VANHA ORTOPEDIA 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTTIEN 11 JA 12 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 01:169

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTTIEN 11 JA 12 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHA ORTOPEDIA KAAVATUNNUS 01:169 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 5 tontteja 11 ja 12 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosan korttelin 5 tontit 12, 13 ja 14 sekä katualuetta Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä tonteille 13 ja 14 Kaavan nimi VANHA ORTOPEDIA Kaavan tunnus 01:169 Kaavan päiväys Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh mauri.hahkioniemi@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymis- Ltk , , päivämäärät Kh xx.xx.2017 Kv xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ns. ruutukaavakeskustassa. Etäisyyttä Kompassille kertyy noin 700 metriä. Suunnittelualue rajautuu Cygnaeuksenkatuun, Hannikaisenkatuun, Vaasankatuun ja asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kortteliin täydennysrakentamista, mikä soveltuu rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tarkoituksena on jakaa korttelialue toimintojen mukaisesti eri tonteiksi ja muuttaa käyttötarkoitusta mahdollistamaan korttelialueen kehittäminen julkisten toimintojen lisäksi myös asuinkäyttöön. Asemakaavamuutoksella määritellään täydennysrakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa sekä arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle asianmukaiset suojelumääräykset.

3 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVARATKAISUN SUHDE VOIMASSA OLEVAAN YLEISKAAVAAN KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVARATKAISUN PERUSTELUT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutusten arviointi YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 42

4 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvia 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 7) tonttijakokartta 8) asemakaavan seurantalomake Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2016)

5 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialue, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää (ALY/s). Y-1 -korttelialueelle saa sijoittaa enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa. ALY/s -korttelialueelle tulee toteuttaa vähintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta asumista. Asemakaavan muutos mahdollistaa ALY/s -korttelialueelle täydennysrakentamista 2900 kerrosalaneliömetriä. Täydennysrakentaminen on mahdollista toteuttaa neljäkerroksisena kahteen massaan jaettuna kerrostalona. Kaavamuutoksen vaikutukset tiiviissä keskustaalueen kaupunkirakenteessa ovat kokonaisuuden kannalta vähäiset. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lähimpiin rakennuksiin ja niistä avautuviin näkymiin. Kaavamuutos mahdollistaa maltillista asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan kattavien palvelujen ja hyvän liikenneverkoston äärelle ottaen huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille vireilletulon yhteydessä. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2017 Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

6 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ns. ruutukaavakeskustan alueella. Suunnittelualuetta rajaa eteläpuolelta Vaasankatu, itäpuolelta Hannikaisenkatu, pohjoispuolelta Cygnaeuksenkatu ja länsipuolelta asuinkerrostalojen korttelialue. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Jyväskylä Tampere rautatie, joka laajenee pohjoiseen päin mentäessä järjestelyratapihaksi. Itäpuolella sijaitsee myös Rantaväylän liikennealue. Suunnittelualueen ympäristössä on keskustaalueelle tyypillisesti monimuotoista rakentamista ja kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee 1888 ja 1901 valmistuneet Vanhan Ortopedian kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä 1979 valmistunut Cygnaeustalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Suunnittelualueena on korttelin 5 tontti 9 sekä osa Hannikaisenkadun katualueesta. Viistokuvia suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (8/2015)

7 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee harjumuodostelman reuna-alueella Jyväsjärven rantavyöhykkeellä. Maisemarakenteessa ja -kuvassa suunnittelualue sijaitsee suhteellisen näkyvällä paikalla. Maisemakuvassa suunnittelualue on osa Jyväskylän keskustan tiiviisti rakennettua aluetta, jossa yksittäisen kohteen merkitys ei korostu merkittävästi. Suunnittelualueen sijoittuessa kuitenkin rakennetun vyöhykkeen reuna-alueelle on kohteella muuta keskustarakennetta hieman korostuneempi asema. Nykytilanteessa suunnittelualueen merkitys suurmaisemassa ei ole merkittävä, mutta lähimaisemassa sitäkin merkittävämpi. Luonnonolot Suunnittelualueen maasto laskee loivasti idän/kaakon suuntaan Harjulta kohti Jyväsjärveä. Suunnittelualueen korkein kohta on noin +94,5 mpy ja matalin kohta noin + 90 mpy. Länsi itäsuunnassa korkeuseroa korttelialueen sisällä syntyy noin 4,5 metriä. Etelä pohjoissuunnassa korkeuseroa syntyy noin 2 metriä siten, että etelä osa on korkeammalla korkeusasemalla. Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole juurikaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia kasvipeitteisiä alueita. Alueen puusto on normaalia piha-alueen osittain varttunutta puustoa. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa. Lähiympäristön rakennuskanta on monimuotoista aina asumisesta liikerakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. Pääpaino lähimmän ympäristön rakennusten käyttötarkoituksessa on kuitenkin asuminen ja julkishallinnon palvelut. Valta osa lähiympäristön rakennuksista on valmistunut luvuilla. Uusin asuinrakentamisen kortteli on rakentunut alueen länsipuolelle Vapaudenkadun varteen luvulla (Karismakortteli). Jyväskylän ruutukaavakeskustan ns. yläkaupunki on asumispainotteista aluetta, mikä vaikuttaa olennaisesti sosiaalisen ympäristön rakenteeseen. Jyväskylän aktiivinen kaupallinen keskus sijoittuu ruutukaavakeskustan pohjoisosiin ns. alakaupungille. Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä) on lapsia (0 14 -vuotta) noin 65, nuoria ja työikäisiä ( vuotta) noin 1397 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 425. Kaava-alueen lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 1890, josta nuorten ja työikäisten osuus on noin 74 prosenttia. Kortteli 1-5 väestömäärä on yhteensä 239. Yleisesti keskusta-alueella väestöstä noin 34 prosenttia kuuluu ikäryhmään vuotiaat. Mikäli edelliseen ikäryhmään otetaan mukaan vuotiaat, nousee osuus väestöstä noin 47,5 prosenttiin. Keskustan väestö on siis ikäjakaumaltaan hyvin nuorisovoittoista. Keskusta-alueen asuntokunnista noin 59 prosenttia on yhden hengen talouksia. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus on noin 93 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko on 1,6 ja asumisväljyys 52 m². Keskusta-alueella 33 prosenttia asunnoista on omistusasuntoja ja 52 prosenttia vuokra-asuntoja. Keskusta-alueella asunnoista yli 47 prosenttia on valmistunut aikajaksolla , joten asuntokanta on aika iäkästä. Keskusta-alueella 57 prosentista väestöstä tulot ovat alla euroa vuodessa. Keskiasteen tai alemman koulutustason keskusta-asukkaista omaa noin 64 prosenttia. Keskusta-alueella autottomien asuntokuntien osuus on prosenttia eli asuminen perustuu pääosin kevyeen liikenteeseen sekä julkiseen liikenteeseen.

8 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on kokonaisuudessaan toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Merkittäviä rakentamattomia kaavavarantoja ei alueella ole. Yhdyskuntarakenne koostuu tiiviisti rakennetusta kerrostalopainotteisesta rakenteesta, jossa vapaiden ns. vihreiden alueiden osuus on varsin niukka. Yhdyskuntarakenne on hyvin tyypillistä ydinkeskustan rakennetta, jota leimaa kuitenkin vahva profiloituminen asumiselle. Alueen lähiympäristöön on muodostunut myös julkishallinnon toimitilojen keskittymä Hannikaisenkadun varteen, joka luo oman leimallisen tekijän kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen itäpuolen laajat ja vilkkaasti liikennöidyt liikenne- ja rautatiealueet muodostavat merkittävän kokonaisuuden kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueen lähiympäristö on keskusta-alueelle poikkeuksellisesti ollut pitkään varsin pysyvässä tilanteessa eikä merkittäviä muutoksia yhdyskuntarakenteessa ole tapahtunut Rantaväylän rakentamisen jälkeen (1980 -luku). Suurin muutos on tapahtunut, kun suunnittelualueen länsipuolelle on valmistumassa Karismakorttelin merkittävä (n kem²) asumispainotteinen täydennysrakentamiskohde, joka osaltaan eheyttää yläkaupungin kaupunkirakennetta. Myös muut lähiympäristön täydennysrakentamisen suunnitelmat tulevat vaikuttamaan kaupunkirakenteeseen tulevina vuosina. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laadittu 2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Hämeenkadun alueen täydennysrakentamisen asemakaava, joka mahdollistaa alueelle kerrosalaneliömetriä uutta asuinrakentamista. Alueen toteuttaminen muuttaa suunnittelualueen eteläpuolen kaupunkirakennetta keskustamaisemmaksi ja yhdistää alueen rakenteeltaan ns. ruutukaavakeskustaan. Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on nykyisin ja myös tulevaisuudessa, varsin monimuotoista ja toiminnoiltaan rikasta keskusta-aluetta, joka kehittyy kaupungin kasvaessa. Kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ruutukaava-alueen eteläisimmässä osassa liikenteellisessä solmukohdassa. Suunnittelualue on kaupunkikuvassa erittäin keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Yli sata vuotta vanhat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat vakiinnuttaneet asemansa Jyväskylän keskusta-alueen kaupunkikuvassa ja rakennukset ovat yksi keskeisistä tunnisterakennuksista. Hannikaisenkatua pohjoiseen mentäessä seuraavassa korttelissa sijaitseva Toivolan vanha piha vanhoine puurakennuksineen muodostaa Vanhan Ortopedian rakennusten kanssa kaupunkikuvallisen jatkumon. Cygnaeustalo on kaupunkikuvallisesti osa Hannikaisenkadun varteen muodostunutta vaaleiden tiilijulkisivuisten julkishallinnon toimitilarakennusten sarjaa, jossa Cygnaeustalo on eteläisin rakennus ja Tietotalo (entinen Poliisitalo) pohjoisin. Väliin jäävät Lääkäritalo ja Rakentajantalo (entinen Rakennusvirasto). Kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä ja keskeinen elementti on suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuva rautatie- ja liikennealue. Myös liikennealueiden jälkeen avautuva Jyväsjärvinäkymä on kaupunkikuvallisesti merkittävä tarkasteltaessa suunnittelualuetta. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen ja lähiympäristön kaupunkikuva on hyvin monimuotoinen eri-ikäisten, toiminnoiltaan ja materiaaleiltaan erilaisten rakennusten sekä eri mittakaavallisten rakenteiden vuoksi. Alue on kaupunkikuvaltaan tyypillistä monimuotoista ydinkeskusta-aluetta.

