KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI KOKKOLA KARLEBY
Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet (tehty työaika) 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 22 Työterveyshuolto 22 Kehittäminen 23 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset 24 Henkilöstöetuudet 24 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 25 6 Yhteistoiminta 26 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 26 7 Henkilöstöjaosto 28 8 Henkilöstöviestintä 29 Liitteet 30 Kansilehden kuva: Kaupungintalon D-siiven peruskorjaus valmistui helmikuun 2017 lopussa. 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
1 Johdanto Henkilöstöraportin tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston valossa. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Vuoden tietoja on verrattu vuoden tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Henkilöstöraporttiin on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnonalan toiminnasta. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 3 904, joista vakinaisia oli 3 013 (9 henkilöä vähemmän kuin vuonna ) ja määräaikaisia 891 (82 henkilöä vähemmän kuin vuonna ). Henkilötyövuosien määrä oli 2 921. Palkkamenot olivat 165,5 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä laski vuonna edellisestä vuodesta. Miesten keski-ikä oli 47,8 vuotta, kun se vuonna oli 48,4 vuotta. Naisten keski-ikä oli 45,5 vuotta, kun se vuonna oli 47,4 vuotta. Vakituisesta henkilöstöstä oli naisia noin 81,3 % ja miehiä 18,7 %. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 65 875 kpv (1,9 % enemmän kuin vuonna ). Koko organisaatiossa sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 16,8 kalenteripäivää, kun vuonna vastaava luku oli 16,2 kpv/henkilö. Vuoden aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön siirtymistä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymään (Soite) samoin kuin TyöterveyshuoltoTyöplussan henkilöstön siirtymistä liikelaitoksesta uuteen yhtiöön. Loppuvuodesta aloitettiin eri toimialoilla neuvottelut, jotka koskivat kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen toteuttamista. Työmerkkipäiväjuhlassa 9.9. muistettiin lahjoilla pitkän työuran tehneitä henkilöitä. Lahjojen saajista 13 henkilöllä tuli täyteen 40 vuotta kunnallista palvelua, 49 henkilöllä 30 vuotta kunnallista palvelua sekä 63 henkilöllä 20 vuotta kunnallista palvelua. Kokkolan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on erillinen asiakirja, joka on laadittu ja hyväksytty syksyllä ja päivitetään seuraavan kerran v. 2018 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 1329/2014 6a ). Henkilöstöraportin tilastot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta sekä taloushallinnon tietojärjestelmästä palkkasihteeri Risto Kaustisen ja henkilöstösuunnittelija Riikka Parkas-Tievan toimesta. Tilastotietojen käsittelyä on lisäksi toteuttanut toimistosihteeri Anne Hujanen. Henkilöstöraportin tekstiosuuksista on vastannut Riikka Parkas-Tieva. Muut kirjoittajat ovat vs. henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ja työsuojelupäällikkö Riitta Sarantila. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3
2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä 31.12. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelusuhteiden määrää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä oli sijaisia. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteensä 3 904. Henkilöstömäärä laski 2,3 % edellisestä vuodesta. Vakinaista henkilöstöä on 11 % enemmän kuin kuntaliitoksen aikaan 1.1.2009. alkaen The English Kindergarten of Kokkolan ja Emeliehemmetin henkilöstö siirtyi Kokkolan kaupungin palvelukseen. Vuoden aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön siirtymistä Soite-kuntayhtymän palvelukseen ja Työplussan henkilöstön siirtymistä liikelaitoksesta yhtiöön 1.1.2017 alkaen. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä 2012-4 500 4 000 3 500 3 000 määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset Kaupungin henkilöstöstä 77,2 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus (22,8 %) laski edellisestä vuodesta (24,4 % vuonna ). Määräaikaisen henkilöstön määrä on edelleen hieman suurempi kuin kuntasektorilla yleensä (noin 20,5 % vuonna, KT Kuntatyönantaja, Henkilöstörakenne). 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2012 2013 2014 työllistetyt 34 23 7 7 6 määräaikaiset 1 044 981 870 966 885 vakinaiset 2 948 3 005 3 046 3 022 3 013 Taulukko 20, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin 2014 - on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen 2014 Vakinainen Vakinainen Yhteensä 2014 Yhteensä Yhteensä Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi 1 098 1 112 1 123 383 476 422 1 481 1 588 1 545 Sivistystoimi 1 023 1 074 1 075 356 343 318 1 379 1 417 1 393 Tekninen toimiala 398 387 469 39 51 99 437 438 568 Liikelaitokset 198 116 106 16 21 17 214 137 123 Aluepelastuslaitos 97 101 100 9 10 9 106 111 109 Yhteensä 3 046 3 022 3 013 877 973 891 3 923 3 995 3 904 Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2014, 7 v. ja 6 v. Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle 1.1.. Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus 1146 247 470 98 Osa-aikaiset henkilöä; 388 96 108 27 13 1 123 4 26 Kokoaikaiset, henkilöä; 1157 Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Henkilöstöstä oli vuoden lopulla kokoaikaisia 3 126 henkilöä (3 275 vuonna, vähennystä 4,5 %). Osa-aikaisia oli 778 henkilöä (720 henkilöä vuonna, lisäystä 8,1 %). Sivutoimisia oli 639 henkilöä, joista vapaaehtoisia palokuntalaisia oli 81,6 % ja sivutoimisia opettajia 8,1 % ja muita 4,4 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osa-aikaeläkeläisiä on lähes joka ammattikunnassa. Osa-aikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Määräaikainen 2014 Määräaikainen Määräaikainen Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Keskushallinto 123 90,4 13 9,6 0 0,0 136 Ympäristöterveydenhuolto 26 86,7 4 13,3 0 0,0 30 Sosiaali- ja terveystoimi 1 157 73,6 388 24,7 28 1,8 1 573 Sivistystoimi 1 146 75,6 247 16,3 123 8,1 1 516 Tekninen toimiala 470 82,6 98 17,2 1 0,2 569 Liikelaitokset 96 76,2 27 21,4 3 2,4 126 Aluepelastuslaitos 108 18,2 1 0,2 484 81,6 593 Yhteensä 3 126 68,8 778 17,1 639 14,1 4 543 Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle 1.1.. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5
