1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2019 2020 Yleistä Talousarvion tehtävä Kuntalain 110 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio osana toimintasuunnitelmaa on valtuuston keskeinen toiminnan ohjausväline ja kokonaistalouden suunnitelma. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuodelle myönnetyt määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden sitovuustasolla. Kunnanvaltuusto hyväksyy merkittävien projektien ja investointien meno- ja tuloarviot projekti tai hankekohtaisesti. Kunnanhallitus antaa luvan kesken talousarviovuotta alkaville merkittäville hankkeille ja projekteille, joihin on saatu rahoituspäätös talousarviovuoden aikana ja joihin ei ole lisämäärärahatarvetta. Taloussuunnitelmaa v. 2019-2020 ei hyväksytä sitovana vaan ohjeellisena. Toimielimien on vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen mm. koska valtionosuudet laskevat. Lähtökohtana laadinnassa on kuluvan vuoden menotaso. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat määrärahatarpeeseen, lasketaan muutoksen nettovaikutus ja tältä pohjalta lasketaan tarvittava määräraha. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat tärkeimmät välineet kunnan toimielinten ja liikelaitosten perustehtävien ja tavoitteiden toteuttamisessa. Talousarviossa on huomioitava kuntakonsernin näkökulma sekä vastuut ja velvoitteet. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää Iin kunnan lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Järjestämissopimuksessa sovitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä nettoraami. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa Iin kunnalle kuntapalvelutoimiston palvelut sekä elinkeinojen kehittämispalveluita, joiden budjetit sovitaan vuosittain etukäteen. Myös muiden sopimuskumppanei-
den tuottamien palveluiden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sovitaan etukäteen talousarviossa. 2 Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Iin kunnan strategia. Strategian yksi tärkeimmistä tavoitteista on tasapainoinen talous ja ylijäämäinen tulos. Talousarvion tavoitteet on johdettava kuntastrategiasta.
3
Hyvinvointikertomus 4 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Talousarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon Iin kunnan hyvinvointikertomus ja asettaa tavoitteita ja toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointikertomus perustuu perusindikaattoreihin, jotka on jaoteltu teemoihin; osallisuus, terveys ja toimintakyky, turvallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, asuminen ja ympäristö, toimeentulo ja kuntalaisten palvelut. Kuntakonserni Valtuusto asettaa kuntakonsernille strategiset tavoitteet. Kunnan tytäryhtiöiden tulee esittää valtuustolle strategiasta johdetut toiminnan ja talouden keskeisimmät tavoitteet. Talousarviossa esitetään omana kokonaisuutena kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia, vastuita ja velkoja, kuten: erilaiset konsernijärjestelyt ja konsernirakenteen muutokset määräämisvallan hankkiminen konsernin ulkopuolisesta yhtiöstä merkittävät muutokset mainittujen yhteisöjen liiketoiminnassa ja toimialassa merkittävät tytäryhteisön investoinnit ja lainat tytäryhteisöille annettavat takaukset tai mahdollisesti realisoituvat takausvastuut merkittävät leasing- tms. vastuut, jotka liittyvät esimerkiksi investointeihin Investointiosa Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot sekä niiden jaksottuminen investointimäärärahoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinniksi lasketaan yli 10.000 euron uudisrakennus- ja peruskorjausinvestoinnit sekä kalustohankinnat tai muu pitkävaikutteinen meno. Investoinniksi voidaan lukea myös hanke, joka on luonteeltaan investointi (esim. yhteistyökumppanin investointeihin osallistuminen). Investointimäärärahat ovat sitovia hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Investointimääräraha voidaan myös myöntää koko kustannusarvion mukaisena määrärahana investoinnin suunnitellulle toteuttamisajanjaksolle. Investointirajaa pienemmille korjauksille ja kunnostuksille varataan määräraha käyttötalousosaan. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Tavoitteiden asettaminen Toiminnalle asetettavien tavoitteiden on oltava yksiselitteisiä, konkreettisia ja kuvattava kunnan aikaansaannoskykyä ja positiivisia vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin sekä kunnan elinvoimaisuuteen. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niitä voidaan mitata mahdollisimman yksiselitteisillä ja konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä. Mittarit voivat olla määrällisiä ja laadullisia. Mitattavat tavoitteet asetetaan kuntastrategian mukaisille eri osa-alueille talousarviossa kattaen niin lyhyen kuin pidemmänkin aikavälin. Mittareiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon kunnan energiatehokkuussitoumukset.