9 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Kuva suunnittelualueesta etelän suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna. Näkymä on kaupunkikuvallisesti keskeinen. Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee kolme toisiinsa yhdyskäytävillä kytkettyä rakennusta: 1979 valmistunut Cygnaeustalo sekä 1901 ja 1888 valmistuneet Vanhan Ortopedian rakennukset. Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmauksessa sijaitsee 1979 valmistunut Cygnaeustalo (suunnittelija Martti I. Jaatinen). Rakennuksessa on kaksi nelikerroksista Hannikaisenkadun suuntaista lamellia, jotka on yhdistetty Vaasankadun puoleisessa päädyssä kaksikerroksisella rakennusosalla rakennuksen kokonaismuoto on U-kirjaimen muotoinen. Rakennusmassojen väliin syntyy Cygnaeuksenkadulle avautuva kapea sisäpiha. Rakennusmassan alle on toteutettu maanalainen pysäköintihalli. Cygnaeustalo on julkisivuiltaan valkoista kahitiiltä laastin värisillä saumoilla ja rakennuksen katolla on vihreällä pellillä vuoratut kookkaat IV-konehuonetilat. Rakennuksen keskeisenä arkkitehtonisena elementtinä ovat viiden ikkunan ryhmän muodostamat nauhamaiset ikkunapinnat. Cygnaeustalo sijoittuu maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti osaksi Vapaudenkadun varteen ja luvuilla rakennettujen toimisto-/virastotalojen (Lääkäritalo, Rakentajantalo, Tietotalo) kokonaisuutta. Cygnaeustalo on yhdistetty kylmällä katosrakenteella Vanhan Ortopedian rakennuksiin. Cygnaeustalo on edustava esimerkki 1970 luvulle tyypillisestä rationalistista modernismia edustavasta virastotaloarkkitehtuurista. Rakennukseen tehdyt muutostyöt on tehty alkuperäisarkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennuksella on paikallista rakennushistoriallista merkitystä, paikallista kaupunkikuvallista merkitystä sekä maakunnallista historiallista merkittävyyttä yhteiskunnallisia muutoksia kuvaavana kohteena. Kuva Cygnaeustalosta koillisen suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna.

10 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Kuva Cygnaeustalosta pohjoisen suunnasta Cygnaeuksenkadun varresta kuvattuna. Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmauksessa sijaitsee 1888 ja 1901 valmistuneet Vanhan Ortopedian rakennukset. Vaasankadun suuntainen rakennus on valmistunut 1901 (suunnittelija Yrjö Blomstedt) ja Hannikaisenkadun suuntainen rakennus 1888 (suunnittelija Josef Stenbäck). Rakennukset ovat puolitoista kerroksisia ja julkisivuiltaan puuverhoiltuja. Vaasankadun suuntaisessa rakennuksessa on Hannikaisenkadun puolella korkea punatiilinen kellarikerros. Hannikaisenkadun suuntaisen rakennuksen katto on yksinkertainen harjakatto, mutta Vaasankadun suuntaisen massan kattomaailma on muodoiltaan monimuotoisempi. Vanhan Ortopedian rakennusten ja Cygnaeustalon väliin jää vehreä ja puistomainen pieni sisäpiha, jonka länsireunalla on korttelialueen maantasopysäköintiä. Vanhan Ortopedian rakennukset on kytketty toisiinsa lämpimällä lasiosalla (valmistunut 1992). Rakennuksiin on laadittu erillinen rakennushistoriaselvitys Rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuva suunnittelualueesta etelän suunnasta Hannikaisenkadun varresta kuvattuna. Kuva Vanhan Ortopedian rakennuksista sisäpihan puolelta, taustalla Cygnaeustalo Suunnittelualueen lähiympäristön olemassa oleva rakennuskanta on rakentunut pääosin luvuilla. Merkittävin osa rakennuksista on asuinkäytössä. Lähiympäristön rakennuksiin sijoittuu kuitenkin myös liiketoimintaa sekä julkishallinnontiloja kuten lääkäriasema ja kaupunginkirjasto. Vanhimmat lähiympäristön rakennuksista ovat Strengin talo vuodelta 1901 ja Toivolan Vanhan

11 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Pihan luvun loppupuolen puurakennukset. Uusinta rakennuskantaa lähiympäristössä edustaa luvulla Cygnaeuksen puiston ja Vaasankadun väliin rakentunut Karismakortteli. Lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan varsin monimuotoinen. Kuvia suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta Cygnaeuksenkadun puolelta Kuvia suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta Vaasankadun puolelta Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee Cygnaeustalo, jossa on valtion eli julkishallinnon toimitiloja. Alueella sijaitsee myös Vanhan Ortopedian rakennukset, joka on aiemmin toiminut lähinnä toimistotilana. Vanhan Ortopedian rakennuksissa on meneillään korjaus- ja muutostöitä. Vanhan Ortopedian Hannikaisenkadun varren suuntaisessa rakennuksessa toimii nykyisin yksityinen 87 -paikkainen päiväkoti. Varsinaisia muita palveluita ei alueella ole. Kokonaisuudessaan suunnittelualue tukeutuu keskusta-alueen palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella on kaupungin rekisterien mukaan työpaikkoja yhteensä noin 300, joista valta osa on julkisen sektorin työpaikkoja. Kokonaisuudessaan keskusta-alueella on työpaikkoja yhteensä yli 9000, josta suunnittelualueen työpaikkojen määrä ei muodosta kokonaisuudessa merkittävää osuutta. Ilman julkisen sektorin työpaikkoja on keskusta-alueella yhteensä noin 6400 työpaikkaa, jotka sijoittuvat 1335 yritykseen. Keskusta-alueella julkisen sektorin työpaikat ovat pääosin keskittyneet Hannikaisenkadun varren kortteleihin. Keskusta-alueen työpaikoista noin 48 prosenttia on liike-elämän tukipalveluissa, viestinnässä, t&k-alalla, rahoitus- ja kiinteistöalalla ja hallinnossa. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkojen osuus on noin 27 prosenttia. Virkistys Suunnittelualueeseen ei kuulu virkistysalueita. Suunnittelualue on nykyisellään hyvien virkistysmahdollisuuksien äärellä. Merkittävin lähin virkistysalue on alueen länsi-/luoteispuolelle sijoittuva Jyväskylän Harju sekä itäpuolelle jäävä Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti.

12 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Vaasankadulta sekä Cygnaeuksenkadulta. Hannikaisenkadulta ei ole liittymää alueelle. Hannikaisenkatu on keskusta-alueen yksi vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, jolla liikennemäärät suunnittelualueen kohdalla olivat vuoden 2009 laskennassa noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös Vaasankatu sekä Cygnaeuksenkatu ovat vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vaasankadulla liikennettä on noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa Cygnaeuksenkadulla noin 4200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Joukkoliikenne Suunnittelualue on Jyväskylän ydinkeskustaa ja alue kuuluu nykyisellään joukkoliikenteen osalta ensimmäiseen eli parhaimpaan palvelutasoon viisiportaisessa asteikossa. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Vapaudenkadun varressa. Kevyt liikenne Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta keskusta-alueella. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsevat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Kohde sisältää kaksi toisiinsa myöhemmin rakennetulla yhdysosalla kytkettyä rakennusta. Hannikaisenkadun suuntainen rakennus on valmistunut 1888 ja Vaasankadun suuntainen rakennus Rakennukset toisiinsa kytkevä yhdyskäytävä ja aulatila on valmistunut Molemmat rakennukset ovat julkisivuiltaan peittomaalattua puuta. Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmaukseen sijoittuvassa rakennuksessa on lisäksi korkea tiilirakenteinen kellarikerroksen julkisivu Hannikaisenkadun suuntaan ja sisäpihanpuolella kaarevaseinäinen tiilinen ulokeosa. Vanhan Ortopedian rakennukset ovat aiemmin olleet valtion omistuksessa ja rakennuksia tulee varjella kaupunkikuvallisesti tärkeinä. Päätös varjelusta perustuu asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta. Valtion omistamien rakennusten suojeluluokituksessa Vanha Ortopedia on merkinnällä V2 rakennus varjellaan osittain. Suunnittelualueella Cygnaeuksenkadun puoleisella osalla sijaitsee 1979 valmistunut vaalea tiilijulkisivuinen Cygnaeustalo, joka kuuluu osaksi Hannikaisenkadun varteen sijoittuvien vaaleiden julkishallinnon toimitilarakennusten kokonaisuutta. Cygnaeustalo on edustava esimerkki 1970 luvulle tyypillisestä rationalistista modernismia edustavasta virastotaloarkkitehtuurista. Rakennuksella on paikallista rakennushistoriallista merkitystä, paikallista kaupunkikuvallista merkitystä sekä maakunnallista historiallista merkittävyyttä yhteiskunnallisia muutoksia kuvaavana kohteena. Vaasankadun toisella puolella sijaitsee Strengin talo, joka on myös maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Cygnaeuksenkadun toisella puolella sijaitsee asemakaavalla suojeltu vanhojen puurakennusten kortteli Toivolan Vanha Piha. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen lähiympäristöön Cygnaeuksenkadun, Hannikaisenkadun ja Vaasankadun katualueille on toteutettu kattavasti kunnallisteknistä verkostoa. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesija viemäriverkosto, teleliikennekaapeleita jne.

