen 6 Hurtta Tarm Jäsen 6 Kukka Katja Varajäsen 0 Tikka Jukka Varajäsen 0 Niemelä Juni Varajäsen 0 Takanen Heidi Varajäsen 0 Hyttinen Martti Varajäsen 0 Patjas Kati Varajäsen 0 Varjakski Jaakk Varajäsen 2 Liikkanen Satu Varajäsen 0 Hyttinen Auli Esittelijä, sihteeri 9 Rasi Sari Asiantuntija 6 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 8 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 1 Hallikainen Jukka Khall edustaja, Miehikkälä 2 Kivelä Aleksi Khall varaedustaja, Miehikkälä 1 Ukkla-Parnen Sisk Khall edustaja, Virlahti 8 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 2 Halnen Kaija Vs.kunnanjhtaja, Miehikkälä 2 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 79

Sivistystimen henkilöstö Sivistystimenjhtaja-rehtri vastaa tulsalueista 400-450 ja vapaa-aikapalvelupäällikkö tulsalueista 460-480. Lisäksi alakulujen kulunjhtajat vastaavat masta yksiköstään. Sivistystimessa työskentelee klme vakituista timistsihteeriä. Virjen kulussa n työskennellyt sa-aikainen määräaikainen timisttyöntekijä. Sivistystimen hallint (400) Tavite Sivistystimen eri palveluissa säilytetään nykyinen palvelutas. Sekä Miehikkälän että Virlahden nykyinen kuluverkk n humiitu. Valmistavan lukan petusta jatketaan tarvittaessa. Opetuksen tdellinen tarve selviää kevään ja kesän aikana. Peruspetuslain mukainen erityispetus pyritään tarjamaan kaikilla kuluilla. Talusarvissa n humiitu uuden peruspetuksen ja lukin uuden petussuunnitelman suunnittelutyö ja pettajien täydennyskulutustarve. Kulujen timintasuunnitelmiin sisältyy Liikkuvan kulun idea ja se n humiitu talusarvissa. Virlahden lukin yhteistyö Harjun kanssa jatkuu. Yhteistyö Miehikkälän ja Virlahden yläkulujen välillä jatkuu yhteisten pettajien salta. Jukkliikenteessä turvataan vähintään valtakunnallisten palvelutastavitteiden mukainen tteutuminen. Keskeiset jukkliikennelinjat pyritään säilyttämään yhteishankintana Ely:n kanssa tai kuntien mana hankintana. Kirjastpalvelut jatkuvat kahdessa yksikössä ja neljän virkailijan vimin. Talusarvissa n humiitu Haminan kanssa tekeillä leva stpalveluspimus kirjastalan asiantuntijapalveluista. Kulttuuritimessa panstetaan kummankin kunnan salta lasten ja nurten kulttuurikasvatussuunnitelman käytännön tteutukseen ja Virlahden salta lisäksi Kaakn kamarimusiikki -tapahtuman jatkuvuuteen. Liikuntatimessa keskitytään kuntalaisten terveysliikunnan lisäämiseen liikuntaneuvntatiminnan avulla ttaen humin kaikki ikäryhmät. Nuristiminnan kautta työllistetään nuria nurten työpajalle ja panstamalla nurten kesätyöllistämiseen. Nuristilatimintaa järjestetään klmessa eri timipisteessä. Vuden 2016 sivistystimen talusarviehdtuksessa henkilöstöment yhteensä vat vähentyneet 3,8 % edelliseen vuteen verrattuna. Kiinteistöjen ylläpitkustannukset khdennetaan aiheuttamisperiaatteella eri timialille ja yksiköille ja ne tetaan humin sisäisinä vukrina lpullisessa talusarvissa. Kustannukset eivät sisälly lautakunnalle esitettyyn talusarvilaskelmaan. Samin sisäiset henkilöstö- ja talushallinnn palvelut eivät sisälly talusarviehdtukseen. Timinta Hallinnn taludelliset tavitteet ja tteutuma: Tavitteiden määrittely: Mittari Tavite 2016 Tteutuma Sivistystimen hallinnn nettkustannukset Nettkustannukset Kustannukset vat v. 2016 302 v. 2016 livat Vi+Mi yht. 159.474,81 /ppilas enintään 241 /ppilas -Virlahti 61,6% = 101.129,84 v. 2015 277 -Miehikkälä 38,4% = 58.344,97 sisäiset mukana luvuissa ppilaita kaikissa kuluissa yhteensä 528 (v. 2016) Sisäinen valvnta Sisäiseen valvntaan tulee kiinnittää entistä tarkempaa humita. Keskeistä n nudattaa hyviä hallinttapja ja nudattaa yleisiä ja paikallisia hjeita. Keskeistä n turvata kunnan rli ja suudet eri tilanteissa ja välttää riskit. Yhteistyö IT-paveluissa n jatkunut ICT-Kymin kanssa. 80

400 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -55 121-47 000 0-47 000-58 344,97 11 344,97 124,10 Timintakulut yhteensä -55 121-47 000 0-47 000-58 344,97 11 344,97 124,10 TOIMINTAKATE -55 121-47 000 0-47 000-58 344,97 11 344,97 124,10 Suunn.mukaiset pi -63-100 0-100 -62,52-37,48 62,50 TILIKAUDEN TULOS -55 183-47 100 0-47 100-58 407,49 11 307,49 124,00 400 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -653-700 0-700 -654,84-45,16 93,50 Sisäiset tall hall p -479-400 0-400 -274,80-125,20 68,70 Palvelujen stt -1 132-1 100 0-1 100-929,64-170,36 84,50 Timintakulut yhteensä -1 132-1 100 0-1 100-929,64-170,36 84,50 TOIMINTAKATE -1 132-1 100 0-1 100-929,64-170,36 84,50 Peruskulut (410) Tavite Kaakn kaksikn kulut pyrkivät tarjamaan ppilailleen mnipulisen ppimisympäristön sekä taskkaat materiaalit ja välineet. Kaikilla kuluilla tteutetaan peruspetuksen perusteiden mukaista petusta ja erityispetusta ja tukea. Timinta Kaakn kaksikn kuluverkk säilyi vunna 2016 ennallaan. Alueella timii viisi alakulua: Klamila, Virjki, Kirknkylä, Muurikkala ja Suur-Miehikkälä sekä kaksi yläkulua: Virlahden yläkulu ja Miehikkälän kulu. Kirknkylän kulu timi kk vuden uusissa tilissa. Yläasteen ja lukin pettajat pettavat mlempien kuntien alueella sekä Harjun ppimiskeskuksessa. Maahanmuuttajappilaiden ktutumista ja kuluvalmiuksia valmistavan lukan jälkeen n pyritty tukemaan syksystä 2016 alkaen S2- kielen petuksella ppilaiden ktikuluissa. Opetuksella n tuettu sumen kielen kehitystä. Opetukseen n keväällä ja syksyllä sallistunut yhteensä 19 ppilasta (5 Miehikkälästä ja 14 Virlahdelta). Erityispetusta n järjestetty kaikilla kuluilla. Erityispettajia n llut 4+1 kiertävä. Ostpalvelua Haminasta tai Ktkasta ei le käytetty. Kulujen kuraattripalvelut siirtyivät vuden 2016 aikana ssiaali- ja terveystimelle. Psyklgipalvelut järjestettiin vuden 2016 aikana stpalveluna. Syksystä alkaen Kaakn kaksikssa työskenteli yksi kulukuraattri. 81

Alakulut: ppilaat pett. avust. 2014-15 2015-16 2016-17 2014-15 2015-16 2016-17 2014-15 2015-16 2016-17 Klamilan kulu 64 58 59 4 4 4 2 3 3 Virjen kulu 163 164 148 10 10 10 7 9 8 Kirknk.kulu 63 53 58 5 5 4 2 2 2 Muurikkalan kulu 25 22 19 2 2 2 1 1 1 Suur-Mieh. kulu 36 35 33 3 3 3 1 1 1 Erityispettajat 3 3 3 Yhteensä 351 332 317 27 27 26 13 16 15 Yläkulut: ppilaat pett. avust. 2014-15 2015-16 2016-17 2014-15 2015-16 2016-17 2014-15 2015-16 2016-17 Virlahti 91 88 104 17 19 19 1 1 1 Miehikkälä 54 65 60 6 6 6 1 1 1 Erityispettajat 2 2 2 Yhteensä 145 153 164 25 27 27 2 2 2 Virlahden luki 38 38 52 4 4 4 0 0 0 KAIKKI YHT. 534 523 533 56 58 57 15 18 17 Kulujen kehittäminen Kulujen ajankhtainen teema vunna 2016 li edelleen kulujen tiet- ja viestintätekniikka; kuluissa levat laitteet ja niiden käyttö petuksessa ja ppimisessa. Opettajien tukena tvt-asiissa n työskennellyt prjektityöntekijänä tvt-mentri. Sähköisten y-kkeiden salta tukea n saatu myös ICT- Kymiltä. Vuden 2016 pettajien täydennyskulutus tteutui ves-kulutuksena ja yksittäisten pettajien maehtisena kuluttautumisena sekä muun henkilökunnan man alan täydennyskulutuksena. Kulutus khdistui uudistuvaan petussuunnitelmaan, jka tettiin käyttöön alakulujen salta 2016 syksystä. Opetussuunnitelman suunnittelussa Kaakn kaksikn kulujen pettajat tekivät yhteistyötä Pyhtään kulujen pettajien kanssa. Oppilaiden sallisuutta pyrittiin kehittämään sekä kulu- että kuntataslla. Yläkulujen ja lukin ppilaskunnat kkntuivat säännöllisesti ja nuristiljen talkkukset edistävät nurten vaikuttamista ja nurten esiintumien asiiden humiimista päätöksentessa. Syksyllä 2016 Miehikkälässä valmisteltiin nurisvaltuusttimintaa. KIVA-kulu -malli n edelleen käytössä kaikissa Kaakn kaksikn kuluissa. Timinta muuttui maksulliseksi ja kuluilla timinta phjautuu aiempaan materiaaliin ja juurtuneeseen timintakulttuuriin. 4H-yhdistys järjesti Miehikkälän ja Virlahden 9- lukkalaisille ajkrtti työelämään -kulutuksen. Nurten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen erityistä humita kiinnitettiin peruspetuksen päättävien ppilaiden jatk-piskelupaikan saamiseen. Liikkuva kulu -hanketta edistettiin kskien kaikkia kuluja. Maahanmuuttajappilaiden ppimisen edellytysten parantamiseksi järjestettiin mm. venäjän kielen kerhja Virjen kululla (kerhlaisia 13), Kirknkylän kululla (kerhlaisia 5). Sivistystimi n sallisena mniammatillisessa työryhmässä ja kulujen ja ppilaiden hyvinvinti n sa Kaakn kaksikn kuntien lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmaa. Uusi kuntakhtainen ppilas- ja piskeluhultsuunnitelma liittyy kuntien lasten- ja nurten hyvinvintisuunnitelmaan ja päivitetään sen yhteydessä. 82

Kulutimen tavitteet ja niiden tteutuminen Tavitteet Mittari Tteutuma 2015 Tavite 2016 Tteutuma 2016 Timinnalliset Opettajien määrä henkilöä / Mi 17,0 (ka) 16,5 (ka) henkilöä / Vi 36,0 (ka) 37,0 (ka) Oppilaiden määrä ppilasta/pettaja, Mi 10,38 10,45 ppilasta/pettaja, Vi 8,72 8,39 Oppilasmäärät yht. henk.yht. syksy, Mi 175 (ka. 176,5) yli 20 pp. 170 (ka 172,5) kaikissa henk.yht. syksy, Vi 310 (ka. 314,0) alueen 311 (ka 310,5) kuluissa Kuljetusppilaat ppilaat, Mi 95,0 (ka) 92,0 (ka) ppilaat, Vi 147,0 (ka) 148,5 (ka) Taludelliset sis. sisäiset erät sis. sisäiset erät Oppilaskhtaiset kustannukset kuluittain, ilman kuljetuksia Nettkulut/, Mi (sis. sisäiset erät) Yhteensä: Kirknkylä: 8735,43 enintään 7436 / ppilas Yhteensä: Kirknkylä: 7873,17 Muurikkala: 8049,42 Suur-Miehikkälä: 6536,83 Muurikkala: 9617,65 Suur-Miehikkälä: 6999,60 Yläaste: 10191,10 Yläaste: 9006,95 Erityispetus: 825,78 Erityispetus: 824,23 Nettkulut/, Vi (sis. sisäiset erät) Kulukuraattri 0 Kulukuraattri: 0 Kulupsyklgi 6,09 Yhteensä: Klamila: 7406,19 Kulupsyklgi: 37,50 Yhteensä: Klamila: 7538,76 Virjki: 6265,99 Virjki: 6388,87 Yläaste: 9120,65 Yläaste: 8270,16 Erityispetus: 682,67 Kulukuraattri: 121,27 Kulupsyklgi 17,78 Erityispetus: 628,86 Kulukuraattri: 15,42 Kulupsyklgi: 25,65 Kulukuljetuskustannukset yhteensä Kuljetuskustannukset kulj.ppilasta khti yhteensä Kaikki peruspetuskustannukset ilman kuljetusta yhteenä Mi 236 754,09 (jsta sis. 707,20) yhteensä Vi 419 687,20 (jsta sis. 1796,93) /kulj.ppilas 2 712,57 enintään 2 372 / kuljetusppilas yhteensä Mi 1 763 795,12 (jsta sis. 428 379,07) yhteensä Vi 2 697 876,71 (jsta sis. 596 407,69) 286 236,34 (jsta sis. 230,48) 455 298,07 (jsta sis. 646,95) 3 083,30 1 649 729,66 (jsta sis. 375 442,92) 2 586 938,55 (jsta sis. 560 443,78) 83

Iltapäiväkerhtiminta Tavite Kaakn kaksikn kaikilla kuluilla järjestetään hjattua ja laadukasta iltapäiväkerhtimintaa kaikille 1-2 lukkalaisille ja kaikille erityisppilaille tarpeen mukaan. Timinta Kaikilla kuluilla n kulunkäyntiavustajien vetämää aamu- ja iltapäiväkerhtimintaa. v. 2016 kerhihin sallistui 1-2 lukkalaisia keskimäärin 45,0 ppilasta. Sivistyslautakunta vahvistaa keväällä iltapäiväkerhtiminnan hinnan. Vunna 2016 iltapäiväkerhjen kustannukset livat Virlahdella 63.691,80 (jsta sisäiset 20.784,28 ). Vunna 2015 vastaavat luvut livat 82.442,34 (jsta sisäiset 21.116,00 ). Miehikkälässä kustannukset livat 20.099,21 (jsta sisäiset 2.674,52 ) ja vunna 2015 29.337,10 (jsta sisäiset 2.329,46 ). Syyskaudella 2016 myös Muurikkalan kululla järjestettiin IPtimintaa. Osallistujat / IP-timinta v. 2015 v. 2016 Klamila 7,0 7,0 Virjki 26,5 21,5 Kirknkylä 9,5 7,5 Muurikkala 0,0 1,0 Suur-Miehikkälä 10,5 8,0 Yhteensä 53,5 45,0 Nettkustannukset / IP-sallistuja v. 2015 v. 2016 sisäiset mukana sisäiset mukana Klamila 1 672,54 1 688,37 Virjki 2 669,23 2 412,71 Kirknkylä *) 972,27 1 237,20 Muurikkala 0,00 1 774,42 Suur-Miehikkälä *) 948,49 1 478,73 *) tässä ei le humiitu AP/IP-valtinsuutta 410 Peruskulut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -1 716 309-1 700 400 76 000-1 624 400-1 714 386,83 89 986,83 105,50 Muut timintakulut -284 240-237 700 0-237 700-218 480,00-19 220,00 91,90 Timintakulut yhteensä -2 000 549-1 938 100 76 000-1 862 100-1 932 866,83 70 766,83 103,80 TOIMINTAKATE -2 000 549-1 938 100 76 000-1 862 100-1 932 866,83 70 766,83 103,80 410 Peruskulut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -15 614-16 800 0-16 800-15 257,81-1 542,19 90,80 Sisäiset tall hall p -7 437-6 400 0-6 400-5 806,29-593,71 90,70 Palvelujen stt -23 051-23 200 0-23 200-21 064,10-2 135,90 90,80 Sisäiset rakennusten -284 240-237 700 0-237 700-218 480,00-19 220,00 91,90 Muut timintakulut -284 240-237 700 0-237 700-218 480,00-19 220,00 91,90 Timintakulut yhteensä -307 291-260 900 0-260 900-239 544,10-21 355,90 91,80 TOIMINTAKATE -307 291-260 900 0-260 900-239 544,10-21 355,90 91,80 84

Luki (420) Tavite Virlahden luki n yleisluki, jka pienenä lukina antaa yksilöllistä petusta ja tukea ja hyvät jatkpintkelpisuudet. Luki timii yhteistyössä Harjun ppimiskeskus Oy:n kanssa tarjten tisen asteen kaksistutkintmahdllisuuden. Kaikille lukin piskelijille tarjtaan käyttöön kannettavat tietkneet piskelun ajaksi. Opiskelijiden kulumatkat krvataan, kun ne ylittävät 5 km. Timinta Lukissa piskeli 45 piskelijaa (keväällä 38 ja syksyllä 52) ja lisäksi Harjun piskelijita n. 10 henkilöä. Lukin salta valmistautuminen sähköisten y-kirjitusten alkaminen n ajankhtainen asia ja vaatii käytännön suunnittelua. Syksyllä 2016 lukissa tettiin käyttöön uusi petussuunnitelma. Kaksistutkinnn surittavien piskelijiden salta yhteistyö Harjun ppimiskeskuksen kanssa säilyi ennallaan. Luki-pinnt alitti syksyllä 2016 5 Harjun ppimiskeskuksen piskelijaa. Lppuvudesta käynnistyi suunnittelu yhteistyön mnipulistamisesta Harjun kanssa. Tullin Harju tarjaa asumisen, ruan ja tallipaikan lukin tuleville piskelijille. Tavitteet ja tteutuma: Tavitteet Mittari Tteutuma 2015 Tavite 2016 Tteutuma 2016 Taludelliset sisäiset mukana sisäiset mukana sisäiset mukana Oppilaskhtaiset kustannukset nett /piskelija 18.107,20 15.404,44 16.217,50 (Ilman Harjun piskelijita) Lukin nettment yhteensä /vusi 688.073,52 (jsta sisäiset 154.322,21 ) 693.200 729.787,71 (jsta sisäiset 127.011,76 ) Em.menihin sisältyvät kuljetuskustannukset Yhteensä/vusi 21.741,65 25.000 36.021,70 85

