Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019 2020 laadintaohje Kuntien yleinen talouskehitys Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen loppupuolelta saakka ja julkisen talouden suunnitelman mukaisesti julkinen talous säilyy alijäämäisenä edelleen vuoden 2020 loppuun saakka. Kuntatalous on osa julkista taloutta. Kuntatalouden heikentyneeseen tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntatalouden tila keväällä 2017 oli parempi kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden 2016 mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 miljoonaa euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti ja oli 842 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli 2.938 euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,0 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei noussut. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistus Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018. Maakuntauudistuksella ei ole välittömiä vaikutuksia vuoden 2018 talousarvioon toimintakatetasolla, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti uudistukseen valmistaudutaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin uudistaminen valtionrahoituksen pohjalle tulee vaikuttamaan olennaisella tavalla kunnan vero- ja valtionosuusjärjestelmään vuoden 2020 alusta lukien. Kuntakonserni Uusi kuntalaki (410/2015) korostaa konserninäkökulmaa sekä kunnan toiminnan ja talouden ohjausta kokonaisuutena. Kuntakonserni sisältää kunnan oman organisaation, mukaan lukien kunnan liikelaitokset, sekä eri yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama määräysvalta. Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli alijäämää ei ole säädetyssä määräajassa katettu, kunta voi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn. Myös kuntayhtymät kuuluvat jatkossa alijäämän kattamisvelvollisuuden piiriin. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt eivät kuulu alijäämän kattamisvelvollisuuden piiriin, mutta vuodesta 2017 lähtien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely perustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonsernia koskeviin tietoihin. Arviointimenettely voidaan käynnistää kuntakonsernin taseeseen kertyneen alijäämän perusteella tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella. Riskienhallinta Talousarvion laadintaprosessin yhteydessä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti kaikkia organisaation toimintaan liittyvä riskejä. Talousarvion laadinnan yhteydessä talousarvioissa esitettyihin taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät riskit on tunnistettava, analysoitava, sekä arvioitava niiden merkitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja organisaatioon. Tavoitteiden kannalta merkittävimmät riskit esitetään talousarviossa toimiala-/yhtiö tasolla. Vuosikate Yhteenlaskettujen vuosikatteiden pitää ylittää suunnitelmakaudella 2018 2020 suunnitelman mukaiset poistot ollakseen tasapainossa. Tasapainoisen talouden
turvaamiseksi vuosikatteen tason tulee olla koko kunta huomioiden noin 550 000 euroa vuosittain. Lainat Kärsämäen kunnan lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 11,8 milj. euroa, 4 448 e/asukas, konsernin lainamäärä oli 18,8 miljoonaa, 7 082 e/asukas. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää korollisten lainojen määrää. Verotulot Kunnan verotulojen kehitystä on arvioitu Kuntaliiton kesäkuussa 2017 päivitetyn ennustekehikon avulla. Kärsämäen kunnan kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 21,50 %. Kunnallisveron tuoton arvioidaan pienenevän 3,7 % vuonna 2018 vuoden 2017 talousarviossa ennakoituun verrattuna. Kiinteistöverotuoton ja -prosenttien oletetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla koko taloussuunnitelmakauden. Valtionosuudet Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 9,3 miljardia euroa vuonna 2018. Valtionavut kuntatasolla alenevat edellisen vuoden tasosta -0,25 miljardia euroa (-2,2 %). Euromääräiseltä vaikutukseltaan suurin muutos on kilpailukykysopimuksen tuoma -120 miljoonan euron valtionosuusleikkaus (-22 euroa/asukas) ja kustannustenjaon tarkistus -73 miljoonaa euroa (jaetaan laskennallisten kustannuksien suhteessa kunnittain). Laskennallisten valtionosuudet ovat yleiskatteellisia. Laskennallisten valtionosuuksien lisäksi valtion talousarvioon on varattu 0,9 miljardia euroa hallintoalakohtaisiin valtionosuuksiin. Valtionosuusprosentti vuonna 2018 on 25,34 %, eli koko maan tasolla valtio rahoittaa tämän verran kuntasektorin palvelutuotannon järjestämisen laskennallisista kustannuksista. Kuntien omarahoitusosuus on jäljelle jäävä osuus, joka rahoitetaan verotuloilla ja toimintakuluilla Kuntaliiton ennakkolaskelmassa kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2018 (15.6.2017) Kärsämäen kunnan valtionosuuksien yhteismääräksi on arvioitu n. 11,4 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat tarkentuvat talousarvion laadinnan aikana.