13 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen itäpuolella kulkevat vilkkaasti liikennöidyt rautatie ja liikennealueet, jotka aiheuttavat suunnittelualueelle merkittäviä liikennemeluhäiriöitä. Meluhäiriöiden torjuminen on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa laatimalla asianmukaiset selvitykset sekä osoittamalla tarvittavat melun torjumiseen velvoittavat kaavamerkinnät ja -määräykset. Suunnittelualueelle on laadittu melumallinnus kesällä Melumallennuksen mukaan nykytilanteessa aluetta rajaavat suojellut rakennukset torjuvat melua tehokkaasti, minkä vuoksi melutasot korttelin sisäosissa (2 metrin korkeudella) jäävät päiväaikaan pääsääntöisesti alle 50 db:n. Rakennusten kadunpuoleisiin julkisivuihin kohdistuu noin 65 db:n melutasoja. Korttelin sisäosissa 8 metrin korkeudella melutasot ovat korkeimmillaan noin 56 db ja 10 metrin korkeudella alle 60 db. Melumallennuksen johtopäätöksenä on, että korttelin sisäpihalla ei oleskelu- ja leikkialueilla tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä (ohjearvo 55/50 db ei ylity). Uudisrakennuksissa sisätilojen osalta ohjearvot (35/30 db) alittuvat todennäköisesti ilman erityisrakenteita, mutta asia tulee varmistaa rakennussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Melumallennuksen tulokset 2 metrin korkeudelta tarkasteltuna (vasemmalla päivä ja oikealla yö). Päiväaikaan asuinalueiden ohjearvo 55 db ylittyy keltaisen värisellä alueella ja yöaikaan ohjearvo 45 db ylittyy sinisen värisillä alueilla. Melumallennuksen tulokset 8 metrin korkeudelta tarkasteltuna (vasemmalla päivä ja oikealla yö). Päiväaikaan asuinalueiden ohjearvo 55 db ylittyy keltaisen värisellä alueella ja yöaikaan ohjearvo 45 db ylittyy sinisen värisillä alueilla.

14 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa. Merkittävin yksityinen maanomistaja on Senaatti-kiinteistöt. Vain Hannikaisenkadun katualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Suunnittelumääräyksen mukaan keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Suunnittelualue, kuten koko keskusta-alue on osoitettu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeksi (kuk). Merkinnällä on osoitettu alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena ja alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Suunnittelualueen, kuten lähes koko keskusta on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk1). Merkinnällä on osoitettu maakuntakeskuksen korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Jyväskylän ydinkeskustassa. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että aluetta tulee kehittää yhtenäisesti siten, että turvataan alueen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvallisesti vetovoimaiseksi, korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelualueelle on osoitettu maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde (Yleisen sairaalan puurakennukset (Vanha Ortopedia), kohde nro 135). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.

15 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena (kaava on tuullut voimaan ), suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta (C). Strategisen keskustatoimintojen alueen merkintäkuvauksessa todetaan: Monitoiminnallinen tiivistyvä keskusta-alue, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee edistää viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusia yli kem² suuryksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa vain keskustan rajatuille kohdealueille Cy, Cs ja Ck. Ote Jyväskylän yleiskaavasta Yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartassa (6/7) suunnittelualue on osoitettu ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. Suunnittelualueen itäpuolella Hannikaisenkatu on osoitettu pyöräilyn pääreitiksi. Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi.

16 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Ote Jyväskylän yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartasta Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa 01:128 ja 01:075. Asemakaava 01:128 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaava käsittää Vanhan Ortopedian ja Cygnaeustalon tontin. Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-1). Korttelialueen kerrosalasta saa enintään 40 prosenttia käyttää liike- ja toimistotilaksi. Korttelialueen tehokkuusluvuksi on osoitettu e=1.2, joten rakennusoikeutta on yhteensä kem² (tontin pinta-ala m²). Kerrosluvuksi Cygnaeustalon rakennusalalle on osoitettu 1/1III ja IV ja yhdyskäytäväosille I. Cygnaeustalon rakennusaloille on myös osoitettu maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusalat (ma/a). Vanhan ortopedian rakennukset on osoitettu suojelluiksi sr -merkinnällä suojeltava rakennus tai sen osa, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisä- ja uudisrakentaminen on suoritettava siten, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kaupunkikuvallinen arvo säilyy.. Autopaikkoja tulee osoittaa 1 ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/ 70 liikeja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Liike- ja toimistotilan autopaikoista tulee vähintään puolet sijoittaa 1. kaupunginosan kortteliin 68 suunniteltuun pysäköintilaitokseen. Siirtyviksi määrättyjen autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Tontin ulkopuolelle sijoitettavien autopaikkojen rakentamiselle myönnetään lykkäystä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asemakaava 01:075 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaava käsittää Hannikaisenkadun katualuetta. Asemakaavassa suunnittelualue on Hannikaisenkadun katualuetta.

17 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee korttelin 5 tonttia 9. Tonttijako on hyväksytty ja rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Suojelupäätökset Suunnittelualueella olevat Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (yleisen sairaalan puurakennukset). Rakennukset on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr Suojeltava rakennus tai sen osa, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisä- ja uudisrakentaminen on suoritettava siten, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kaupunkikuvallinen arvo säilyy.. Vanhan Ortopedian rakennukset ovat aiemmin olleet valtion omistuksessa ja rakennuksia tulee varjella kaupunkikuvallisesti tärkeinä. Päätös varjelusta perustuu asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85). Valtion omistamien rakennusten suojeluluokituksessa Vanha Ortopedia on merkinnällä V2 rakennus varjellaan osittain.

18 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Suojeluluokituksessa todetaan: Varjeltavia rakennuksia ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman museovirastosta ja rakennushallituksesta pyydettävää lausuntoa. Rakennusten kunnossapidossa ja hoidossa on otettava huomioon niiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Varjelu voi koskea myös uudempia tai muitakin kohteita, jotka saattavat myöhemmin tulla suojeltaviksi valtioneuvoston päätöksellä. Varjelusta vastaa haltija. Haltijan tai korjaushuollosta vastaavan on tarvittaessa neuvoteltava museoviraston kanssa. Varjelusta päättävät museovirasto ja rakennushallitus noudattaen soveltuvin osin asetuksen (480/85) säännöksiä.. Museovirasto on todennut lausunnossaan ympäristöministeriölle (lausunto koski valtion omistamien rakennusten luovutusta yksityiselle taholle), että Vanhan Ortopedian rakennusten asemakaavallinen suojelu on riittävä. Lausunnossa todetaan myös, että alkuperäisinä säilyneiden rakennusten osien säilymisestä ja suojelusta on huolehdittava tulevissa korjauksissa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristö on Jyväskylän ydinkeskustaa, jossa valtaosa asemakaavoista on toteutunut. Keskustan luonteeseen kuuluen asemakaavan muutoksia tehdään tasaiseen tahtiin uusia hankkeita mahdollistamaan. Keskusta-alue ei pysy muuttumattomana vuosikymmeniä. Suunnittelualueen lähiympäristössä korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat monimuotoisia asumisesta (AL, ALK, AK, A) liikerakentamiseen (AL, ALK, KLY) ja yleisiin rakennuksiin (Y). Lähiympäristössä asemakaavojen pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen ja liikerakentamista sijoittuu usein asuinrakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Myös yleisten rakennusten korttelialueet korostuvat Hannikaisenkadun varressa kuten myös pysäköinnin järjestämisen aluevaraukset (LPY ja LPA). Suunnittelualueen koillispuolella on voimassa olevassa asemakaavassa varaus pysäköintilaitoksen toteuttamiselle (LPY), mutta asemakaava ei ole tältä osin toteutunut. Alueella sijaitsee kuitenkin maanpäällisiä pysäköintipaikkoja. Suunnittelualueen lounaispuolelle on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3/2014 Hämeenkadun alueen asemakaavamuutoksen, jossa alueelle on osoitettu asumispainotteista kerrostalovaltaista täydennysrakentamista noin kem². Korkein hallinto-oikeus on hylännyt asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen Jyväskylässä on käynnissä keskustan kehittämishanke, jonka osakokonaisuutena laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strategista suunnitelmaa. Strategisen suunnitelman keskeisenä tavoitteena on selvittää keskusta-alueen täydennysrakentamisen potentiaali ja määrittää strategiset linjaukset ja päätökset, joilla mahdollistetaan rakentamishankkeiden toteutuminen. Strategisen suunnitelman lähtöaineistoksi on laadittu eri aihealueittain selvityksiä ja inventointeja, joiden avulla voidaan muodostaa näkemys pitkän aikavälin tavoitteista ja kehityssuunnista. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä päätökset Suunnittelualue kuuluu osaksi Jyväskylän ydinkeskustaa. Ydinkeskustan alueella on käynnissä keskustan kehittämishanke, jonka osakokonaisuutena laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strategista suunnitelmaa (keskeisenä painopisteenä täydennysrakentaminen). Strategisen suunnitelman yhteydessä on tehty ja tehdään erilaisia osaselvityksiä ja analyysejä, jotka toimivat lähtötietoina myös Vanhan Ortopedian alueen suunnittelussa. Kaavamuutosalueelle laadittuja selvityksiä ovat mm.: - Jyväskylän Vanhan Ortopedian rakennushistoriaselvitys 2014 (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy / Virva Savolainen)