Vapaa sivistys (430) Tavite Yleissivistävää aikuiskulutusta antaa stpalveluna Haminan kansalaispist ja musiikkialan kulutusta Ktkan seudun musiikkipist. Kustannukset saavat kansalaispistn salta lla Kaakn kaksikn alueen palveluista enintään 35 000 Virlahden kunnalle ja 22 000 Miehikkälän kunnalle ja musiikkipistn salta Virlahden kunnalle enintään 14 000 ja Miehikkälän kunnalle 10 000. Haminan kansalaispistn ja Ktkan Seudun musiikkipistn timinta ja tteutuma: Haminan kansalaispist sisäiset mukana sisäiset mukana v.2015 v.2016 Virlahti: Opetustunteja sastittain, kevät 777 651 syksy 672 638 Opiskelijita sastittain, kevät 206 173 syksy 203 203 Tteutuneet nettment 28 125 29 468 Miehikkälä: Opetustunteja sastittain, kevät 559 520 syksy 483 472 Opiskelijita sastittain, kevät 159 152 syksy 170 161 Tteutuneet nettment 23 150 24 604 Ktkan Seudun musiikkipist Tteutuneet nettkustannukset Virlahti (kevät 18pp, syksy 17pp) 16 070 15 625 Miehikkälä (kevät 13pp, syksy 17pp) 12 065 13 400 430 Vapaa sivistys Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -35 215-32 300 0-32 300-38 004,28 5 704,28 117,70 Timintakulut yhteensä -35 215-32 300 0-32 300-38 004,28 5 704,28 117,70 TOIMINTAKATE -35 215-32 300 0-32 300-38 004,28 5 704,28 117,70 430 Vapaa sivistys Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -160-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 Palvelujen stt -160-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 Timintakulut yhteensä -160-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 TOIMINTAKATE -160-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 86

Jukkliikenne (440) Tavite Timivan, säilytettävän jukkliikennelinjastn rakentaminen työssäkäynti- ja piskeluyhteyksien näkökulmasta n llut suunnittelussa tavitteena. Timinta Seutulippuliikenteen khdalla jatkuu kehitys, jnka mukaisesti valti siirtää järjestämis- ja kustannusvastuuta enenevässä määrin kunnille. Valtakunnallinen jukkliikenteen muuts tuli vimaan v. 2014. Muutksen vaikutus näkyi mm. jukkliikenteen järjestäminen yhdessä ELY-keskuksen kanssa päättyi ja erityisesti Miehikkälän kahden jukkliikennelinjan kustannukset vyöryttyivät kulukuljetusten kustannuksiksi. Jukkliikenteen kustannukset vat lleet vunna 2016 Virlahdella 23.712,83 (jsta sisäiset 1.061,65.) ja Miehikkälässä 15.080,40 (jsta sisäiset 230,48 ). Vunna 2015 vastaavat luvut livat Virlahdella 44.162,63 (jsta sisäiset 1.131,40 ) ja Miehikkälässä 19.407,94 (jsta sisäiset 285,20 ). Asiintiliikenne jatkui edelleen Virlahdella. Väinön lenkki -palveluliikenne jatkui edelleen mlemmissa kunnissa. Vaalimaalle suuntautuvan jukk- tai palveluliikenteen tarvetta seurataan. 440 Jukkliikenne Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -19 408-74 700 0-74 700-15 080,40-59 619,60 20,20 Timintakulut yhteensä -19 408-74 700 0-74 700-15 080,40-59 619,60 20,20 TOIMINTAKATE -19 408-74 700 0-74 700-15 080,40-59 619,60 20,20 440 Jukkliikenne Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -285-200 0-200 -230,48 30,48 115,20 Palvelujen stt -285-200 0-200 -230,48 30,48 115,20 Timintakulut yhteensä -285-200 0-200 -230,48 30,48 115,20 TOIMINTAKATE -285-200 0-200 -230,48 30,48 115,20 87

Kirjast (450) Tavite Kirjast n tiedn, sivistyksen ja kulttuurin tärkeä välittäjä ja kaikille avin laits. Kaakn kaksikn kirjasttimi tarjaa kuntalaisille mnipuliset mahdllisuudet tiedn hankintaan ja henkiseen virkistäytymiseen. Kirjastt tukevat kuntalaisten piskelua, elinkeinelämää ja harrastustimintaa sekä välittävät kulttuuria ja taidetta. Mnipulisen ja uudistuvan aineistkkelman lisäksi kirjast tarjaa asiakkailleen ammattitaitisen henkilökunnan palvelun. Virlahden ja Miehikkälän kirjastt kuuluvat Kymenlaaksn yleisten kirjastjen Kyyti-kirjastkimppaan. Kyyti-kirjastilla n yhteinen kirjastjärjestelmä sekä useita yhteisiä prjekteja ja työryhmiä. Talusarvin 2016 mukaan tavitteisiin pyritään seuraavasti: kirjastn kkelmat pidetään mnipulisina ja uudistuvina kirjastpalveluiden stspimukset Haminan kaupungin kanssa pidetään vimassa kehitetään kirjastjen tapahtumia ja tarjtaan asiakkaille ja yhteistyötahille tilja erilaisten tapahtumien järjestämiseen lisätään tiedtusta ja mainntaa kirjastjen timinnasta ja tapahtumista kirjastn tiettekniset laitteet pidetään ajanmukaisessa kunnssa ja uudistetaan tarpeen mukaan sallistutaan aktiivisesti Kyyti-kirjastjen yhteistyöhön ja hankkeisiin päivitetään henkilökunnan saamista sallistumalla erilaisiin kulutustilaisuuksiin haettu kirjastalan prjektirahitus saatetaan lppuun aikataulussa Timinta Kaakn kaksikn kirjastihin kuuluvat Virlahden ja Miehikkälän kirjastt. Kirjastautpalveluja ja kirjastautvirkailijan palveluja stetaan Haminan kaupungilta. Kirjastaut kiertää jka tinen viikk Virlahdella ja jka tinen Miehikkälässä kulujen lukuvuden ajan. Virlahdella kirjastautn pysäkkejä n klme, Miehikkälässä viisi. Kirjastautpalveluilla turvataan kaukana kiinteistä kirjastista levien asiakkaiden kuten Klamilan, Suur-Miehikkälän ja Muurikkalan kylien kirjastpalvelut. Vunna 2016 kirjastautn ajpäiviä li Virlahdella yhteensä 12 ja Miehikkälässä 16. Vuden 2016 alusta asiantuntijapalveluita n stettu Haminan kaupunginkirjastn kirjastpalveluiden esimieheltä keskimäärin kaksi tuntia viikssa. Kaakn kaksikn kirjastjen kaikki neljä kirjastvirkailijaa työskentelevät vakinaisessa työsuhteessa. Virlahden kirjastssa syksyllä 2014 käynnistynyt Liikuntavälinelainaam jatkaa edelleen timintaansa. Vuden 2016 aikana erilaisia liikuntavälineitä lainattiin 154 kertaa. Myös kirjjen vaihtpisteestä n tullut pysyvä ja kiitetty palvelu. Kaakn kaksikn kirjastt sallistuvat vunna 2016 aktiivisesti Kymenlaaksn kirjastjen yhteistimintaan. Huhtikuussa 2016 Kyyti-kirjastissa tettiin käyttöön uusi avimen lähdekdin Khakirjastjärjestelmä ja siihen liittyviä kulutuksia li vuden aikana lukuisia. Järjestelmän vaihdn yhteydessä kaikki Kyyti-kirjastt livat suljettuina kahden viikn ajan. Kaiken kaikkiaan henkilökunta sallistui vuden aikana erilaisiin kulutuksiin yhteensä 20,5 työpäivän verran. Näihin kuului Kha-kulutusten lisäksi mm. kirjallisuuskulutuksia ja kunnan järjestämiä kulutustilaisuuksia. Kaakn kaksikn kirjastt hakivat vunna 2015 kirjastalan prjektirahitusta Mdernit medialaitteet Kaakn kaksikn kirjastihin -hankkeelle. Etelä-Sumen aluehallintvirast myönsi hankkeeseen valtinavustusta 9 000 eura. Hanke tteutettiin aikataulussa ja sen avulla saimme hankittua kirjastihin mm. tablettitietkneita tiednhakukulutuksiin ja asiakaskäyttöön. Hankkeen puitteissa järjestettiin lisäksi mlemmissa kirjastissa yhteensä 4 medialaitekulutusta, jista tuli sallistujilta erittäin hyvää palautetta. Virlahden kirjastssa n vunna 2016 alkanut lukuvinkkipiiri ja kirjastn ktipalvelu. Mlemmissa kirjastissa järjestettiin syksyllä kaksi kulttuurikahvilatapahtumaa yhteistyössä Miä ite myö yhessäprjektin kanssa ja näitä n tarkitus jatkaa tulevaisuudessakin. Kirjavinkkarit Markku Kesti ja Meri Markus vierailivat syyskaudella kirjastissa ja vinkkasivat kirjja sekä ala- että yläkululaisille. Kaakn kaksikn kirjastjen Vuden kirjastnkäyttäjä valitaan vurvusina Virlahdella tai Miehikkälässä. Vunna 2016 li Miehikkälän kirjastn vur ja Vuden kirjastnkäyttäjäksi valittiin Henna Oikarinen. Kirjastissa n järjestetty vuden aikana useita tapahtumia. Näyttelyitä järjestettiin yhteensä 12. Vunna 2016 Kaakn kaksikn kirjastjen kknaislainaus li 72 990 lainaa, nusua edellisestä vudesta 4 %. Virlahdella lainaus laski 6,23 % ja Miehikkälässä nusi 17,36 %. Virlahdella lainja li 88

13,3 asukasta khden ja Miehikkälässä 14,5. Kävijämäärät laskivat Virlahdella 4,5 % ja nusivat Miehikkälässä 7,98 %. Kirjastn timinta pysyi yhteisen talusarvin puitteissa ja määrälliset tavitteet saavutettiin. Kirjastjen tapahtumat 2016 lukumäärä paikka sallistujat Satutunti 9 Virlahti 128 Satutunti 2 Miehikkälä 36 Kirjavinkkaus 4 Virlahti 146 Kirjavinkkaus 4 Miehikkälä 88 Oppilaiden kirjast-pastukset 2 Virlahti 31 Karjalainen tarinatuki 7 Virlahti 117 Lukupiirit 4 Virlahti 14 Lainan päivän tapahtuma 8.2. 1 Virlahti 85 Kirjailija Marjut Hjelt 1 Virlahti 7 Taiteilija Jaakk Liukknen 8.2. 1 Miehikkälä 9 Kirjastn Virlahti-viikn avajaiset 8.7. 1 Virlahti 84 Kulttuurikahvilat 25.8. ja 8.12. 2 Virlahti 50 Kulttuurikahvilat 25.8. ja 8.12. 2 Miehikkälä 63 Satupäivän lastentapahtuma 1 Miehikkälä 49 Senirit surffaa 1 Miehikkälä 6 Medialaitekulutukset 2 Virlahti 21 Medialaitekulutukset 2 Miehikkälä 16 Kirjailijavieraat 2.12. 3 Miehikkälä 40 Julukauden avajaiset 1 Miehikkälä 80 Kustannukset ja timinta / asukas Tavite Tteuma Aineistment / asukas 11 10,60 Henkilöstöment / asukas 25 25 Käynnit / asukas 7 7 Lainaus / asukas 14 14 450 Kirjast Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -119 778-105 100 0-105 100-97 355,33-7 744,67 92,60 Ostt tilikauden -66 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintakulut -8 683 0 0 0-12 986,00 12 986,00 0,00 Timintakulut yhteensä -128 526-105 100 0-105 100-110 341,33 5 241,33 105,00 TOIMINTAKATE -128 526-105 100 0-105 100-110 341,33 5 241,33 105,00 450 Kirjast Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -1 307-1 400 0-1 400-982,26-417,74 70,20 Sisäiset tall hall p -2 509-2 200 0-2 200-1 843,83-356,17 83,80 Palvelujen stt -3 816-3 600 0-3 600-2 826,09-773,91 78,50 Sisäiset rakennusten -8 683 0 0 0-12 986,00 12 986,00 0,00 Muut timintakulut -8 683 0 0 0-12 986,00 12 986,00 0,00 Timintakulut yhteensä -12 499-3 600 0-3 600-15 812,09 12 212,09 439,20 TOIMINTAKATE -12 499-3 600 0-3 600-15 812,09 12 212,09 439,20 89

Kulttuuri-, liikunta- ja nuristimi (460-480) Vapaa-aikatimen tavitteena n liikuntatimintaa järjestämällä edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvintia, nuristiminnan avulla parantaa nurten elinlja ja luda edellytyksiä sallistumiseen turvallisessa ympäristössä sekä kulttuuritiminnan myötä kasvattaa kuntalaisten henkistä hyvinvintia ja tukea tasapainista kehitystä. Vapaa-aikatimen tavitteet saavutetaan järjestämällä lasten ja nurten elämänhallintaa tukevia palveluja, lumalla edellytyksiä aktiivisen yhdistystiminnan lemassallle ja hulehtimalla aikuisväestön hyvinvintipalveluista. Kaakn kaksikn vapaa-aikatimen palveluksessa livat vunna 2016: vapaa-aikapalvelupäällikkö Sari Rasi liikunnanhjaaja Mia Saarilaaks, vurtteluvapaa 7.1.- 30.6. liikunnanhjaajan vurtteluvapaan sijainen Mark Sykkö vapaa-aikahjaaja Veli-Matti Ahnen, vurtteluvapaa 4.7.-30.12 vapaa-aikahjaajan vurtteluvapaan sijainen Taru Raiti nuristilavalvja (ppispimus) Erik Anttila liikuntaneuvntahankkeen työntekijä Sirpa Heinnen Ostpalveluspimusten mukaisesti palvelujen tuttamisesta vastasivat: Miehikkälän ktiseutu- ja matkailuyhdistys ry; Miehikkälän kulttuuripalvelut Satumatka Prductins; Kaakn kaksikn lastenkulttuuripalvelut Kaakn Kamarimusiikki ry; Kaakn Kamarimusiikki festivaali Kaakn Kunthit Oy; Erityisryhmien liikuntapalveluja Miehikkälän Mielenterveysyhdistys ry; Erityisryhmien liikuntapalveluja Palveluyhdistys Rateva ry; Erityisryhmien liikunta- ja tilapalveluja Etelä-Kymenlaaksn ammattippilaits; Nurten työpajapalvelut ja Etsivä nuristyö Kaaknkulman 4H-yhdistys; Nuristiljen kerh-hjaus Haminan kaupunki; Uimapetus Vuden aikana tehtiin lisäksi eri yhdistysten kanssa pienempiä yhteistimintaspimuksia yksittäisten timintjen tai tapahtumien järjestämiseksi. Vunna 2016 vietettiin Virlahden kunnan 680 -vutista juhlavutta. Vuden khkhta li Virlahti kantaatin, Maan ja meren rajalla, ensiesitys Virlahden kirkssa 13.7.2016. Vapaa-aikatimen timinnan painpistealueet vat lleet Lasten ja nurten hyvinvinti ja elämänhallinnan tukeminen Vapaan kansalaistiminnan aktivinti Aikuisväestön hyvinvintipalvelut Lasten ja nurten hyvinvinti ja elämänhallinnan tukeminen Virlahden ja Miehikkälän kunnat stavat Nuren työpajatiminnan Ekamin Rannikkpajilta ja timipisteenä n Virjelle sijaitseva Rajapaja. Virlahden nuristimen palkkamäärärahista n työllistetty kesätöihin yhteensä 16 nurta kunnan eri hallintkuntien timipisteisiin. Lisäksi eri yhteisöt vat saaneet yhteensä 15 nuren kesätyöllistämiseen avustusta kunnan nuristimelta. Työllistäminen hidetaan yhteistyössä Kaaknkulman 4H-yhdistyksen kanssa. Nurten vaikuttamismahdllisuudet vat tteutuneet kulujen ppilaskuntien kautta ja nuristililla Virjen Pleississä, Miehikkälän Kiwissä ja Klamilan Vintillä. Nuristimi krdini Kaakn kaksikn kulujen kerhtimintaa, jta järjestettiin kaikilla ala- ja yläkuluilla. Lasten ja nurten liikuntaa n edistetty timimalla yhteistyössä paikallisten seurjen ja muiden hallintkuntien kanssa. Kaakn kaksikn kulujen Liikkuva -kulu hankkeessa liikuntatimi n hitanut hanketiminnan krdinintia. Liikuntatimen hallinniman Liikuntaneuvnta -hankkeen khderyhmänä n llut tällä hankekaudella vahvasti lapset ja nuret. Kesäaikana järjestettiin lasten uimakuluja Kaakn kaksikn alueella levilla ulkrannilla. 90

