LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTIN 9 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHA ORTOPEDIA KAAVATUNNUS 01:169 KAAVAN PÄIVÄYS 26.6.2015 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 2.2.2016
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 9 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosan korttelin 5 tontit 11, 12 ja 13 sekä katualuetta Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi VANHA ORTOPEDIA Kaavan tunnus 01:169 Kaavan päiväys 26.6.2015 Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5034 email: mauri.hahkioniemi@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen 26.6.2015 vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk 9.2.2016, xx.xx.2016, xx.xx.2016 Kh xx.xx.2016 Kv xx.xx.2016 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ns. ruutukaavakeskustassa. Etäisyyttä Kompassille kertyy noin 700 metriä. Suunnittelualue rajautuu Cygnaeuksenkatuun, Hannikaisenkatuun, Vaasankatuun ja asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kortteliin täydennysrakentamista, mikä soveltuu rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tarkoituksena on jakaa korttelialue toimintojen mukaisesti eri tonteiksi ja muuttaa käyttötarkoitusta mahdollistamaan korttelialueen kehittäminen julkisten toimintojen lisäksi myös asuinkäyttöön. Asemakaavamuutoksella määritellään täydennysrakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa sekä arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle asianmukaiset suojelumääräykset.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 13 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 13 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 18 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 18 3.2.1 Osalliset... 18 3.2.2 Vireilletulo... 18 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 20 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 20 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 20 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 21 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 21 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN... 21 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset... 21 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 22 3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset... 22 3.5.4 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 22 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 4.1 KAAVAN RAKENNE... 22 4.1.1 Mitoitus... 22 4.1.2 Palvelut... 23 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 23 4.3 ALUEVARAUKSET... 24 4.3.1 Korttelialueet... 24 4.3.2 Muut alueet... 26 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 26 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 29 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 29 4.5.2 Epävarmuustekijät... 29 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 29 4.5.4 Vaikutusten arviointi... 29 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 31 4.7 NIMISTÖ... 31 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 32 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 32 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 32
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvia 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 7) tonttijakokartta 8) asemakaavan seurantalomake Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (8/2015)
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialue, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää (ALY/s). Y-1 -korttelialueelle saa sijoittaa enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa. ALY/s -korttelialueelle tulee toteuttaa vähintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta asumista. Asemakaavan muutos mahdollistaa ALY/s -korttelialueelle täydennysrakentamista 2900 kerrosalaneliömetriä. Täydennysrakentaminen on mahdollista toteuttaa neljäkerroksisena kahteen massaan jaettuna kerrostalona. Kaavamuutoksen vaikutukset tiiviissä keskustaalueen kaupunkirakenteessa ovat kokonaisuuden kannalta vähäiset. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lähimpiin rakennuksiin ja niistä avautuviin näkymiin. Kaavamuutos mahdollistaa maltillista asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan kattavien palvelujen ja hyvän liikenneverkoston äärelle ottaen huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 24.6.2015 vireilletulon yhteydessä. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 9.2.2016. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 16.2. 15.3.2016 välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 17.2.2016. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ns. ruutukaavakeskustan alueella. Suunnittelualuetta rajaa eteläpuolelta Vaasankatu, itäpuolelta Hannikaisenkatu, pohjoispuolelta Cygnaeuksenkatu ja länsipuolelta asuinkerrostalojen korttelialue. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Jyväskylä Tampere rautatie, joka laajenee pohjoiseen päin mentäessä järjestelyratapihaksi. Itäpuolella sijaitsee myös Rantaväylän liikennealue. Suunnittelualueen ympäristössä on keskustaalueelle tyypillisesti monimuotoista rakentamista ja kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee 1888 ja 1901 valmistuneet Vanhan Ortopedian kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä 1979 valmistunut Cygnaeustalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Suunnittelualueena on korttelin 5 tontti 9 sekä osa Hannikaisenkadun katualueesta.