Ikärakenne Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat 40 49 ja 50 59-vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 1 185 henkilöä eli 39,3 % (1 282 henkilöä eli 42,4 % v. ). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli miesten osalta 47,8 vuotta (48,4 v. ) ja naisten osalta 45,5 vuotta (47,4 v. ). Kokkolassa henkilöstön keski-ikä on jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla yleensä. Vuonna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta (tilasto: KT Kuntatyönantaja, Henkilöstö ikäluokittain ja keski-ikä). Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset 0 200 400 600 800 1000 1200 Taulukko 3: Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet 2014 Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset 2014 Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Keskushallinto 49,0 48,4 48,0 52,7 52,5 50,7 Ympäristöterveydenhuolto 48,4 49,3 51,0 43,7 41,6 41,6 Sosiaali- ja 47,3 48,3 48,0 47,9 47,6 46,3 terveystoimi Sivistystoimi 45,2 46,6 45,8 47,9 47,3 46,6 Tekninen toimiala 50,1 51,7 49,8 51,9 51,7 50,1 Liikelaitokset 46,7 49,4 47,4 44,3 44,3 44,4 Aluepelastuslaitos 45,3 45,1 44,7 38,1 38,1 38,7 Koko kaupunki 47,1 48,4 47,8 47,3 47,4 45,5 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sukupuolijakauma Kaavio 5: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset 0 200 400 600 800 1000 1200 Henkilöstöstä oli 81,3 % naisia ja 18,7 % miehiä. Sukupuolijakauman prosenttisuhteessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Vuodesta 2009 on miesten osuus laskenut 3,4 prosenttiyksikköä. Miesvaltaisimpia hallintokuntia olivat aluepelastuslaitos, tekninen toimiala ja keskushallinto. Aluepelastuslaitoksessa miesten osuus oli 91 %, teknisellä toimialalla 39,7 % ja keskushallinnossa 28,9 %. Naisvaltaisin hallintokunta oli sosiaali- ja terveystoimi, jossa naisten osuus oli 94 %. Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Keskushallinto 33 28,9 81 71,1 Ympäristöterveydenhuolto 6 23,1 20 76,9 Sosiaali- ja terveystoimi 67 6,0 1 056 94,0 Sivistystoimi 150 14,0 925 86,0 Tekninen toimiala 186 39,7 283 60,3 Liikelaitokset 29 27,4 77 72,6 Aluepelastuslaitos 91 91,0 9 9,0 Yhteensä 562 18,7 2 451 81,3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7
Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla oli yleistyöaika, johon kuului 35,2 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä oli vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevät, joita oli 21,7 % koko henkilöstöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä oli opetustyöaikaa tekevät, joiden osuus oli 13,7 %. Yleistyöaikaan siirtyi kaupungilla noin 260 henkilöä 1.1. alkaen. Yleistyöajassa säännöllinen työaika v. oli enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyön säännöllinen työaika vuonna oli 114 tuntia 45 min kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Toimistotyöajassa säännöllinen työaika vuonna oli enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Vuoden alusta siirtyivät terveyspalveluissa päiväluontoisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan pääsääntöisesti ne ammattiryhmät, joilla ei ole tarvetta teettää säännönmukaisesti yötyötä, lauantai- tai sunnuntaityötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Neuvotteluita oli käyty ammattijärjestöjen ja esimiesten sekä Kiurun kanssa useita vuonna ja vuoden aikana jatkettiin tarkentavia neuvotteluja joidenkin ammattiryhmien kohdalla. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk 1 375 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 847 Opetustyö 536 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 469 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 243 37 h/vk (KVTES III luku 10 ) 114 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 90 Palomiehet 71 Perhepäivähoitajat 38 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 12 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 5 Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä 464. Näistä noin 245 nimikettä on käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet v. olivat lähihoitaja (349 henkilöä), lastenhoitaja (188 henkilöä), sairaanhoitaja (183 henkilöä) ja luokanopettaja (178 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset 2014 Lähihoitaja 286 310 349 Lastenhoitaja 115 151 188 Sairaanhoitaja 167 168 183 Luokanopettaja 157 162 178 Lastentarhanopettaja 96 101 100 Perushoitaja 103 98 94 Peruskoulun lehtori 57 59 86 Siivooja 90 81 80 Koulunkäyntiavustaja 62 60 65 Terveydenhoitaja 48 46 46 Laitosapulainen 45 45 44 Tuntiopettaja (päätoiminen) 35 38 38 Työterveyshoitaja 36 36 36 Toimistosihteeri 30 31 36 Laitosmies 33 32 34 Kodinhoitaja 43 37 33 Perhepäivähoitaja 36 29 32 Erityisopettaja, peruskoulussa 31 29 30 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Henkilötyövuodet (tehty työaika) Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin (tehty työaika) Henkilötyöv. 2013 Henkilötyöv. 2014 Henkilötyöv. Henkilötyöv. Keskushallinto 214,0 199,8 200,1 101,3 Keskushallinto 111,8 104,4 103,8 101,3 Ruokapalvelut 102,2 95,4 96,3 Ympäristöterveydenhuolto 22,7 23,1 23,3 24,5 Eläinlääkintä 12,7 13,3 14,1 14,5 Terveysolojen valvonta 10,0 9,8 9,2 10,0 Sosiaali- ja terveystoimi 1 013,6 1 035,3 1 069,9 1 092,3 Hallinto 8,7 8,7 10,0 9,1 Terveyspalvelut 337,0 335,8 342,6 340,1 Vanhuspalvelut 511,9 525,5 519,6 537,3 Sosiaali- ja vammaispalvelut 156,0 165,3 197,7 205,8 Sivistystoimi 1 109,5 1 052,6 1 073,7 1 076,5 Hallinto 22,4 15,9 14,9 14,0 Opetustoimi 621,9 581,8 574,8 573,6 Varhaiskasvatus 366,9 361,1 384,8 393,5 Muu sivistystoimi 98,3 93,8 99,2 95,4 Tekninen toimiala 374,5 349,1 354,9 448,1 Tekninen palvelukeskus 236,0 217,6 221,9 216,9 Siivouspalvelut 138,5 131,5 133,0 134,3 Ruokapalvelut 96,9 Liikelaitokset 168,2 159,5 89,2 87,8 Kokkolan Energia 52,7 50,5 Kokkolan Satama 26,5 24,3 Kokkolan Vesi 32,6 29,5 31,7 31,4 Työplus 56,4 55,2 57,5 56,4 Aluepelastuslaitos 106,0 88,5 91,9 90,3 Koko kaupunki 3 008,3 2 907,9 2 903,0 2 920,8 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosien laskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet lisääntyivät 0,6 % verrattuna vuoteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9
Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyvät pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäivät olivat 134 825 pv (129 965 pv v. ). Vuosilomaohje otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja säästövapaaohje keväällä 2014, ja niillä on ollut vaikutusta vuosilomien pitämiseen. Lapsen sairaus eli tilapäinen hoitovapaa -päivät nousivat 4,6 % eli 196 pv (3 001 pv v. ja 2 869 pv v. ). Opintovapaapäivien määrä nousi 2,4 %, 158 pv (6 821 pv v. ja 6 663 pv v. ). Vuorotteluvapaan käyttö laski 12,4 %, 1 480 pv (10 451 pv v. ja 11 931 pv v. ). Palkallisiin yksityisasioihin kirjataan myös pidetyt saldovapaat, joita oli vuoden aikana 3 482, kun vuonna niitä oli 2 740 pv. Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Keskushallinto 517 73 248 0 922 12 869 5 920 2 Ympäristöterveydenhuolto 875 45 228 0 0 5 302 1 245 0 Sosiaali- ja terveystoimi 26 432 1 056 3 301 2 879 3 095 49 7 181 60 207 7 437 Sivistystoimi 20 515 1 401 2 919 3 542 4 449 98 7 717 32 387 2 589 Tekninen toimiala 2 657 260 391 274 1 543 83 2 752 25 141 2 207 Liikelaitokset 4 571 142 303 22 442 12 578 4 954 439 Aluepelastuslaitos 722 24 328 104 0 28 498 4 971 112 Yhteensä 56 289 3 001 7 718 6 821 10 451 287 19 897 134 825 12 786 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 21, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 2. 10 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä 35 000 sairauspäivät 30 000 sairauspäivät 25 000 20 000 Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 65 875 kpv (1,9 % enemmän kuin vuonna ), nousu 0,6 kpv/hlö/v. Koko organisaatiossa sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 16,8 kalenteripäivää. Vuonna vastaava luku oli 16,2 kpv/hlö. 15 000 10 000 5 000 0 Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät lukumäärä * Kuntoutustukipäivät ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja *** Keskushallinto 1 370 0 10,1 Ympäristöterveydenhuolto 113 0 3,8 Sosiaali- ja terveystoimi 28 845 2 248 18,7 Sivistystoimi 18 751 1 139 13,4 Tekninen toimiala 13 042 1 993 22,9 Liikelaitokset 2 160 102 17,5 Aluepelastuslaitos 1 594 88 14,6 Yhteensä 65 875 5 570 16,8 * Määräaikaisten sairauspäivät olivat 11 119 kpv, tapaturmapäivät 256 kpv = 11 375 kpv ** Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen *** Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Taulukko 22, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin 2014, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11
Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä (kalenteripäiviä) 68 000 66 000 64 000 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 50 000 2012 2013 2014 Sairauspäivät 61 965 60 227 56 499 64 667 65 875 Taulukko 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv 2014 % Työpv % Työpv % Keskushallinto 2 596 3 450 1 073 Keskushallinto 1 135 3,2 1 569 4,2 1 073 3,0 Ruokapalvelut 1 461 4,2 1 881 5,5 Ympäristöterveydenhuolto 329 410 96 Eläinlääkintä 195 4,2 160 3,1 36 0,7 Terveysolojen valvonta 134 3,1 250 6,3 60 1,9 Sosiaali- ja terveystoimi 16 216 20 161 20 684 Hallinto 67 2,1 34 1,0 27 0,8 Terveyspalvelut 5 529 4,5 6 348 5,1 5 688 4,5 Vanhuspalvelut 8 005 4,2 10 249 5,3 11 122 5,4 Sosiaali- ja vammaispalvelut 2 615 4,5 3 530 5,0 3 847 5,4 Sivistystoimi 12 634 13 846 14 217 Hallinto 171 3,0 118 2,1 106 2,0 Opetustoimi 5 143 3,2 6 045 3,8 5 384 3,4 Varhaiskasvatus 6 665 5,1 6 660 4,9 7 752 5,6 Muu sivistystoimi 655 2,1 1 023 3,1 975 3,0 Tekninen toimiala 6 334 7 052 9 189 Tekninen palvelukeskus 3 646 4,9 3 847 5,2 3 497 4,8 Siivouspalvelut 2 688 5,8 3 205 6,9 3 662 7,7 Ruokapalvelut 2 030 5,9 Liikelaitokset 3 048 1 488 1 625 Kokkolan Energia 827 5,0 Kokkolan Satama 175 2,4 Kokkolan Vesi 846 8,4 395 3,8 556 5,5 Työplus 1 200 5,5 1 093 4,7 1 069 4,7 Aluepelastuslaitos 713 2,6 1 086 3,8 1 065 3,7 Koko kaupunki 41 870 4,5 47 493 5,1 47 949 5,1 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv 30-60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181-365 pv Keskushallinto 63 376 673 250 0 0 0 Ympäristöterveydenhuolto 21 63 58 0 0 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 405 6 477 12 390 4 289 2 071 1 586 1 951 Sivistystoimi 444 5 112 8 193 3 057 721 1 305 227 Tekninen toimiala 181 2 018 5 205 2 453 1 839 1 034 382 Liikelaitokset 43 407 694 494 139 243 234 Aluepelastuslaitos 33 246 650 422 202 92 0 Yhteensä 1 190 14 699 27 863 10 965 4 972 4 260 2 794 Kesäkuussa 2012 voimaan tullut lakiuudistus velvoittaa työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut kuukauden (30 pv) ajan joko yhtäjaksoisesti tai osissa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöstöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1-3 päivää/kerta, jossa sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 7 894 päivää eli 12 % kaikista sairauspoissaoloista (6 549 päivää v. eli 10,1 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilöille yhteensä 17 952 pv (v. yhteensä 20 497 pv). Vuoden aikana yli 30 päivän sairauslomia oli 122 991 kpv eli 34,9 % (22 465 kpv v. eli 34,7 %). Yli 90 päivän sairauslomia oli 7 054 pv eli 10,7 % (7 115 kpv v. eli 11 %). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4 29 päivän mittaisia (42,3 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 43,5 %. Taulukko 23, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13
Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Sairauspoissaolopäivät (kpl) Sairauspoissaolopäivät (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 250 yht. 232 yht. 235 yht. 210 200 yht. 192 yht. 226 150 100 50 0 2012 2013 2014 Ammattitauti 1 0 1 0 0 Työmatkalla 37 47 35 35 39 Työpaikalla 154 185 199 175 187 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Lukumäärä yht. (sis. työpaikka, työmatka, ammattitauti) 2012 2013 2014 1 274 1 408 1 178 1 822 1 818 Kaavio 12: Maksetut korvaukset tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Korvaukset (1000 ) 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 yht. 515 640 yht. 1 730 109 yht. 187 948 yht. 223 772 yht. 327 567 0 2012 2013 2014 Ammattitauti 2 787 0 0 0 1 048 Työmatkalla 38 000 154 214 23 240 78 755 24 065 Työpaikalla 474 853 1 575 895 164 708 145 017 302 454 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15
3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 165,5 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 162,7 milj. euroa. Henkilöstömenojen lisäystä edellisvuodesta selittää osin 1.2. voimaan tulleet sopimusmuutokset, joiden myötä palkkoja korotettiin. KVTES:in yleiskorotus 1.2. alkaen oli 0,47 % tai 16 euroa. Palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,47 prosentilla. Teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimukseen kuuluvat saivat 1.12. alkaen 0,47 % korotuksen henkilökohtaiseen lisään ja erillislisään. Lamavapaita myönnettiin vuoden aikana 3 989 päivää, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi noin 0,4 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna oli noin 0,5 miljoonaa euroa. Taulukko 12: Työvoimakustannukset kaupunki ja liikelaitokset Kaupunki Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset 1. Palkat yhteensä, josta 123 352 189 125 246 846 1,5 Vuosiloma-ajan palkat 10 085 996 10 498 465 4,1 Sairauspoissaolojen palkat, brutto 3 994 661 3 941 910-1,3 Perhevapaiden palkat, brutto 869 828 902 937 3,7 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen 432 032 484 557 12,2 palkat - Sairausvakuutuskorvaukset -2 080 326-2 055 588-1,2 - Tapaturmakorvaukset -114 498-117 050 2,2 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 35 407 780 36 369 206 2,7 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto 1 180 508 1 352 945* 14,6 Koulutus 714 348 754 558 5,6 Kuntoutus, palkallinen 73 075 41 080-43,8 Liikelaitokset Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset 1. Palkat yhteensä 4 963 603 4 837 343-2,5 Vuosiloma-ajan palkat 537 146 509 592-5,1 Sairauspoissaolojen palkat, brutto 146 251 164 110 12,2 Perhevapaiden palkat, brutto 85 922 45 332-47,2 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen 48 360 66 043 36,6 palkat - Sairausvakuutuskorvaukset -138 363-109 424-20,9 - Tapaturmakorvaukset -3 975-390 -90,2 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1 299 807 1 247 267-4,0 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto ** ** Koulutus 31 816 36 122 13,5 Kuntoutus, palkallinen 4 250 2 095-50,7 * Arvio työterveyshuollon kustannuksista v. ** Liikelaitos Työplus käytti eri työterveyden palveluntuottajaa 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalla sovellettiin virka- ja työehtosopimusta, joka oli voimassa 1.1. - 31.1.2017. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Taulukko 13: Henkilökunta sopimusaloittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Yhteensä KVTES 2 895 OVTES 659 TS 290 LS 105 TTES 72 PERHEPV 38 Yhteensä 4 059 Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 92,9 77,5 87,8 89,9 87,9 Palveluaikaan sidotut lisät 4,9 13,1 6,5 3,9 9,5 Henkilökohtainen lisä 1,5 0,0 5,0 4,4 2,5 Muut säännöllisen työajan lisät 0,7 9,4 0,7 1,8 0,1 Yhteensä % 100,0 100,00 100,00 100,00 100,00 Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2 408 3 028 2 796 5 510 13,2 Miesten keskiansio /kk 2 698 3 065 2 742 5 772 13,3 Naisten keskiansio /kk 2 382 3 014 3 115 5 413 12,2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17
4 Eläköityminen Taulukko 15: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae 2012 75 9 15 15 0 13 114 2013 90 10 14 19 0 20 133 2014 64 4 13 16 0 11 97 83 9 9 21 0 8 122 103 12 8 31 0 13 154 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit 2012 63,8 56,1 49,9 56,4-60,5 2013 63,9 57,2 48,6 54,1-60,4 2014 64,1 60,5 50,9 56,8-61,0 63,8 59,8 46,9 55,8-60,9 63,8 57,8 50,3 57,3-61,1 Eläkkeelle jäi yhteensä 154 työntekijää, joiden keski-ikä oli 61,1 vuotta. Kuntien eläkelain (KuEL) sekä Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetut työntekijät ovat alkaen samoissa tilastoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpina työkyvyttömyyttä aiheuttavana tautiluokkina olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien määrällinen osuus on edelleen pienentynyt suhteessa alkaviin osatyökyvyttömyyseläkkeisiin. Osatyökyvyttömyyseläke ei aiheuta varhaiseläkemenoperusteista maksua. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 17: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialueittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2017 henkilöä 2018 henkilöä 2019 henkilöä 2019 yhteensä henkilöä 33 Keskushallinto 9 6 7 5 6 33 Keskushallinto 7 6 7 5 6 31 Ruokapalvelut 2 2 Ympäristöterveydenhuolto 2 0 1 0 2 5 Eläinlääkintä 0 0 1 0 2 3 Terveysolojen valvonta 2 0 0 0 0 2 Sosiaali- ja terveystoimi 25 33 0 0 0 58 Hallinto 0 0 0 0 0 0 Terveyspalvelut 8 8 0 0 0 16 Vanhuspalvelut 13 17 0 0 0 30 Sosiaali- ja vammaispalvelut 4 8 0 0 0 12 Sivistystoimi 28 34 48 30 33 173 Hallinto 0 1 2 0 1 4 Opetustoimi 15 18 16 7 16 72 Varhaiskasvatus 11 14 26 19 14 84 Muu sivistystoimi 2 1 4 4 2 13 Tekninen toimiala 18 33 43 23 23 140 Tekninen palvelukeskus 10 13 21 12 14 70 Siivouspalvelut 8 15 12 3 3 41 Ruokapalvelut 5 10 8 6 29 Liikelaitokset 2 3 3 2 1 11 Kokkolan Vesi 1 2 3 2 1 9 Työplus 1 1 0 0 0 2 Aluepelastuslaitos 1 4 3 1 1 10 Yhteensä 85 113 105 61 66 430 Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19
Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut %-osuus palkkakustannuksista 2011 1 021 024 0,8 % 2012 1 062 554 0,8 % 2013 926 717 0,7 % 2014 842 321 0,7 % 762 266 0,6 % 927 605 (arvio) 0,7 % Eläkemenoperusteinen maksu 2013 6 411 539 2014 5 823 273 5 596 390 5 232 425 (arvio) 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