Kaakn kaksikn Lasten ja nurten kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisia timenpiteitä n alitettu testaamaan ja tteuttamaan kaikissa ala- ja yläkuluissa. Lisäksi n kesällä järjestetty lapsille suunnatut kesätapahtumat Klamilassa Fish and Sul -tapahtumassa ja Suur-Miehikkälässä Pikkukylien pikkumarkkinilla. Ennaltaehkäisevää valistustyötä lapsille ja nurille n tteutettu edellisvusien tapaan. Vapaan kansalaistiminnan aktivinti Yhdistysten kanssa tapahtuva yhteistyö ja timinnan avustaminen vat tärkeä sa kunnallista timintaa. Yhdistystiminnan edellytysten luminen aktivi ja antaa kuntalaisille mahdllisuuden timia. Avustusmutja vat lleet timinta-, khde-, hjaus-, kulutus- ja liikuntapaikkjen kunnssapitavustukset. Yhdistyksien kanssa n slmittu yhteistimintatimintaspimuksia erilaisten tapahtumien ja timintjen järjestämiseksi. Aikuisväestön hyvinvintipalvelut Kaakn kaksikssa n tteutettu tänä vutta j klmatta vutta peräkkäin Liikuntaneuvnta -hanketta, jnka tarkituksena n saada terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt liikkumaan enemmän. Hankkeen pääkhderyhmä n vaihdellut vusittain, mutta perusperiaatteet vat säilyneet entisellään. Hanke tteutetaan yhteistyössä ss- ja terveystimen kanssa. Liikuntatimi n järjestänyt vuden aikana eri pulilla kuntia kuntsalitimintaa, kyläryhmiä ja erityisryhmäliikuntaa stpalveluilla. Kulttuuritimessa tehdään ktiseututyötä erilaisten tapahtumien mudssa. Ne järjestetään yhteistyössä paikallisten ktiseutu-, kylä-, ja kulttuuriyhdistysten kanssa. Tällä timinnalla pyritään edesauttamaan kuntalaisten yhteisöllisyyttä, ssiaalista kanssakäymistä ja yhdessä tekemisen tärkeyttä. Yksi näkyvimmistä tapahtumista n llut Kaakn Kamarimusiikki, jka timi nyt ensimmäistä vutta yhdistysvetisena timintana. Muuta Timimalla yhteistyössä eri tahjen kanssa ja avustamalla yhdistyksiä pystyy vapaa-aikatimi järjestämään paljn enemmän timintaa kuin pelkästään milla resursseillaan. Verkstitumalla eri hallintkuntien ja tisten kuntien kanssa pystytään kehittämään ja mnipulistamaan myös maa timintaa. 460 Kulttuuritimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -30 151-38 900 0-38 900-36 428,17-2 471,83 93,60 Timintakulut yhteensä -30 151-38 900 0-38 900-36 428,17-2 471,83 93,60 TOIMINTAKATE -30 151-38 900 0-38 900-36 428,17-2 471,83 93,60 460 Kulttuuritimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -65-100 0-100 -65,48-34,52 65,50 Sisäiset tall hall p -1 118-1 000 0-1 000-877,60-122,40 87,80 Palvelujen stt -1 183-1 100 0-1 100-943,08-156,92 85,70 Timintakulut yhteensä -1 183-1 100 0-1 100-943,08-156,92 85,70 TOIMINTAKATE -1 183-1 100 0-1 100-943,08-156,92 85,70 ********** 91

470 Liikuntatimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -78 664-85 000 0-85 000-62 922,74-22 077,26 74,00 Muut timintakulut 0 0 0 0-4 141,00 4 141,00 0,00 Timintakulut yhteensä -78 664-85 000 0-85 000-67 063,74-17 936,26 78,90 TOIMINTAKATE -78 664-85 000 0-85 000-67 063,74-17 936,26 78,90 470 Liikuntatimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -588-700 0-700 -654,84-45,16 93,50 Sisäiset tall hall p -1 243-1 000 0-1 000-1 427,20 427,20 142,70 Palvelujen stt -1 831-1 700 0-1 700-2 082,04 382,04 122,50 Sisäiset rakennusten 0 0 0 0-4 141,00 4 141,00 0,00 Muut timintakulut 0 0 0 0-4 141,00 4 141,00 0,00 Timintakulut yhteensä -1 831-1 700 0-1 700-6 223,04 4 523,04 366,10 TOIMINTAKATE -1 831-1 700 0-1 700-6 223,04 4 523,04 366,10 ********** 489 Nuristimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -77 729-116 000 0-116 000-75 026,34-40 973,66 64,70 Muut timintakulut -10 878-13 500 0-13 500-20 226,00 6 726,00 149,80 Timintakulut yhteensä -88 607-129 500 0-129 500-95 252,34-34 247,66 73,60 TOIMINTAKATE -88 607-129 500 0-129 500-95 252,34-34 247,66 73,60 480 Nuristimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -392-400 0-400 -458,39 58,39 114,60 Sisäiset tall hall p -1 072-1 000 0-1 000-859,86-140,14 86,00 Palvelujen stt -1 464-1 400 0-1 400-1 318,25-81,75 94,20 Sisäiset rakennusten -10 878-13 500 0-13 500-20 226,00 6 726,00 149,80 Muut timintakulut -10 878-13 500 0-13 500-20 226,00 6 726,00 149,80 Timintakulut yhteensä -12 342-14 900 0-14 900-21 544,25 6 644,25 144,60 TOIMINTAKATE -12 342-14 900 0-14 900-21 544,25 6 644,25 144,60 92

Timinnan painpistealueet Mittarit Tteutuma LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN Työmahdllisuuksien luminen Työpajanurten määrä 12 / vusi Kesätyöllistettävien määrä kuntaan ja kunnan ulkpulisiin töihin 25 / kesä Virlahti 22. Miehikkälä 3, yhteensä 25 Kesätyöllistetty Virlahden kuntaan 16 ja kunnan ulkpulelle 15, yhteensä 31 Nurten sallisuuden ja vaikutusmahdllisuuksien edistäminen Nurten vaikuttamiskanavat 6 kpl 5 kpl, yläkulujen ppilaskunnat, nuristilat Pleissi, Kiw i, Vintti Nuristilatiminta ja kulujen iltapäiväkerhtiminta Lasten ja nurten liikunnan edistäminen Kulttuurinen lapsi- ja nuristyö Nuristiljen määrä 3 kpl, sallistuneet nuret / vusi 150 kerhjen määrä/sallistujat Uimakuluryhmät 8 / vusi Uimakuluihin sallistuneet 120 / vusi Yhteistiminta sidsryhmien kanssa 10 / vusi Liikuntakampanjat 1 / vusi Tapahtumien määrä 30 / vusi Kävijämäärä tapahtumissa 2 000 / vusi Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tapahtumien / teemapäivien määrä 5 / vusi VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN AKTIVOINTI Yhdistysten timintaedellytysten Yhdistysten määrä 30 35 takaaminen Harrastusmahdllisuuksien parantaminen Kulutuksen järjestäminen TALOUS JA RESURSSIT Speutetaan timinta annettuihin raameihin Avustusten määrä 66 500 69 357 Avustettavien timintaryhmien määrä 45 39 sallistumiskertaa / vusi 14 244 Uudet tai kehittämisen alla levat harrastustilat tai -paikat 2 / vusi Kulutuksiin sallistuneet 20 henkilöä / vusi 11 henkilöä AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIPALVELUT Terveysliikuntapalvelujen Terveysliikuntaryhmät 10 /vusi järjestäminen Sveltavan liikunnan ryhmien määrä 10 / vusi Ktiseututyö Tapahtumien määrä / sallistujat 60 tapahtumaa / 10 000 kävijää Talusarvin tteutuminen / tteutumisprsentti 3 kpl 157 nurta/vusi 39 / 559 Uimakuluissa 11 ryhmää / 84 sallistujaa, kulujen ja päiväkdin kanssa yhteensä 5 liikuntatapahtumaa /19 uintiryhmää, 2 liikuntakampanjaa 27 tapahtumaa, kävijämäärä lapset 3 141, aikuiset 1 687, yhteensä 4 828 2 tapahtumaa (selvä reitti, ryhmäytyspäivä) 2 (frisbeeglf ratjen laajennukset Klamila ja Virjki) 13 / vusi ja 12 / vusi 41 tapahtumaa / 8 850 kävijää Vapaa-aikatimen (kulttuuri/liikunta/nuris) tteutumisprsentti yhteensä 101,18 % Klmannen sektrin timijiden kanssa tehtävä yhteistyö Ostpalvelu- ja yhteistyöspimukset 15 / vusi kulttuuri 6 spimusta, liikunta 13 ja nuris 5, yhteensä 24 spimusta PROSESSIT JA RAKENTEET Tarkituksen mukainen palvelurakenne Asiakaspalautteet 1 / vusi 3 liikuntatimen palautekysely Timivat yhteistyöverkstt Yhteistyökumppaneiden määrä 10 / vusi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN (LAATU) Hyvinviva ja ammattitaitinen henkilöstö Timiva työyhteisö Kulutuspäivät väh. 2 / vusi 17 eri verksta 4 kulutuspäivää Kehityskeskustelut 1 kerta / vusi tteutuma 0 % Sairauspissalt enintään 10 pv / vusi 16 pv / vusi 93

40 Sivistyslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -2 132 373-2 199 400 76 000-2 123 400-2 097 549,06-25 850,94 98,80 Ostt tilikauden -66 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintakulut -303 801-251 200 0-251 200-255 833,00 4 633,00 101,80 Timintakulut yhteensä -2 436 240-2 450 600 76 000-2 374 600-2 353 382,06-21 217,94 99,10 TOIMINTAKATE -2 436 240-2 450 600 76 000-2 374 600-2 353 382,06-21 217,94 99,10 Suunn.mukaiset pi -63-100 0-100 -62,52-37,48 62,50 TILIKAUDEN TULOS -2 436 303-2 450 700 76 000-2 374 700-2 353 444,58-21 255,42 99,10 40 Sivistystimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -18 620-20 100 0-20 100-18 073,62-2 026,38 89,90 Sisäiset tall hall p -14 303-12 300 0-12 300-11 435,30-864,70 93,00 Palvelujen stt -32 923-32 400 0-32 400-29 508,92-2 891,08 91,10 Aineet,tarvikkeet, tavarat Sisäiset rakennusten -303 801-251 200 0-251 200-255 833,00 4 633,00 101,80 Muut timintakulut -303 801-251 200 0-251 200-255 833,00 4 633,00 101,80 Timintakulut yhteensä -336 724-283 600 0-283 600-285 341,92 1 741,92 100,60 TOIMINTAKATE -336 724-283 600 0-283 600-285 341,92 1 741,92 100,60 94

2.4 TEKNINEN TOIMI Timialasta vastaa tekninen jhtaja. 2.4.1. Tekninen lautakunta (50) Tekninen lautakunta - kkuksia 10 Osallistunut kkuksiin Peltla Tum Puheenjhtaja 10 Tylli Markus Varapuheenjhtaja 10 Ahlberg Marika Jäsen 8 Husu Sirpa Jäsen 9 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Jäsen 8 Liikkanen Satu Jäsen 6 Myllymäki Tenh Jäsen 10 Peltla Art Jäsen 10 Haaja Tuula Varajäsen 2 Mässeli Ritva Varajäsen 2 Hartikainen Natalia Varajäsen 1 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 3 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 10 Hellä Marjaana Khall edustaja, Virlahti 10 Kataikk Leena Khall edustaja, Miehikkälä 10 Jämsén Antti Kunnanjhtaja, Miehikkäkä 1 Halnen Kaija Vt. kunnanjhtaja 2 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 4 Rngas Heikki Tilapalvelupäällikkö 1 Uski Markku Sihteeri 10 Hallint (500) Tekninen timi tuttaa kunnan eri timintjen kiinteistöpalvelut sekä kuntalaisille lakisääteiset kunnallistekniikan, ympäristöterveydenhulln, eläinlääkintähulln ja pelastustimen palvelut. Kaakn kaksikssa jatkui rakentaminen edelleen vilkkaana. Lautakunta esitti talusarvin lisähenkilöstöä, jta ei saatu. Tästä juhtuen sa suunnitelluista töistä n siirretty tehtäväksi myöhemmin. Hallinnn kustannukset n jaettu Miehikkälän ja Virlahden kesken asukasmäärän mukaisessa suhteessa 38,4/61,6. Tavitteet: Keskeinen tavite n mittavien rakennushankkeiden hallittu läpivienti Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Mnipulinen Ok/kaava 12 18 12 17 tnttitarjnta Ok/haja-alue 25 25 54 34 Tellisuus 5 5 4 4 Luvutetut tntit Ok/kaava 0 0 2 0 Ok/haja-alue 0 0 2 0 Tellisuus 1 1 1 0 95

Tnttitarjnta n asemakaava-alueella hyvä. Rakentamisvalmiuden lisäksi asemakaavassa n hyvin tnttivaranta, jlla ei vielä le kunnallistekniikkaa. Haja-asutusalueella tnttitilanne n hyvä Muurikkalassa ja khtuullinen Sal-Miehikkälässä. Muurikkalan yleiskaavassa n hyvin tnttivaranta, jlla ei vielä le kunnallistekniikkaa. Suur-Miehikkälässä ja Pitkäkskella tnttitilanne n heikk. Tnttitarjnta n esillä kunnan nettisivuilla. Taantuman jatkuessa tnttikysyntää ei llut llenkaan. Taludelliset tavitteet: 500 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 Timintakulut yhteensä -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 TOIMINTAKATE -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 Suunn.mukaiset pi -167-200 0-200 -167,28-32,72 83,60 TILIKAUDEN TULOS -134 255-142 800 0-142 800-143 927,41 1 127,41 100,80 500 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 Timintakulut yhteensä -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 TOIMINTAKATE -134 088-142 600 0-142 600-143 760,13 1 160,13 100,80 Suunn.mukaiset pi -167-200 0-200 -167,28-32,72 83,60 TILIKAUDEN TULOS -134 255-142 800 0-142 800-143 927,41 1 127,41 100,80 Hallinnn salta ment tteutuivat talusarvin mukaisesti. Sisäinen valvnta. Laskutuksen sisäinen valvnta tteutetaan tarkastamalla ja hyväksymällä laskutuslistat. Laskutettavat tarkastetaan satunnaisesti. Tilaajavastuulain mukaista valvntaa varten n laadittu erillinen lmake, jka vaaditaan työn surittajalta. Aliurakitsijat hyväksytään työmaakkuksessa, kun tilaajavastuuselvitykset n esitetty ja ne n hyväksyttävät. Riskiarvi tehdään savutiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Myös rakennushankkeiden käynnistyessä arviidaan riskit varsinkin urakkamuta valittaessa. Henkilöstön riittämättömyys vilkkaan rakentamisen aikana aiheuttaa riskejä. Palkkjen ikeellisuus tarkistetaan talusarvin laadinnan yhteydessä. Omaisuuden turvariski arviidaan vakuutuspalaverissa. 96

Maankäyttö (510) Maankäytöstä vastaa tekninen jhtaja. Kaavitus Kaavituksessa n meneillään seuraavia hankkeita: Kirknkylässä kulukrttelin asemakaavan tarkastus valmistui Kirknkylän phjissan asemakaavan ajantasaistus, siirtyi 2017 Taludelliset tavitteet 510 Maankäyttö Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 16 0 0 0 365,92-365,92 0,00 Timintatutt yhteensä 16 0 0 0 365,92-365,92 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -20 999-23 400 0-23 400-7 365,51-16 034,49 31,50 Timintakulut yhteensä -20 999-23 400 0-23 400-7 365,51-16 034,49 31,50 TOIMINTAKATE -20 982-23 400 0-23 400-6 999,59-16 400,41 29,90 510 Maankäyttö Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -502-400 0-400 -398,91-1,09 99,70 Palvelujen stt -502-400 0-400 -398,91-1,09 99,70 Timintakulut yhteensä -502-400 0-400 -398,91-1,09 99,70 TOIMINTAKATE -502-400 0-400 -398,91-1,09 99,70 Taludellisesti maankäytön suunnittelun ment jäivät alle arvin siirtyneiden kaavjen jhdsta. 97

Timitilat (520) Tulsyksiköstä vastaa tilapalvelupäällikkö. Miehikkälän uuden palaseman rakennustyöt käynnistyivät syksyllä. Uusi palasema valmistuu 2017 kesäkuussa. Kiinteistönpidn kehittämishanketta jatkettiin syksyllä, ja tavitteena n saada hanke päätökseen 2017 keväällä Krjauksia kiinteistöillä: asuntja krjattu keskimäärin 1,5/ kiinteistö asuntjen vapautuessa Lapjärven leirikeskuksen jäteveden imeytys saatiin timimaan putkistn huuhtelulla. Uutta imeyskenttää ei tällä hetkellä tarvita. Jatkssa imeytyskentän uusimiseen täytyy kuitenkin varautua. Työpajan ulkmaalaus Asuntjen kunnstuksia asunnn vapautuessa Kunilan pihan viimeistelytyöt Kunilan yhteyteen tteutettiin senirien liikuntapuist Jaakk Jkelan säätiön varilla Suur-Miehikkälän saunarakennuksen kunnstus Muurikkalan päiväkti lpetti timintansa kesällä, ja tilat tyhjennettiin mahdllista asuinkäyttöä varten Lapjärven vanhan saunan kunnstus Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Vukra-asunnt Kpl 121 131 121 121 Vukrausaste 91 90 96 86 Saatavat % 1,3 1,6 0,7 1,1 Saatavat 7 206 8 556 4 640 7 120 Omat kiinteistöt Hultkirja 1 1 1 1 Kerrsala 26 606 25 879 Hit /m² 3,72 Hidettavat m³ 91 543 89 403 Työkustannus /m³ 2,8 4,42 Öljynkulutus 62 960 76 941 63 000 81 571 Hinta /l 0,77 0,64 0,8 0,59 Kauklämpö Mwh 1 340 1 544 1 600 1 841 Hinta /Mwh 98,62 72,06 85 83,62 Siivusalue 8 000 11 577 Työkustannus /m² 24,4 13,85 98