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (7) Viistokuvia suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (8/2015) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee harjumuodostelman reuna-alueella Jyväsjärven rantavyöhykkeellä. Maisemarakenteessa ja -kuvassa suunnittelualue sijaitsee suhteellisen näkyvällä paikalla. Maisemakuvassa suunnittelualue on osa Jyväskylän keskustan tiiviisti rakennettua aluetta, jossa yksittäisen kohteen merkitys ei korostu merkittävästi. Suunnittelualueen sijoittuessa kuitenkin rakennetun vyöhykkeen reuna-alueelle on kohteella muuta keskustarakennetta hieman korostuneempi asema. Nykytilanteessa suunnittelualueen merkitys suurmaisemassa ei ole merkittävä, mutta lähimaisemassa sitäkin merkittävämpi. Luonnonolot Suunnittelualueen maasto laskee loivasti idän/kaakon suuntaan Harjulta kohti Jyväsjärveä. Suunnittelualueen korkein kohta on noin +94,5 mpy ja matalin kohta noin + 90 mpy. Länsi itäsuunnassa korkeuseroa korttelialueen sisällä syntyy noin 4,5 metriä. Etelä pohjoissuunnassa korkeuseroa syntyy noin 2 metriä siten, että etelä osa on korkeammalla korkeusasemalla. Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole juurikaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia kasvipeitteisiä alueita. Alueen puusto on normaalia piha-alueen osittain varttunutta puustoa. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa. Lähiympäristön rakennuskanta on monimuotoista aina asumisesta liikerakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. Pääpaino lähimmän ympäristön rakennusten käyttötarkoituksessa on kuitenkin asuminen ja julkishallinnon palvelut. Valta osa lähiympäristön rakennuksista on valmistunut 1940 1970 -luvuilla. Uusin asuinrakentamisen kortteli on rakentunut alueen länsipuolelle Vapaudenkadun varteen 2010 -luvulla (Karismakortteli). Jyväskylän ruutukaavakeskustan ns. yläkaupunki on asumispainotteista aluetta, mikä vaikuttaa olennaisesti sosiaalisen ympäristön rakenteeseen. Jyväskylän aktiivinen kaupallinen keskus sijoittuu ruutukaavakeskustan pohjoisosiin ns. alakaupungille. Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä) on lapsia (0 14 -vuotta) noin 65, nuoria ja työikäisiä (15 64 -vuotta) noin 1397 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 425. Kaava-alueen lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 1890, josta nuorten ja työikäisten osuus on noin 74 prosenttia. Kortteli 1-5 väestömäärä on yhteensä 239. Yleisesti keskusta-alueella väestöstä noin 34 prosenttia kuuluu ikäryhmään 19 25 -vuotiaat. Mikäli edelliseen ikäryhmään otetaan mukaan 26 30 -vuotiaat, nousee osuus väestöstä noin 47,5 prosenttiin. Keskustan väestö on siis ikäjakaumaltaan hyvin nuorisovoittoista. Keskusta-alueen asun-
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (8) tokunnista noin 59 prosenttia on yhden hengen talouksia. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus on noin 93 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko on 1,6 ja asumisväljyys 52 m². Keskusta-alueella 33 prosenttia asunnoista on omistusasuntoja ja 52 prosenttia vuokra-asuntoja. Keskusta-alueella asunnoista yli 47 prosenttia on valmistunut aikajaksolla 1960 1969, joten asuntokanta on aika iäkästä. Keskusta-alueella 57 prosentista väestöstä tulot ovat alla 20 000 euroa vuodessa. Keskiasteen tai alemman koulutustason keskusta-asukkaista omaa noin 64 prosenttia. Keskusta-alueella autottomien asuntokuntien osuus on 50 87 prosenttia eli asuminen perustuu pääosin kevyeen liikenteeseen sekä julkiseen liikenteeseen. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on kokonaisuudessaan toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Merkittäviä rakentamattomia kaavavarantoja ei alueella ole. Yhdyskuntarakenne koostuu tiiviisti rakennetusta kerrostalopainotteisesta rakenteesta, jossa vapaiden ns. vihreiden alueiden osuus on varsin niukka. Yhdyskuntarakenne on hyvin tyypillistä ydinkeskustan rakennetta, jota leimaa kuitenkin vahva profiloituminen asumiselle. Alueen lähiympäristöön on muodostunut myös julkishallinnon toimitilojen keskittymä Hannikaisenkadun varteen, joka luo oman leimallisen tekijän kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen itäpuolen laajat ja vilkkaasti liikennöidyt liikenne- ja rautatiealueet muodostavat merkittävän kokonaisuuden kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueen lähiympäristö on keskusta-alueelle poikkeuksellisesti ollut pitkään varsin pysyvässä tilanteessa eikä merkittäviä muutoksia yhdyskuntarakenteessa ole tapahtunut Rantaväylän rakentamisen jälkeen (1980 -luku). Suurin muutos on tapahtunut, kun suunnittelualueen länsipuolelle on valmistumassa Karismakorttelin merkittävä (n. 13 000 kem²) asumispainotteinen täydennysrakentamiskohde, joka osaltaan eheyttää yläkaupungin kaupunkirakennetta. Myös muut lähiympäristön täydennysrakentamisen suunnitelmat tulevat vaikuttamaan kaupunkirakenteeseen tulevina vuosina. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laadittu 2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Hämeenkadun alueen täydennysrakentamisen asemakaava, joka mahdollistaa alueelle 12600 kerrosalaneliömetriä uutta asuinrakentamista. Alueen toteuttaminen muuttaa suunnittelualueen eteläpuolen kaupunkirakennetta keskustamaisemmaksi ja yhdistää alueen rakenteeltaan ns. ruutukaavakeskustaan. Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on nykyisin ja myös tulevaisuudessa, varsin monimuotoista ja toiminnoiltaan rikasta keskusta-aluetta, joka kehittyy kaupungin kasvaessa. Kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ruutukaava-alueen eteläisimmässä osassa liikenteellisessä solmukohdassa. Suunnittelualue on kaupunkikuvassa erittäin keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Yli sata vuotta vanhat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat vakiinnuttaneet asemansa Jyväskylän keskusta-alueen kaupunkikuvassa ja rakennukset ovat yksi keskeisistä tunnisterakennuksista. Hannikaisenkatua pohjoiseen mentäessä seuraavassa korttelissa sijaitseva Toivolan vanha piha vanhoine puurakennuksineen muodostaa Vanhan Ortopedian rakennusten kanssa kaupunkikuvallisen jatkumon. Cygnaeustalo on kaupunkikuvallisesti osa Hannikaisenkadun varteen muodostunutta valkoisten tiilijulkisivuisten julkishallinnon toimitilarakennusten sarjaa, jossa Cygnaeustalo on eteläisin rakennus ja Tietotalo (entinen Poliisitalo) pohjoisin. Väliin jäävät Lääkäritalo ja Rakentajantalo (entinen Rakennusvirasto).