5 Työhyvinvointi Työsuojelu Työsuojelun toimintaohjelman 2014-2017 mukaisesti työsuojelutietoa lisättiin koulutuksin, joissa täsmennettiin esimiehen ja työtekijöiden vastuita. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Valvonnan avulla varmistettiin myös työelämän työsääntöjen toteutuminen työpaikoilla. Esimiehet yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa selvittivät vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimivat niiden ehkäisemiseksi. Työsuojeluhenkilöstön tärkein tehtävä oli valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista, etenkin työturvallisuuslakia ja sen alaisia säädöksiä, jotka edellyttävät esimiehiltä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista. Työsuojeluhenkilöstö motivoi esimiehiä huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista työpaikkakäyntien, tapaturmatutkimusten ja läheltä piti tutkimusten yhteydessä sekä ohjeistuksilla. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Kaksi työsuojelupäällikköä, kaupungininsinööri ja sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö kuuluivat jaoston työnantajajäseniin. Kuusi työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies kuuluivat työntekijöiden edustajiin. Työsuojelujaosto kokoontui 12 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä ympäristöterveyden- ja työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui terveystarkastajien tekemiin koulujen terveydellisten olojen tarkastuksiin yhdessä työterveyshuollon ja tilapalveluyksikön kanssa kolmivuotisohjelman mukaisesti. Työsuojeluvalvonta kohdistettiin erityisesti teknisen työn tilojen työturvallisuuteen, koneturvallisuuteen, sisäilman laatuun, keittiön työturvallisuuteen ja koko koulun henkilökunnan työoloihin. Työplussan kanssa on tehty perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä työterveyshuolto-ohjelman mukaisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajat tarkastivat vuonna yhteensä kymmenen työpaikkaa ja kaksi vakavaa työtapaturmaa. Työsuojeluhenkilöstö on valvonut työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työtapaturmien vähentämiseksi sattuneet 240 työtapaturmaa on tutkittu järjestelmällisesti. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa on tehty yhteistyötä mm. tapaturmatutkintakoulutusten järjestämisessä. Sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt kouluissa, terveyskeskuksessa, terveysasemilla, kaupungintalolla ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Koulut ja päiväkodit ilmoittivat 23 tilannetta, joissa työntekijä oli lähellä loukkaantua vakavasti vaikean väkivaltatilanteen selvittelyn johdosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 68. Työsuojeluhenkilöt ovat osallistuneet sisäilmatyöryhmän toimintaan. Kahdessa koulussa on toiminut kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä. Työturvallisuus-, työsuojelu- ja työhyvinvointiasioiden tiedottamiseen henkilöstölle on käytetty Kokkolan kaupungin intraa, sosiaali- ja terveystoimen viikkotiedotetta sekä PikkuTynnyri-lehteä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21
Panostukset työhyvinvointiin Kaupunki sai koulutuskorvausrahaa vuoden Työttömyysvakuutusrahastolta n. 90 000. Tämä raha osoitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä työhyvinvointiin siten, että puolet oli käytettävissä sairauspoissaolojen vähentämiseen ja puolet kokonaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Rahalla mahdollistettiin mm. 88 henkilön avokuntoutuksen aloittaminen, yli Kelan korvausmenettelyn meneviä asiantuntijakäyntejä työterveyshuollossa (työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi) sekä erilaisia ryhmiä ja luentoja. Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa kaupungin liikelaitos Työplus, joka toimi vuonna Kokkolan, Kruunupyyn, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören alueilla. Kaupunki hankkii työterveyspalveluita myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuollolta, joka on palvellut ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä maakunnassa. Työplus tarjoaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyshoitaja ja -lääkäri) palvelujen lisäksi myös asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemussuunnittelija) palveluja. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen. Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Toiminta pohjautuu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että vastuualueille ja liikelaitokselle täsmennettynä. Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain vastaamaan tarpeita. Työterveyshuollon toiminnan kannalta yhteistyö työnantajan kanssa on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut tapaavat säännöllisesti useita kertoja vuodessa ajankohtaisten asioiden tiimoilta sekä kehittävät toimintoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Taulukko 18: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset 511 721 208 436 Työterveysneuvottelut 201 186 9 5 Työpaikkaselvitykset 36 67 44 2 Tietojen anto, neuvonta ja 86 975 724 333 ohjaus Sairaanhoitokäynnit 5 930 4 532 - - Työ- ja työmatkatapaturmat 40 95 - - Yleisimpien palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin eriteltyinä Lähde: Työplussan raportointijärjestelmä, luvut eivät sisällä Jyta-alueen tuottamia palveluja eivätkä aluepelastuksen käyntejä. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset muodostuvat palveluntuottajille maksettavista korvauksista sekä ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Kela korvaa työnantajalle hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 % vuosittain vahvistamansa työntekijäkohtaisen enimmäismäärän mukaan. Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä 2013 745 949 170,23 429 085 97,92 316 864 72,31 2014 891 892 197,19 434 104 99,36 457 788 104,78 943 013 211,52 447 929 100,50 495 084 111,08 * 1 095 394 255,46 437 338 101,40 658 056 154,10 Sairaanhoito (korvausluokka II) 2013 1 119 305 278,64 491 882 122,45 627 423 156,19 2014 1 164 950 293,73 492 775 124,25 672 175 169,48 1 195 852 299,34 502 172 125,70 693 680 173,63 * 1 182 811 309,15 487 922 126,70 694 889 182,45 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä 2013 1 865 254 944 287 2014 2 056 842 1 129 963 2 138 865 1 180 508 * 2 278 205 1 352 945 *Vuoden kustannus- ja korvaustiedot ovat ennakkoarvioita Kehittäminen Vuonna valmistauduttiin moniin muutoksiin. Kaupungille kehitettiin loppuvuodesta muutosjohtamisen malli, jonka jalkauttaminen tapahtui vuonna kouluttamalla esimiehiä. Koulutuksiin osallistui 116 esimiestä. Vastaavasti henkilöstölle aloitettiin muutosvalmennukset. Näihin on osallistunut 261 henkilöä vuonna ja valmennukset jatkuvat vuonna 2017. Kokonaisuudessaan vuonna panostettiin johtamisen ja esimiestyön yhteneväistämiseen. Vuonna määriteltiin Kokkolan kaupungin johtamisperiaatteet. Lisäksi toteutettiin Kokkolan kaupungin esimiestyöhön tähtäävä esimiesvalmennuksen pilotti, johon osallistui 25 esimiestä. Seuraava esimiesvalmennusryhmä alkaa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2017. Esimiesfoorumit toteutettiin neljästi samansisältöisenä kahtena ajankohtana paremman osallistumismahdollisuuden antamiseksi. Aiheina olivat mm. sairauspoissaolokäyntänteet ja sairauspoissaoloihin vaikuttaminen, työsuojelun ryhtiliike, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, sivutoimiluvat, kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset, kaupungin johtamisperiaatteet ja muuta ajankohtaista asiaa. Esimiehiä kannustettiin käymään kehityskeskusteluita. Vuonna kehityskeskusteluiden teemana oli tuloksellisuus ja työkyky. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23
Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja. Henkilöstöpalvelut kartoittaa koko henkilöstön tarpeita ja järjestää erilaisille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia ja valmennuksia. Koulutusten hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämiä koulutuksia käyttäen järjestelmää ilmoittautumisiin. Järjestelmään kirjataan myös ulkopuoliset koulutukset koko koulutustoiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Koko kaupungin henkilöstön koulutukseen käytettiin 596 419 (ei sisällä palkkoja eikä matkustuskustannuksia) vuonna. Kaupungilla on mahdollisuus saada koulutuskorvauslain mukaista korvausta koulutuksistaan enintään kolmelta päivältä kouluttautujaa kohden. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on koulutussuunnitelma, joka laaditaan vuosi- ja henkilöstöryhmäkohtaisella tasolla. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui 2 370 henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,3 päivää/henkilö. Vuonna opintovapaalla oli 30 henkilöä ja opintovapaan keskimääräinen pituus oli 227 päivää. Kaupunki työnantajana tukee henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukea myönnettiin 18 henkilölle vuonna. Tukea maksettiin tositteita vastaan yhteensä 8 156,36. Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki on siirtynyt 1.5.2014 henkilöstöetuuksien sähköisen maksupalvelujärjestelmän käyttöön. Jokaiselle järjestelmän käyttäjäksi ilmoittautuneella on henkilökohtainen sähköinen arvoseteli, TykyOnline, jolla voi hankkia liikunta- ja kulttuuripalveluita omien mieltymyksiensä mukaisesti. Setelin arvo on 60. Vuoden alusta lähtien sähköisen arvosetelin sai täysimääräisenä jokainen yli kuusi kuukautta työsuhteessa oleva. Aiemmasta poiketen summaa ei jaettu suhteutetusti lyhyemmissä työsuhteissa oleville. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa 2 998, mikä on 244 käyttäjää enemmän kuin vuonna. Vuonna TykyOnlinea käytettiin 132 312 eurolla, kun vastaava summa oli 108 437 euroa vuonna. Sähköisen järjestelmän alusta saakka on henkilöstöetuuden käytöstä suuntautunut 77 % liikuntaan ja 23 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja on ollut kaupungin omilla liikuntapalveluilla. Henkilöstöetusetelin lisäksi kaupungilla on joitakin jumppa- ja vesiliikuntaryhmiä. Työhyvinvointikäyttöön osoitettu koulutuskorvausraha mahdollisti tavanomaista useampien ryhmien toteuttamisen vuonna. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Henkilöstöpalvelut tukee työyksiköiden tyhy-tapahtumia enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-tapahtumien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä työntekijöiden terveyden edistäminen. Toimialat järjestävät tyhy-toimintaansa ja monilla vastuualueilla onkin omia tyhy-ryhmiään, jotka koordinoivat toimintaa. Kaupunki tukee tupakasta vieroittautumista maksamalla kuukauden nikotiinikorvaushoidon työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Myös painonhallintaa tuetaan mahdollistamalla osittaistuki painonhallintaryhmiin osallistumisten kustannuksista. Vuoden painonhallinta mahdollistaa omavastuuosuuden palautumisen. Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin työntekijöille virkistäytymiskäyttöön. Pääsääntöisesti varaukset tehdään kaksi kertaa vuodessa tasapuolisesti kaikille avoinna olevana hakuaikana. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle, mutta myös muille varaustilanteen salliessa Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Kokkolan kaupungin henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön työssä jatkamista työkyvyn muuttuessa, ennaltaehkäistä pitkittyviä sairauspoissaoloja ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolojen jälkeen. Tärkeimpiä organisaation ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, Keva, vakuutusyhtiöt, Kela, TE-toimisto, koulutusyhtymät sekä oppisopimustoimisto. Vuoden aikana henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan asiakkaana oli yhteensä 151 henkilöä. Vuoden lopussa heistä 46 oli pitkällä sairauslomalla, kuntoutustuella, saanut työkyvyttömyyseläkepäätöksen, irtisanoutunut tai oli muuten organisaation ulkopuolella. Uudelleensijoitustoiminnan asiakkaista 33 sijoittui vuoden aikana osittain tai kokonaan uusiin tehtäviin, tai siirtyi tekemään työtä osa-aikaisesti osasairauspäivärahan, osakuntoutustuen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen tai muun järjestelyn myötä. Osa henkilöistä oli kouluttautumassa uusiin tehtäviin. Osa uudelleensijoituksen asiakkaista oli vuoden aikana työkokeilussa tai uuteen työhön perehtymässä. Vuonna Keva myönsi Kokkolan kaupungille 24 ammatillisen kuntoutuksen työkokeilua, kun luku edellisenä vuonna oli 29. Työnantajan rahoittamassa työkokeilussa oli vuoden aikana 9 henkilöä ja vakuutusyhtiön rahoittamassa työkokeilussa 2 henkilöä. Uusia Kevan rahoittamia uudelleenkoulutus- tai oppisopimuspäätöksiä ei vuonna tehty. Omaehtoisia uraohjausasiakkaita, jotka pohtivat alan vaihtoa, uudelleenkouluttautumista tai uusia tehtäviä, oli 7 henkilöä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25