Taludelliset tavitteet 520 Timitilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 36 547 0 0 0 41 008,59-41 008,59 0,00 Muut timintatut 1 298 135 1 414 500-72 000 1 342 500 1 357 486,39-14 986,39 101,10 Timintatutt yhteensä 1 334 683 1 414 500-72 000 1 342 500 1 398 494,98-55 994,98 104,20 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -1 690 0 0 0-2 260,00 2 260,00 0,00 Eläkekulut -86 0 0 0-254,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu 0 0 0 0-2,97 2,97 0,00 Palvelujen stt -724 975-674 200-4 000-678 200-745 398,08 67 198,08 109,90 Ostt tilikauden -369 765-415 500 0-415 500-392 512,16-22 987,84 94,50 Muut timintakulut -264 334-250 400 0-250 400-248 502,98-1 897,02 99,20 Timintakulut yhteensä -1 360 850-1 340 100-4 000-1 344 100-1 388 930,98 44 830,98 103,30 TOIMINTAKATE -26 168 74 400-76 000-1 600 9 564,00-11 164,00-597,80 Suunn.mukaiset pi -449 877-599 100 0-599 100-606 888,00 7 788,00 101,30 TILIKAUDEN TULOS -476 045-524 700-76 000-600 700-597 324,00-3 376,00 99,40 520 Timitilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut 120 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Myyntitutt 120 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Sisäiset rakennusten 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Muut timintatut 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Timintatutt yhteensä 733 921 741 500 0 741 500 737 636,00 3 864,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär -36 608-49 800 0-49 800-42 969,10-6 830,90 86,30 Sisäiset henkilöstöp -6 533-7 000 0-7 000-9 167,78 2 167,78 131,00 Sisäiset tall hall p -36 659-32 200 0-32 200-24 670,20-7 529,80 76,60 Sisäiset muut palvel -1 599 0 0 0-1 978,55 1 978,55 0,00 Palvelujen stt -81 399-89 000 0-89 000-78 785,63-10 214,37 88,50 Timintakulut yhteensä -81 399-89 000 0-89 000-78 785,63-10 214,37 88,50 TOIMINTAKATE 652 522 652 500 0 652 500 658 850,37-6 350,37 101,00 Tulja kertyi hieman dtettua enemmin. Vukratult asunnista tteutui n. 20.699 yli arvin ja muiden tiljen vukrat jäivät vain 699 alle arvin. Ment ylittyivät 44.831. Kunilan pihan/ rappusten tekemiseen saatiin lisätalusarvissa investintisaan 35.000 määräraha. Kustannuksia ei kuitenkaan käyttötaludesta siirretty investinteihin, kska lisätult kattivat ment. 99

Yhdyskuntatekniikka (530) Tulsalueesta vastaa yhdyskuntatekniikan päällikkö. Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Liikuntapaikat Käyttöpäivät - luistelualueet 40 60 100 75 - kentät 130 130 130 140 2035 Hit /asukas 5,92 6,35 10,10 9,02 Tiet Tiet m 7 700 7 700 7700 7700 Hit /m 6,5 7,11 8,44 11,45 Puistt Pinta-ala 6 6 6 6 Hit 2525 3472 4000 2340 Kunt Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Yhdyskuntatekniikka tteutui timinnaltaan talusarvin mukaisesti. Talviliikuntapaikkja ei pystytty pitämään tavitteen mukaisesti kunnssa leudn talven takia. Taludelliset tavitteet 530 Yhdyskuntatekniikka Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 48 1 000 10 000 11 000 2 313,99 8 686,01 21,00 Muut timintatut 351 200 0 200 88,72 111,28 44,40 Timintatutt yhteensä 399 1 200 10 000 11 200 2 402,71 8 797,29 21,50 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -86 176-107 400 0-107 400-115 745,50 8 345,50 107,80 Ostt tilikauden -30 767-42 300 0-42 300-32 900,27-9 399,73 77,80 Muut timintakulut -290 0-10 000-10 000-10 164,43 164,43 101,60 Timintakulut yhteensä -117 233-149 700-10 000-159 700-158 810,20-889,80 99,40 TOIMINTAKATE -116 833-148 500 0-148 500-156 407,49 7 907,49 105,30 Suunn.mukaiset pi -79 063-65 100 0-65 100-72 129,60 7 029,60 110,80 TILIKAUDEN TULOS -195 896-213 600 0-213 600-228 537,09 14 937,09 107,00 530 Yhdyskuntatekniikka Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär -121-1 200 0-1 200-91,30-1 108,70 7,60 Sisäiset henkilöstöp 0 0 0 0-523,87 523,87 0,00 Sisäiset tall hall p -4 380-3 800 0-3 800-3 935,88 135,88 103,60 Sisäiset muut palvel -113 0 0 0-909,80 909,80 0,00 Palvelujen stt -4 613-5 000 0-5 000-5 460,85 460,85 109,20 Timintakulut yhteensä -4 613-5 000 0-5 000-5 460,85 460,85 109,20 TOIMINTAKATE -4 613-5 000 0-5 000-5 460,85 460,85 109,20 Tulihin li budjetitu 10.000 vanhan kiinteistötraktrin myyntihintana. Traktrilla li kirjanpidssa enemmin arva kuin myyntihinta, ja siksi tul ei tteutunut. Ment pysyivät talusarvin mukaisina. 100

Jätehult (535) Timinnalliset tavitteet TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Jätemaksut kpl 1745 1799 1745 1791 Hinta 22,99 24,98 24 21,40 Ekpisteet 5 5 5 3 Pienjäteasema 1 1 1 1 Ekmaksujen laskutus stettiin Kymen Jäte Oy:ltä. Taludelliset tavitteet 535 Jätehult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 39 363 42 000 0 42 000 40 416,95 1 583,05 96,20 Timintatutt yhteensä 39 363 42 000 0 42 000 40 416,95 1 583,05 96,20 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -37 294-37 000 0-37 000-57 882,13 20 882,13 156,40 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostt tilikauden -169-600 0-600 -182,40-417,60 30,40 Muut timintakulut 0-500 0-500 0,00-500,00 0,00 Timintakulut yhteensä -37 463-38 100 0-38 100-58 064,53 19 964,53 152,40 TOIMINTAKATE 1 900 3 900 0 3 900-17 647,58 21 547,58-452,50 Suunn.mukaiset pi -4 800-4 800 0-4 800-4 800,36 0,36 100,00 TILIKAUDEN TULOS -2 901-900 0-900 -22 447,94 21 547,94 2 494,20 535 Jätehult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp 0 0 0 0-458,39 458,39 0,00 Sisäiset tall hall p -798-700 0-700 -629,39-70,61 89,90 Palvelujen stt -798-700 0-700 -1 087,78 387,78 155,40 Timintakulut yhteensä -798-700 0-700 -1 087,78 387,78 155,40 TOIMINTAKATE -798-700 0-700 -1 087,78 387,78 155,40 Maksuja kertyi lähes arviidusti. Käyttökustannukset ylittyivät jätteenkuljetuksen ja yhteistimintasuuksien (palkkjen) salta. Pienjäteaseman hit n tapahtunut pääasiassa työllistämistyönä. 2016 työllistettyjen palkka n kirjattu virheellisesti kknaisuudessaan pienjäteasemalle, vaikka työstä sa n khdistunut muuhun timintaan. Jätteenkuljetuksessa vaarallisia jätteitä tyhjennettiin aikaisempaan verrattuna tupla määrä. 101

Liikelaitkset (540) Vesihultlaits n eriytetty kunnan kirjanpidsta. Timinnalliset tavitteet Lämpöjhtverkstn timinta li talusarvin mukaista. Taludelliset tavitteet 540 Liikelaitkset Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sisäiset erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 24 200 0 24 200 0,00 24 200,00 0,00 Muut timintatut 0 0 0 26 537,20-26 537,20 0,00 Timintatutt yhteensä 24 200 0 24 200 26 537,20-2 337,20 109,70 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -1 000 0-1 000-17,73-982,27 1,80 Aineet,tarvikkeet, Ostt tilikauden -1 000 0-1 000 0,00-1 000,00 0,00 Muut timintakulut 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Timintakulut yhteensä -2 000 0-2 000-17,73-1 982,27 0,90 TOIMINTAKATE 22 200 0 22 200 26 519,47-4 319,47 119,50 Suunn.mukaiset pi -18 800 0-18 800-20 510,76 1 710,76 109,10 TILIKAUDEN TULOS 3 400 0 3 400 6 008,71-2 608,71 176,70 540 Liikelaitkset Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Sisäiset tall hall p 0 0 0-17,73 17,73 0,00 Palvelujen stt 0 0 0-17,73 17,73 0,00 Timintakulut yhteensä 0 0 0-17,73 17,73 0,00 TOIMINTAKATE 0 0 0-17,73 17,73 0,00 102

Maa- ja metsätilat (565) Timinnalliset tavitteet TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Pinta-ala 937 937 937 937 Tutt /ha 167 170 160 147 Myyntimäärä m³ 2282 3879 4600 5803 Hinta /m³ 58,89 35,26 32 28,32 Kunnstus ha 19,9 2,5 10 18,4 Kustannus /ha 1 785 1 010 2500 722 Taludelliset tavitteet 565 Maa- ja metsätilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 138 361 150 000 0 150 000 164 374,58-14 374,58 109,60 Muut timintatut 22 606 21 000 0 21 000 22 658,41-1 658,41 107,90 Timintatutt yhteensä 160 968 171 000 0 171 000 187 032,99-16 032,99 109,40 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -41 547-43 900-5 800-49 700-44 537,38-5 162,62 89,60 Ostt tilikauden -1 660 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintakulut 0 0 0 0-5 000,00 5 000,00 0,00 Timintakulut yhteensä -43 207-43 900-5 800-49 700-49 537,38-162,62 99,70 TOIMINTAKATE 117 760 127 100-5 800 121 300 137 495,61-16 195,61 113,40 565 Maa- ja metsätilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -388-300 0-300 -221,61-78,39 73,90 Palvelujen stt -388-300 0-300 -221,61-78,39 73,90 Timintakulut yhteensä -388-300 0-300 -221,61-78,39 73,90 TOIMINTAKATE -388-300 0-300 -221,61-78,39 73,90 Puun myynti ylitti arvin 16 032. Metsän hit tteutui suunnitelmallisesti. 103

Ympäristötimi (570) Terveysvalvnta ja ympäristönsujelu tteutetaan yhteistyössä Haminan kaupungin, Miehikkälän ja Virlahden kunnan kanssa levan yhteislautakunnan timesta. Taludelliset tavitteet 570 Ympäristötimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -137 092-143 200 0-143 200-166 711,33 23 511,33 116,40 Ostt tilikauden 0 0 0 0-82,27 82,27 0,00 Muut timintakulut -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Timintakulut yhteensä -144 592-159 900 0-159 900-182 006,60 22 106,60 113,80 TOIMINTAKATE -144 592-159 900 0-159 900-182 006,60 22 106,60 113,80 570 Ympäristötimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -148-100 0-100 -283,67 183,67 283,70 Palvelujen stt -148-100 0-100 -283,67 183,67 283,70 Sisäiset rakennusten -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Muut timintakulut -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Timintakulut yhteensä -7 648-16 800 0-16 800-15 496,67-1 303,33 92,20 TOIMINTAKATE -7 648-16 800 0-16 800-15 496,67-1 303,33 92,20 Ympäristötimi ylittää hieman talusarvin. Ylitys aiheutuu eläinlääkintähulln kustannuksien nususta. 104

Pelastustimi (580) Pelastuslaits timii Ktkan kaupungin alaisuudessa liikelaitksena. Miehikkälän suus käyttömenista n nin 1,24 %. Investintisuus n 5,7 /asukas. Operatiivinen pelastustimi tapahtuu Miehikkälän pulivakinaisen palkunnan timesta. Taludelliset tavitteet 580 Pal- ja pelastustimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset 755 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Timintatutt yhteensä 755 0 0 0 0,00 0,00 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -171 602-175 900 0-175 900-169 890,28-6 009,72 96,60 Muut timintakulut -3 461-3 500 0-3 500-3 461,04-38,96 98,90 Timintakulut yhteensä -175 063-179 400 0-179 400-173 351,32-6 048,68 96,60 TOIMINTAKATE -174 308-179 400 0-179 400-173 351,32-6 048,68 96,60 580 Pal- ja pelastustimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p -148-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 Palvelujen stt -148-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 Timintakulut yhteensä -148-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 TOIMINTAKATE -148-100 0-100 -115,24 15,24 115,20 Talusarvi tteutui hyvin arvin mukaisesti. 105

Tekninen lautakunta yhteensä 50 Tekninen lautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 214 336 217 200 10 000 227 200 248 480,03-21 280,03 109,40 Tuet ja avustukset 755 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintatut 1 321 092 1 435 700-72 000 1 363 700 1 406 770,72-43 070,72 103,20 Timintatutt yhteensä 1 536 184 1 652 900-62 000 1 590 900 1 655 250,75-64 350,75 104,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -1 690 0 0 0-2 260,00 2 260,00 0,00 Eläkekulut -86 0 0 0-254,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu 0 0 0 0-2,97 2,97 0,00 Palvelujen stt -1 353 773-1 348 600-9 800-1 358 400-1 451 308,07 92 908,07 106,80 Ostt tilikauden -402 361-459 400 0-459 400-425 677,10-33 722,90 92,70 Muut timintakulut -275 585-271 100-10 000-281 100-282 341,45 1 241,45 100,40 Timintakulut yhteensä -2 033 495-2 079 100-19 800-2 098 900-2 161 844,38 62 944,38 103,00 TOIMINTAKATE -497 312-426 200-81 800-508 000-506 593,63-1 406,37 99,70 Suunn.mukaiset pi -659 652-688 000 0-688 000-704 496,00 16 496,00 102,40 TILIKAUDEN TULOS -1 156 964-1 114 200-81 800-1 196 000-1 211 089,63 15 089,63 101,30 Tekninen lautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset vesi- ja jä 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Sisäiset myyntitut 120 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Myyntitutt 120 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Sisäiset rakennusten 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Muut timintatut 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Timintatutt yhteensä 733 921 741 500 0 741 500 737 636,00 3 864,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär -36 728-51 000 0-51 000-43 060,40-7 939,60 84,40 Sisäiset henkilöstöp -10 452-11 200 0-11 200-11 721,66 521,66 104,70 Sisäiset tall hall p -43 161-37 700 0-37 700-30 361,28-7 338,72 80,50 Sisäiset muut palvel -1 711 0 0 0-2 982,71 2 982,71 0,00 Palvelujen stt -92 053-99 900 0-99 900-88 126,05-11 773,95 88,20 Sisäiset rakennusten -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Muut timintakulut -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Timintakulut yhteensä -99 553-116 600 0-116 600-103 339,05-13 260,95 88,60 TOIMINTAKATE 634 368 624 900 0 624 900 634 296,95-9 396,95 101,50 Tulja kertyi talusarvita enemmän. Myös ment ylittivät talusarvin. Nettmen ylittyi 16.496. Mikäli Kunilan pihan rakennuskustannukset lisi siirretty investinteihin, niin nettment lisivat jääneet alle talusarvin. Kuntastrategia Miehikkälän uusi kuntastrategia hyväksyttiin 11.4.2016, jten talusarvissa ei vitu varautua strategian tteutukseen. Strategiaa tteutettiin Muurikkalan yritysalueen maa-aineksen ttsuunnitelman laadinnalla. Tavitteena n saada maa-aineksen tlla helpmmin rakennettavia tntteja sekä maaaineksen käytön hyödyntämisellä alueen rakentamisessa. Vesivarja kartitettiin Melulammenkankaan alueelta. Tutkittu alue ei sveltunut merkittävämpään vedenttn. Kahdeksalle nurille pystyttiin tarjamaan kesätöitä yhteensä 0,4 htv:tä. 106

2.4.2. Rakennuslautakunta (59) Timialasta vastaa rakennustarkastaja Virlahden ja Miehikkälän kuntien yhteistyöspimuksen mukaisesti kunnat asettavat maan rganisaatinsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 :n (puitelaki) mukaisesti yhteislautakunnan, jlla n palvelujen järjestämis- ja tuttamisvastuu. Yhteislautakuntaan tulee 8 jäsentä, neljä kummastakin kunnasta. Yhteislautakunnalle valitaan puheenjhtaja isäntäkunnasta ja varapuheenjhtaja tisesta spimuskunnasta. Jäsenille valitaan varajäsenet. Rakennuslautakunnan puheenjhtajuus n määrätty Miehikkälän kunnalle. Rakennuslautakunta timii rakennusvalvntaviranmaisena ja yksityistielain mukaisena viranmaisena. Rakennuslautakunta - kkuksia 7 Osallistunut kkuksiin Krpela Markku Puheenjhtaja 7 Krmu Marja Helena Varapuheenjhtaja 6 Celik Filiz Jäsen 5 Makknen Kaarl Jäsen 4 Niemelä Juni Jäsen 7 Sumalainen Tuula Jäsen 2 Tulkki Hannele Jäsen 2 Vanhala Mikk Jjäsen 5 Talsi Tuija Markku Krpelan varajäsen 0 Haaja Tuula Marja Helena Krmun varajäsen 1 Kummelus Päivi Filiz Celikin varajäsen 0 Peltla Matti Kaarl Makksen varajäsen 2 Kskela Jaakk Juni Niemelän varajäsen 0 Kirppu Eetu Tuula Sumalaisen varajäsen 2 Hein Valtteri /Lahti Ari Hannele Tulkin varajäsen 0 Suknuuti Merja Mikk Vanhalan varajäsen 0 Kuki Rist Virlahden kh:n edustaja 4 Kuntsi Juhani Virlahden kh:n edustajan varajäsen 0 Ruppa Pekka Miehikkälän kh:n edustaja 7 Kataikk Leena Miehikkälän kh:n edustajan varajäsen 0 Alastal Tarja Miehikkälän kh:n puheenjhtaja 3 Lappi Jukka Virlahden kh:n puheenjhtaja 0 Ylönen Art Miehikkälän kunnanjhtaja 1 Halnen Kaija Miehikkälän kunnanjhtaja, vs. 1 Havuah Osm Virlahden kunnanjhtaja 2 Rist Piklainen esittelijä /pöytäkirjanpitäjä 7 Terävä Sirpa esittelijä /pöytäkirjanpitäjä/asiantuntija 2 Henkilöstö Kertmusvunna henkilöstöä rakennusvalvnnassa n llut rakennustarkastaja, apulaisrakennustarkastaja ja timistsihteerit. Miehikkälän kunnan rakennusvalvnnan timistsihteerin tehtäviä hitaa pääsääntöisesti teknisen timen timistsihteeri. 107

