Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017

Transkriptio

1 Muistio Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 1 (15) MANNER-SUOMEN KUNTIEN, KUNTAYHTYMIEN JA KUNTAKONSERNIEN TILINPÄÄTÖKSET VUONNA 2017 Tässä muistiossa kuvataan julkistettujen ennakollisten tilinpäätöstietojen pohjalta Manner-Suomen kuntatalouden kehitystä. Kuntatalouden tarkastelu käsittää peruskuntien lisäksi kuntayhtymä- ja kuntakonsernitarkastelun. Ahvenanmaan kuntatalous on tarkastelun ulkopuolella. Kyseessä ovat ulkoiset laskelmat eli sisäiset erät on eliminoitu ja liikelaitokset yhdistetty rivi riviltä. Asukaskohtaisissa luvuissa käytetään viimeisintä virallista eli väkilukua. Tarkastelussa on esillä vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) säännöksiä kunnan talouden tasapainon varmistamiseksi. Lisäksi tarkastelussa on kuntayhtymien osalta huomioitu sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyvät säädökset kuntayhtymän taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta ennen kuntayhtymien siirtämistä maakuntiin vuoden 2020 alussa. Kuntalain 114 :n mukaan kuntien tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntakonserni sisältää kunnan oman organisaation, mukaan lukien kunnan liikelaitokset, sekä eri yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama määräysvalta. Kuntakonsernien täydelliset tilinpäätökset (tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase) olivat ensimmäistä kertaa käytössä vuodelta Ennen tätä saatavissa olivat vain kuntakonsernien tasetiedot. Kuntalain 110 :n mukaan vuodesta 2015 lähtien kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Mikäli alijäämää ei ole säädetyssä määräajassa katettu, kunta voi joutua kuntalain 118 :n mukaiseen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (ns. kriisikuntamenettely). Vuodesta 2017 lähtien kriisikuntamenettely perustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonserneja koskeviin tietoihin. Kuntalain 118 :n mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää kuntakonsernin taseeseen kertyneen alijäämän perusteella tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella. Kuntia vastaava alijäämän kattamisvelvollisuus koskee vuodesta 2015 lähtien myös kuntayhtymiä. Mikäli kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, voi kuntayhtymä joutua kuntalain 119 :n mukaiseen arviointimenettelyyn. Kuntayhtymien talouden tarkastelussa on huomioitu myös sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitykseen liittyvät vaatimukset kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta. Hallituksen esitykseen sisältyvän niin sanotun voimaanpanolain 27 :n mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2020 alussa. Mahdollinen alijäämä tulisi siten olla katettuna kuntayhtymän viimeisessä, vuodelta 2019 laadittavassa tilinpäätöksessä. 1

3 2 (15) NOSTOT JA KESKEISET HAVAINNOT Kuntatalouden (kunnat ja kuntayhtymät) yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa positiivinen. Vuosikate vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa. Toimintakate parani 1,1 %. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,27 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa. Investoinnit kasvoivat noin 182 milj. euroa eli 5,6 %. Peruskuntien investoinnit olivat kokonaisuutena varovaisia, ne laskivat lähes 55 milj. eurolla. Sen sijaan kuntayhtymien investoinnit kasvoivat yli 237 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta (poistettu sisäiset lainat) kasvoi vuoteen 2016 verrattuna noin 326 milj. eurolla yhteensä noin 18,4 mrd. euroon. Kasvu oli pääosin kuntayhtymien lainanottoa. Manner-Suomen kuntien vuosikate kasvoi noin 571 milj. eurolla yhteensä 3,3 mrd. euroon (596 euroa/asukas). Vuosikate riitti selvästi poistojen kattamiseen. Viime