19 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) - Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi (Keski-Suomen museo) - Jyväskylän täydennysinventointi (Keski-Suomen museo) - Vanhan Ortopedian uudisrakennukset -luonnossuunnitelma 2015 (Arkkitehtipalvelu.fi) - Melumallinnus 6/2016 (Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus) - Jyväskylän keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma (hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa ). Alueelle on myönnetty kaavamuutosprosessin aikana kaksi poikkeamispäätöstä: - THR Palvelu Oy:lle on myönnetty poikkeamispäätös Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmaukseen sijoittuvan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta asumiseen. Poikkeamispäätöksessä velvoitetaan suunnittelun ja toteutuksen tekemisestä hienovaraisesti turvaten rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Poikkeamispäätöksessä velvoitetaan, ettei käyttötarkoituksen muutoksesta aiheutuvat muutokset saa olla vireillä olevan asemakaavamuutoksen tavoitteiden vastaisia, etenkään autopaikkojen sijoittumisen ja piha-alueiden järjestelyjen osalta. - Jyväskylän Energia Oy:n on myönnetty poikkeamispäätös muuntamon rakentamiseksi Vaasankadun varteen asemakaavan muutosluonnoksessa esitettyyn paikkaan. Poikkeamispäätöksessä on annettu vaatimus muuntamon sovittamisesta rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Jyväskylän keskustan arvokkaaseen kaupunkikuvaan. Poikkeamispäätöksessä annetaan ohjeet rakennuksen julkisisujen ja katon käsittelyn periaatteista. Alueelle on myönnetty kaavamuutosprosessin aikana rakennuslupa ja toimenpidelupa: - Hannikaisenkadun varteen sijoittuvaan suojeltuun rakennukseen on myönnetty rakennuslupa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön. - Jyväskylän Energia Oy:n muuntamolle on myönnetty toimenpidelupa Lupakuvissa esitetään, että muuntamorakennus on julkisivuiltaan kauttaaltaan rapattu (myös elementtisaumat). Rappauksen väriksi esitetään RAL Kattomuodoksi esitetään harjakattoa ja materiaaliksi tumman harmaata konesaumattua peltiä. Kuva Jyväskylän Energia Oy:n muuntamorakennuksesta Vaasankadun varteen (ote toimenpidelupakuvista )

20 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta (Senaattikiinteistöt). Kaavamuutoksen hakija haluaa muuttaa korttelialueen käyttötarkoitusta, rakennusoikeuden määrää, rakennusalan rajoja sekä kiinteistöraja siten, että alueen kehittämiselle on nykyistä laajemmat mahdollisuudet. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee tutkia alueen jakamista useammaksi tontiksi mahdollistamaan erilaiset kiinteistöomistusjärjestelyt. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kevättalvella 2015 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Senaatti-kiinteistöt Viranomaiset: Keski-Suomen ELY -keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen museo Museovirasto Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä kaavoituskatsauksen yhteydessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointi-

21 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) suunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse, kirjeet postitettiin Mielipiteensä pystyi ilmoittamaan kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä on tehty kooste, joka on liitetty kaavaselostukseen. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi väliseksi ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista on tehty kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että

22 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuusi tavoiteryhmää ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaupungin asettamat tavoitteet - kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottaminen: asianmukaiset kaavamääräykset ja merkinnät kulttuuriympäristön suojelemiseksi ja arvojen säilymiseksi, täydennysrakentamisen sovittaminen rakennettuun ympäristöön (sijainti, korkeus, materiaalit, massan muoto) - terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristö muodostaminen - keskustan asumisen mahdollisuuksien vahvistaminen ja kehittäminen sekä keskustan kaupunkirakenteen eheyttäminen/täydentäminen ja keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mahdollistaminen - täydennysrakentamisen mahdollistaminen rakennetun yhdyskuntarakenteen ja palveluiden äärelle yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - korttelialueen monipuolisen kehittämisen mahdollistaminen käyttötarkoituksen laventamisella Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet - Alueella voimassa oleva asemakaava ei mahdollista alueen kehittämistä keskusta-alueen luonteeseen kuuluvalla tavalla. - Jyväskylän keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma on tekeillä. Suunnitelman keskeisiä tavoitteita on täydennysrakentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen ja täydennysrakentamisen hankkeiden mahdollistaminen, asumismahdollisuuksien monipuolistaminen sekä asukkaiden lisääminen keskustassa ja keskustan yleisen vireyden kehittäminen ja kehittämisen jatkuminen. - Vanhan Ortopedian rakennukset ovat maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä arvojen säilymisen turvaaminen asemakaavan muutoksessa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla, mikä asettaa alueen kehittämiselle ja rakentamiselle korkeat laadulliset tavoitteet. - Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa hyvien liikenneyhteyksien ja palveluverkon äärellä, joten alueen täydennysrakentaminen on tavoitteellista. - Suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueeseen liittyvät arvot tulee säilyttää ja suojella tarvittavilta osin.

23 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana osalliset toivat selkeästi esille tavoitteen, että alue säilyisi ennallaan eikä alueelle tulisi täydennysrakentamista. Mikäli alueelle tulee kuitenkin täydennysrakentamista, tulisi sen olla huomattavasti matalampaa ja pienimuotoisempaa. Rakentamisen tulisi myös ottaa paremmin huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot sekä lähiympäristön rakennusten ikkunoista avautuvat näkymät. Osalliset kokivat, että korttelin sisälle jäävä pihaalue (Kalevi Kivistön nimikkopuisto) on tärkeä virkistysalue lähiympäristön asukkaille piha-alueen yksityisestä luonteesta huolimatta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana Keski-Suomen ELY -keskus esitti, että asemakaavaselostuksessa tulee laajentaa kaavaratkaisun vaihtoehtojen tarkastelua riittävän vuorovaikutuksen ja rakennetun kulttuuriympäristön arvojen suojelun ja säilyttämisen tavoitteiden turvaamiseksi. Luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana museovirasto esitti, että uudisrakentamisen sijoittelua ja massoittelua tutkittaisiin uudelleen rakentamisen sovittamiseksi paremmin arvokkaaseen ympäristöön. Museovirasto esitti myös, että suojeltujen rakennusten julkisivujen ja arvojen säilymisen vuoksi ullakkotilojen käyttöönotto estettäisiin. Muut tavoitteet Alueelle laadittu melumallinnus valmistui luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Melumallinnus vahvisti osittain luonnosvaiheessa tehdyt olettamat alueen melumaisemasta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on edelleen ottaa huomioon alueelle kohdistuvat meluhäiriöt asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Suunnittelualueelle on laadittu useita erilaisia tarkasteluja täydennysrakentamisen sijoittumisesta, massoittelusta ja mittakaavasta. Alue sijoittuu pienelle tontille tiiviisti rakennetussa ydinkeskustassa eikä uudisrakentamisen sijoittumiselle ole merkittäviä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet ovat rakentamisen mittakaavassa ja muodossa. Tehtyjen tarkastelujen pohjalta on haarukoitu rakentamisen mittakaava optimaaliseksi niin kaupunkikuvan, kaupunkirakenteen, kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kuin taloudellisten reunaehtojen näkökulmasta. Rakentamisen mittakaavaan vaikuttaa myös olennaisesti alueen pieni koko, pysäköintipaikkojen sijoitusmahdollisuudet sekä tavoite keskusta-alueen täydennysrakentamisesta. Erillisille nähtäville asetettavien vaihtoehtojen laatimiselle näin pienessä täydennysrakentamisen kohteessa ei ole perusteita ratkaisuvaihtoehtojen ollessa hyvin rajalliset. Käytännössä vaihtoehtona voidaan nähdä täydennysrakentaminen tai nykytilanteen säilyttäminen. Täydennysrakentamisen vaihtoehdossa ei ole tarkoituksenmukaista laatia vaihtoehtoja, jotka eivät ole taloudellisen toteutettavuuden näkökulmasta realistisia eivätkä kaavamuutoksen hakijan tavoitteiden mukaisia. Edempänä on esitetty suunnitteluvaiheen tarkasteluja täydennysrakentamisen erilaisista vaihtoehdoista, joiden perusteella on päädytty lopulliseen kaavaratkaisuun, joka on kokonaisuuden kannalta kaikki reunaehdot huomioon ottaen alueelle parhaiten sopiva. Täydennysrakentamisen vaihtoehdon vaikutukset on esitetty asemakaavaselostuksessa kappaleessa 4.5. Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan verrattain tarkasti uudisrakentamisen arkkitehtuuria, määräykset jättävät kuitenkin varaa hienovaraisille variaatioille ja erilaisille ratkaisuille.

24 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) Kaavasuunnittelun aikana vaihtoehtoja tarkasteltaessa on erityisesti pohdittu kunkin vaihtoehdon vaikutuksia seuraavien reunaehtojen näkökulmasta: rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja huomioon ottaminen sekä uudisrakentamisen yhteensovittaminen rakennettuun kulttuuriympäristöön uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen laadukkuus erittäin keskeisellä paikalla uudisrakentamisen sopiminen luontevaksi osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta lähiympäristön olemassa olevan rakennuskannan ja asukkaiden huomioon ottaminen (mm. näkymät) uudisrakentamisen taloudellinen toteuttamiskelpoisuus terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja laadukkaan asuinympäristön luominen VE1 ja VE2: Arkkitehtuuritoimisto LPV Jyväskylä Oy on tehnyt tarkasteluja alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista asemakaavamuutoksen hakijan toimeksiannosta keväällä Tarkasteluissa täydennysrakentaminen on sijoitettu L-muotoiseksi massaksi alueen luoteen ja koillisen suuntaisille rajoille. Täydennysrakentamisen määrää on tarkasteluissa pohdittu lähinnä rakennuksen korkeuden muutoksilla. Rakentamisen määrä vaihteli tarkasteluissa kem² välillä. - vaihtoehto 1: rakentamisen määrä 2178 kem², kerrosluku II IV

25 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) - vaihtoehto 2: rakentamisen määrä 2678 kem², kerrosluku III IV Arvio: Rakentamisen määrä yhteen massaan sijoitettuna vaikuttaa aika massiiviselta. Massan koko ja sijoittelu tukkii näkymät kokonaisuudessaan lähiympäristöstä. Rakentamisen määrä on taloudelliselta toteutettavuudeltaan suhteellisen realistinen. Piha-alue säilyy yhtenäisenä. Esitetty massanmuotoilu ja aukotus jättävät toivomisen varaa ympäristön arvokkuus ja kaupunkikuva huomioon ottaen. Rakennuksen muoto jättää kuitenkin paljon mahdollisuuksia julkisivuarkkitehtuurille. VE3, VE4 ja VE5: Asemakaavoitus on tehnyt omana työnään myös alueen tarkasteluja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. Tarkasteluissa on tarkoituksellisesti tutkittu selkeästi erimittakaavaisia ja rakenteeltaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa vaihtoehtojen väliset erot ovat selkeitä. Rakentamisen määrä vaihteli kem² välillä. - vaihtoehto 1: pistetalo, rakentamisen määrä 1700 kem², kerrosluku V Arvio: Rakentamisen vähäinen määrä yhteen pistemäiseen massaan sijoitettuna on ilmeeltään kevyt, mutta ei rajaa korttelialuetta tilanmuodostuksellisesti. Massan koko ja sijoittelu on armollinen lähiympäristön rakennuksista avautuville näkymille. Rakentamisen määrä on taloudelliselta toteu-