Rakennusvalvnta (590) Palvelut Virlahden rakennusvalvnta n tuttanut rakennusvalvnnan palvelut mlempiin kuntiin isäntäkuntamallin mukaisesti Miehikkälässä ja Virlahdella. Timinta n llut suunnitelmien mukaista. Vuden aikana n päätetty hankkia rakennusvalvnta- ja karttahjelma, jtka mahdllistavat sähköiseen asiintiin siirtymisen vuden 2017 alussa. Tavitteet Lähialueen rakennusvalvntjen kanssa n tehty yhteishankintana sähköiseen lupapalveluun siirtyminen ja tältä phjalta laaditaan alueelliset timintahjeet sähköisessä lupapalvelussa asiimiseen, mikä mahdllistaa rakentajien laajemmalta alueelta suunnittelijiden käyttämisen. Rakennusvalvnta tulee siirtymään kknaan sähköiseen lupa-asiintiin ja -asiakirjjen arkistintiin. Timintakäytäntöjä n yhdenmukaistettu järjestämällä yhteisiä neuvttelupäiviä lähialueiden rakennusvalvntahenkilöstön kesken. Mittarit Lupien käsittelymäärä n llut vunna 2016 (lupamäärä/kk kk) n. 11 lupaa/kk. Keskimääräiseksi käsittelyajaksi n mudstunut 1,5 kk, mikä sin jhtuu pienenneistä lupamääristä ja julukuulla ei lupapäätöksiä tehty hjelman muutsten takia. Suunnittelijiden ja vastaavien työnjhtajien vaativuuslukkien humiiminen n kaventanut suunnittelijiden määrää. Kriittiset menestystekijät Talustilanteen epävarmuus n heijastunut lupamääriin, jtka vat pienentyneet lisää edellisiin vusiin verrattuna. Lainsäädäntö- ja asetusmuutkset vat jatkuneet. Talus Lupamäärät vat jääneet tavitteiden alapulelle, jllin tavitteisiin ei le aivan päästy. Rakennusvalvnta n pystynyt kattamaan palveluidensa tuttamisen vuden 2016 tulillaan n. 48 %:sesti. Krjausavustukset ARA:lta kunnille sitetut määrärahat perustuvat hakuaikana kuntiin tulleiden hakemuksien kustannusarviihin. Vahvistus myönnetyistä avustuksista vastasi haettuja avustusmääriä. Virlahden kunnan krjausavustukset Virlahden kunnassa haettiin krjausavustuksia yhteen asuntn 1 750 eura. ARA vahvisti haetun avustuksen. Energia-avustusta haettiin yhteen khteeseen, hakemus ei täyttänyt myöntämisen edellytyksiä. Miehikkälän kunnan krjausavustukset Miehikkälän kunnassa haettiin krjausavustuksia kahteen asuntn 13 386 eura. ARA vahvisti haetut avustukset. Energia-avustusta haettiin yhteen khteeseen, hakemus ei täyttänyt myöntämisen edellytyksiä. Vuden 2017 alusta vimaan tulleen uuden krjausavustuslain myötä siirtyy krjausavustusten myöntäminen kunnista ARA:aan. Käytännössä tämä tarkittaa, että hakemus jätetään asuntrahastn ja ARA tekee avustuspäätöksen ja hitaa avustusten maksamisen. J myönnettyjen avustusten salta maksatus ja seuranta jää kunnille. 108

Maa-ainesten tt (592) Virlahden kunta Maa-aineslupia ei kertmusvunna myönnetty. Vimassa levia maa-aineslupia vuden 2016 lpussa li 20 kpl. Näistä sranttlupia 4 kpl, luhintalupia 15 kpl, varastintilupia 1 kpl. Käsittelyssä ei le keskeneräisinä lupia. Miehikkälän kunta Kertmusvunna myönnettiin 1 maa-ainesluvan muuts. Kesken levia hakemuksia ei le. Vimassa levia maa-aineslupia vuden 2016 lpussa li 10 kpl. Näistä srantt/ siltti -lupia 5 kpl, luhintalupia 5 kpl. Maa-ainesluvan haltijiden ilmitukset maa-aineksen määrästä ktaan Ely-keskuksen Ntttietkantaan ja sieltä edelleen lupaviranmaisten käyttöön. Maa-ainesten laskutus kunnissa n perustunut ttilmituksiin. Vusittain tehtävillä katselmuksilla valvtaan timinnan luvanmukaisuutta. Maa-ainesten salta timinta n llut edellisten vusien kaltaista. Ympäristönsujelulain ja maa-aineslain muutksen seurauksena Virlahden (kv 21.6.2016 33) ja Miehikkälän (kv 20.6.2016 21) kuntien maa-ainesluvat n siirretty yhteistyöspimuksella Haminan ympäristölautakunnalle. Virlahden rakennusvalvnnalle jää lupien valmistelu ja valvnta. Yksityistiet (594) Virlahden kunnan tieavustukset Talusarvissa yksityisteiden kunnssapit- ja perusparannusavustuksiin li varattu 85.000 eura. Tästä 55.000 eura n varattu teiden kunnssapitn, 30.000 eura perusparannuksiin. Maksuperusteeksi kunnssapitavustuksissa läpiajteille li päätetty 300 eura/km ja muille teille 280 eura/km. Tiekunnille avustusta maksettiin enintään 95% vuden 2015 kknaiskustannuksista. Krtetun kunnssapitavustuksen piiriin luettiin tiet, jissa n selkeää läpiaja. Kahden kunnan pulelle sijittuville tiekunnille kunnssapitkustannukset / avustukset jaettiin tien pituuden suhteessa. Kunnssapitavustusta haki 51 tiekuntaa. Tiekuntien kunnssapitkustannukset livat vunna 2015 yhteensä 192 957 eura. Kunnan perusparannusavustusta haki 13 tiekuntaa. Kustannusarviiden kknaissumma li 56 133 eura. Perusparannusta ei makseta tiekunnille, jiden varrella ei le vakituista asutusta. Kunnssapitavustusta myönnettiin yksityisteille 47 255 eura ja perusparannusavustusta myönnettiin 53 % kustannusarvin mukaisista kuluista yhteensä 32 161 eura klmelletista tiekunnalle. Perusparannusavustuksia maksettiin 24 282 eura. Tieavustuksia jäi käyttämättä kaikkiaan 13 462 eura. Miehikkälän kunnan tieavustukset Virlahden talusarvissa n varaus Miehikkälän kunnan yksityisteiden kunnssapitn, peruskrjaukseen ja avustukseksi valtinavustusta saaville tiekunnille 95 000 eura. Kunnssapitavustushakemuksen jätti 52 tiekuntaa. Kunnssapitkustannukset vudelta 2015 livat yhteensä 162 463,17 eura. Perusparannusavustuksia haki yksi tiekunta. Kunnssapitavustuksia maksettiin 56 % vuden 2015 kunnssapitkuluista yht. 90 980 eura ja perusparannusta 3 500 eura. Varauksesta jäi käyttämättä kaikkiaan 520 eura. Yksityistielain mukaisia tietimituksia ei pidetty. Valtinapua vudelle 2017 hakevien tuli jättää avustushakemukset 1.9.2016 mennessä. Hakemuksia ei jätetty kumpaankaan kuntaan. 109

Virlahti / Miehikkälä rakennusvalvnnan tilastt: Rakennuslautakunnan käsittelemät asiat Mi Vi 2016 Mi Vi 2015 Mi Vi 2014 rakennuslupa-asiat 1 8 9 3 5 8 4 7 11 lupien jatkajat 0 0 0 0 0 0 1 0 1 pikkeamat 2 3 5 2 7 9 3 4 7 suunnittelutarveratkaisut 0 0 0 1 4 5 1 3 4 maa-ainesten tt 1 0 1 1 2 3 1 5 6 kaava-asiat 4 3 7 3 7 10 3 5 8 yksityistiet, avustukset ym. 2 4 6 2 4 6 5 7 12 krjausavustukset 2 3 5 3 5 8 2 5 7 siteasiat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ikaisuvaatimukset 2 1 3 0 1 1 1 3 4 lausunnt hallint-ikeudelle 0 1 1 0 2 2 0 3 3 hallintasiat ym. 36 32 32 29 muut lausunnt/selvitykset 1 2 2 0 8 8 Yhteensä 74 86 100 ********** Viranhaltijapäätökset 2016 2015 2014 Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Rakennusluvat 22 58 80 40 90 130 30 92 122 Timenpideluvat 21 31 52 10 47 57 11 40 51 Timenpideilmitukset 0 10 10 5 8 13 2 13 15 Vakuudet (rak.luvat ja maa-aines) 6 7 13 7 11 18 1 13 14 Purkuluvat/-ilmitukset 2 3 5 0 4 4 4 2 6 Puunkaatluvat as.kaava-alueella 12 14 26 7 19 26 3 12 15 Maisematyöluvat 2 0 2 2 4 6 1 5 6 Vastaava työnjhtaja, kvv-/iv-työnjht. 37 77 114 44 117 161 63 135 198 Ositenumerinti 16 10 26 17 6 23 5 40 45 Muut päätökset (sis. jatkajat) 2 13 15 3 20 23 2 23 25 Yhteensä 120 223 343 135 326 461 122 375 497 ********** Myönnetyt luvat 2016 2015 2014 Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Rakennus- ja timenpideluvat 43 89 132 55 122 177 54 127 181 - uudet maktitalt 0 2 2 3 4 7 2 4 6 - uudet rivitalt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - uudet lma-asunnt 2 6 8 5 16 21 7 3 10 - muut uudet rakennukset 19 39 58 23 53 76 23 57 80 - laajennukset 2 13 15 6 21 27 8 25 33 - muuts/uud.rak. verr. muuts 14 13 27 7 16 23 7 21 28 - muut 6 16 22 11 12 23 7 17 24 Timenpideilmitukset 0 10 10 5 8 13 2 13 15 Suunnittelutarveratkaisut 0 0 0 0 4 4 1 3 4 Maa-ainesluvat, myönnetyt/hylätyt 1 0 1 1 2 3 1 5 6 Yhteensä 44 99 143 61 136 197 58 148 206 110

Myönnetyt rakennus- ja timenpideluvat alueittain 2016 2015 2014 ********** Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Asemakaava-alueet 10 13 23 11 25 36 8 23 31 Ranta-asemakaava-alueet 0 0 0 0 2 2 0 0 0 Yleiskaava-alueet 16 40 56 27 70 97 24 69 93 Haja-asutusalueet 17 36 53 17 25 42 22 35 57 Yhteensä 43 89 132 55 122 177 54 127 181 Vastaavat työnjhtajat /päätökset 2016 2015 2014 Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. ins, rkm, teknikt, arkkit. 23 68 91 36 97 133 34 94 128 kirvesmiehet, rakennusammattimiehet 5 3 8 7 12 19 20 14 34 muut 9 6 15 1 8 9 8 15 23 Yhteensä 37 77 114 44 117 161 62 123 185 rakennus- ja timenpidelupien keskimääräinen käsittelyaika n 1,5 kk v. 2016 jätetyistä hakemuksista käsittely n kesken Virlahti 9 luvan ja Miehikkälä 8 luvan salta vusilta 2002-2016 käsittely n kesken Virlahdella 31 luvan salta vusilta 2008-2016 käsittely n kesken Miehikkälässä 16 luvan salta Katselmukset ja tarkastukset 2016 2015 2014 Mi Vi yht Mi Vi yht. Mi Vi yht Alituskkukset 2 10 12 6 11 17 9 13 22 Sijaintikatselmukset 18 50 68 32 69 101 29 54 83 Phja/raudituskatselmukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hrmi/sis myös vast.tj: hrmikats. 8 6 14 8 4 12 4 9 13 Rakennekatselmukset 3 8 11 5 11 16 8 27 35 Lvi- ja viemärilaitteistt 0 3 3 0 10 10 2 7 9 Käyttöönttkatselmukset 9 23 32 9 28 37 16 51 67 Lppukatselmukset 43 98 141 51 100 151 56 110 166 Muut katselmukset 3 5 8 0 4 4 0 2 2 Maa-aineskatselmukset 0 0 0 5 9 14 10 17 27 Krjausavustuskatselmukset 0 0 0 0 2 2 2 3 5 Yksityistiekatselmukset 0 0 0 0 11 11 0 7 7 Yhteensä 86 203 289 116 259 375 136 300 436 ********** Valmistuneet rakennukset 2016 2015 2014 Mi Vi yht Mi Vi yht. Mi Vi yht. Uudet asuinrakennukset 4 4 8 2 7 9 5 12 17 Rivitalt 0 0 0 0 1 1 0 3 3 Lma-asunnt 8 7 15 3 7 10 3 5 8 Muut uudet rakennukset 12 47 59 28 42 70 22 55 77 Muutkset ja laajennukset 16 27 43 9 39 48 18 34 52 Yhteensä 40 85 125 42 96 138 48 109 157 väestörekisterikeskuksen rekisteritietjen mukaan keskeneräisiä rakennuksia n Virlahdella 704 kpl ja Miehikkälässä 266 kpl 111

59 Rakennuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Maksututt 345 0 0 0-344,56 344,56 0,00 Timintatutt yhteensä 345 0 0 0-344,56 344,56 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt -141 010-163 400-14 500-177 900-155 316,18-22 583,82 87,30 Timintakulut yhteensä -141 010-163 400-14 500-177 900-155 316,18-22 583,82 87,30 TOIMINTAKATE -140 665-163 400-14 500-177 900-155 660,74-22 239,26 87,50 59 Rakennuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp -785-800 0-800 -786,14-13,86 98,30 Sisäiset tall hall p -2 509-2 200 0-2 200-1 950,16-249,84 88,60 Palvelujen stt -3 294-3 000 0-3 000-2 736,30-263,70 91,20 Timintakulut yhteensä -3 294-3 000 0-3 000-2 736,30-263,70 91,20 TOIMINTAKATE -3 294-3 000 0-3 000-2 736,30-263,70 91,20 112

50 Tekninen timi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 214 336 217 200 10 000 227 200 248 480,03-21 280,03 109,40 Maksututt 345 0 0 0-344,56 344,56 0,00 Tuet ja avustukset 755 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Muut timintatut 1 321 092 1 435 700-72 000 1 363 700 1 406 770,72-43 070,72 103,20 Timintatutt yhteensä 1 536 528 1 652 900-62 000 1 590 900 1 654 906,19-64 006,19 104,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki -1 690 0 0 0-2 260,00 2 260,00 0,00 Eläkekulut -86 0 0 0-254,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu 0 0 0 0-2,97 2,97 0,00 Palvelujen stt -1 494 782-1 512 000-24 300-1 536 300-1 606 624,25 70 324,25 104,60 Ostt tilikauden -402 361-459 400 0-459 400-425 677,10-33 722,90 92,70 Muut timintakulut -275 585-271 100-10 000-281 100-282 341,45 1 241,45 100,40 Timintakulut yhteensä -2 174 505-2 242 500-34 300-2 276 800-2 317 160,56 40 360,56 101,80 TOIMINTAKATE -637 977-589 600-96 300-685 900-662 254,37-23 645,63 96,60 Suunn.mukaiset pi -659 652-688 000 0-688 000-704 496,00 16 496,00 102,40 TILIKAUDEN TULOS -1 297 629-1 277 600-96 300-1 373 900-1 366 750,37-7 149,63 99,50 50 Tekninen timi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) 2 015 2 016 % TOIMINTATUOTOT Sisäiset vesi- ja jä 36 728 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Sisäiset myyntitut 120 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Myyntitutt 36 848 0 0 0 2 250,00-2 250,00 0,00 Sisäiset rakennusten 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Muut timintatut 733 801 741 500 0 741 500 735 386,00 6 114,00 99,20 Timintatutt yhteensä 770 649 741 500 0 741 500 737 636,00 3 864,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär -36 728-51 000 0-51 000-43 060,40-7 939,60 84,40 Sisäiset henkilöstöp -12 021-12 000 0-12 000-12 507,80 507,80 104,20 Sisäiset tall hall p -49 377-39 900 0-39 900-32 311,44-7 588,56 81,00 Sisäiset muut palvel -1 711 0 0 0-2 982,71 2 982,71 0,00 Palvelujen stt -99 837-102 900 0-102 900-90 862,35-12 037,65 88,30 Sisäiset rakennusten -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Muut timintakulut -7 500-16 700 0-16 700-15 213,00-1 487,00 91,10 Timintakulut yhteensä -107 337-119 600 0-119 600-106 075,35-13 524,65 88,70 TOIMINTAKATE 663 312 621 900 0 621 900 631 560,65-9 660,65 101,60 113