vuoden tavoin vuosikate kattoi myös kuntien nettoinvestoinnit. Kuntien toimintakate poikkeuksellisesti vahvistui 1,1 %. Toimintakatteen sisällä toimintakulut laskivat 2,3 % eli 827 milj. euroa ja toimintatuotot laskivat 6,1 % eli 468 milj. euroa). Kuntien tilikauden tulos oli positiivinen noin 1,2 mrd. euroa. Kuntien lainakanta pysyi 16,1 mrd. euron tasossa (2 941 euroa/asukas). Vuosikate oli negatiivinen 4 kunnassa (vuonna 2016 vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa). Negatiivisten vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä oli 1,2 milj. euroa. Alijäämäisten kuntien lukumäärä laski 23 kuntaan (36 vuonna 2016). 5 kunnalla oli kertynyttä alijäämää yli 500 euroa (10 vuonna 2016) Kertynyttä alijäämää oli yhteensä noin 69 milj. euroa. Kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2017 hieman yli 670 milj. euroa. Vuosikate heikkeni noin 30 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kuntayhtymien tilikauden tulos oli noin 80 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos heikkeni lähes 95 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 290 milj. eurolla eli 9,1 % yhteensä 3,46 mrd. euroon. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on selvässä laskussa. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen perusteella 16 kuntayhtymällä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 35 milj. euroa. Vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli 22 kuntayhtymällä yhteensä noin 70 milj. euroa ja sitä edeltävänä vuonna 28 kuntayhtymällä yhteensä lähes 130 milj. euroa. Kuntakonsernien toimintakate laski noin 1,8 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Pienenemiseen vaikuttivat toimintatulojen 3,1 prosentin kasvu ja toimintakulujen 0,7 prosentin kasvu. Konsernien vuosikate oli noin 5,91 mrd. euroa (1 078 euroa/asukas). Vuosikate parani vuodesta 2016 noin eurolla ja vuosikate oli positiivinen kaikilla kunnilla. Tilinpäätöstietojen perusteella sekä alijäämäisten konsernien määrä (44 -->26) että taseeseen kertyneen alijäämän määrä (-194,2 milj. euroa --> -63,7 milj. euroa) oli laskenut selvästi. Konsernien lainamäärä kasvoi noin 0,90 mrd. eurolla ollen noin 34,62 mrd. euroa (6 314 euroa/asukas. Vuonna 2017 käyttöönotetut kuntakonsernin arviointimenettelyn kriteerit toteutuvat alijäämällä tarkastellen kolmella kunnalla. Jämijärven kunnalla, Teuvan kunnalla ja Ähtärin kaupungilla toteutui alijäämäkriteeri edelleen vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöstietojen perusteella. 2

4 3 (15) KOKO KUNTATALOUS VAHVISTUI LAINAKANNAN KASVU KUITENKIN JATKUU Koko kuntatalous (kunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna Vuosikate vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot ja arvonalentumiset, sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui kuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuntatalouden yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa. Toimintakate vahvistui 1,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden -27,7 mrd. euroon. Koko kuntatalouden tilikauden tulos oli 1,27 mrd. euroa positiivinen, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 1,07 milj. euroa. Tilikauden tulos parani siis selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat 182 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Peruskuntien investointien määrä laski lähes 55 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 235 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta (poistettu sisäiset lainat) kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Kasvua oli noin 326 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Kasvu oli pääosin kuntayhtymien lainanottoa. MANNER-SUOMEN KUNNAT TALOUDEN HAASTEET JATKUVAT ERITYISESTI PIENILLÄ KUNNILLA Kuntien talous vahvistui vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna: kuntien rahoituksen riittävyys parani selvästi, lainakannan kasvu oli lähes olematonta ja toimintamenot pienenivät. Kuntien vuosikate oli noin 3,27 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Kuntien vuosikate parani noin 330 milj. euroa vuodesta Vuosikate ei ole ollut näin korkealla nykyisen kirjanpitokäytännön aikana vuodesta Vuosikate parani kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli asukkaan ryhmässä (620 eurosta/asukas 774 euroon/asukas). Sen ryhmän vuosikate oli edelleen korkein. Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate parani eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Vuosikate heikkeni maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa. Uusimaa muodosti vuosikatteesta noin 46 prosenttia edellisvuosien tapaan. Kuntien toimintakate vahvistui 1,1 prosenttia (vuoden 2015 toimintakate heikkeni 3,6 prosenttia ja vuonna 2016 noin 0,5 prosenttia) ja verorahoitus kasvoi (verotulot ja valtionosuudet) 0,5 prosenttia (3,1 prosenttia vuonna 2016). Toimintakatteen vahvistumista selittivät muun muassa kuntien omat toimenpiteet sekä kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt (mm. lomarahojen 30 prosentin leikkaus). Verorahoituksen kasvun mataluus selittyi valtionosuusleikkauksilla. Verotulojen kasvu voimistui (2,0 prosenttia), mutta valtionosuuksien 3,3 prosentin leikkaus laski verorahoituksen tuottoa. Valtionosuuksien lasku oli noin 289 milj. euroa. Kuntien verotulot olivat 22,43 mrd. euroa vuonna Kasvua edellisvuoteen oli noin 440 milj. euroa (vuonna 2016 n. 305 milj. euroa). Verotuloista osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 22,6 prosenttia ja kiinteistövero 4,8 prosenttia, mutta tuloveron kertymä nousi vain 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien käyttötalouden valtionosuudet olivat noin 8,5 mrd. euroa, jossa oli leikkauksista johtuvaa laskua 3,3 prosenttia eli noin 289 milj. euroa (vuonna 2016 lisäystä oli n. 580 milj. euroa). 3

5 4 (15) Kuntien talouden keskeisten tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2016 TP 2017 TP muutos mrd. euroa muutos prosenttia Toimintakate -28,45-28,12 0,33-1,2 % Verotulot 21,99 22,43 0,44 2,0 % Käyttötal. valtionosuudet 8,79 8,50-0,29-3,3 % Verorahoitus yht. 30,78 30,93 0,15 0,5 % Rahoituserät, netto 0,36 0,45 0,09 25,0 % Vuosikate 2,695 3,266 0,57 Poistot ja arvonalentumiset 2,114 2,196 0,08 Vuosikate poistot 0,581 1,070 0,49 Nettoinvestoinnit -2,43-2,38 0,051 Vuosikate nettoinvestoinnit 0,27 0,89 0,62 Lainakanta 16,09 16,13 0,0356 0,2 % Rahavarat 4,6 5,2 0,589 12,8 % Veroprosentti, painotettu 19,89 19,87-0,30 % Kuntien investointimenojen kehitys jatkui normaaliuralla. Ne olivat 2,38 mrd. euroa vuonna 2017, kun edellisvuonna ne olivat noin 2,43 mrd. euroa. Kuntien lainakannan kasvu käytännössä pysähtyi. Lainakanta nousi vain 0,2 prosenttia noin 16,12 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 37 milj. euroa). Edellisvuonna lainakannan kasvu oli vielä puoli miljardia euroa. Lainakanta ylitti maan keskiarvon 131 kunnassa (2016 luku oli 119). Kuntien rahavarat vahvistuivat selvästi vuodesta Näin ollen kuntien nettovelka (lainakanta - rahavarat) laski. Lainakantaansa vähensi viime vuonna 145 kuntaa (147 kuntaa vuonna 2016). Yhdeksän suurimman kaupungin lainakanta oli aikaisempien vuosien tasolla eli noin 40 prosenttia Manner-Suomen kuntien lainoista. Kuntien lainakannan pitkän aikavälin kehitystä on kuvattu kuviossa 1. 4