26 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) tettavuudeltaan realistisen rajoilla. Piha-alue säilyy yhtenäisenä. Rakennuksen muoto jättää paljon mahdollisuuksia julkisivuarkkitehtuurille. - vaihtoehto 2: kaupunkipientalo, rakentamisenmäärä 1400 kem², kerrosluku III Arvio: Rakentamisen vähäinen määrä yhteen kerrosluvultaan maltilliseen ja pienipiirteiseen lamellimaiseen massaan sijoitettuna on ilmeeltään kevyt ja rajaa korttelialuetta tilanmuodostuksellisesti. Massan koko ja sijoittelu on armollinen lähiympäristön rakennuksista avautuville näkymille. Rakentamisen määrä ja asumismuoto on taloudelliselta toteutettavuudeltaan haasteellinen. Piha-alue säilyy yhtenäisenä. Rakennuksen muoto jättää paljon mahdollisuuksia julkisivuarkkitehtuurille. - vaihtoehto 3: lamellitalo, rakentamisen määrä 2200 kem², kerrosluku IV Arvio: Rakentamisen määrä yhteen lamellimaiseen massaan sijoitettuna vaikuttaa aika massiiviselta ja jokseenkin irralliselta kokonaisrakenteessa. Massan koko ja sijoittelu tukkii näkymät kokonaisuudessaan lähiympäristöstä. Rakentamisen määrä on taloudelliselta toteutettavuudeltaan suhteellisen realistinen. Piha-alue säilyy yhtenäisenä. Rakennuksen muoto jättää paljon mahdollisuuksia julkisivuarkkitehtuurille. VE 6: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä on tehnyt viimeisimmät tarkastelut alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista alueen tulevan toimijan toimeksiannosta. Vaihtoehto perustuu kahteen lamellimaiseen neljäkerroksiseen (IV) kerrostaloon, joissa rakentamisen määrä on yhteensä 2900 kem².

27 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) Arvio: Rakentamisen kohtalaisen suuri määrä kahteen lamellimaiseen massaan sijoitettuna on ilmeeltään ilmava ja suhteellisen kevyt. Rakennusmassat rajaavat korttelialuetta tilanmuodostuksellisesti. Rakennusten sijoittelu ja massanmuodot muodostavat mielenkiintoisen ja yllätyksellisen korttelirakenteen. Rakennusten koko ja sijoittelu on armollinen lähiympäristön rakennuksista avautuville näkymille. Rakentamisen määrä on taloudelliselta toteutettavuudeltaan realistisen. Piha-alue säilyy yhtenäisenä (vihreä pinta-ala vähenee vain n. 100 m²). Rakennusten muoto jättää paljon mahdollisuuksia julkisivuarkkitehtuurille. Valittu kaavaratkaisu Viimeisin täydennysrakentamisen tarkasteluista muodostaa parhaat lähtökohdat asemakaavan muutokselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Rakentamisen määrä, sijoittelu alueelle sekä rakentamisen jakaminen kahdeksi erilliseksi massaksi muodostaa kaupunkirakenteellisesti ja - kuvallisesti mielenkiintoisen, toimivan ja sijaintihuomioon ottaen riittävän arvokkaan kokonaisuuden. Korttelirakenne mahdollistaa näkymien kohtalaisen säilymisen lähiympäristöstä ja yhtenäisen piha-alueen säilymisen. Rakentamisen määrä on taloudelliselta toteutettavuudeltaan hyvä ja luo mahdollisuudet nopealle ja laadukkaalle toteutukselle. Kokonaisuudessaan uudisrakentaminen ei muodosta uhkaa rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiselle vaan mahdollistaa laadukkaan ajallisesti kerroksellisen rakennuskannan syntymisen Jyväskylän ydinkeskustaan. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin viisi (5) lausuntoa ja viisi (5) huomautusta. Lausunnon antoivat museovirasto, Keski-Suomen ELY -keskus, Jyväskylän Energia Oy, JE-Siirto Oy sekä liikenne- ja viheralueet -vastuualue. JE-Siirto Oy ilmoitti lausunnossaan, ettei heillä huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Huomautuksen antoivat Yläkaupungin asukasyhdistys, kolme As Oy:tä yhteisesti (As Oy Jyväskylän Vapaudenkatu 18, As Oy Jyväskylän Vapaudenkatu 20 ja As Oy Jyväskylän Pole), Leena Arvela, Marita Lundberg sekä Michael Jaarte. Yläkaupungin asukasyhdistys ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen.

28 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (28) Lausunnoissa esille tuotiin seuraavat merkittävät asiakokonaisuudet: Uudisrakentamista ei ole sovitettu sijoittelultaan ja massoittelultaan arvokkaaseen ympäristöön riittävällä tavalla. Piha-alueen tulisi olla esitettyä ratkaisua yhtenäisempi. Suojeltujen rakennusten ullakkotilat tulee jättää rakentamattomiksi. Kaavaselostuksessa on syytä laajentaa vaihtoehtojen tarkastelua. Huomautuksissa esille tuotiin seuraavat asiakokonaisuudet: Lähiympäristön kerrostalojen ikkunoista avautuvat näkymät peittyvät osittain tai kokonaan liian korkean uudisrakentamisen vuoksi. Alue tulee säilyttää ennallaan kulttuuri- ja historia-arvoja kunnioittaen. Kalevi Kivistön nimikkopuisto tulee säilyttää tärkeä lähitalojen virkistysalueena. Uudisrakennuksia tulisi siirtää lähemmäksi Hannikaisenkatua ja rakennusten tulisi olla matalampia n. kaksikerroksisia. Uudisrakentaminen rikkoo kaupunginosan rakennusilmettä eikä sovi ympäristöön. Uudisrakentaminen lisää jo ennestään ruuhkaista liikennettä Vaasankadulla. Asemakaavan muutos ei palvele kaupungin ja sen asukkaiden etua. Kokonaisuudessaan asemakaavan muutosluonnoksesta saatu palaute vastineineen on koottu selostuksen liitteeseen Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan muutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden tavoitteiden ja suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty muutoksia. Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen on asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: Uudisrakentamisen rakennusalaoja on muokattu tarkentuneen hankesuunnitelman mukaisesti ja kavennettu rakennusten luoteeseen suuntautuvia päätyjä asukaspalautteen mukaisesti. Rakentamistapaa ohjaaviin kaavamääräyksiin on tehty pieniä täsmennyksiä tarkentuneen hankesuunnitelman mukaisesti. Vaasankadulta tontin 12 kautta tontin 13 maanalaiseen pysäköintiin kulkevaa ohjeellisen ajorasitteen paikkaa ja merkintätapaa on selkeytetty. ALY/s -korttelin yhteisjärjestelyjä koskevaa kaavamääräystä on täsmennetty jätehuollontilojen osalta. Tontin 13 uudisrakentamista koskeviin kaavamääräyksiin on lisätty kielto IVkonehuonetilojen toteuttamisesta vesikaton yläpuoleiseen tilaan. Kaavamääräyksiin on lisätty määräys julkisivuvalaistuksesta Vaasankadun ja Hannikaisenkadun kulmauksessa sijaitsevalle rakennukselle sekä Cygnaeustalolle. Kaavaselostukseen on täydennetty kaavaratkaisun vaihtoehtojen tarkastelua ja valitun kaavaratkaisun perusteluja. Kaavaprosessin aikana kaavamuutosalueelle on laadittu erillinen sitova tonttijako (tontti ), mikä on muuttanut tonttien numerointia. Tonttijaon vuoksi kaavamuutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 5 tontteja 11 ja 12 (aiemmin korttelin 5 tonttia 9). Fyysisesti kaavamuutosalue on pysynyt samana.

29 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (29) Asemakaavan muutosluonnos 2/2016 Asemakaavan muutosehdotus 12/ Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kuusi (6) lausuntoa ja kymmenen (10) muistutusta. Lausunnon antoivat Museovirasto, Keski-Suomen ELY -keskus, Keski-Suomen pelastuslaitos, Rakennus- ja ympäristölautakunta, Jyväskylän Energia Oy sekä JE-Siirto Oy. Neljä viimeksi mainittua ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Muistutuksen antoivat Leena Arvela, Marita Lundberg, Michael Jaarte, Sari Stolt, Raija Korhonen, Jouko Mäenpää, Seppo Niemi, Pasi Pennanen, Sampo Sihvola, Tapio Solonen. Muistutuksista seitsemän olivat sisällöltään identtisiä. Lausunnoissa tuotiin esille seuraavat asiakokonaisuudet: Esitetty uudisrakentaminen tekee pihasta ahtaan oloisen. /s -merkintä ja sen viesti tavoitteesta säilyttää pihan arvot on osittain ristiriidassa kaavaratkaisun kanssa. Alueesta laadittujen vaihtoehtojen olisi ollut hyvä olla nähtävillä ennen ehdotusvaihetta, jotta eri tahojen näkemykset huomioiden niistä olisi voitu valita vaihtoehto jatkosuunnittelun pohjaksi. Läntistä rakennusmassaa tulee lyhentää kaakkoispäädystä pihan yhtenäisyyden turvaamiseksi ja vanhan ortopediarakennuksen aseman pihalta avautuvissa näkymissä paremmin huomioivaksi. Rakennusten suojelumääräystä tulee täydentää ullakkorakentamisen kieltävällä määräyksellä. Kaavaselostusta tulee täydentää Cygnaeustalon kulttuuriympäristöarvojen kuvaamisella ja perustella kaavaratkaisu sen osalta. Kaavalla mahdollistettu uudisrakentaminen ei tue kulttuuriympäristön kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Muistutuksissa tuotiin esille seuraavat asiakokonaisuudet: Rakennettu kulttuuriympäristö Vanhan Ortopedian rakennukset ja siihen liittyvä puisto on arvokas kulttuurihistoriallinen alue, jota pitää varjella ja pitää siitä hyvää huolta.