2.5 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Tulslaskelma Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts % (kaikki tilit) 2 015 2 016 TOIMINTATUOTOT Myyntitutt 9 147 713 9 457 400-13 000 9 444 400 8 966 300,56 478 099,44 94,90 Maksututt 1 672 928 1 572 300 0 1 572 300 1 835 687,32-263 387,32 116,80 Tuet ja avustukset 373 258 397 400 0 397 400 322 053,21 75 346,79 81,00 Muut timintatut 1 437 682 1 597 400-158 600 1 438 800 1 499 016,61-60 216,61 104,20 Timintatutt yhteensä 12 631 582 13 024 500-171 600 12 852 900 12 623 057,70 229 842,30 98,20 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -7 511 459-7 327 600-60 000-7 387 600-7 246 419,96-141 180,04 98,10 Henkilöstökrvauks 133 760 16 000 0 16 000 139 203,67-123 203,67 870,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 658 787-1 621 400-10 200-1 631 600-1 649 849,99 18 249,99 101,10 Muut henkilösivu -381 794-409 300-3 500-412 800-415 871,03 3 071,03 100,70 Palvelujen stt -11 750 703-12 114 900 49 700-12 065 200-12 040 644,49-24 555,51 99,80 Aineet,tarvikkeet,tavarat Ostt tilikauden -1 207 973-1 235 000 0-1 235 000-1 171 387,31-63 612,69 94,80 Avustukset -1 296 809-1 390 300 0-1 390 300-1 140 563,69-249 736,31 82,00 Muut timintakulut -1 083 736-1 069 200-10 000-1 079 200-1 118 325,28 39 125,28 103,60 Timintakulut yhteensä -24 757 500-25 151 700-34 000-25 185 700-24 643 858,08-541 841,92 97,80 TOIMINTAKATE -12 125 919-12 127 200-205 600-12 332 800-12 020 800,38-311 999,62 97,50 Vertult 6 041 238 5 672 400 202 600 5 875 000 5 918 133,87-43 133,87 100,70 Valtinsuudet 7 629 787 7 622 200 8 400 7 630 600 7 645 054,00-14 454,00 100,20 Rahitustutt ja -kulut Krktutt 8 677 6 000 0 6 000 9 630,34-3 630,34 160,50 Muut rahitustut 18 676 7 800 0 7 800 29 009,45-21 209,45 371,90 Krkkulut -69 834-69 600 0-69 600-51 422,51-18 177,49 73,90 Muut rahituskulut -34 363-1 500 0-1 500-10 209,63 8 709,63 680,60 VUOSIKATE 1 468 261 1 110 100 5 400 1 115 500 1 519 395,14-403 895,14 136,20 Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt -665 879-796 500 0-796 500-815 781,43 19 281,43 102,40 TILIKAUDEN TULOS 802 382 313 600 5 400 319 000 703 613,71-384 613,71 220,60 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 802 382 313 600 5 400 319 000 703 613,71-384 613,71 220,60 114

Valtinsuuksien erittely Valtinsuuksen erittely Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Kunnan peruspalvelujen valtinsuus (ilman tasauksia) 6 154 600 249 200 6 403 800 6 403 783,00 17,00 Vertulihin perustuva valtinsuuksien tasaus 1 972 500 0 1 972 500 1 972 520,00-20,00 Järjestelmämuutksen tasaus 0-235 800-235 800-235 824,00 24,00 Opetus- ja kulttuuritimen muut valtinsuudet -504 900-5 000-509 900-495 425,00-14 475,00 Valtinsuudet yhteensä 7 622 200 8 400 7 630 600 7 645 054,00-14 454,00 Vertuljen erittely Vertuljen erittely Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Kunnan tulver 4 604 000 68 000 4 672 000 4 706 314,50 34 314,50 Kiinteistöver 486 400-4 400 482 000 495 625,61 13 625,61 Osuus yhteisövern tutsta 582 000 139 000 721 000 716 193,76-4 806,24 Vertult yhteensä 5 672 400 202 600 5 875 000 5 918 133,87 43 133,87 Kiinteistöverprsentit Yleinen Vak. asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Vimalaitkset Yleishyödylliset yhteisöt 2008 0,70 % 0,35 % 0,95 % 0,00 % 0,00 % 2009 0,70 % 0,35 % 0,95 % 0,00 % 0,00 % 2010 0,90 % 0,35 % 0,95 % 2,50 % 0,00 % 2011 0,90 % 0,35 % 0,95 % 2,50 % 0,00 % 2012 0,90 % 0,40 % 1,00 % 2,80 % 0,00 % 2013 0,90 % 0,40 % 1,00 % 2,80 % 0,00 % 2014 1,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % 2015 1,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % 2016 1,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % Tulverprsentti Vertettava tul, milj. eura Muuts 2008 18,25 23,4 3,3 % 2009 18,25 22,2-4,9 % 2010 19,5 22,0-1,0 % 2011 19,5 23,1 4,9 % 2012 19,5 23,1 0,0 % 2013 19,5 23,5 1,9 % 2014 20,0 24,3 3,4 % 2015 20,0 23,8-2,0 % 115

2.6 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty 31.12. 700 Yleishallinnn investinnit 7130 Yleishallinnn investinnit 2000 Osakkeet ja suudet 1201 Tytäryhteisösakkeet ja - 50 000 0 50 000 50 000,00 0,00 100,00 1208 Muut sakkeet ja suudet 0 0 0 229,35-229,35 0,00 * Hankinnat yht. 50 000 0 50 000 50 229,35-229,35 100,46 Investinnit nett 50 000 0 50 000 50 229,35-229,35 100,46 2010 Maa-alueet 1100 Maa-ja vesialueet -100 000 100 000 0-1,80 1,80 0,00 * Myynnit yht. -100 000 100 000 0-1,80 1,80 0,00 Investinnit nett -100 000 100 000 0-1,80 1,80 0,00 700 Yleishallinnn investinnit yhteensä * Hankinnat yht. 50 000 0 50 000 50 229,35-229,35 100,46 * Myynnit yht. -100 000 100 000 0-1,80 1,80 0,00 Investinnit nett -50 000 100 000 50 000 50 227,55-227,55 100,46 780 Teknisen timen investinni 7820 Muut rakennukset 1035 Kulukeskus-kirjast 1123 Muut rakennukset 6 626 072,18 6 440 353,84 0 39 500 39 500 46 351,14-6 851,14 117,34 6 486 704,98 * Hankinnat yht. 6 626 072,18 6 440 353,84 0 39 500 39 500 46 351,14-6 851,14 117,34 6 486 704,98 1123 Muut rakennukset -825 000,00-670 000,00 0-155 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 * Rahitussuudet yht. -825 000,00-670 000,00 0-155 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 Investinnit nett 5 801 072,18 5 770 353,84 0-115 500-115 500-108 648,86-6 851,14 94,07 5 661 704,98 116

1065 Kunila Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty 31.12. 1123 Muut rakennukset 35 000,00 0 0 35 000 35 000 0,00 35 000,00 0,00 0,00 * Hankinnat yht. 35 000,00 0 0 35 000 35 000 0,00 35 000,00 0,00 0,00 Investinnit nett 35 000,00 0 0 35 000 35 000 0,00 35 000,00 0,00 0,00 1069 Palasema 1123 Muut rakennukset 1 330 000,00 1 300 000 0 1 300 000 0,00 1 300 000,00 0,00 0,00 1195 Keskeneräiset hankinnat 18 435,01 0 0 0 1 243 045,08-1 243 045,08 0,00 1 261 480,09 * Hankinnat yht. 1 330 000,00 18 435,01 1 300 000 0 1 300 000 1 243 045,08 56 954,92 95,62 1 261 480,09 Investinnit nett 1 330 000,00 18 435,01 1 300 000 0 1 300 000 1 243 045,08 56 954,92 95,62 1 261 480,09 7830 Yhdyskuntatekniikka 1080 Traktrin vaiht 1170 Muut kneet ja kalust 69 000,00 0 60 000 9 000 69 000 69 130,00-130,00 100,19 69 130,00 * Hankinnat yht. 69 000,00 0 60 000 9 000 69 000 69 130,00-130,00 100,19 69 130,00 1170 Muut kneet ja kalust 0,00 0 0 0 0-20 164,43 20 164,43 0,00-20 164,43 * Myynnit yht. 0,00 0 0 0 0-20 164,43 20 164,43 0,00-20 164,43 Investinnit nett 69 000,00 0 60 000 9 000 69 000 48 965,57 20 034,43 70,96 48 965,57 7900 Kaavatiet 1004 Sadevesiputket 1195 Keskeneräiset hankinnat 0 0 0 0 0 3 431,18-3 431,18 0,00 3 431,18 * Hankinnat yht. 0 0 0 0 0 3 431,18-3 431,18 0,00 3 431,18 Investinnit nett 0 0 0 0 0 3 431,18-3 431,18 0,00 3 431,18 7920 Jhtverkstt 1113 Suurmiehikkälän vesi 1140 Jhtverkstt ja laittee 30 000,00 0 180 000-150 000 30 000 0,00 30 000,00 0,00 0,00 1195 Keskeneräiset hankinnat 0 0 0 0 18 520,62-18 520,62 0,00 18 520,62 * Hankinnat yht. 30 000,00 0 180 000-150 000 30 000 18 520,62 11 479,38 61,74 18 520,62 Investinnit nett 30 000,00 0 180 000-150 000 30 000 18 520,62 11 479,38 61,74 18 520,62 117

1115 Suur-Pitkäk-Saiv siirtv Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty 31.12. 1140 Jhtverkstt ja laittee 70 000,00 0 270 000-220 000 50 000 0,00 50 000,00 0,00 0,00 1195 Keskeneräiset hankinnat 0 0 0 0 18 499,06-18 499,06 0,00 18 499,06 * Hankinnat yht. 70 000,00 0 270 000-220 000 50 000 18 499,06 31 500,94 37,00 18 499,06 1140 Jhtverkstt ja laittee 0-185 000 185 000 0 0,00 0,00 0,00 0,00 * Rahitussuudet yht. 0-185 000 185 000 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Investinnit nett 70 000,00 0 85 000-35 000 50 000 18 499,06 31 500,94 37,00 18 499,06 780 Teknisen timen investinnit yhteensä 1123 Muut rakennukset 7 991 072,18 6 440 353,84 1 300 000 74 500 1 374 500 46 351,14 1 328 148,86 3,37 6 486 704,98 1140 Jhtverkstt ja laittee 100 000,00 0 450 000-370 000 80 000 0,00 80 000,00 0,00 0 1170 Muut kneet ja kalust 69 000,00 0 60 000 9 000 69 000 69 130,00-130,00 100,19 69 130,00 1195 Keskeneräiset hankinnat 0 18 435,01 0 0 0 1 283 495,94-1 283 495,94 0,00 1 301 930,95 * Hankinnat yht. 8 160 072,18 6 458 788,85 1 810 000-286 500 1 523 500 1 398 977,08 124 522,92 91,83 7 857 765,93 1123 Muut rakennukset -825 000,00-670 000,00 0-155 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 1140 Jhtverkstt ja laittee 0 0-185 000 185 000 0 0,00 0,00 0,00 0 * Rahitussuudet yht. -825 000,00-670 000,00-185 000 30 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 1170 Muut kneet ja kalust 0 0 0-20 164,43 20 164,43 0,00-20 164,43 * Myynnit yht. 0 0 0-20 164,43 20 164,43 0,00-20 164,43 Investinnit nett 14 670 144,36 11 577 577,70 1 625 000-256 500 1 368 500 1 223 812,65 144 687,35 89,43 7 012 601,50 118

Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty 31.12. Kaikki kunnan investinnit yhteensä 1123 Muut rakennukset 7 991 072,18 6 440 353,84 1 300 000 74 500 1 374 500 46 351,14 1 328 148,86 3,37 6 486 704,98 1140 Jhtverkstt ja laittee 100 000,00 0 450 000-370 000 80 000 0,00 80 000,00 0,00 0 1170 Muut kneet ja kalust 69 000,00 0 60 000 9 000 69 000 69 130,00-130,00 100,19 69 130,00 1195 Keskeneräiset hankinnat 18 435,01 0 0 0 1 283 495,94-1 283 495,94 0,00 1 301 930,95 1201 Tytäryhteisösakkeet ja - 50 000 0 50 000 50 000,00 0,00 100,00 1208 Muut sakkeet ja suudet 0 0 0 229,35-229,35 0,00 * Hankinnat yht. 1 860 000-286 500 1 573 500 1 449 206,43 124 293,57 92,10 1123 Muut rakennukset -825 000,00-670 000,00 0-155 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 1140 Jhtverkstt ja laittee 0 0-185 000 185 000 0 0,00 0,00 0,00 0 * Rahitussuudet yht. -825 000,00-670 000,00-185 000 30 000-155 000-155 000,00 0,00 100,00-825 000,00 1100 Maa-ja vesialueet -100 000 100 000 0-1,80 1,80 0,00 1170 Muut kneet ja kalust 0 0 0-20 164,43 20 164,43 0,00-20 164,43 * Myynnit yht. -100 000 100 000 0-20 166,23 20 166,23 0,00-20 164,43 Investinnit nett 1 575 000-156 500 1 418 500 1 274 040,20 144 459,80 89,82 Kertmusvunna livat seuraavat investinnit: Kulukeskuksen valtinavustukset hyväksyttyyn myönnettyjen avustusten mukaisesti. Viimeinen avustuserä tuli 2016, kun valtinsuusselvitys li hyväksytty. Menpulella kirjastn hyllyt maksettiin 2016 vuden pulella, kun tavarantarkastaja li tdennut hyllyjen täyttävän nrmit. Ment 46.351,14 ja tult 155.000. Palaseman rakentaminen alitettiin, käyttö 1.261.480,09 Palaseman lämpöverkn liitstyö yhteydessä alitettiin Yhdystien sadevesiviemärin rakentaminen, kska jhdt sijittuvat sin samaan kaivantn. Määrärahan käyttö 3.431,18 vaatii lisämäärärahan. Suur-Miehikkälän ja Pitkäksken siirtviemärin ja yhdysvesijhdn rakentamispäätös tehtiin julukuussa. Hanketta valmisteltiin suunnitelmien laadinnalla sekä lupien hakemisella. Kilpailutus käynnistettiin lppuvunna. Rakennustyöt alkavat helmikuun lpulla 2017. Määrärahan käyttö yhteensä 37.668,94, jsta vesilaitksen suus n 18.758,25 ja viemärilaitksen suus 18.910,69. 119

2.7 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Rahituslaskelma Talusarvi Tamuutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Timinnan rahavirta Vusikate 1 110 100 5 400 1 115 500 1 519 395,14-403 895,14 Tulrahituksen krjauser 0 0 0-196 287,42 196 287,42 0 0,00 Investintien rahavirta 0 0,00 Investintiment -1 860 000 286 500-1 573 500-1 449 206,43-124 293,57 Rah.suudet investintime 185 000-30 000 155 000 155 000,00 0,00 Pys vast hyödykk luvutus 100 000-100 000 0 11 020,60-11 020,60 Timinnan ja invest rahav -464 900 161 900-303 000 39 921,89-342 921,89 Rahituksen rahavirta Antlainjen muutkset Antlainasaamisten lisäyk 0 0 0-29 460,00 29 460,00 Antlainasaamisten vähenn 0 0 0 0,00 0,00 Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen l 1 500 000 0 1 500 000 0,00 1 500 000,00 Pitkäkaisten lainjen väh -564 600 0-564 600-564 552,00 48,00 Lyhytaikaisten lainjen m 0 0 0 0,00 0,00 Oman pääman muutkset Vaikutus maksuvalmiuteen 470 500 161 900 632 400-554 090 1 529 508 120

2.8 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA sis. laskennalliset erät KÄYTTÖTALOUSOSA Sitvuus Ta N/B Ta muutkset Ta muutsten jälkeen Määrärahat 1000 Tularvit 1000 Ta Ta muutsten Tteu- Pik- Ta Tteu- muutksekeen jältumkeamtuma Pikkeama Keskusvaalilautakunta B Timintakate N _ Tarkastuslautakunta B 18 18 16 2 Timintakate N 18 18 16 2 Kunnanvaltuust B 38 38 35 3 Timintakate N 38 38 35 3 Kunnnanhallitus B 1 860 76 1 936 1 808 128 567-87 480 448-32 Timintakate N 1 294 162 1 456 1 360 96 Ssiaali- ja terv timi B 18 392 18 392 17 951 441 10 605 10 605 10 339-266 Timintakate N 7 787 7 787 7 612 175 Sivistystimi B 2 450-76 2 374 2 353 21 Timintakate N 2 450-76 2 374 2 353 21 Tekninen timi B 2 230 20 2 250 2 325-75 1 853-85 1 768 1 837 69 Timintakate N 377 105 482 489-7 Rakennuslautakunta B 163 15 178 155 23 Timintakate N 163 15 178 155 23 TULOSLASKELMAOSA Vertult B 5 672 203 5 875 5 918 43 Valtinsuudet B 7 622 8 7 630 7 645 15 Rah.tult ja ment B 72 72 61 11 14 14 39 25 Rahastjen muuts Satunnaiset erät Varausten muuts Sitvuustas käyttötalussassa n timielin siten, että timintatuljen ja -menjen nettmäärä n sitva. Kmmentit lennaisiin pikkeamiin: B B Kunnanhallitus Maaseututimen maksusuus Haminan kaupungille alitti budjetin (15 t ) Maksusuus talus- ja henkilöstöhallinnn menista Virlahden kunnalle alitti budjetidun (25 t ) Budjetidut sisäisten rakennusten vukrat alittuivat (25 t ) Mnessa khdin säästetty budjetituun nähden Rakennusvalvnta Sähköisen lupajärjestelmän käyttööntn kustannukset (n. 10 t ) siirtyivät vudelle 2017 Maksusuus Virlahdelle jäi budjetitua pienemmäksi 121