6 5 (15) Kuvio 1. Kuntien lainakanta , euroa/asukas Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä oli historiallisen pieni (kuvio 2). Vuonna 2017 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 4, kun vuonna 2016 niitä oli 14. Kun yhteenlaskettu negatiivinen vuosikate oli vuonna 2016 noin -7,3 milj. euroa, oli se vuonna 2017 enää noin -1,2 milj. Vuonna 2017 negatiivisen vuosikatteen kunnista kaikki 4 olivat alle asukkaan kuntia. Yhteensä 53 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun luku oli 100 kuntaa vuonna 2016 ja 116 kuntaa vuonna Vuosikate-poistot mittarilla kunnista noin 82 prosenttia oli taloudeltaan tasapainossa. Kuvio 2. Negatiivisen vuosikatteen kuntien ja negatiivinen vuosikate

7 6 (15) Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan kuntien tulee kattaa vuoden 2015 taseen kertynyt alijäämä neljässä vuodessa tai jos sitä oli yli 500 euroa/asukas, niin kuudessa vuodessa. Vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan 36 kunnalla oli taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 30 kunnalla oli sitä myös vuonna Vuoden 2017 tilinpäätöksissä kertynyttä alijäämää oli 23 kunnalla ja niistä vain viidellä kunnalla oli alijäämää yli 500 euroa/asukas. Kertyneen alijäämän kunnista 18 oli alle asukkaan kuntia. Vuonna 2017 kertyneen alijäämän määrä oli yhteensä noin 69 milj. euroa. Kuntien veroprosenttien nousu taittui edellisvuodesta. Kuntien keskimääräinen painotettu kunnallistuloveroprosentti laski 0,04 prosenttiyksiköllä vuodesta 2016 ja oli 19,87 prosenttia. Vuonna 2017 kunnista 51 nosti veroprosenttia ja 5 kuntaa alensi veroprosenttia. MAAKUNNAT LAINAKANNOISSA SUURIA EROJA Uudenmaan maakunnan vuosikate vahvistui huomattavasti edellisvuodesta ja oli selvästi koko maan korkein. Myös Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa vahvistivat voimakkaasti vuosikatettaan edellisvuodesta. Myös Kanta-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa vahvistivat vuosikatettaan selvästi. Vuosikatteen heikentymistä oli maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa. Heikentyminen oli kuitenkin suhteellisen pientä, noin 30 euroa asukasta kohti. Uusimaa on edelleen vuosikatteitten vahva veturi (901 euroa/asukas). Muista maakunnista maan keskiarvon (596 euroa/asukas) tavoitti ainoastaan Pohjois-Karjala. Lähimmiksi pääsivät Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa (molemmat 521 euroa/asukas). Selvästi heikoin vuosikate oli Varsinais-Suomessa (352 euroa/asukas). Lainakannoissa merkittävin muutos oli Uudenmaan velkaantumisen katkeaminen, sen osuus koko maan lainakannasta painui nyt alle 28 prosentin tason. Euromääräisesti eniten velkaa on Uudellamaalla, Varsinais-Suomella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa on noin 53 prosenttia koko maan lainakannasta, niiden osuus on viime vuosina hitaasti kasvanut. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna suurin lainamäärä on Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä ja niiden velkaantuminen on jatkunut. Matalimmat lainakannat ovat yhä Satakunnassa, vaikka senkin lainakanta nousi yli euroa/asukas rajan yli. Kuntien lainakannan suhteellista maakunnittaista kehitystä on kuvattu kuviossa 3. Kuvio 3. Kuntien lainakanta maakunnittain , euroa/asukas 6

8 7 (15) Verotulojen kasvu oli vahvinta Uudellamaalla (3,3 prosenttia). Yli maan keskiarvon (2,0 %) pääsivät myös Kanta-Häme, Pirkanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Verotulot laskivat hieman Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna maan suurimmat verotulot olivat Uudenmaan jälkeen Kanta- Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Valtionosuudet laskivat kaikissa maakunnissa Savon maakuntia ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Suhteellisesti suurin lasku oli Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Pienimmät asukasmääräiset valtionosuudet ovat Uudellamaalla ja korkeimmat Kainuussa ja Etelä-Savossa. Verorahoitus vahvistui koko maan tasoa