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (9) Kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä ja keskeinen elementti on suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuva rautatie- ja liikennealue. Myös liikennealueiden jälkeen avautuva Jyväsjärvinäkymä on kaupunkikuvallisesti merkittävä tarkasteltaessa suunnittelualuetta. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen ja lähiympäristön kaupunkikuva on hyvin monimuotoinen eri-ikäisten, toiminnoiltaan ja materiaaleiltaan erilaisten rakennusten sekä eri mittakaavallisten rakenteiden vuoksi. Alue on kaupunkikuvaltaan tyypillistä monimuotoista ydinkeskusta-aluetta. Kuva suunnittelualueesta etelän suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna. Näkymä on kaupunkikuvallisesti keskeinen. Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee kolme toisiinsa yhdyskäytävillä kytkettyä rakennusta: 1979 valmistunut Cygnaeustalo sekä 1901 ja 1888 valmistuneet Vanhan Ortopedian rakennukset. Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmauksessa sijaitsee 1979 valmistunut Cygnaeustalo. Rakennuksessa on kaksi nelikerroksista Hannikaisenkadun suuntaista lamellia, jotka on yhdistetty Vaasankadun puoleisessa päädyssä kaksikerroksisella rakennusosalla. Rakennusmassojen väliin syntyy Cygnaeuksenkadulle avautuva kapea sisäpiha. Rakennusmassan alle on toteutettu maanalainen pysäköintihalli. Cygnaeustalo on julkisivuiltaan valkoista tiiltä laastin värisillä saumoilla. Rakennus noudattaa ulkoasultaan Hannikaisenkadun varteen toteutunutta julkishallinnon toimitilarakennussarjan (Lääkäritalo, Rakentajantalo, Tietotalo) arkkitehtuuria. Cygnaeustalo on yhdistetty kylmällä katosrakenteella Vanhan Ortopedian rakennuksiin. Kuva Cygnaeustalosta koillisen suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (10) Kuva Cygnaeustalosta pohjoisen suunnasta Cygnaeuksenkadun varresta kuvattuna. Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmauksessa sijaitsee 1888 ja 1901 valmistuneet Vanhan Ortopedian rakennukset. Vaasankadun suuntainen rakennus on valmistunut 1901 (suunnittelija Yrjö Blomstedt) ja Hannikaisenkadun suuntainen rakennus 1888 (suunnittelija Josef Stenbäck). Rakennukset ovat puolitoista kerroksisia ja julkisivuiltaan puuverhoiltuja. Vaasankadun suuntaisessa rakennuksessa on Hannikaisenkadun puolella korkea punatiilinen kellarikerros. Hannikaisenkadun suuntaisen rakennuksen katto on yksinkertainen harjakatto, mutta Vaasankadun suuntaisen massan kattomaailma on muodoiltaan monimuotoisempi. Vanhan Ortopedian rakennusten ja Cygnaeustalon väliin jää vehreä ja puistomainen pieni sisäpiha, jonka länsireunalla on korttelialueen maantasopysäköintiä. Vanhan Ortopedian rakennukset on kytketty toisiinsa lämpimällä lasiosalla (valmistunut 1992). Rakennuksiin on laadittu erillinen rakennushistoriaselvitys 2014. Rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuva suunnittelualueesta etelän suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna. Kuva Vanhan Ortopedian rakennuksista sisäpihan puolelta, taustalla Cygnaeustalo Suunnittelualueen lähiympäristön olemassa oleva rakennuskanta on rakentunut pääosin 1940 1970 -luvuilla. Merkittävin osa rakennuksista on asuinkäytössä. Lähiympäristön rakennuksiin sijoittuu kuitenkin myös liiketoimintaa sekä julkishallinnontiloja kuten lääkäriasema ja kaupunginkirjasto. Vanhimmat lähiympäristön rakennuksista ovat Strengin talo vuodelta 1901 ja Toivolan Vanhan
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (11) Pihan 1800 -luvun loppupuolen puurakennukset. Uusinta rakennuskantaa lähiympäristössä edustaa 2010 -luvulla Cygnaeuksen puiston ja Vaasankadun väliin rakentunut Karismakortteli. Lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan varsin monimuotoinen. Kuvia suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta Cygnaeuksenkadun puolelta Kuvia suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta Vaasankadun puolelta Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee Cygnaeustalo, jossa on valtion eli julkishallinnon toimitiloja. Alueella sijaitsee myös Vanhan Ortopedian rakennukset, joka on aiemmin toiminut lähinnä toimistotilana. Vanhan Ortopedian rakennuksissa on meneillään korjaus- ja muutostöitä. Vanhan Ortopedian Hannikaisenkadun varren suuntaisessa rakennuksessa toimii nykyisin yksityinen 87 -paikkainen päiväkoti. Varsinaisia muita palveluita ei alueella ole. Kokonaisuudessaan suunnittelualue tukeutuu keskusta-alueen palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella on kaupungin rekisterien mukaan työpaikkoja yhteensä noin 300, joista valta osa on julkisen sektorin työpaikkoja. Kokonaisuudessaan keskusta-alueella on työpaikkoja yhteensä yli 9000, josta suunnittelualueen työpaikkojen määrä ei muodosta kokonaisuudessa merkittävää osuutta. Ilman julkisen sektorin työpaikkoja on keskusta-alueella yhteensä noin 6400 työpaikkaa, jotka sijoittuvat 1335 yritykseen. Keskusta-alueella julkisen sektorin työpaikat ovat pääosin keskittyneet Hannikaisenkadun varren kortteleihin. Keskusta-alueen työpaikoista noin 48 prosenttia on liike-elämän tukipalveluissa, viestinnässä, t&k-alalla, rahoitus- ja kiinteistöalalla ja hallinnossa. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkojen osuus on noin 27 prosenttia. Virkistys Suunnittelualueeseen ei kuulu virkistysalueita. Suunnittelualue on nykyisellään hyvien virkistysmahdollisuuksien äärellä. Merkittävin lähin virkistysalue on alueen länsi-/luoteispuolelle sijoittuva Jyväskylän Harju sekä itäpuolelle jäävä Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (12) Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Vaasankadulta sekä Cygnaeuksenkadulta. Hannikaisenkadulta ei ole liittymää alueelle. Hannikaisenkatu on keskusta-alueen yksi vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, jolla liikennemäärät suunnittelualueen kohdalla olivat vuoden 2009 laskennassa noin 14500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös Vaasankatu sekä Cygnaeuksenkatu ovat vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vaasankadulla liikennettä on noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa Cygnaeuksenkadulla noin 4200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Joukkoliikenne Suunnittelualue on Jyväskylän ydinkeskustaa ja alue kuuluu nykyisellään joukkoliikenteen osalta ensimmäiseen eli parhaimpaan palvelutasoon viisiportaisessa asteikossa. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Vapaudenkadun varressa. Kevyt liikenne Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta keskusta-alueella. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsevat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Kohde sisältää kaksi toisiinsa myöhemmin rakennetulla yhdysosalla kytkettyä rakennusta. Hannikaisenkadun suuntainen rakennus on valmistunut 1888 ja Vaasankadun suuntainen rakennus 1903. Rakennukset toisiinsa kytkevä yhdyskäytävä ja aulatila on valmistunut 1992. Molemmat rakennukset ovat julkisivuiltaan peittomaalattua puuta. Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmaukseen sijoittuvassa rakennuksessa on lisäksi korkea tiilirakenteinen kellarikerroksen julkisivu Hannikaisenkadun suuntaan ja sisäpihanpuolella kaarevaseinäinen tiilinen ulokeosa. Vanhan Ortopedian rakennukset ovat aiemmin olleet valtion omistuksessa ja rakennuksia tulee varjella kaupunkikuvallisesti tärkeinä. Päätös varjelusta perustuu asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta. Valtion omistamien rakennusten suojeluluokituksessa Vanha Ortopedia on merkinnällä V2 rakennus varjellaan osittain. Suunnittelualueella Cygnaeuksenkadun puoleisella osalla sijaitsee vaalea tiilijulkisivuinen Cygnaeustalo, joka kuuluu osaksi Hannikaisenkadun varteen sijoittuvien vaaleiden julkishallinnon toimitilarakennusten kokonaisuutta. Vaasankadun toisella puolella sijaitsee Strengin talo, joka on myös maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Cygnaeuksenkadun toisella puolella sijaitsee asemakaavalla suojeltu vanhojen puurakennusten kortteli Toivolan Vanha Piha. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen lähiympäristöön Cygnaeuksenkadun, Hannikaisenkadun ja Vaasankadun katualueille on toteutettu kattavasti kunnallisteknistä verkostoa. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesija viemäriverkosto, teleliikennekaapeleita jne.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (13) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen itäpuolella kulkevat vilkkaasti liikennöidyt rautatie ja liikennealueet, jotka aiheuttavat suunnittelualueelle merkittäviä liikennemeluhäiriöitä. Meluhäiriöiden torjuminen on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa laatimalla asianmukaiset selvitykset sekä osoittamalla tarvittavat melun torjumiseen velvoittavat kaavamerkinnät ja -määräykset. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa. Merkittävin yksityinen maanomistaja on Senaatti-kiinteistöt. Vain Hannikaisenkadun katualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Suunnittelumääräyksen mukaan keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Suunnittelualue, kuten koko keskusta-alue on osoitettu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeksi (kuk). Merkinnällä on osoitettu alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena ja alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Suunnittelualueen, kuten lähes koko keskusta on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk1). Merkinnällä on osoitettu maakuntakeskuksen korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Jyväskylän ydinkeskustassa. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että aluetta tulee kehittää yhtenäisesti siten, että turvataan alueen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvallisesti vetovoimaiseksi, korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelualueelle on osoitettu maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde (Yleisen sairaalan puurakennukset (Vanha Ortopedia), kohde nro 135). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (14) Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa 1982, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Ote Jyväskylän yleiskaavasta 1982 Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena (kaava ei ole tuullut voimaan), suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta (C). Strategisen keskustatoimintojen alueen merkintäkuvauksessa todetaan: Monitoiminnallinen tiivistyvä keskusta-alue, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnit-