Sitvuus Ta Määrärahat 1000 Tularvit 1000 Ta Ta muutstetumkeama Tteu- Pik- Ta Ta Ta Tteu- muutkset muu- muutuma jälkeen tk- set tsten jälkeen Pikkeama INVESTOINTIOSA N/B Kunnanhallitus Tytäryhtiösakkeet B 50 50 50 Muut sakkeet ja suude B Maa-alueet B 100-100 0 0 0 Ss- ja terveystimi Tekninen timi Kulukeskus-kirjast B 39 39 46-7 155 155 155 0 Kunila B 35 35 0 35 Palasema B 1 300 1 300 1 243 57 Traktrin vaiht B 60 9 69 69 0 Suur-Pitkäk.siirtviem. Rivinkangas vv-laits Suur-Mieh kyläpuhd B B B Suur-Mieh vesi B 180-150 30 19 11 Siirtviemäri B 270-220 50 18 32 185-185 0 0 0 Kauklämpöverkk B RAHOITUSOSA Antlainauksen muutkset Antlainasaam lisäys B Antlainasaam vähenn B Lainakannan muutkset Pitkäaik. lainjen lis. B 1 500 1 500-1 500 vähennykset B 565 565 565 0 Lyhytaikaisten lainjen muuts Oman pääman muutkset Yhteensä 27 648-252 27 396 26 714 682 28 118-91 28 027 26 381-1 646 N = sitvuus nettmääräraha-/tularvi B = bruttmääräraha/tularvi 122

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. TULOSLASKELMA (Ulkiset tilit) 01.01-31.12.2016 01.01-31.12.2015 Timintatutt Myyntitutt 8 652 119,85 8 820 052,50 Maksututt 1 835 687,32 1 672 927,55 Tuet ja avustukset 322 053,21 373 258,41 Muut timintatutt 763 630,61 11 573 490,99 703 881,48 11 570 119,94 Valmistus maan käyttöön Timintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkit - 7 246 419,96-7 511 458,97 Henkilöstökrvaukset 139 203,67 133 759,98 Henkilösivukulut Eläkekulut - 1 649 849,99-1 658 787,10 Muut henkilösivukulut - 415 871,03-381 793,90 Palvelujen stt - 11 730 024,97-11 424 731,69 Aineet,tarvikkeet ja tavarat - 1 168 818,01-1 206 283,44 Avustukset - 1 140 563,69-1 296 808,75 Muut timintakulut - 381 947,39-23 594 291,37-349 934,61-23 696 038,48 Timintakate - 12 020 800,38-12 125 918,54 Vertult 5 918 133,87 6 041 237,92 Valtinsuudet 7 645 054,00 7 629 787,00 Rahitustutt ja kulut Krktutt 9 630,34 8 676,60 Muut rahitustutt 29 009,45 18 675,55 Krkkulut - 51 422,51-69 834,22 Muut rahituskulut - 10 209,63-34 362,95 Vusikate 1 519 395,14 1 468 261,36 Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt - 815 781,43-665 879,33 Kertalunteiset pistt Arvnalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut Tilikauden tuls 703 613,71 802 382,03 Pistern lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastjen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 703 613,71 802 382,03 123

3.2. RAHOITUSLASKELMA Timinnan rahavirta 1.1-31.12.2016 1.1-31.12.2015 Vusikate 1 519 395,14 1 468 261,36 Satunnaiset erät Tulrah. krj.erät -196 287,42 1 323 107,72-645,60 1 467 615,76 Investintien rahavirta Investintiment -1 449 206,43-3 535 317,34 Rah.suudet investinteihin 155 000,00 487 500,00 Pysyvien vastaavien hyöd luvutustult 11 020,60-1 283 185,83 22 960,32-3 024 857,02 Timinnan ja 39 921,89-1 557 241,26 investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasamisten lisäykset -29 460,00 Antlainasaamisten vähennykset 31 000,00 Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen lisäys Pitkäaikaisten lainjen vähennys -564 552,00-564 552,00 Lyhytaik. lainjen muuts 2 000 000,00 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiant varat ja p:n muutks Saamisten muuts -410 708,35 167 368,08 Krttmien velkjen muuts 270 696,43 43 064,28 Rahituksen rahavirta -734 023,92 1 676 880,36 RAHAVAROJEN MUUTOS -694 102,03 119 639,10 RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarjen muuts Rahavarat 31.12. 925 336,50 1 619 438,53 Rahavarat 01.01. 1 619 438,53-694 102,03 1 499 799,43 119 639,10 124

3.3. TASE V A S T A A V A A 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 23 708 542,54 23 220 823,77 Aineettmat hödykkeet 847 131,93 903 996,21 Aineettmat ikeudet 466 356,89 499 668,05 Muut pitkävaikutteiset ment 380 775,04 404 328,16 Aineelliset hyödykkeet 18 567 226,19 18 102 332,49 Maa- ja vesialueet 1 314 535,85 1 315 731,77 Rakennukset 13 269 245,62 13 969 575,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 526 787,15 2 675 109,75 Kneet ja kalust 116 302,79 85 056,29 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 340 354,78 56 858,84 Sijitukset 4 294 184,42 4 214 495,07 Osakkeet ja suudet 3 864 642,86 3 814 413,51 Muut lainasaamiset 429 541,56 400 081,56 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 59 530,91 84 991,54 Valtin timeksiannt Lahjitusvarjen erityiskatteet 59 530,91 84 991,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 094 073,77 2 377 467,45 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 293 833,34 293 833,34 Myyntisaamiset Lainasaamiset 293 833,34 293 833,34 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 874 903,93 464 195,58 Myyntisaamiset 427 361,40 194 110,28 Lainasaamiset 261 000,00 70 000,00 Muut saamiset 60 521,85 68 646,27 Siirtsaamiset 126 020,68 131 439,03 Rahitusarvpaperit Sijitukset rahamarkkinainst. 141 171,01 161 907,26 Rahat ja pankkisaamiset 784 165,49 1 457 531,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 862 147,22 25 683 282,76 125

V A S T A T T A V A A 2016 2015 OMA PÄÄOMA 15 304 754,15 14 601 140,44 Peruspääma 8 099 771,23 8 099 771,23 Muut mat rahastt 1 690 221,37 EdelL tilikausien yli-/jäämä 6 501 369,21 4 008 765,81 Tilikauden yl-/aliijäämä 703 613,71 802 382,03 PAKOLLISET VARAUKSET 90 766,95 296 200,00 Muut paklliset varaukset 90 766,95 296 200,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 59 530,91 84 991,54 Valtin timeksiannt Lahjitusrahastjen päämat 59 530,91 84 991,54 Muut timensiantjen päämat VIERAS PÄÄOMA 10 407 095,21 10 700 950,78 Pitkäaikainen 4 510 676,50 5 073 568,00 Jukkvelkakirjalainat Lainat rahitus- ja vak.lait. 4 509 016,00 5 073 568,00 Liittymismaksut 1 660,50 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtvelat Lyhytaikainen 5 896 418,71 5 627 382,78 Lainat rahitus- ja vak.lait. 2 564 552,00 2 564 552,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakt 2 328,85 5 163,59 Ostvelat 1 378 019,96 1 452 033,71 Muut velat 171 906,52 202 596,99 Siirtvelat 1 779 611,38 1 403 036,49 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 862 147,22 25 683 282,76 126

3.4. KUNTAKONSERNI 3.4.1. Tulslaskelma Tulslaskelma 2016 2015 (1000 ) (1000 ) Timintatutt 14 552 14 493 Timintakulut - 26 200-26 228 Osuus sakkuusyhteisöjen vitsta - 2 (tappista) Timintakate - 11 648-11 737 Vertult 5 918 6 041 Valtinsuudet 7 731 7 717 Rahitustutt ja kulut Krktutt 12 10 Muut rahitustutt 30 19 Krkkulut - 69-92 Muut rahituskulut - 11-34 Vusikate 1 963 1 924 Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt - 1 304-1 014 Tilikauden yli- ja alipariarv Satunnaiset erät Tilikauden tuls 659 910 Tilinpäätössiirrt 6-66 Vähemmistösuudet Laskennalliset vert 18-17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 683 827 127

3.4.2. Rahituslaskelma Rahituslaskelma 2016 2015 1000 1000 Timinnan rahavirta Vusikate 1963 1924 Satunnaiset erät,nett Tulrahahituksen krjauserät -157-9 Investintien rahavirta Investintiment -1737-3719 Rahitussuudet investinteihin 155 600 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult -155 55 Timinnan ja investintien rahavirta 69-1149 Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys 90 Pitkäaikaisten lainjen vähennys -689-785 Lyhytaik. lainjen muuts -56 2014 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset 50 50 Vaiht-maisuuden muuts 4 5 Saamisten muuts -424 171 Krttmien velkjen muutkset 274 5 Rahituksen rahavirta -780 1460 Rahavarjen muuts -711 311 Rahavarjen muuts Rahavarat 31.12. 1828 2539 Rahavarat 01.01. 2539 2228-711 311 128

3.4.3. Tase VASTAAVAA 2016 2015 (1.000 ) (1.000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT 24 998 24 625 Aineettmat hyödykkeet 975 1 033 Aineettmat ikeudet 592 626 Muut pitkävaikutteiset ment 382 406 Ennakkmaksut 1 1 Aineelliset hyödykkeet 23 315 22 914 Maa-ja vesialueet 1 405 1 405 Rakennukset 17 741 18 554 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 561 2 711 Kneet ja kalust 209 168 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 399 76 Sijitukset 708 678 Osakkuusyhteisösakkeet 77 77 Muut sakkeet ja suudet 405 405 Muut lainasaamiset 133 133 Muut saamiset 93 63 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 64 93 Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen erityiskatteet 62 88 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 039 3 329 Vaiht-maisuus 26 30 Aineet ja tarvikkeeet 21 25 Keskeneräiset tutteet 5 5 Muu vaiht-maisuus Saamiset 1 184 760 Pitkäaikaiset saamiset 12 Lyhytaikaiset saamiset 1 184 748 Myyntisaamiset 666 428 Lainasaamiset 261 70 Muut saamiset 96 99 Siirtsaamiset 161 151 Rahitusarvpaperit 141 162 Rahat ja pankkisaamiset 1 688 2 377 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 101 28 047 129

V A S T A T T A V A A 2016 2015 OMA PÄÄOMA 15 372 14 875 Peruspääma 8 100 8 100 Yhdistysten ja säätiöiden päämat Arvnkrtusrahast 8 8 Muut mat rahastt 2 012 3 634 Edell vusien yli-/alijäämä 4 569 2 306 Tilikauden yli-/alijäämä 683 827 VÄHEMMISTÖOSUUDET 404 429 PAKOLLISET VARAUKSET 127 115 Muut paklliset varaukset 127 115 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 64 93 Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen päämat 62 88 VIERAS PÄÄOMA 12 134 12 535 Pitkäaikainen 5 581 6 181 Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta 5 015 5 532 Lainat julkisyhteisöiltä 566 649 Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset vervelat Lyhytaikainen 6 553 6 354 Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta 2 698 2 754 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt 6 11 Ostvelat 1 515 1 566 Liittymismaksut ja muut velat 221 251 Siirtvelat 2 103 1 744 Laskennalliset vervelat 10 28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 101 28 047 130

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuden 2016 taludellisten tunnuslukujen laskennassa n asukaslukuna käytetty väestötilastn ennakktieta 2.035. 4.1.1. Arvstusperiaatteet ja -menetelmät Jakstusperiaatteet Tult ja ment n merkitty tulslaskelmaan suriteperusteen mukaisesti. Suriteperusteesta piketen vertult n kirjattu niiden tilitysajankhdan mukaisesti a. tilikaudelle. Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien arvstus Pysyvien vastaavien hyödykkeet n merkitty taseeseen hankintamenn vähennettynä suunnitelman mukaisilla pistilla ja investintimenihin saaduilla rahitussuuksilla. Suunnitelman mukaiset pistt n laskettu ennalta laaditun pistsuunnitelman mukaisesti. Pistsuunnitelman mukaiset suunnitelmapistjen laskentaperusteet n esitetty tulslaskelman liitetiedissa khdassa suunnitelman mukaisten pistjen perusteet. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahitusavustukset n merkitty a. hyödykkeen hankintamenn vähennykseksi. Sijitusten arvstus Pysyvien vastaavien sijitukset n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan arvn. Arvstuksen perusteena n llut hyödykkeen tdennäköisesti kerryttämä tul tai sen arv palvelututannssa. Rahitusmaisuus Rahitusmaisuuden arvstus Saamiset n merkitty taseeseen nimellisarvn tai sitä alempaan tdennäköiseen arvn. Rahitusmaisuusarvpaperit n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan tdennäköiseen luvutushintaan. Vesihultlaitksen eriytetty tilinpäätös Vesihultlaitksen tilinpäätös n eriytetty tilikauden 2015 alusta lukien kirjanpidlliseksi taseyhtiöksi. Aiemmin laskennallisesti eriytetyn taseyksikön avaava tase 1.1.2015 n laadittu kirjanpitlautakunnan kuntajastn lausunnn 112 / 9.2.2015 mukaisesti siten, että aiemmasta jäännöspäämasta n ertettu kertynyt alijäämä tilikaudesta 2010 lukien. Näin saadusta peruspäämasta ei le eritelty lainasuutta kunnalle eikä kunta peri peruspäämasta krka. Vesilaitksen ja kunnan rahaliikennettä seurataan kirjanpidn yhdystilin avulla. Kunta ei peri yhdystilille krka. Edellisen tilikauden tietjen vertailukelpisuus Taseen maan päämaan kuuluva elinkeinjen kehittämisrahast n purettu kunnanvaltuustn päätöksellä 19.12.2016. Rahastn arv 1.690 221,37 n siirretty edellisten tilikausien kertyneisiin ylijäämiin. Tältä sin taseen kertyneellä ylijäämällä ei le jatkuvuutta edellisen vuden tilinpäätöksestä. 131

4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.2.1. Knsernitilinpäätöstä kskevat laatimisperiaatteet Knsernitilinpäätöksen laajuus Knsernitilinpäätökseen n yhdistelty kaikki kuntayhtymät, jissa kunta n jäsenenä sekä kunnan tytäryhteisöt ja sakkuusyhteisöt. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Knserniyhteisöjen keskinäiset tutt ja kulut sekä saamiset ja velat n vähennetty sekä knserniyhteisöjen ja kunnan mistamien kuntayhtymien keskinäiset tutt ja kulut sekä saamiset ja velat n vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ttamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät katteet n vähennetty. Kiinteistöverja sekä sisäisiä liittymismaksuja ei le eliminitu, kska ne eivät le knsernin tulksen kannalta lennaisia. Pister ja vapaaehtiset varaukset Knsernitaseessa vapaaehtiset ja vertusperusteiset varaukset sekä pister n jaettu vapaaseen maan päämaan ja laskennalliseen vervelkaan. Jak n tettu humin mistuksen elimininnissa, vähemmistösuuksien erttamisessa sekä sakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen mistuksen elimininti Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen mistus n eliminitu. Vähemmistösuudet Tytäryhtiöiden vähemmistösuudet n ertettu knsernin yli- ja alijäämästä knsernitulslaskelmassa sekä masta päämasta knsernitaseessa. Suunnitelmapistjen ikaisu Kiinteistö- ja asunt-sakeyhtiöiden rakennusten pistt n ikaistu kunnan pistsuunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvjen er n kirjattu knsernitulslaskelmassa tytäryhteisön pistjen ikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt er knsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän ikaisuksi. Kuntayhtymät Kuntayhtymät n yhdistelty lukuarvltaan mistussuuden mukaisesti. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt n yhdistelty päämasuusmenetelmällä knsernitilinpäätökseen. 132

4.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.3.1. Timintatutt tehtäväalueittain Knserni Kunta 2016 2 015 2016 2015 Yleishallint 232 209,11 199 682,28 211 467,59 177 247,77 Tukipalvelut Ssiaali- ja terveystimi 12 886 193,89 12 984 925,38 10 306 397,39 10 435 480,02 Sivistystimi 28 544,51 32 514,03 Tekninen timi 1 405 272,92 1 276 162,26 1 055 626,01 957 392,15 Timintatutt yhteensä 14 552 220,43 14 493 283,95 11 573 490,99 11 570 119,94 4.3.2. Vertult eriteltyinä 2016 2015 Muuts-% Kunnallisvert 4 706 314,50 4 886 250,11-3,68 Kiinteistövert 495 625,61 440 439,24 12,53 Yhteisövert 716 193,76 714 548,27 0,23 Vertult yhteensä 5 918 133,87 6 041 237,62-2,08 4.3.3. Valtinsuudet eriteltyinä 2016 2015 Muuts-% Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken)valtinsuus, ilman tasauksia 6 403 783,00 6 442 273,00-0,60 Vertulhin perustuvat valtinsuuksien tasaus 1 972 520,00 2 046 192,00-3,60 Järjestelmämuutksen tasaus -235 824,00-344 676,00 0,00 Opetus- ja sivistytimen muut valtinsuudet -495 425,00-514 002,00-3,61 Harkinnanvarainen valtinsuuden krtus Valtinsuudet yhteensä 7 645 054,00 7 629 787,00 0,20 133