6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä jaostoineen sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaorganisaatio Yhteistoimintaryhmän kokoonpano periaatteena on, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajina toimivat kuusi työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustavat kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajoitettua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna yhteensä neljä kertaa, lisäksi ammattijärjestöjen edustajien ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvion käsittelyn eri vaiheissa yhteensä kolme kertaa, joista viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen vuosille - 2018 sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisesti sairauspoissaolot ja työtapaturmatilastot muut ajankohtaiset henkilöstötietojen raportit. Muita yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita olivat: Kokkolan kaupungin henkilöstöraportin tilastotietoja vuodelta sivistystoimen organisaatioluonnos 2017 Keski-Pohjanmaan sote-tuotanto-organisaation muodostamisen eteneminen aloitetoiminnan säännön päivitys ja tehdyt aloitteet talousarvion raami 2017 ja talousarvio 2018-2019 Kelan päätös henkilöstön työterveyshuollon korvauksista vuodelta 2014 ja Kelalle toimitettava korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta sekä kaupungin että Työplussan osalta työterveyshuollon sopimuksen päivittäminen 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivittäminen - 2018 koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvoinnin tukemiseen kaupungin palkitsemisohje henkilöstösuunnitelman valmistelu Kokkolan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma henkilöstösuunnitelma 2017-2019 koulutussuunnitelma 2017 yhteistoimintaryhmän jäsenet 2017. Kehittämisryhmät Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelivät omaa toimialaansa koskevia ajankohtaisia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27
7 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden 2013 alussa. Kaupunginhallitus on valinnut jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimennyt jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolooikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvien etuisuuksien, velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asiat, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana seitsemän kokousta, joissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilötietojen raportointia harkinnanvaraiset palkattomat vapaat / "lamavapaat" henkilötietojärjestelmän hankkiminen talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen henkilöstösuunnitelma - 2018 sekä 2017-2019 henkilöstöraportti työterveyshuoltopalveluiden sopimuksen päivittäminen Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille - 2018 / päivitys Kelan päätös työnantajan järjestämän työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta Kokkolan kaupungin korvaushakemus Kelalle / työnantajan henkilöstölleen järjestämän työterveyshuollon kustannukset vuodelta koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvoinnin tukemiseen palkitsemisjärjestelmä henkilöstöpalveluiden talousarvio vuodelle 2017 lisämääräraha-anomus työterveyshuollon kustannuksiin vuodelle uudet työ- ja virkaehtosopimukset työtehtävien uudelleenjärjestely henkilöstöpalveluissa. 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
8 Henkilöstöviestintä Sisäisen henkilöstöviestinnän tärkeimmät informatiiviset kanavat ovat intranet, sähköposti ja sisäinen tiedotuslehti Pikkutynnyri. Sosiaali- ja terveystoimi julkaisi SoTe-tiedotetta. Pikkutynnyri julkaistaan sekä sähköisenä, että paperisena versioina joihinkin toimipisteisiin, joissa ei ole mahdollista sähköisen tiedotteen lukemiseen. Lync-järjestelmää otettiin myös käyttöön soveltuvin osin aiempaa enemmän vuoden lopulla. Ajatuksena on hyödyntää tätä järjestelmää uusiin tarpeisiin etenkin uusissa toimitiloissa kaupungintalolla. Henkilöstöviestinnässä ovat tärkeässä roolissa erilaiset kokoontumisfoorumit, jotka mahdollistavat viestinnän vuorovaikutteisuuden. Nämä antavat mahdollisuuden tiedonkulun oikeellisuuden tarkistamiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja osallistamiselle. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 29
Liitteet Taulukko 20: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin Vakinainen 2014 Vakinainen Vakinainen Määräaikainen 2014 Määräaikainen Määräaikainen Yhteensä 2014 Yhteensä Yhteensä Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Keskushallinto 114 119 114 25 18 22 139 137 136 Ruokapalvelut 91 87 40 46 131 133 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Eläinlääkintä 15 15 15 4 7 3 19 22 18 Terveysolojen valvonta 12 11 11 5 1 1 17 12 12 Sosiaali- ja terveystoimi 1 098 1 112 1 123 383 476 422 1 481 1 588 1 545 Hallinto 13 13 12 0 1 1 13 14 13 Terveyspalvelut 381 364 364 117 143 124 498 507 488 Vanhuspalvelut 536 543 562 204 237 209 740 780 771 168 192 185 62 95 88 230 287 273 Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi 1 023 1074 1 075 356 343 318 1 379 1 417 1 393 Hallinto 16 16 15 5 5 4 21 21 19 Opetustoimi 541 551 549 181 169 150 722 720 699 Varhaiskasvatus 381 419 421 134 129 126 515 548 547 Muu sivistystoimi 85 88 90 36 40 38 121 128 128 Tekninen toimiala 398 387 469 39 51 99 437 438 568 Tekninen palvelukeskus 249 247 240 15 12 14 264 259 254 Siivouspalvelut 149 140 133 24 39 52 173 179 185 Ruokapalvelut 96 33 129 Liikelaitokset 198 116 106 16 21 17 214 137 123 Kokkolan Energia 55 10 65 Kokkolan Satama 28 0 28 Kokkolan Vesi 37 37 32 2 6 6 39 43 38 Työplus 78 79 74 4 15 11 82 94 85 Aluepelastuslaitos 97 101 100 9 10 9 106 111 109 Yhteensä 3 046 3 022 3 013 877 973 891 3 923 3 995 3 904 Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2014, 7 v. ja 6 v.. Ruokapalvelut siirtyivät keskushallinnosta tekniselle toimialalle 1.1.. Liite 1 30 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 21: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Liite 2 Perhevapaat Perhevapaat Lapsen sairaus Lapsen sairaus Koulutus Koulutus Opintovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa Yks. asia, Palkallinen Yks. asia, Palkallinen Yks.asia, Palkaton Yks.asia, Palkaton Vuosiloma Vuosiloma Muut Muut Keskushallinto 2 102 517 113 73 311 248 0 0 936 922 51 12 1 497 869 11 694 5 920 443 2 Keskushallinto 874 517 49 73 285 248 0 0 503 922 40 12 590 869 6 153 5 920 189 2 Ruokapalvelut 1 228 64 26 0 433 11 907 5 541 254 Ympäristöterveyden- 563 875 37 45 157 228 36 0 181 0 5 5 201 302 1 348 1 245 353 0 huolto Eläinlääkintä 37 366 5 10 83 125 36 0 0 0 3 3 147 245 670 742 137 0 Terveysolojen