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (15) telussa tulee edistää viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusia yli 10000 kem² suuryksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa vain keskustan rajatuille kohdealueille Cy, Cs ja Ck. Yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartassa (6/7) suunnittelualue on osoitettu ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. Suunnittelualueen itäpuolella Hannikaisenkatu on osoitettu pyöräilyn pääreitiksi. Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Ote Jyväskylän yleiskaavasta Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa 01:128 ja 01:075. Asemakaava 01:128 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.3.1999. Asemakaava käsittää Vanhan Ortopedian ja Cygnaeustalon tontin. Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-1). Korttelialueen kerrosalasta saa enintään 40 prosenttia käyttää liike- ja toimistotilaksi. Korttelialueen tehokkuusluvuksi on osoitettu e=1.2, joten rakennusoikeutta on yhteensä 13421 kem² (tontin pinta-ala 11184 m²). Kerrosluvuksi Cygnaeustalon rakennusalalle on osoitettu 1/1III ja IV ja yhdyskäytäväosille I. Cygnaeustalon rakennusaloille on myös osoitettu maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusalat (ma/a). Vanhan ortopedian rakennukset on osoitettu suojelluiksi sr -merkinnällä suojeltava rakennus tai sen osa, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisä- ja uudisrakentaminen on suoritettava siten, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kaupunkikuvallinen arvo säilyy.. Autopaikkoja tulee osoittaa 1 ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/ 70 liikeja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Liike- ja toimistotilan autopaikoista tulee vähintään puolet sijoittaa 1. kaupunginosan kortteliin 68 suunniteltuun pysäköintilaitokseen. Siirtyviksi määrättyjen autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Tontin ulkopuolelle sijoitettavien autopaikkojen rakentamiselle myönnetään lykkäystä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asemakaava 01:075 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.3.1978. Asemakaava käsittää Hannikaisenkadun katualuetta. Asemakaavassa suunnittelualue on Hannikaisenkadun katualuetta.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (16) Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee korttelin 5 tonttia 9. Tonttijako on hyväksytty 3.11.1975 ja rekisteröity 5.11.1976. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 2015. Suojelupäätökset Suunnittelualueella olevat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (yleisen sairaalan puurakennukset). Rakennukset on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr Suojeltava rakennus tai sen osa, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisä- ja uudisrakentaminen on suoritettava siten, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kaupunkikuvallinen arvo säilyy.. Vanhan Ortopedian rakennukset ovat aiemmin olleet valtion omistuksessa ja rakennuksia tulee varjella kaupunkikuvallisesti tärkeinä. Päätös varjelusta perustuu asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85). Valtion omistamien rakennusten suojeluluokituksessa Vanha Ortopedia on merkinnällä V2 rakennus varjellaan osittain.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (17) Suojeluluokituksessa todetaan: Varjeltavia rakennuksia ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman museovirastosta ja rakennushallituksesta pyydettävää lausuntoa. Rakennusten kunnossapidossa ja hoidossa on otettava huomioon niiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Varjelu voi koskea myös uudempia tai muitakin kohteita, jotka saattavat myöhemmin tulla suojeltaviksi valtioneuvoston päätöksellä. Varjelusta vastaa haltija. Haltijan tai korjaushuollosta vastaavan on tarvittaessa neuvoteltava museoviraston kanssa. Varjelusta päättävät museovirasto ja rakennushallitus noudattaen soveltuvin osin asetuksen (480/85) säännöksiä.. Museovirasto on todennut lausunnossaan ympäristöministeriölle 3.9.2014 (lausunto koski valtion omistamien rakennusten luovutusta yksityiselle taholle), että Vanhan Ortopedian rakennusten asemakaavallinen suojelu on riittävä. Lausunnossa todetaan myös, että alkuperäisinä säilyneiden rakennusten osien säilymisestä ja suojelusta on huolehdittava tulevissa korjauksissa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristö on Jyväskylän ydinkeskustaa, jossa valtaosa asemakaavoista on toteutunut. Keskustan luonteeseen kuuluen asemakaavan muutoksia tehdään tasaiseen tahtiin uusia hankkeita mahdollistamaan. Keskusta-alue ei pysy muuttumattomana vuosikymmeniä. Suunnittelualueen lähiympäristössä korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat monimuotoisia asumisesta (AL, ALK, AK, A) liikerakentamiseen (AL, ALK, KLY) ja yleisiin rakennuksiin (Y). Lähiympäristössä asemakaavojen pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen ja liikerakentamista sijoittuu usein asuinrakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Myös yleisten rakennusten korttelialueet korostuvat Hannikaisenkadun varressa kuten myös pysäköinnin järjestämisen aluevaraukset (LPY ja LPA). Suunnittelualueen koillispuolella on voimassa olevassa asemakaavassa varaus pysäköintilaitoksen toteuttamiselle (LPY), mutta asemakaava ei ole tältä osin toteutunut. Alueella sijaitsee kuitenkin maanpäällisiä pysäköintipaikkoja. Suunnittelualueen lounaispuolelle on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3/2014 Hämeenkadun alueen asemakaavamuutoksen, jossa alueelle on osoitettu asumispainotteista kerrostalovaltaista täydennysrakentamista noin 12600 kem². Asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken (2/2016). Jyväskylässä on käynnissä keskustan kehittämishanke, jonka osakokonaisuutena laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strategista suunnitelmaa. Strategisen suunnitelman keskeisenä tavoitteena on selvittää keskusta-alueen täydennysrakentamisen potentiaali ja määrittää strategiset linjaukset ja päätökset, joilla mahdollistetaan rakentamishankkeiden toteutuminen. Strategisen suunnitelman lähtöaineistoksi on laadittu eri aihealueittain selvityksiä ja inventointeja, joiden avulla voidaan muodostaa näkemys pitkän aikavälin tavoitteista ja kehityssuunnista. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä päätökset Suunnittelualue kuuluu osaksi Jyväskylän ydinkeskustaa. Ydinkeskustan alueella on käynnissä keskustan kehittämishanke, jonka osakokonaisuutena laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strategista suunnitelmaa (keskeisenä painopisteenä täydennysrakentaminen). Strategisen suunnitelman yhteydessä on tehty ja tehdään erilaisia osaselvityksiä ja analyysejä, jotka toimivat lähtötietoina myös Vanhan Ortopedian alueen suunnittelussa. Kaavamuutosalueelle laadittuja selvityksiä ovat mm.: - Jyväskylän Vanhan Ortopedian rakennushistoriaselvitys 2014 (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy / Virva Savolainen)
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (18) - Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012 2014 (Keski-Suomen museo) - Jyväskylän täydennysinventointi 1990 1999 (Keski-Suomen museo) - Vanhan Ortopedian uudisrakennukset -luonnossuunnitelma 2015 (Arkkitehtipalvelu.fi) - Meluselvitys 2016 (Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus) (valmistuu kevään 2016 aikana) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta (Senaattikiinteistöt). Kaavamuutoksen hakija haluaa muuttaa korttelialueen käyttötarkoitusta, rakennusoikeuden määrää, rakennusalan rajoja sekä kiinteistöraja siten, että alueen kehittämiselle on nykyistä laajemmat mahdollisuudet. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee tutkia alueen jakamista useammaksi tontiksi mahdollistamaan erilaiset kiinteistöomistusjärjestelyt. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kevättalvella 2015 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 21.5.2015. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Senaatti-kiinteistöt Viranomaiset: Keski-Suomen ELY -keskus Liikenne ja viheralueet Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Keski-Suomen museo JE-Siirto Oy Museovirasto Rakentaminen ja ympäristö 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (19) 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 26.6.2015 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä kaavoituskatsauksen yhteydessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe 16.2. 15.3.2016 Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 9.2.2016. Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.2. 15.3.2016 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse, kirjeet on postitettu 15.2.2016. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Ehdotusvaihe xx.xx. xx.xx.2016 Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta päätti xx.xx.2016 asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi xx.xx. xx.xx.2016 väliseksi ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista on tehty kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx.2016. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (20) 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuusi tavoiteryhmää ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaupungin asettamat tavoitteet - kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottaminen: asianmukaiset kaavamääräykset ja merkinnät kulttuuriympäristön suojelemiseksi ja arvojen säilymiseksi, täydennysrakentamisen sovittaminen rakennettuun ympäristöön (sijainti, korkeus, materiaalit, massan muoto) - terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristö muodostaminen - keskustan asumisen mahdollisuuksien vahvistaminen ja kehittäminen sekä keskustan kaupunkirakenteen eheyttäminen/täydentäminen ja keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mahdollistaminen - täydennysrakentamisen mahdollistaminen rakennetun yhdyskuntarakenteen ja palveluiden äärelle yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - korttelialueen monipuolisen kehittämisen mahdollistaminen käyttötarkoituksen laventamisella Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet - Alueella voimassa oleva asemakaava ei mahdollista alueen kehittämistä keskusta-alueen luonteeseen kuuluvalla tavalla. - Jyväskylän keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma on tekeillä. Suunnitelman keskeisiä tavoitteita on täydennysrakentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen ja täydennysrakentamisen hankkeiden mahdollistaminen, asumismahdollisuuksien monipuolistaminen sekä asukkai-