30 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (30) Suunnitellut rakennukset eivät edistä ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Suunnitellut rakennukset laskevat nykyisen Vanhan Ortopedian rakennusten arvoa. Kaavaehdotus ei ota huomioon rakennetun ympäristön arvoa, kauneutta ja kulttuuriarvoja kaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Jyväskylässä on tilaa rakentaa kalliita tehoneliöitä muuallekin. Raha ei saa olla ainoa määräävä tekijä, joka jyrää alleen arvokkaan kulttuurihistoriallisen miljöön piittaamatta ihmisten mielipiteistä ja maankäyttö- ja rakennuslain ohjeistuksista. Suojellun Vanhan Ortopedian kaupunkikuvallinen arvo pihapiireineen ei voi säilyä esitetyn uudisrakentamisen toteutuessa. Korvaamattoman miljöön tuhoutuminen tulee estää. Arvokasta ja hienoa ympäristöä ei saa rikkoa vain muutaman kymmen asunnon takia. Rakennukset ovat aivan liian lähellä toisiaan, jotta suojellun rakennuksen arvo säilyisi. Rakentamisen määrä ja koko Uudet kerrostalot eivät sovi ympäristöön. Alueelle sopisi paremmin pienimittakaavainen puutalorakentaminen. Alueen rakennusoikeutta ei saa lisätä. Rakentaminen on liian suurta ja se työntyy puistikkoon ja aivan liian lähelle vanhoja rakennuksia. Läntisen uudisrakennuksen tulee olla lyhyempi ja matalampi. Piha-alue, näkymät ja liikenne Nykyisen kokoinen ja ehyt piha-alue palvelisi hyvin uusia asukkaita. Pihalle voisi suunnitella myös keskustan asukkaita palvelevia toimintoja. Vanhan Ortopedian sisäpihassa on paljon tulevaisuuden potentiaalia, jos nykyinen pysäköintialue muutettaisiin puistoksi tai muutoin kauniisti korttelia täydentäväksi. Piha-alue ei säily yhtenäisenä eivätkä uudet rakennukset ole armollisia lähiympäristön rakennuksista avautuville näkymille. Vanhan Ortopedian alue rakennuksineen ja pihapiireineen ansaitsee arvonsa mukaisen rakentamisen ja piha-alueen säilyttämisen nykyisen kokoisena ehyenä viheralueena. Jyväskylään voisi rakentaa ainutlaatuinen puukortteli ja esteettisesti tasapainoinen elinympäristö. Rakentaminen lisää liikennettä ruuhkaisella Vaasankadulla hankaloittaen erityisesti hälytysajoneuvojen liikennöintiä. Kokonaisuudessaan asemakaavan muutosehdotuksesta saatu palaute vastineineen on koottu selostuksen liitteeseen Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: Asemakaavan rakentamistapaa koskeviin kaavamääräyksiin on tehty muutama pieni tekninen tarkistus. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnoissa esitetysti kuvaamalla Cygnaeustalon kulttuuriympäristöarvot tarkemmin sekä täydentämällä kaavaratkaisun perusteluja. Vanhan Ortopedian rakennusten suojelumääräystä sr on täsmennetty Museoviraston esityksen mukaisesti lisäten määräykseen lause: Pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen, kuten asuntojen, toteuttamista ullakkokerrokseen ei sallita..

31 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (31) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVARATKAISUN SUHDE VOIMASSA OLEVAAN YLEISKAAVAAN Asemakaavamuutos on voimassa olevan oikeusvaikutteisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta, jossa täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Suunnittelualue on osoitettu ensisijaiseksi rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. 4.2 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue (ALY/s) ja yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1). ALY/s -korttelialueella rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää ja kokonaisrakennusoikeudesta tulee asumista toteuttaa vähintään 50 prosenttia. Y-1 -korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista 2900 kem². Rakentaminen on mahdollista toteuttaa kahteen neljäkerroksiseen kerrostaloon. Täydennysrakentamisen tarvitsemat autopaikat toteutetaan rakennuksen alle sijoittuvaan maanalaiseen pysäköintitilaan. Täydennysrakentaminen on sovitettu yhteen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Täydennysrakentaminen mahdollistaa keskusta-alueen elävöittämistä ja uusia asumisen mahdollisuuksia ja kaavamuutos on Jyväskylän keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mukainen Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 1,3467 hehtaaria. Y-1 -korttelialuetta muodostuu 0,5493 hehtaaria, ALY/s -korttelialuetta 0,5691 hehtaaria ja katualuetta 0,2283 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä kerrosalaneliömetriä, josta Y-1 - korttelialueelle 9615 kem² ja ALY/s -korttelialueelle 5170 kem². ALY/s -korttelialueella rakennusoikeus jakautuu kahdelle tontille siten, että suojelluille rakennuksille yhteensä 2270 kem² ( kem²) ja uudisrakennuksille 2900 kem². Rakennusoikeuden määrä nousee asemakaavan muutoksella 1364 kem² (voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta kem²). Asemakaavan aluetehokkuus on e=1.10. Y-1 -korttelialueen tehokkuus on e=1.75 ja ALY/s - korttelialueen tehokkuus on e=0.91. Asemakaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen 2900 kem² mahdollistaa asunnon noin asukkaalle. Maanalaista tilaa on asemakaavan muutoksessa osoitettu yhteensä 0,3949 hehtaaria (Y-1=2598 m² ja ALY/s=1351 m²).

32 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (32) Havainnekuva asemakaavan muutoksesta etelän suunnasta Palvelut Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle yleistä rakentamista sekä asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Alueen käyttötarkoitusmerkinnät mahdollistavat varsin monimuotoisen palvelutarjonnan sijoittamisen alueelle. Y-1 -korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta on kuitenkin osoitettu vähintään 50 prosenttia julkisen sektorin toimistotiloille ja enintään 50 prosenttia muille toimistotiloille. ALY/s - korttelialueella on asumista toteutettava vähintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta eli liike-, toimisto- ja julkiselle rakentamiselle jää enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Kokonaisuudessaan alueelle mahdollistuva palvelutarjonta ei ole keskusta-alueen mittakaavassa merkityksellinen ottaen huomioon kokonaisrakennusoikeuden määrä. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Jyväskylän ydinkeskustan palveluihin. 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Rakennetun kulttuuriympäristön suojeluarvot on otettu huomioon asemakaavaratkaisussa ja asianmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Täydennysrakentaminen on sijoitettu ja massoiteltu siten, että lähiympäristön asumisen näkymät on otettu huomioon mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen. Uudisrakentamiselle on osoitettu verrattain tarkat kaavamääräykset rakentamistavalle niin julkisivuarkkitehtuurin kuin piha-alueiden käsittelyn osalta mahdollistaen keskusta-alueelle laadukasta täydennysrakentamista. Täydennysrakentaminen on sijoitettu siten, että kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen sijainti ja kohteen kaupunkikuvallinen merkittävyys on otettu huomioon. Uudisrakentaminen sijoittuu alueelle

33 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (33) siten, että sen asema kaupunkikuvassa on mahdollisimman vähäinen eikä se muodosta kilpailevaa elementtiä vanhoille arvokkaille rakennuksille. Suuressa mittakaavassa asemakaavamuutoksen toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan ja alueen ympäristön laadulliseen arviointiin. Asemakaavan muutos ohjaa alueen toteuttamista kaupunkikuuvallisten ja ympäristöllisten laatutavoitteiden mukaiseen suuntaan. 4.4 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialue Y-1 (korttelin 5 tontti 14) Yleisten rakennusten korttelialue hallinto- ja virastorakennuksille (Y-1) pinta-ala on 5493 m² ja se sijoittuu kaavamuutosalueen Cygnaeuksenkadun puoleiseen osaan muodostaen noin puolet kaavoitettavasta korttelialueesta. Korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin hallinto- ja virastorakennusten toimistotilaa, kuitenkin enintään 50 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 9615 kem², mikä vastaa jo toteutunutta kerrosalan määrää. Kerrosluvuiksi on osoitettu toteutuneen mukaisesti IV ja II. Kaavassa on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti myös merkintä maan alaiselle tilalle, johon saa sijoittaa auton säilytystiloja sekä varastotiloja. Maanalaista tilaa muodostuu yhteensä 2598 m². Cygnaeustalo muodostaa osan yhtenäistä Hannikaisenkadun varteen sijoittuvaa julkishallinnon vaaleiden rakennusten kokonaisuutta ja rakennuksen julkisivuarkkitehtuurin ominaispiirteet tulee säilyttää korjaus- ja muutostoimenpiteissä. Korttelialueen autopaikat sijoittuvat tontille sekä maan alaiseen tilaan että maan päälle rakennuksen lounas- ja luoteispuolelle. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/70 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (1. ja 2. kerroksessa) ja 1 ap/100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (3. kerroksessa ja sitä ylempänä). Liike- ja toimistotilan vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Yleisiin pysäköintilaitoksiin sijoitettavien autopaikkojen lunastaminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun tilojen käyttötarkoitusta muutetaan hallinto- ja virastotiloista muuhun toimistokäyttöön. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 1 pp/200 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti ja 1 pp/ 200 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Vaadituista liike- ja toimistotilojen polkupyöräpaikoista tulee vähintään 50 prosenttia järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan keskustan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintitaloon. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Rakennuksen lounaispuolelle sijoittuvat maan päälliset autopaikat sijaitsevat osittain rasitteena ALY/s -korttelialueen puolella uuden rakennuksen luhtikäytävän alapuolella. Asuin-, liike- ja toimisto sekä yleisten rakennusten korttelialue ALY/s (korttelin 5 tontit 12 ja 13) Asuin-, liike- ja toimisto sekä yleisten rakennusten korttelialueen (ALY/s) pinta-ala on 5691 m² ja se sijoittuu kaavamuutosalueen Vaasankadun puoleiseen osaan muodostaen noin puolet kaavoitettavasta korttelialueesta. Korttelialueella rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset ja piha-alueet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta tulee asumista toteuttaa vähintään 50 prosenttia. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 5170 kem², mikä jakautuu kahdelle erilliselle tontille siten, että suojelluille rakennuksille 2270 kem² (tontti 12) ja uudisrakentamiselle 2900 kem² (tontti 13). Suojelurakennuksille kerrosluvuksi on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti I, II ja (3/4)II. Uudisrakentamisen kerrosluvuksi on osoitettu IV, mikä tarkoittaa rakentamista neljään