Maksut ja taksat Kunnan perimiin maksuihin ja taksoihin edellytetään tehtäväksi vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset tulotavoitteiden saavuttamiseksi lakien ja asetusten edellyttämissä puitteissa. Toimialoja kehotetaan kiinnittämään huomiota kustannuslaskentaan erityisesti niissä erissä, joiden hinnoittelua ei määritellä lainsäädännössä. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2018 toiminnalliset tavoitteet johdetaan kunta-, elinkeino- ja markkinointistrategiasta. Tavoitteiden laadinnassa korostetaan erityisesti mitattavuutta. Tavoitteista laaditaan erilliset taulukot. Talousarvion laadinnassa on huomioitava, että valtuuston käsittelyssä olevien tavoitteiden tulee olla helposti seurattavia. Toimintamenot Hallintokunnat arvioivat ostot itse, kuntatalousohjelman mukaisesti inflaation arvioidaan olevan vuonna 2018 (=peruspalvelujen hintaindeksi 2005 =100) 1,2 %. Vuodelle 2019 arvio on 1,5 %, vuodelle 2020 2,2 % ja vuodelle 2021 noin 2,3 % Kunnan oman toiminnan kasvun pitäisi olla sote-palvelusopimuksen hinnankorotusta lukuun ottamatta talousarviovuonna 2018 ja suunnitelmavuosina 19-20 0,0 %, joka käytännössä tarkoittaa kustannusten leikkausta. Käyttötalouden menoesitykset on käytävä tiukasti läpi. Hallintokunnilta edellytetään huolellista paneutumista myös vuosien 2019-20 taloussuunnitelman valmisteluun, jotta talouden vakauttamiselle saadaan realistiset pohjaluvut. Oleellista on huomioida menoissa ja tuloissa sellaiset toiminnalliset muutokset, jotka perustuvat tuleviin lainsäädännöllisiin velvoitteisiin tai tiedossa oleviin volyymin muutoksiin.
Palkat ja palkkiot Vuonna 2016 sovittu kilpailukykysopimus on voimassa palkkaratkaisun osalta 31.1.2018 asti. Tulevasta palkkaratkaisun tasosta ei ole talousarvion laadintaohjeen valmisteluajankohtana vielä tietoa. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen määräaikainen -30 % leikkaus on voimassa vuodet 2017-2019, eli se ei aiheuta muutoksia vuodelle 2018 verrattua kuluvaan vuoteen. Eläkemaksut ja henkilöstösivukulut tulevat alenemaan hieman, mutta toisaalta varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvavat. Täsmälliset vuoden 2018 sivukulu- ja eläkeprosentit täsmentyvät syksyllä. Koska sopimusneuvottelut ovat talousarvion laadintaohjeen valmisteluhetkellä kesken, talousarvion laskentapohjana käytetään palkankorotuksena 0,00 % vuoden 2017 tasosta, muutokset tehdään keskitetysti kunnanjohtajan talousarvioesitykseen, mikäli tarpeen. Huom! Palkkojen sivukuluja ei saa tallentaa Intime-taloussuunnitteluun, ohjelma laskee sivukulut automaattisesti. Investoinnit Lähtökohtaisesti vuoden 2018 talousarvon investoinneissa toteutetaan aiemmin päätetyt investoinnit, investointi -raamia tarkennetaan syyskuun aikana. Hallintokuntien tulee esittää investointitarpeensa kunnanjohtajalle 15.9.2017 mennessä. Aikataulu Vuoden 2018 veroprosentit on tarkoitus vahvistaa 31.10.2017 valtuustossa. Lautakuntien tulee antaa esityksensä vuoden 2017 TA:n ja vuosien 2018-19 TS:n osalta 27.10.2017 mennessä. Esa Jussila kunnanjohtaja Tuukka Kuisma kunnansihteeri