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (21) den lisääminen keskustassa ja keskustan yleisen vireyden kehittäminen ja kehittämisen jatkuminen. - Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä arvojen säilymisen turvaaminen asemakaavan muutoksessa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla, mikä asettaa alueen kehittämiselle ja rakentamiselle korkeat laadulliset tavoitteet. - Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa hyvien liikenneyhteyksien ja palveluverkon äärellä, joten alueen täydennysrakentaminen on tavoitteellista. - Suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueeseen liittyvät arvot tulee säilyttää ja suojella tarvittavilta osin. 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Täydennetään ehdotusvaiheessa Asemakaavan laadulliset tavoitteet Täydennetään ehdotusvaiheessa Muut tavoitteet Täydennetään ehdotusvaiheessa 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Suunnittelualueen omistaja on laatinut alueelle useita erilaisia tarkasteluja täydennysrakentamisen sijoittumisesta, massoittelusta ja mittakaavasta. Alue sijoittuu kuitenkin tiiviisti rakennetulle keskusta-alueelle eikä rakentamisen sijoittumiselle ole merkittäviä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Tehtyjen tarkastelujen pohjalta on haarukoitu rakentamisen mittakaava optimaaliseksi niin kaupunkikuvan, kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kuin taloudellisten reunaehtojen näkökulmasta. Rakentamisen mittakaavaan vaikuttaa myös olennaisesti alueen pieni koko, pysäköintipaikkojen sijoitusmahdollisuudet sekä tavoite keskusta-alueen täydennysrakentamisesta. Erillisiä nähtäville asetettavien vaihtoehtojen laatimiselle näin pienessä täydennysrakentamisen kohteessa ei ole perusteita ratkaisuvaihtoehtojen ollessa hyvin rajalliset. Käytännössä vaihtoehtona voidaan nähdä täydennysrakentamisen tai nykytilanteen säilyttämisen. Täydennysrakentamisen vaihtoehdon vaikutukset on esitetty asemakaavaselostuksessa kappaleessa 4.5. Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan verrattain tarkasti uudisrakentamisen arkkitehtuuria, määräykset jättävät kuitenkin varaa variaatioille ja erilaisille ratkaisuille. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.2. 15.3.2016 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävil-
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (22) läolon aikana asemakaavasta annettiin xx (x) lausunto. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei annettu huomautuksia. 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen on asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: xxxx 3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.2016 välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Lausunnon antoivat xxx ja muistutuksen antoivat xxx. 3.5.4 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: xxx 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue (ALY/s) ja yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1). ALY/s -korttelialueella rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää ja kokonaisrakennusoikeudesta tulee asumista toteuttaa vähintään 50 prosenttia. Y-1 -korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista 2900 kem². Rakentaminen on mahdollista toteuttaa kahteen neljäkerroksiseen kerrostaloon. Täydennysrakentamisen tarvitsemat autopaikat toteutetaan rakennuksen alle sijoittuvaan maanalaiseen pysäköintitilaan. Täydennysrakentaminen on sovitettu yhteen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Täydennysrakentaminen mahdollistaa keskusta-alueen elävöittämistä ja uusia asumisen mahdollisuuksia ja kaavamuutos on Jyväskylän keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mukainen. 4.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 1,3467 hehtaaria. Y-1 -korttelialuetta muodostuu 0,5504 hehtaaria, ALY/s -korttelialuetta 0,5680 hehtaaria ja katualuetta 0,2283 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 14782 kerrosalaneliömetriä, josta Y-1 - korttelialueelle 9615 kem² ja ALY/s -korttelialueelle 5167 kem². ALY/s -korttelialueella rakennusoikeus jakautuu kahdelle tontille siten, että suojelluille rakennuksille yhteensä 2267 kem² (1639 + 628 kem²) ja uudisrakennuksille 2900 kem². Rakennusoikeuden määrä nousee asemakaavan muutoksella 1361 kem² (voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta 13421 kem²).
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (23) Asemakaavan aluetehokkuus on e=1.10. Y-1 -korttelialueen tehokkuus on e=1.75 ja ALY/s - korttelialueen tehokkuus on e=0.91. Havainnekuva asemakaavan muutoksesta etelän suunnasta 4.1.2 Palvelut Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle yleistä rakentamista sekä asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Alueen käyttötarkoitusmerkinnät mahdollistavat varsin monimuotoisen palvelutarjonnan sijoittamisen alueelle. Y-1 -korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta on kuitenkin osoitettu vähintään 50 prosenttia julkisen sektorin toimistotiloille ja enintään 50 prosenttia muille toimistotiloille. ALY/s - korttelialueella on asumista toteutettava vähintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta eli liike-, toimisto- ja julkiselle rakentamiselle jää enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Kokonaisuudessaan alueelle mahdollistuva palvelutarjonta ei ole keskusta-alueen mittakaavassa merkityksellinen ottaen huomioon kokonaisrakennusoikeuden määrä. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Jyväskylän ydinkeskustan palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Rakennetun kulttuuriympäristön suojeluarvot on otettu huomioon asemakaavaratkaisussa ja asianmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Täydennysrakentaminen on sijoitettu ja massoiteltu siten, että lähiympäristön asumisen näkymät on otettu huomioon mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen. Uudisrakentamiselle on osoitettu verrattain tarkat kaavamääräykset rakentamistavalle niin julkisivuarkkitehtuurin kuin piha-alueiden käsittelyn osalta mahdollistaen keskusta-alueelle laadukasta täydennysrakentamista.