34 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (34) tasoon. Kaavassa on osoitettu myös mahdollisuus toteuttaa uudisrakentamisen alle maanalainen tila, johon voidaan sijoittaa auton säilytystiloja sekä varastotiloja. Maanalaista tilaa on osoitettu yhteensä 1351 m². Vanhan Ortopedian rakennukset on osoitettu suojelluiksi sr -merkinnällä. Myös alueen käyttötarkoitusmerkintä ALY/s velvoittaa suojelullisiin toimenpiteisiin. Uudisrakentamisen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla paikalla puhtaaksi muurattu tiili. Tiilen tulee olla pintastruktuuriltaan rouhea ja väriltään vaalea. Tehosteena voidaan käyttää astetta tummempaa tiiltä, puuta ja lasia. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa kylmän luhtikäytävän. Uudisrakentaminen pitää jakaa kahteen toisistaan erilliseen osaan siten, että rakennusten väliin jää kansipiha. Piha-alueet tulee toteuttaa korkealaatuisina asianmukaisen ammattilaisen laatiman pihasuunnitelman mukaisena. Korttelialueen autopaikat sijoittuvat tonteille sekä maan alaiseen tilaan (tontti 13) että maan päälle (tontti 12) Vaasankadun puoleiselle tontin osalle. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1ap/120 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/70 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (1. ja 2. kerroksessa) ja 1 ap/100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti (3. kerroksessa ja sitä ylempänä). Liike- ja toimistotilan vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Asumisen ja palveluasumisen tilojen autopaikkoja saa sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 1 pp palveluasumisen asuntoa kohti ja 2 pp perinteistä asuntoa kohti. Uudisrakennuksen koillispuolelle rakennuksen luhtikäytävän alle sijoittuu rasitteena Y-1 korttelialueen autopaikkoja. Kulku tontin 13 maanalaiseen autonsäilytystilaan tulee Vaasankadulta tontin 12 p-alueen kautta rasitteella. Havainnekuva asemakaavan muutoksesta etelän suunnasta

35 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (35) Muut alueet Katualueet Asemakaavan muutoksella muodostuu pala Hannikaisenkadun katualuetta, yhteensä 2283 m². Katualueeseen ei kohdistu asemakaavallisia toimenpiteitä vaan alue on mukana asemakaavan muutoksessa teknisestä syystä vanhojen asemakaavojen poistamiseksi. 4.5 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Asemakaavamuutoksen ratkaisu ottaa hyvin huomioon rakennetun kulttuuriympäristön (Vanha Ortopedia ja Cygnaeustalo) arvojen säilymisen. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta arvokkaat rakennukset on osoitettu suojelluiksi asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin sekä ohjaamalla rakennusten muutostöitä rakentamistapaan liittyvillä kaavamääräyksillä. Myös piha-alueille on osoitettu kaavamääräyksiä ohjaamaan ulkotilojen suunnittelua ja toteutusta turvaamaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Asemakaavan muutoksella osoitettu täydennysrakentaminen on Jyväskylän uuden oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja Jyväskylän keskustan kaupunkirakenteen strategisen suunnitelman mukainen. Sekä yleiskaavassa että strategisessa suunnitelmassa keskeinen tavoite on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen nykyiseen infrastruktuuriin ja palveluverkkoon nojautuen sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vaaliminen. Alueelle osoitettu täydennysrakentaminen on sovitettu mittakaavaltaan, sijoittelultaan ja arkkitehtuuriltaan arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kunnioittaen olemassa olevia arvoja ja mahdollistaen niiden säilyminen. Täydennysrakentamiselle on asemakaavassa osoitettu verrattain tarkat rakentamistapaa ohjaavat kaavamääräykset. Tarkoilla määräyksillä taataan, uudisrakentamisen sopivuus arvokkaaseen ympäristöön siten, että arvot säilyvät myös tulevaisuudessa. Keskusta-alueiden luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja kehittyminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa muutoksen ja osaltaan keskustan elinvoiman säilymisen, mutta kuitenkin turvaa rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. Täydennysrakentaminen keskustassa luo uuden erittäin laadukkaan arkkitehtonisen kerrostuman ajallisesti arvokkaaseen rakenteeseen. 4.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset rakennetun kulttuuriympäristön suojelemisesta: ALY/s Asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset ja piha-alueet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta tulee asumista toteuttaa vähintään 50 prosenttia. sr Suojeltava rakennus, rakennusta ei saa purkaa. Rakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteet eivät saa heikentää rakennusten kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten julkisivujen alkuperäisenä säilyneet laudoitukset, listoitus- ja koristelaudoitukset sekä ikkunat ja ulkoovet. Pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen, kuten asuntojen, toteuttamista ullakkokerrokseen ei sallita. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativissa toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Keski-Suomen museolta ennen luvan myöntämistä. Myös rakentamistapaa koskevissa kaavamääräyksissä on rakennetun kulttuuriympäristön suojelemiseen ja vaalimiseen velvoittavia erillismääräyksiä.

36 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (36) Kaavamääräykset rakennusten arkkitehtonisesta ilmeestä (julkisivut, katot, massanmuodot yms.): Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusuhtaisia sekä väreiltään ja muotokieleltään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sopivia. Rakennusten korkealaatuisuuden arvioi rakennuslupavaiheessa kaupunkikuvatoimikunta. Rakennusten tulee muodostaa keskenään yhteensopiva kokonaisuus. Uudisrakennusten ja -rakennelmien tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Julkisivut Y-1 -korttelialueella rakennuksen julkisivuarkkitehtuurin ominaispiirteet (värit, materiaalit, tehosteet yms.) tulee säilyttää korjaus- ja muutostoimenpiteissä. Rakennus muodostaa osan yhtenäistä Hannikaisenkadun varteen sijoittuvaa julkishallinnon vaaleiden rakennusten kokonaisuutta. ALY/s -korttelialueella tontilla 13 rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla paikalla puhtaaksi muurattu tiili. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten julkisivuissa käytettävän tiilen tulee olla väriltään vaaleaa ja pintastruktuuriltaan rouheaa (sauma tiilen värinen). Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena tiiltä, lasia ja puuta. Tehosteena käytettävän tiilen tulee olla pintastruktuuriltaan samaa kuin muussa julkisivussa ja väriltään hieman tummempaa (ei tummaa), puun tulee olla kuultokäsiteltyä puun luontaisissa sävyissä ja lasin (esim. parvekkeet) tulee olla kirkasta tai valkoista. Muita erillisiä eriaineisia ja erivärisiä tehostekenttiä ei sallita. Tontin 13 koillisrajan suuntainen luhtikäytäväjulkisivu ja porraskäytävien ulkoseinät tulee toteuttaa lasilankusta. Parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden kaiteiden tulee olla metallisia pinnakaiteita ja parvekejulkisivuja tulee elävöittää/rytmittää metallisilla säleiköillä. Parvekkeiden ja luhtikäytävän sisäseinäpintojen tulee olla puuverhoiltuja tai muissa julkisivuissa käytettyä tiiltä. ALY/s -korttelialueella tontilla 12 rakennukset ovat suojeltuja ja julkisivumuutoksissa tulee kunnioittaa olemassa olevaa arkkitehtuuria, säilyttää alkuperäisiä julkisivumateriaaleja ja aiheita (katso sr-määräys) sekä kuulla Keski-Suomen museota. ALY/s -korttelialueella tontille 12 sijoittuvan muuntamon tulee sopeutua rakennettuun kulttuuriympäristöön arkkitehtuuriltaan, julkisivumateriaaliltaan ja väritykseltään. Muuntamo voi sijoittua osaksi Vaasankadun puoleista tontin rajalle sijoittuvaa aitarakennetta. Muuntamon julkisivujen tulee olla yhtenäistä rapattua pintaa, väriltään vaalean harmaa/ruskea. Kattomuotona tulee olla harjakatto, materiaalina konesaumattu pelti ja värinä tumman harmaa. Katot Y-1 -korttelialueella rakennusten kattojen tulee olla tasakattoja, väriltään tumman harmaita. ALY/s -korttelialueella rakennusten kattojen tulee olla harja- tai tasakattoja, väriltään tumman harmaita. Rakennusten muoto Y-1 -korttelialueella vesikaton yläpuoleiseen tilaan sijoittuvat IV -konehuonetilat tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettynä. ALY/s -korttelissa tontilla 13 rakennusten kansi- ja sisäpihan puoleisten vastakkaisten julkisivujen tulee olla rakennusalanrajojen mukaisesti vinoja. Uudisrakennuksen tulee muodostaa selkeästi kaksi erillistä rakennusta, joiden väliin jää kansipiha. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva-aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista.