4.3.4. Selvitys suunnitelman mukaisten pistjen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Pistaika/v Pistlaji Aineettmat ikeudet 20 Tasapist Muut pitkävaikutteiset ment Tietknehjelmistt 5 Tasapist Muut 5-20 Tasapist Rakennukset 10-30 Tasapist Kadut, tiet ja trit ja puistt 15 Tasapist Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10-40 Tasapist Vesi- ja viemäriverkk 40 Tasapist Kauklämpöverkk 25 Tasapist Sähkö- vesi- yms. laitsten kneet 10 Tasapist Kneet ja kalust 5-10 Tasapist Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, jiden hankintamen n alle 10.000, n kunnassa kirjattu vusikuluksi. Pistajat n hyväksytty kunnanvaltuustssa 17.12.2012 40. 4.3.5. Pakllisten varausten muutkset Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Ptilasvahinkvakuutusvaraus 1.1. 115 422 94 801 0 0 Lisäykset tilikaudella 11 110 20 621 0 0 Vähennykset tilikaudella 0 0 Ptilasvahinkvakuutusvaraus 31.12. 126 532 115 422 0 0 4.3.6. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivitt ja -tappit Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Muut timintatutt Maa- ja vesialueiden myyntivitt 1 018,80 7 766,29 1 018,80 7 766,29 Rakennusten myyntivitt Muut myyntivitt 2 423,60 2 423,60 Myyntivitt yhteensä 1 018,80 10 189,89 1 018,80 10 189,89 Muut timintak ulut Maa- ja vesialueiden myyntitappit 9544,29 9544,29 Rakennusten myyntitappit Muut myyntitappit 10 164,43 10 164,43 Myyntitappit yhteensä 10 164,43 9 544,29 10 164,43 9 544,29 134

4.3.7. Luttamushenkilöiden palkkit Luttamushenkilön palkkiista perityt ja tilitetyt luttamushenkilömaksut 2016 2015 Sumen Keskusta 1 513,50 1 709,25 Kansallinen Kkmus 396,00 420,00 Perussumalaiset 72,00 48,00 Yhteensä 1 981,50 2 177,25 4.3.8. Palvelujen stjen erittely Palvelujen stjen erittely Kunta Kunta 2016 2015 Asiakaspalvelujen stt 7 193 865,55 6 996 823,49 Muiden palvelujen stt 4 536 159,42 4 427 908,20 Yhteensä 11 730 024,97 11 424 731,69 4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.4.1. Arvnkrtukset Maa- ja vesialueet Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Arv 1.1. 8 225,71 8 225,71 0,00 0,00 Arvnkrtukset Arvnkrtusten purku Arv 31.12. 8 225,71 8 225,71 0,00 0,00 Rakennukset Arv 1.1. Arvnkrtusten purku Arv 31.12. Arvnkrtukset yhteensä 31.12. 8 225,71 8 225,71 0,00 0,00 135

4.4.2. Aineettmat ja aineelliset hyödykkeet Aineettmat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset Ennakkmaksut ment Aineettmat ikeudet Yhteensä Maaja vesialueet Rakennukset Kneet ja kalust Yhteensä Pistamatn hankintamen 1.1. 499 668,05 404 328,16 903 996,21 1 315 731,77 13 969 575,84 2 675 109,75 85 056,29 56 858,84 18 102 332,49 Kiinteät rakenteet ja laitteet Aineelliset hyödykkeet Lisäykset tilikauden aikana 0,00 46 351,14 69 130,00 1 283 495,94 1 398 977,08 Rahitussuudet tilikaudella -155 000,00-155 000,00 Vähennykset tilikauden aikana -1,80-20 164,43-20 166,23 Siirrt erien välillä 0,00 Tilikauden pist -33 311,16-23 553,12-56 864,28-1 194,12-591 681,36-148 322,60-17 719,07-758 917,15 Arvnalennukset ja niiden palautukset 0,00 Pistamatn hankintamen 31.12. 466 356,89 380 775,04 847 131,93 1 314 535,85 13 269 245,62 2 526 787,15 116 302,79 1 340 354,78 18 567 226,19 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja kesk. er.hyöd. Arvnkrtukset Kirjanpitarv 31.12. 466 356,89 380 775,04 847 131,93 1 314 535,85 13 269 245,62 2 526 787,15 116 302,79 1 340 354,78 18 567 226,19 Olennaiset lisäpistt Erittely lennaisista lisäpistista 136

4.4.3. Sijitukset Pysyvien vastaavien sijitukset Osakkeet mistusyht. yhteisöt Osakkeet ja suudet Muut sakkeet ja suudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet knserniyhtiöt Kuntayhtymäsuudet Yhteensä Jvklainasaamiset Saamiset knserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintamen 1.1. 2 414 335,35 71 434,46 931 228,27 397 415,43 3 814 413,51 204 842,63 195 238,93 400 081,56 Lisäykset 50 000,00 229,35 50 229,35 29 460,00 Vähennykset Siirrt erien välillä Hankintamen 31.12. 2 464 335,35 71 434,46 931 228,27 397 644,78 3 864 642,86 204 842,63 224 698,93 429 541,56 Arvnalennukset Arvnkrtukset Kirjanpitarv 31.12. 2 464 335,35 71 434,46 931 228,27 397 644,78 3 864 642,86 204 842,63 224 698,93 429 541,56 137

4.4.4. Lainasaamiset Saamiset Tytäryhteisöt Hankintamen 1.1. 293 833,34 Lisäykset Vähennykset Siirrt erien välillä Hankintamen 31.12. 293 833,34 Arvnalennukset Arvnkrtukset Kirjanpitarv 31.12. 293 833,34 4.4.5. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäsuudet sekä sakkuusyhteisöt Nimi Ktipaikka Kunnan mistussuus % Knsernin mistussuus % Kuntaknsernin suus masta vieraasta päämasta päämasta 1000 tilikauden vitsta / tappista Tytäryhteisöt - As Oy Miehikkälän Mastmatti Miehikkälä 100,00 100,00 336 261 0 - As Oy Muurikkalanpuist Miehikkälä 67,70 67,70 254 0 1 - Ky Suurmiehikkälän Palvelutal Miehikkälä 100,00 100,00 314 1 0 - Ky Miehikkälän Vukratalt Miehikkälä 100,00 100,00 1571 1370 0 - Ky Miehikkälän Liikekulma Miehikkälä 65,00 65,00 994 4 0 - Ky Miehikkälän Säästökaari Miehikkälä 84,67 84,67 789 3 0 - Ky Suurmiehikkälän Säästörinne Miehikkälä 84,00 84,00 187 1 0 Yht. 4445 1640 1 Kuntayhtymät - Kymenlaaksn Liitt Ktka 0,83 0,83 4 4 0 - Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen ky, Carea Ktka 1,10 1,10 563 528 117 - Ktkan-Haminan seudun kulutusky Ktka 0,34 0,34 108 51 1 Yht. 675 583 118 Osakkuusyhteisöt - Ky Miehikkälän Havu Miehikkälä 32,34 32,34 72 0 0 72,00 0,00 0,00 138

4.4.6. Kunnan saamiset knserniyhteisöiltä Pitkäaikaiset 2016 2015 Lyhytaikaiseaikaiset Pitkä- Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä - myyntisaamiset 12 797,72 13 190,67 - lainasaamiset 498 675,97 0,00 498 675,97 - muut saamiset 0,00 0,00 - siirtsaamiset 0,00 Yhteensä 498 675,97 12 797,72 498 675,97 13 190,67 Saamiset kuntayhtymiltä, jissa kunta n jäsenenä - myyntisaamiset 0,00 136,00 825,10 - lainasaamiset 0,00 - muut saamiset 0,00 - siirtsaamiset Yhteensä 0,00 136,00 0,00 825,10 Saamiset sakkuus- sekä muilta mistusyhteisöiltä - myyntisaamiset 0,00 - lainasaamiset 0,00 - muut saamiset 0,00 - siirtsaamiset 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset yhteensä 498 675,97 12 933,72 498 675,97 14 015,77 4.4.7. Siirtsaamisiin sisältyvät lennaiset erät Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset siirtsaamiset Tuljäämät Kelan krvaus työterveyshullsta 4 748,52 5 319,49 Ely krvaus kunt.työtiminta 39 809,63 39 809,63 50 086,76 EU-tuet ja avustukset Carean tasituslasku Valtinknttri lisäkrvaus 40 000,00 40 000,00 40 000,00 Muut siirtsaamiset 76 281,69 5 988,00 46 211,05 39 587,32 Lyhytaikaiset siirtsaamiset yhtee 160 839,84 11 307,49 126 020,68 129 674,08 139

4.4.8. Rahitusarvpaperit 2016 2015 Jälleenhankintahinta 141 171,01 161 907,26 Kirjanpitarv 141 171,01 161 907,26 Ertus 0,00 0,00 Rahitusmaisuusarvpaperit n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan tdennäköiseen luvutushintaan. 4.4.9. Oman pääman muutkset Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Peruspääma 1.1. 8 099 771,23 8 099 771,23 8 099 771,23 8 099 771,23 - Lisäykset - Vähennykset Peruspääma 31.12. 8 099 771,23 8 099 771,23 8 099 771,23 8 099 771,23 Yhdistys. ja säät. päämat 0,00 0,00 0,00 Yhdistys. ja säät. päämat 0,00 0,00 0,00 Arvnkrtusrahast 1.1. 8 225,71 8 225,71 - Lisäykset -Vähennykset Arvnkrtusrahast 31.12. 8 225,71 8 225,71 Muut mat rahastt 1.1. 3 633 945,40 3 567 635,58 1 690 221,37 1 690 221,37 - Lisäykset 118 010,00 58 084,11 - Vähennykset -1 748 447,22-1 690 221,37 Muut mat rahastt 31.12. 2 011 733,89 3 633 945,40 0,00 1 690 221,37 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 4 568 851,22 2 305 882,82 6 501 369,21 4 008 765,81 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 683 460,00 827 185,95 703 613,71 802 382,03 Oma pääma yhteensä 31.12. 15 372 042,05 14 875 011,11 15 304 754,15 14 601 140,44 4.4.10. Myöhemmin kuin viiden vuden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat (1.1.2022 tai sen jälkeen erääntyvät) 2016 2015 Lainat rahituslaitksilta 2 250 808,00 2 815 360,00 140

4.4.11. Jukkvelkakirjat 2016 2015 JVK-laina 2 000 000,00 2 000 000,00 -kertalyhenteinen -erääntyy 29.11.2017 Yhteensä 2 000 000,00 2 000 000,00 4.4.12. Paklliset varaukset Paklliset varaukset Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Kunnan arviitu vastuu sairaanhitpiirin alijäämästä 90 766,95 296 200,00 4.4.13. Kunnan velat knserniyhteisöille 4.4.14. Siirtvelkakirjihin sisältyvät lennaiset erät Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset siirtvelat Tulennakt 3 815,29 11 272,68 831,18 5 163,59 Menjäämät - Lmapalkkavelan ja henkilösivukulujen jakstukset 1 251 153,35 1 530 434,95 1 127 992,59 1 341 328,15 -Muut palkkjen ja henkilösivukulujen jakstukset 57 375,71 85 438,12 39 757,80 - Krkjakstukset 7 349,76 9 377,87 7 261,12 9 377,87 - Carean kalliin hidn tasaus 121 741,00 - Muut menjäämät 787 358,35 118 557,76 482 858,87 52 330,47 Yhteensä 2 103 237,17 1 743 808,70 1 779 611,38 1 403 036,49 4.4.15. Hulettavien varat 2016 2015 Hullettavien varat 31.12. 7 731,67 5 292,94 141

4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Takaukset samaan knserniin kuuluvien yhteisöjen pulesta - Alkuperäinen pääma 1 927 369,47 1 927 369,47 - Jäljellä leva pääma 565 882,55 667 959,05 Takaukset muiden pulesta - Alkuperäinen pääma 468 067,00 468 067,00 468 067,00 468 067,00 - Jäljellä leva pääma 327 037,33 346 084,13 327 037,33 346 084,13 ********** Vastuu Kuntien Takauskeskuksen Kunta takausvastuusta 2016 2015 Kunnan suus takauskeskuksen takausvastuusta 31.12. 10 053 823,00 10 124 373,10 Kunnan suus takauskeskuksen kattamattmista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdllista vastuuta kattava suus takauskeskuksen rahaststa 31.12. 7 504,51 7 214,69 ********** Leasing-vastuiden yhteismäärä Knserni Kunta (arvnlisäverineen) 2016 2015 2016 2015 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 27 213,39 20 660,00 4 806,00 Myöhemmin maksettavat 8 216,94 18 663,00 0,00 Yhteensä 35 430,33 39 323,00 0,00 4 806,00 Leasingspimuksiin ei sisälly lennaisia irtisanmis- ja lunastusehdn mukaisia vastuita. ********** Muut taludelliset vastuut Knserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Rahitusvastuu Kunnan mistussuuden mukainen 99 011 216 260 suus Carean taseeseen kertyneistä alijäämistä Valtinsuuden palautusvastuu Perustamishankkeiden valtinsuuden palautusvastuu vudelta 2014 Saivikkalan kulukeskus / kirjast 775 667 665 333 775 667 665 333 Hyvinvintikeskus Kunila 218 400 235 200 218 400 235 200 Alv 120 :n muk. alv:n palautusvastuu Tp-hetkellä ei le tiedssa kiinteistöjä, jiden salta palautusvastuun tteutuminen lisi tdennäköistä investinti- tai talusuunnitelmaan tai timenpide-hjelmaan perust. Yhteensä 994 067 900 533 1 093 078 1 116 793 142

4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJIEN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstökulut 2016 2015 Henkilöstökulut tulslaskelman mukaan 9 172 937 9 418 280 ********* Henkilöstön määrä 31.12. Miehikkälä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 Yleishallint 7 7 7 1 1 2 1 1 1 9 9 10 Ssiaali- ja terveystimi 161 173 174 52 61 61 4 3 6 217 237 241 Yhteensä 168 180 181 53 62 63 5 4 7 226 246 251 Henkilöstön määrä 31.12. Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 Yleishallint Virlahti 4 4 4 1 2 2 0 0 0 5 6 6 Tukipalvelut 21 21 23 2 4 3 1 0 1 24 25 27 Sivistystimi 68 66 69 25 30 22 0 1 5 93 97 96 Tekninen timi 42 35 34 9 7 8 2 3 6 53 45 48 Yhteensä 135 126 130 37 43 35 3 4 12 175 173 177 Henkilöstön määrä 31.12. Miehikkälä - Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 Yhteensä 303 306 311 90 105 98 8 8 19 401 419 428 Henkilöstöhallint n laatinut vudelta 2016 erillisen henkilöstöraprtin. ********** Tilintarkastajien palkkit 2016 2015 BDO Audiatr Oy Tilintarkastuspalkkit 6 599,83 4 309,75 Tilintarkastajan lausunnt 875,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 728,75 5 214,75 Muut palkkit 0,00 0,00 10 328,58 10 399,50 143

5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1. VESIHUOLTOLAITOS Miehikkälän kunnan vesihultlaitksesta tehtiin 2015 ensimmäistä kertaa erillinen tilinpäätös. Aiemmin vesihultlaits n timinut erillisenä laskennallisena taseyksikkönä kunnan tilinpäätöksessä. Miehikkälän kunnan vesi- ja viemärilaits vastaa kunnan taajamien vedenjakelusta ja jätevesien jhtamisesta käsiteltäväksi. Laitksen piirissä n nin 1000 asukasta. Verkstt sijaitsevat pääsin Miehikkälän kirknkylässä Saivikkailla ja Muurikkalan kyläkeskuksen alueella. Yksittäisiä khteita n myös Sal-Miehikkälässä, Pitkäkskella ja Suur-Miehikkälässä. Miehikkälän vesilaitksella n klme päävedenttama ja kaksi varavedenttam. Päävedenttamita n Saivikkailla leva Pellinkankaan vedenttam, Muurikkalan vedenttam ja Sal-Miehikkälän vedenttam. Varavedenttamita n Suuressakylässä ja Muurikkalan Laisniemessä. Vesihult n varmistettu myös yhdysvesijhdilla Saivikkalasta ja Muurikkalasta Virlahdelle. Miehikkälässä ei le maa jätevedenpuhdistama. Jätevedet jhdetaan kirknkylästä ja Muurikkalasta siirtviemäriä pitkin Virlahden ja Haminan Vesi Oy:n verkstn kautta Kymen Vesi Oy:n puhdistamlle Ktkaan puhdistettavaksi. Sal-Miehikkälässä n asuntalueella pienpuhdistam, jka käsittelee 10 taluden jätevedet. Kertmusvunna selvitettiin Melulammenkankaalta vedenttmahdllisuutta maatutkauksella. Asiantuntijalausunnn mukaan alue ei le vedentn kannalta hyvä alue. Tavitteiden tteutuminen Keskeisistä tavitteista jäätiin hieman jälkeen. Vesilaitkseen liittyi vain yksii uusi kiinteistö. Myytävän veden määrä jäi myös tavitteesta. Tässä näkyy saltaan väestön väheneminen. Vedentt jäi supistuneen myynnin takia hieman letettua pienemmäksi. Veden laatu li muuten mitteetnta. Viemärilaitkseen uusia liittyjiä ei tullut. Viemärilaitksella laskutettava jätevesimäärä hieman lisääntyi. Vutvesiä n pyritty vähentämään, ja määrä n pienessä laskussa. Ylivutja ei tapahtunut. Liiketiminta Vesihultlaitksen kknaisliikevaiht li 181 416,22, jsta vesilaitksen suus li 88 719,37 ja viemärilaitksen 92 696,85. Vesilaitksen ment livat 57 043,60 ja viemärilaitksen 106 368,99, yhteensä 163.412,59. Käyttökate li 18.003,63. Vesilaitksen käyttökatekate li 31 675,77, mutta viemärilaitksen 13.672,14 negatiivinen. Talusarvin mukaiset pistt humiiden tilikauden tuls n 87.514,41 tappillinen. 144