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (24) Täydennysrakentaminen on sijoitettu siten, että kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen sijainti ja kohteen kaupunkikuvallinen merkittävyys on otettu huomioon. Uudisrakentaminen sijoittuu alueelle siten, että sen asema kaupunkikuvassa on mahdollisimman vähäinen eikä se muodosta kilpailevaa elementtiä vanhoille arvokkaille rakennuksille. Suuressa mittakaavassa asemakaavamuutoksen toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan ja alueen ympäristön laadulliseen arviointiin. Asemakaavan muutos ohjaa alueen toteuttamista kaupunkikuuvallisten ja ympäristöllisten laatutavoitteiden mukaiseen suuntaan. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialue Y-1 (korttelin 5 tontti 11) Yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1) pinta-ala on 5504 m² ja se sijoittuu kaavamuutosalueen Cygnaeuksenkadun puoleiseen osaan muodostaen noin puolet kaavoitettavasta korttelialueesta. Korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa, kuitenkin enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 9615 kem², mikä vastaa jo toteutunutta kerrosalan määrää. Kerrosluvuiksi on osoitettu toteutuneen mukaisesti IV ja II. Kaavassa on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti myös merkintä maan alaiselle tilalle, johon saa sijoittaa auton säilytystiloja sekä varastotiloja. Cygnaeustalo muodostaa osan yhtenäistä Hannikaisenkadun varteen sijoittuvaa julkishallinnon vaaleiden rakennusten kokonaisuutta ja rakennuksen julkisivuarkkitehtuurin ominaispiirteet tulee säilyttää korjaus- ja muutostoimenpiteissä. Korttelialueen autopaikat sijoittuvat tontille sekä maan alaiseen tilaan että maan päälle rakennuksen lounas- ja luoteispuolelle. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/70 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (1. ja 2. kerroksessa) ja 1 ap/100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (3. kerroksessa ja sitä ylempänä). Liike- ja toimistotilan vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Yleisiin pysäköintilaitoksiin sijoitettavien autopaikkojen lunastaminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun tilojen käyttötarkoitusta muutetaan hallinto- ja virastotiloista muuhun toimistokäyttöön. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 1 pp/200 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti ja 1 pp/ 200 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Vaadituista liike- ja toimistotilojen polkupyöräpaikoista tulee vähintään 50 prosenttia järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintitaloon. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Rakennuksen lounaispuolelle sijoittuvat maan päälliset autopaikat sijaitsevat osittain rasitteena ALY/s -korttelialueen puolella uuden rakennuksen luhtikäytävän alapuolella. Asuin-, liike- ja toimisto sekä yleisten rakennusten korttelialue ALY/s (korttelin 5 tontit 12 ja 13) Asuin-, liike- ja toimisto sekä yleisten rakennusten korttelialueen (ALY/s) pinta-ala on 5680 m² ja se sijoittuu kaavamuutosalueen Vaasankadun puoleiseen osaan muodostaen noin puolet kaavoitettavasta korttelialueesta. Korttelialueella rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset ja piha-alueet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta tulee asumista toteuttaa vähintään 50 prosenttia.
01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS 2.2.2016 (25) Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 5167 kem², mikä jakautuu kahdelle erilliselle tontille siten, että suojelluille rakennuksille 2267 kem² (tontti 12) ja uudisrakentamiselle 2900 kem² (tontti 13). Suojelurakennuksille kerrosluvuksi on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti I, II ja (3/4)II. Uudisrakentamisen kerrosluvuksi on osoitettu IV, mikä tarkoittaa rakentamista neljään tasoon. Kaavassa on osoitettu myös mahdollisuus toteuttaa uudisrakentamisen alle maanalainen tila, johon voidaan sijoittaa auton säilytystiloja sekä varastotiloja. Vanhan Ortopedian rakennukset on osoitettu suojelluiksi sr -merkinnällä. Myös alueen käyttötarkoitusmerkintä ALY/s velvoittaa suojelullisiin toimenpiteisiin. Uudisrakentamisen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines, paikalla puhtaaksi muurattu tiili tai puu. Julkisivujen tulee olla pääväritykseltään vaaleita. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa kylmän luhtikäytävän. Uudisrakentaminen pitää jakaa kahteen toisistaan erilliseen osaan siten, että rakennusten väliin jää kansipiha. Piha-alueet tulee toteuttaa korkealaatuisina asianmukaisen ammattilaisen laatiman pihasuunnitelman mukaisena. Korttelialueen autopaikat sijoittuvat tonteille sekä maan alaiseen tilaan (tontti 13) että maan päälle (tontti 12) Vaasankadun puoleiselle tontin osalle. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1ap/120 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/70 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (1. ja 2. kerroksessa) ja 1 ap/100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (3. kerroksessa ja sitä ylempänä). Liike- ja toimistotilan vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Asumisen ja palveluasumisen tilojen autopaikkoja saa sijoittaa 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 1 pp palveluasumisen asuntoa kohti ja 2 pp perinteistä asuntoa kohti. Uudisrakennuksen koillispuolelle rakennuksen luhtikäytävän alle sijoittuu rasitteena Y-1 korttelialueen autopaikkoja. Kulku tontin 13 maanalaiseen autonsäilytystilaan tulee Vaasankadulta tontin 12 p-alueen kautta rasitteella. Havainnekuva asemakaavan muutoksesta etelän suunnasta