37 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (37) Kaavamääräykset autopaikoista, pysäköinnistä ja liikenteestä: Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap/120 asuinkerrosalaneliömetriä, - 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä, - 1 ap/100 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä, - 1 ap/70 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä (1. ja 2. kerroksessa), - 1 ap/100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä (3. kerroksessa ja sitä ylempänä) kohti. Liike- ja toimistotilojen vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Asumisen ja palveluasumisen tilojen autopaikkoja saa sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. ALY/s -korttelissa tontilla 12 asumisen tilojen (velvoite)autopaikat tulee sijoittaa ALY/s - korttelin tontilla 13 sijaitsevaan maanalaiseen pysäköintitilaan siltä osin, kuin (velvoite)autopaikkoja ei ole mahdollista toteuttaa omalle tontille. Polkupyörien pysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka 200 liike- ja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti, - 1 polkupyöräpaikka 200 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, - 1 polkupyöräpaikka palveluasumisen asuntoa kohti, jotka on sijoitettava katettuun tilaan, - 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti, joista vähintään puolet on sijoitettava katettuun tilaan. Vaadituista liike- ja toimistotilojen polkupyöräpaikoista tulee vähintään 50 prosenttia järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan keskustan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintitaloon. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. ALY/s -korttelissa tontin 12 Vaasankadun varteen sijoittuvan pysäköimispaikan (p) kautta tulee mahdollistaa kulku tontille 13 (maanalainen pysäköinti sekä huolto- ja pelastusajo). Tonttien 13 ja 14 rajalle sijoittuvat autopaikat voivat sijoittua molempien tonttien puolelle ja osittain tontilla 13 sijaitsevan rakennuksen luhtikäytävän alapuolelle. Autopaikat on osoitettu tontin 14 (Y-1) käyttöön. Kaavamääräykset piha-alueista ja maaston muotoilusta: Rakennukset ja piha-alueet tulee suunnitella siten, että vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros tai osittain rinteeseen sijoittuva kerros. ALY/s -korttelissa piha-alueet tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta. Piha-alueen puistomainen luonne tulee säilyttää. Piha-alueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelynä pienen pihaalueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaadittujen toimintojen (leikki- ja oleskelualueet, jätehuolto sekä pelastustiet) järjestämiseksi. ALY/s -korttelissa leikki- ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Leikki- ja oleskelualueiden riittävyystarkastelua ei tehdä tontti-

38 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (38) kohtaisesti vaan koko ALY/s -korttelialueelta tonttirajojen estämättä (piha-alueiden yhteisjärjestely). Tonttien piha- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. ALY/s -korttelissa tontille 13 tulee istuttaa vähintään viisi (5) suurikokoista puuntainta (taimikoko: rungonympärysmitta vähintään 10 cm tai korkeus 250 cm). ALY/s -korttelissa toteutettavien pihakannen ja maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan viherkaton rakenteissa tulee ottaa huomioon kasvualustojen aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Piha-alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Muut kaavamääräykset: ALY/s -korttelialueella tontilla 13 rakennusaloille osoitetut uudisrakentamisen rakennusoikeudet osoittavat kokonaisrakennusoikeuden 2900 kerrosalaneliömetriä, mikä voi jakautua rakennusaloille myös muussa kuin esitetyssä suhteessa. ALY/s -korttelialueella tontilla 12 rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus (1640) sisältää myös kaksikerroksisen rakennusalan, jolla sijaitsee rakennukseen tehty laajennusosa/yhdyskäytävä. Y-1 -korttelialueella tontilla 14 saa toteuttaa kerrosluvun estämättä IV -konehuonetiloja vesikaton yläpuoleiseen tilaan. ALY/s -korttelialueella tontilla 13 ei saa toteuttaa IV -konehuonetiloja vesikaton yläpuoleiseen tilaan. Y-1 -korttelialueella tontilla 14 saa toteuttaa kerrosluvun estämättä enintään 100 kerrosalaneliömetriä yhteiskäyttöisiä saunatiloja vesikaton yläpuoleiseen tilaan. ALY/s -korttelialueella tontilla 13 rakennukseen saa toteuttaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi kylmän suljetun/umpinaisen luhtikäytävän. ALY/s -korttelin tontille 12 pysäköintialueelle (p) tulee varata paikka Jyväskylän Energian muuntamolle. Kaavakartassa esitetty aluevaraus on sijainniltaan ohjeellinen. Tontin 14 (Y-1) kautta tulee mahdollistaa kulku tontilla 12 (ALY/s) sijaitsevan rakennuksen Cygnaeuksenkadun puoleisen päädyn sisäänkäynnille. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä tonteille 13 ja 14. Tonttia 12 koskee aiemmin hyväksytty sitova tonttijako. 4.6 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.

39 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (39) Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei ole mahdollista arvioida yksiselitteisesti, miten ja missä aikataulussa alue tulee kehittymään, mitä toimijoita alueelle sijoittuu, millainen on rakennusten lopullinen arkkitehtuuri ja toteutus ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voivat toteutua. Asemakaavamuutoksen sisällön kannalta toteutukseen liittyvät epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta kaavaratkaisun sisältöön olennaisesti. Kaavamuutoksessa on määritelty tarkasti ne tekijät, joilla on suurin merkitys muun muassa aluerakenteeseen, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön sekä liikenteeseen ja velvoitettu näitä asioita koskevat määräykset noudatettavaksi Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan aikana on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittävät. Asemakaavan muutos mahdollistaa maltillista täydennysrakentamista, mutta rakentamisen vähäisen määrän sekä alueen pienen pinta-alan vuoksi vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset. Tiiviisti rakennetussa ydinkeskustassa pienetkin täydennysrakentamisen hankkeet aiheuttavat näkyvän muutoksen, mutta niiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat usein kokonaisuuden kannalta vähäiset. Täydennysrakentaminen keskusta-alueella hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle on yhdyskuntarakenteen kannalta kannatettavaa ja usein hankkeet myös täydentävät positiivisessa mielessä vajaasti rakentuneita alueita. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat kohtalaiset. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden neljäkerroksisen kerrostalon toteuttamisen alueelle, joka on kaupunkikuvassa erityisen näkyvällä ja kaupunkikuvaan leimaa antavalla paikalla. Uusi rakennus sijoittuu kuitenkin jo olemassa olevan kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla olevien Vanhan Ortopedian rakennusten taakse, mikä osaltaan vähentää uudisrakennusten aiheuttamia kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Myös uudisrakennusten takana lännen puolella maasto nousee kohti Harjua ja muut olemassa olevat rakennukset sijoittuvat maastollisesti korkeammalle ja ovat myös kerrosluvultaan korkeampia. Tämä luo hyvän taustan uudisrakentamiselle, eikä se nouse kaupunkikuvassa korostuneesti esille. Kaavamuutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa, missä tiivis korkealaatuinen rakentaminen on kaupunkikuvallisesti perusteltua. Verrattain tarkat kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat toteutusta kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutumiseen. Vaikutukset maisemaan Asemakaavamuutoksen vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset tai vähäiset. Suurmaisemassa asemakaavamuutoksen mahdollistaman täydennysrakentamisen vaikutukset eivät ole merkittäviä rakentamisen sijoittuessa tiiviisti rakennettuun kaupunkimaisemaan. Lähimaisemassa rakentamisen vaikutukset nousevat enemmän esille, mutta silloinkin jääden olemassa olevan rakennuskannan taakse.

40 01:169 / VANHA ORTOPEDIA / ASEMAKAAVASELOSTUS (40) Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat kohtalaisen merkittävät. Asemakaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen sijoittuu nykyiseen avoimeen ja väljään kaupunkitilaan aivan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristökohteen viereen. Uudisrakentaminen muuttaa olennaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaikutuspiiriä. Uudisrakentaminen on sovitettu kaavaratkaisussa rakennettuun kulttuuriympäristöön rajoittamalla rakentamisen kerrosluku enintään neljään, pilkkomalla rakentaminen kahteen erilliseen osaan, rajaamalla rakentamisen määrä 2900 kerrosalaneliömetriin sekä osoittamalla rakentamiselle (rakentamistapa ja piha-alueet) tiukat ja tarkat asemakaavamääräykset. Uudisrakennusten sijoittelulle mahdollistetaan viihtyisän ja yhtenäisen sisäpihan syntyminen suojeltujen rakennusten ja uudisrakennusten väliin. Sisäpiha yhdistää rakennukset samaksi kokonaisuudeksi hallinnollisista rajoista huolimatta. Uudisrakentamisen paikalla on nykyisin laaja pysäköintialue, mikä ei itsessään sellaisenaan lisää rakennetun kulttiympäristön arvoa tai lisää ympäristön viihtyisyyttä. Uudisrakentaminen tulee olennaisesti muuttamaan toteutuessaan ympäristöä, ja muutosta on pyritty ohjaamaan positiiviseen suuntaan tarkalla asemaakaavalla. Täydennysrakentamisen jää korkeusasemaltaan Cygnaeustalolle ja erityisesti ympäröiviin asuinkerrostaloihin nähden alisteiseksi. Arkkitehtonisesti laadukas uudisrakentaminen muodostaa rakennettuun ympäristöön ajallista kerroksellisuutta ja parhaimmassa tapauksessa lisää alueen viihtyisyyttä, arvokkuutta ja kaupunkikuvallista laatua. Asemakaavan mahdollistama täydennysrakentaminen sopeutuu hyvin keskustamaiseen rakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön ottaen huomioon ympäristöön sitoutuneet erityiset arvot. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin. Asemakaavaalueeseen ei kuulu virkistysalueita eikä kaavamuutoksella muodostu uutta virkistysaluetta. Lähiympäristön asukkaat ovat kokeneet puistomaisen piha-alueen lähivirkistysalueekseen, vaikka se on yksityistä tonttia ja piha-aluetta. Asemakaavamuutoksen mahdollistama täydennysrakentaminen sijoittuu pääosin nykyisen pysäköintialueen päälle eikä yhtenäinen vihreä piha-alue pienene kuin noin 100 m². Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen mahdollistaa rakennetun palveluverkon hyödyntämisen, resurssiviisauden ja sijaintinsa puolesta myös autoriippumattomuuden. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Alueen rakentamisen määrä lisääntyy voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna 1364 kem² ja toteutuneeseen tilanteeseen nähden 2900 kem², mikä mahdollistaa maltillisen liikennesuoritteiden kasvun. Maltillinen täydennysrakentaminen varsin vilkkaasi liikennöidyn liikenneverkon tuntumassa ei olennaisesti muuta