valvonta 526 509 32 35 74 103 0 0 181 0 2 2 54 57 678 503 216 0 Sosiaali- ja terveystoimi 24 410 26 432 1 050 1 056 3 534 3 301 2 140 2 879 3 769 3 095 139 49 6 602 7 181 57 006 60 207 7 119 7 437 Hallinto 0 0 4 10 139 89 0 0 4 244 8 0 93 51 715 633 0 0 Terveyspalvelut 7 820 7 254 418 346 1 437 1513 302 1126 1 131 659 37 16 2 137 2 590 18 915 19 766 3 828 3 570 Vanhuspalvelut 13 245 15281 407 480 1 196 962 1 116 1568 1 731 1359 39 26 2 873 2 541 28 121 29 922 1 769 2 362 Sosiaali- ja vammaispalvelut 3 345 3 897 221 220 762 737 722 185 903 833 55 7 1 499 1 999 9 255 9 886 1 522 1 505 Sivistystoimi 20 319 20 515 1 350 1 401 2 578 2 919 3 646 3 542 5 654 4 449 204 98 7 042 7 717 30 765 32 387 3 596 2 589 Hallinto 1 114 640 27 18 119 111 59 0 0 0 10 5 129 64 1 104 1 025 6 15 Opetustoimi 11 968 11 192 673 684 1 701 1942 2 360 2 009 1 869 1 151 62 48 2 844 3 282 6 022 6 712 1 900 1 959 Varhaiskasvatus 6 600 8 299 608 642 466 533 1 123 951 3 002 3 146 101 35 3 601 4 036 19 391 19 990 1 682 436 Muu sivistystoimi 637 384 42 57 292 333 104 582 783 152 31 10 468 335 4 248 4 660 8 179 Tekninen toimiala 1 893 2 657 161 260 256 391 159 274 1 391 1 543 87 83 2 163 2 752 19 505 25 141 1 404 2 207 Tekninen palvelukeskus 1 140 911 93 92 178 155 122 169 729 656 66 10 1 234 845 11 919 12 068 1 074 1 604 Siivouspalvelut 753 858 68 105 78 164 37 105 662 448 21 13 929 1 023 7 586 7 329 330 443 Ruokapalvelut 888 63 72 0 439 60 884 5 744 160 Liikelaitokset 3 790 4 571 128 142 238 303 447 22 0 442 15 12 689 578 5 165 4 954 1 040 439 Kokkolan Vesi 20 25 15 13 60 99 0 0 0 164 7 5 69 166 1 790 1 697 577 81 Työplus 3 770 4 546 113 129 178 204 447 22 0 278 8 7 620 412 3 375 3 257 463 358 Aluepelastuslaitos 721 722 30 24 273 328 235 104 0 0 38 28 357 498 4 482 4 971 76 112 Yhteensä 53 798 56 289 2 869 3 001 7 347 7 718 6 663 6 821 11 931 10 451 539 287 18 551 19 897 129 965 134 825 14 031 12 786 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia, palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaat elokuun 2012 alusta lukien. Vuonna lomautuspäiviä oli 2 660 (3 465 vuonna ). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 31
Taulukko 22: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Sairauspv lukumäärä 2014 Sairauspv lukumäärä Sairauspv lukumäärä Kuntoutustukipäivät 2014 *) Kuntoutustukipäivät *) Kuntoutustukipäivät *) Sairauspv yht./ palkansaaja 2014 **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Keskushallinto 3 475 4 704 1 370 413 421 0 12,87 17,42 10,07 Keskushallinto 1 507 2 108 1 370 52 167 0 10,84 15,39 10,07 Ruokapalvelut 1 968 2 596 361 254 15,02 19,52 Ympäristöterveydenhuolto 460 579 113 0 0 0 12,78 17,03 3,77 Eläinlääkintä 280 229 47 0 0 0 14,74 10,41 2,61 Terveysolojen valvonta 180 350 66 0 0 0 10,59 29,17 5,50 Sosiaali- ja terveystoimi 22 165 27 795 28 845 2 714 2 023 2 248 14,97 17,5 18,67 Hallinto 80 41 33 0 0 0 6,15 2,93 2,54 Terveyspalvelut 7 567 8 649 7 539 583 887 560 15,19 17,06 15,45 Vanhuspalvelut 11 155 14 370 16 318 1 832 933 1 043 15,07 18,42 21,16 Sosiaali- ja vammaispalvelut 3 363 4 735 4 955 299 203 645 14,62 16,50 18,15 Sivistystoimi 16 776 18 615 18 751 1 540 1 853 1 139 12,17 13,14 13,39 Hallinto 214 155 127 17 6 15 10,19 7,38 6,68 Opetustoimi 7 022 8 599 7 329 658 834 785 9,73 11,94 10,45 Varhaiskasvatus 8 737 8 555 10 029 865 1 013 186 16,97 15,61 18,31 Muu sivistystoimi 803 1 306 1 266 0 0 153 6,64 10,20 9,40 Tekninen toimiala 8 575 9 510 13 042 1 359 1 312 1 993 19,62 21,71 22,91 Tekninen palvelukeskus 4 916 5 172 4 930 1 031 982 1 390 18,62 19,97 19,41 Siivouspalvelut 3 659 4 338 5 269 328 330 443 21,15 24,23 28,32 Ruokapalvelut 2 843 160 22,04 Liikelaitokset 4 099 1 952 2 160 735 600 102 19,15 14,25 17,52 Kokkolan Energia 1 116 284 17,17 Kokkolan Satama 232 0 8,29 Kokkolan Vesi 1 167 515 776 401 577 81 29,92 11,98 20,29 Työplus 1 584 1 437 1 384 50 23 21 19,32 15,29 16,28 Aluepelastuslaitos 949 1 512 1 594 15 66 88 8,95 13,62 14,62 Yhteensä 56 499 64 667 65 875 6 776 6 275 5 570 14,40 16,19 16,84 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää tapaturmat (1 679 kpv v. 2014, 1 781 kpv v. ja 1 682 v. ) ja sairauspäivät, ei kuntoutustukipäiviä. Liite 3 32 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI
Taulukko 23: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin 0 pv 0 pv 1 3 pv 1 3 pv 4 29 pv 4 29 pv Keskushallinto 117 63 647 376 2 068 673 810 250 265 0 507 0 470 0 Keskushallinto 85 63 295 376 764 673 217 250 62 0 370 0 470 0 Ruokapalvelut 32 352 1 304 593 203 137 0 Ympäristöterveydenhuolto 17 21 54 63 106 58 30 0 62 0 327 0 0 0 Eläinlääkintä 11 14 14 21 34 34 30 0 0 0 151 0 0 0 Terveysolojen valvonta 6 7 40 42 72 24 0 0 62 0 176 0 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 417 405 5 641 6 477 12 512 12 390 4 925 4 289 1 405 2 071 1 952 1 586 1 075 1 951 Hallinto 5 6 21 19 19 16 0 0 0 0 0 0 0 0 Terveyspalvelut 144 143 1 421 1 785 3 564 2 601 1 337 1 089 415 357 1 003 924 802 868 Vanhuspalvelut 191 187 3 105 3 386 6 928 7 939 2 826 2 354 689 1 313 398 419 273 717 Sosiaali- ja 77 69 1 094 1 287 2 001 1 834 762 846 301 401 551 243 0 366 vammaispalvelut Sivistystoimi 477 444 4 465 5 112 8 255 8 193 2 940 3 057 612 721 1 420 1 305 0 227 Hallinto 10 7 45 37 75 8 0 72 0 0 0 0 0 0 Opetustoimi 275 252 1 875 2 207 3 478 2 907 1 196 1 230 348 192 845 497 0 227 Varhaiskasvatus 161 135 2 160 2 455 4 042 4 687 1 459 1 660 264 466 575 686 0 0 Muu sivistystoimi 31 50 385 413 660 591 285 95 0 63 0 122 0 0 Tekninen toimiala 159 181 1 366 2 018 3 942 5 205 2 463 2 453 627 1 839 1 048 1 034 0 382 Tekninen palvelukeskus 121 105 752 839 1 813 1 799 1 027 834 495 698 956 560 0 0 Siivouspalvelut 38 46 614 679 2 129 2 035 1 436 1 158 132 715 92 275 0 382 Ruokapalvelut 30 500 1 371 461 426 199 0 Liikelaitokset 45 43 417 407 840 694 479 494 130 139 102 243 0 234 Kokkolan Vesi 15 7 151 124 270 255 102 221 0 76 0 102 0 0 Työplus 30 36 266 283 570 439 377 273 130 63 102 141 0 234 Aluepelastuslaitos 44 33 232 246 437 650 417 422 185 202 214 92 0 0 30-60 pv 30-60 pv 61 90 pv 61 90 pv 91 180 pv 91 180 pv 181-365 pv 181-365 pv Yhteensä 1 276 1 190 12 822 14 699 28 160 27 863 12 064 10 965 3 286 4 972 5 570 4 260 1 545 2 794 Liite 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 33