Mittaaminen on mahdollista konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä, mutta mittarit voivat olla myös määrällisiä tai laadullisia. Määrälliset mittarit perustuvat usein tilastoihin, jotka ovat yksiselitteisiä, mutta laadullisella mittarilla saadaan usein laajempi käsitys mitattavasta tehtävästä tai palvelusta. Toimielinten kokonaistavoite voidaan pilkkoa yksikkötason tavoitteiksi, jotka edesauttavat kokonaistavoitteen toteutumista. Asetettavat tavoitteet tulee kohdistaa olennaisiin toimintoihin, jolloin ne ohjaavat kehittämään toimintatapoja ja siten toiminnan tuloksellisuutta. Tavoitteiden perusteella tunnistetaan tapahtumat, jotka vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteisiin kuuluvat myös kunnan taloudellista tilaa, investointeja, taseen kertynyttä ylijäämäisyyttä, velkaantumista, veroprosentin tasoa ja rahoituksen riittävyyttä kuvaavat mittarit. Tavoitteisiin liittyvät talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ovat valtuuston nähden sitovia. Lautakuntatasolla voidaan käyttösuunnitelmien yhteydessä määrittää tulosalue- ja tulosyksikkökohtaisesti yksityiskohtaisempia ja määrältään useampia tavoitteita/toimenpiteitä, joita talousarviovuoden aikana lautakunnat/johtokunnat voivat seurata. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti vuoden aikana. Lopullinen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuma esitetään tilinpäätöksen yhteydessä. Palkat ja sosiaaliturvamaksut Arviot vuoden 2018 palkoista lasketaan keskitetysti kuntapalvelutoimiston palkanlaskennassa. Palkkalistat toimitetaan elo-syyskuun vaihteessa esimiesten tarkistettaviksi ja edelleen talousarviopohjaan kirjattaviksi. Määräaikaisten virkojen ja työsuhteiden osalta on huomioitava, että palkkaa ei ole laskettu koko vuodelle vaan talousarviopalkat ovat laskettu kunkin työsuhteen päättymiseen asti. Palkkojen sivukulut lasketaan ennakkotietojen pohjalta. Lopulliset luvut vahvistuvat vasta kuluvan vuoden lopulla. Sivukulut lasketaan talousarviopohjaan keskitetysti, joten toimielimien ei tule niitä itse laskea. Arvio vuodelle 2018 on: Kuel palkkaperusteinen prosentti 16,65 % Opettajien VaEl-maksu 16,83 % Sairausvakuutusmaksu 1,04 % Työttömyysvak.maksu (keskimäärin) 3,30 % Muut (keskimäärin) 0,411 % (käytetään alustavissa laskelmissa, vuoden 2018 prosentit tarkentuvat kuluvan vuoden aikana) Hallintokuntien pitää liittää talousarvioehdotukseensa henkilöstösuunnitelma vuosille 2017 2020. Henkilöstösuunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnan strategia. Eläkemenoperusteiset maksut Iin kunta on vuoden 2017 palkkasumman perusteella eläkelaitoksen luokituksen mukaan keskisuuri työnantaja. Eläkelaitoksen budjetointiohjeen mukaan eläkemenoperusteisen ja Varhe-maksun suuruuden vuoden 2018 budjettiin saa kertomalla vuoden 2017 ennakoiden summan kertoimilla, jotka ovat seuraavat: -eläkemenoperusteinen maksun arviointikerroin on 1,00 -varhaiseläkemenoperusteinen maksu 1,23 5
Koulutussuunnitelma ja -määrärahat 6 Toimialojen tulee jo talousarvion laadinnassa ottaa huomioon henkilöstön koulutustarpeet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat määrärahat. Koulutustarvekartoitukset on siksi tehtävä jo samalla, kun selvitetään yksiköiden muita menotarpeita. Koulutussuunnitelma tulee hyväksyttäväksi samaan aikaan talousarvion kanssa. Toimintatulot Muuta huomioitavaa - tulojen arvioinnissa pyritään mahdollisimman realistiselle tasolle - tarkastetut käyttö- ja palvelumaksut tulee esittää talousarvion laadinnan yhteydessä - määrärahat kirjataan talousarvioon bruttomääräisinä - rakennusinvestointi- ja kiinteistöjen korjaustarpeet tulee kartoittaa teknisen toimiston/ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen kanssa - kaikki hankinnat tulee kilpailuttaa hankintaohjeen mukaisesti - hankinnat tulee perustella strategisten tavoitteiden saavuttamisella (palvelun parantuminen, toiminnan tehostuminen) - Iin kunnan ja konsernin riskien kartoitus on osa talousarvion laadintaprosessia - riskien kartoituksessa tulee varautua riskeihin, jotka realisoituessaan estävät tai hankaloittavat talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista
7 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 - SYKSYN 2017 AIKATAULU kk vko päivä klo kesä 25 19.6. Kunnanhallitus, talousarvion laadintaohje heinä elo 31 32 33 14.8. Kunnanhallitus 34 Lautakunnat/johtokunnat, väliraportti 35 28.8. Kunnanhallitus syys 36 4.9. Kunnanvaltuusto Lautakunnat/johtokunnat, väliraportti 37 11.9. Kunnanhallitus, väliraportti 38 39 25.9. Kunnanhallitus loka 40 41 9.10. Kunnanvaltuusto 42 16.10. Kunnanhallitus 43 marras 44 Lautakunnat/johtokunnat, TA 2018 45 6.11. Kunnanhallitus, vero-%, ta perusteet 46 13.11. Kunnanvaltuusto, vero-% ta perusteet 47 20.11 Kunnanhallitus, TA 2018 numerot joulu 48 27.11. Kunnanvaltuusto, TA 2018 numerot 49 50 11.12. Kunnanhallitus 51 52
8 TEKNISET LAADINTAOHJEET Yleistä Tavoitteet ja perustelut laaditaan valmiiseen taulukkopohjaan edellisten vuosien tapaan. Käyttötalousosan määräraha- ja tuloarvioesitykset Toimialat ja liikelaitokset tallentavat määrärahaesityksensä talousarviovuodelle taloussuunnitteluohjelmalla. Palkat ja sivukulut Palkat toimitetaan henkilöstöpalveluista taloussihteerin kautta toimialoille ja liikelaitoksille. Sivukulut lasketaan keskitetysti toimialojen ja liikelaitosten pyynnöstä taloussuunnitelmaohjelmaan palkkojen syöttämisen jälkeen. Eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut syöttävät toimialat ja liikelaitokset ohjeen mukaisesti. Lopullinen yhteenlaskettu summa tarkistetaan hallintopalveluissa ja korjataan tarpeen mukaan. Varhe-maksut budjetoidaan tilille 4102/Kuel/varhe-maksu ja eläkemenoperusteiset 4101/KuEL/eläkemenot. Varhe-maksujen ennakkomaksun tarkan määrän Keva ilmoittaa tammikuussa 2018. Henkilöstösuunnitelma Hallintokuntien pitää liittää talousarvioehdotukseensa henkilöstösuunnitelma vuosille 2017 2020. Henkilöstösuunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnan strategia. Esimerkkinä: teknisten palveluiden henkilöstösuunnitelma. (Työntekijä on kokoaikainen ja töissä 12 kk =1; henkilö on töissä 12 kk, mutta tekee 50 %:sta työaikaa= 0,5) Lähtötilanne henkilömäärä Lisäys/vähennys Vuosi 2017 2018 2019 2020 Yhteensä Nimike Teknisten palveluiden hallinto ja rakennuttaminen Tekninen johtaja 1 1 Rakennuttaja 1 1 Maankäytön suunnittelu Arkkitehti 1 1 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan päällikkö 1 1 Liikuntapaikkamestari 1 1 Liikuntapaikkojen hoitaja 0 Kunnallistekninen työntekijä 1 1 Ympäristönhoitaja 1 1 Valvonta Rakennustarkastaja 1 1 Rakennustarkastaja 1 1 Yhteensä 9 0 0 0 9
9 Sisäiset erät Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitos laatii talousarvion ensimmäisenä. Sisäiset laskutukset pitää sisällyttää hallintokuntien talousarvioehdotukseen. Sisäiselle tulolle ja menolle pitää olla sisäinen vastine. Sisäiset vuokrat, siivous ja ateriamaksut ym, syötetään keskitetysti hallintopalveluissa. Kustannukset ja tulo-odotukset tallennetaan keskitetysti (ellei muuta sovita). Tällä järjestelyllä syötetyt sisäiset tulot ja menot ovat samansuuruiset. Valtionosuudet Yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon perustuvat valtionosuudet budjetoidaan tuloslaskelmaan keskitetysti. Muut toimintaan saatavat tuet ja avustukset hallintokunta budjetoi tulosalueelleen. Investoinnit Tekninen toimisto tekee budjetin kaikista investointimenoista keskitetysti. Taloussihteeri syöttää luvut budjettiin ja suunnitelmakausille. Poistot Kuntapalvelutoimiston kirjanpitäjät tallentavat poistot keskitetysti. Kunnan ja liikelaitosten väliset sisäiset poistot syötetään hallintopalveluissa keskitetysti.