vahvemmin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois- Savossa sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintakatteen kehitys oli myönteisintä Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Toimintakate heikkeni melkein prosentin Varsinais-Suomessa. Edullisin toimintakate on edellisvuosien tapaan Uudellamaalla ja epäedullisin Kainuulla. KUNTAKOKORYHMÄT SUURTEN KUNTIEN HAASTEENA LAINAKANTA, PIENTEN HAASTEENA VEROTULOJEN LASKU Kuntakokoryhmittäin selkeästi vahvin vuosikate oli suurissa kaupungeissa, joiden vuosikate oli lähes 51 prosenttia koko maan vuosikatteesta, niissä myös vuosikatteen kasvu oli suurta, 27 prosenttia. Myös alle 6000 asukkaan kuntien vuosikatteen kehitys oli vahva, melkein 29 prosentin kasvu eli se parani selvästi edellisvuodesta. Matalin lainakanta on asukkaan ryhmässä. Suurten kaupunkien velkaantuminen kääntyi laskuun -3,4 prosenttia, kuitenkin niiden ja asukaan kuntien asukasmääräinen lainakanta ylittää maan keskiarvon selvästi. Lainamäärän suhteellista kehitystä kuntakokoryhmittäin on kuvattu kuviossa 4. Kuvio 4. Kuntien lainakanta kuntakokoryhmittäin , euroa/asukas Kuntaryhmittäin verotulot ovat karkeasti sitä korkeammat, mitä suurempien kuntien kokoryhmästä on kyse. Verotulot kasvoivat yli 4,4 prosenttia kuntakokoryhmistä asukkaan kuntien ryhmässä. Suurten kaupunkien verotulojen kasvu oli 3,3 prosenttia. Verotulot laskivat 1,6 prosenttia asukkaan kuntakokoryhmässä. 7

9 8 (15) Valtionosuuksien leikkaantuminen oli voimakkainta suurissa kaupungeissa ja asukkaan kuntakokoryhmissä. Valtionosuuksien määrä kasvoi ainoastaan asukkaan kunnissa. Verorahoituksen tarkastelussa alle asukkaan kuntien ja asukkaan kuntien ryhmät olivat suurimmat häviäjät. Toimintakate parani kahdessa pienimpien kuntien kuntaryhmässä noin 3 prosenttia. Kahden suurimman kuntakokoryhmän tiukka menokuri vahvisti toimintakatetta selvästi myös koko maan tasolla. KUNTAYHTYMÄT ALIJÄÄMÄT OVAT VÄHENTYMÄSSÄ Kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin 750 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 790 milj. euroa (kuntayhtymien toimintakate on kunnista poiketen positiivinen). Kuntayhtymien toimintakate heikkeni 40 milj. eurolla eli noin 5 prosentilla. Kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2017 hieman yli 670 milj. euroa. Vuosikate heikkeni noin 30 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kuntayhtymien tilikauden tulos oli noin 80 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos heikkeni lähes 95 milj. euroa edellisvuodesta, jolloin kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikaudentulos oli 174 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 49 kuntayhtymällä, joiden yhteenlaskettu tilikauden alijäämä oli noin 30 milj. euroa. Kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna kuntayhtymien nettoinvestoinnit kasvoivat yli 235 milj. eurolla eli lähes 30 prosenttia. Kuntayhtymien investointien kasvua selittää ennen kaikkea kiihtynyt sairaalarakentaminen, joka näkyy sairaanhoitopiirien investointien kasvuna. Sairaanhoitopiirien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 760 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta lähes 260 milj. eurolla eli yli 50 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vuoden 2017 aikana noin 290 milj. eurolla eli 9,1 prosenttia yhteensä 3,46 mrd. euroon. Kuntayhtymien lainakannan kasvu selittynee pääosin sairaanhoitopiirien investoinneilla. Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vuoden aikana noin 250 milj. eurolla yhteensä 1,69 mrd. euroon. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden kuntayhtymillä oli vuoden 2017 lopulla yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää yli 800 milj. euroa, kun sitä vuotta aikaisemmin oli noin 750 milj. euroa. Tilinpäätöstietojen perusteella 16 kuntayhtymällä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 35 milj. euroa. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on ollut viime vuosina selvässä laskussa. Vielä vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli 22 kuntayhtymällä yhteensä noin 70 milj. euroa ja sitä edeltävänä vuonna 28 kuntayhtymällä yhteensä lähes 130 milj. euroa. Taulukko 2. Kuntayhtymät, joilla taseessa kertynyttä alijäämää sekä kertyneen alijäämän määrä Alijäämäiset kuntayhtymät Kertyneen alijäämän määrä, milj. euroa -198,1-217,0-192,1-129,8-70,5 35,0 Alijäämäisten kuntayhtymien ja kertyneen alijäämän määrään on vaikuttanut erityisesti sairaanhoitopiirien taloudellisen tilanteen paraneminen. Tilinpäätösarviotietojen perusteella vuonna 2017 sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 43 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos oli negatiivinen kolmella sairaanhoitopiirillä ja näilläkin tulos oli vain lievästi negatiivinen. Vain viidellä sairaanhoitopiirillä on enää taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 23 milj. euroa. Sairaanhoitopiirien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on 8

10 9 (15) kuitenkin vähentynyt selvästi. Vielä vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli kuudella sairaanhoitopiirillä yhteensä noin 46 milj. euroa. Kuntayhtymien ja erityisesti sairaanhoitopiirien taseen kertyneen alijäämän vähenemiseen voidaan ajatella vaikuttaneen sekä vuonna 2015 voimaan tullut kuntalaki, että maakunta- ja sote-uudistuksen voimaanpanoon liittyvät linjaukset. Kuntalain mukaan kuntayhtymillä on neljä vuotta aikaa kattaa taseen kertynyt alijäämä arviointimenettelyn välttämiseksi. Tarkastelu alkaa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakuntien liittojen jäsenkuntien on puolestaan katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2020 alussa. KUNTAKONSERNIT VUOSIKATTEET PARANIVAT JA TASEEN KERTYNYT YLIJÄÄMÄ KASVOI Kuntakonsernien kolmas täydellinen tilinpäätös (tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase) on koottu Tilastokeskuksen toimesta vuodelta Kuntalain uudistus vuonna 2015 velvoitti kaikkia kuntia tekemään konsernitilinpäätöksen ko. vuodesta lähtien. Kuntakonsernien talouden keskeisten tunnuslukuja vuodelta 2017 sekä tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kuntakonsernien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2015 TP 2016 TP 2017 TP Muutos mrd. Muutos % euroa Toimintakate -26,30-26,45-25,97 0,48-1,8 % Verotulot 21,63 21,94 22,39 0,45 2,1 % Käyttötal. valtionosuudet 9,44 10,05 9,70-0,35-3,5 % Verorahoitus yht. 31,07 31,99 32,09 0,10 0,3 % Rahoituserät, netto 0,40 0,29 0,22-0,07-24,1 % Vuosikate 4,45 5,29 5,910 0,62 Poistot 3,82 3,94 4,910 0,97 Vuosikate - poistot 0,63 1,35 1,00-0,35 Nettoinvestoinnit -5,37-5,64-5,83-0,19 Vuosikate - nettoinvestoinnit -0,92-0,35 0,08 0,43 Lainakanta 32,69 33,72 34,62 0,90 2,7 % Rahavarat 6,59 6,85 7,56 0,71 10,4 % Taseen kertynyt yli-/alijäämä 9,19 10,81 12,31 1,50 Veroprosentti, painotettu 19,85 19,89 19,92 0,04 %-yksikköä Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 5,91 mrd. euroa eli euroa/asukas, parannusta vuoteen 2017 oli yli 0,60 mrd. euroa. Vuosikate oli positiivinen kaikilla konserneilla, kun vuonna 2016 se oli negatiivinen viidellä. Vuosikate riitti 255 konsernilla poistojen ja 154 konsernilla nettoinvestointien kattamiseen, tilanne parane vuodesta Kuntakonsernien lainakanta oli vuoden 2017 lopussa noin 34,62 mrd. euroa eli euroa/asukas. Lainakanta kasvoi hieman yli 0,90 mrd. euroa vuodesta 2016 eli 2,7 prosenttia. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuneisuus oli 78,7 prosenttia ja omavaraisuusaste 43,3 prosenttia. Luvut olivat huomattavasti heikommat kuin peruskunnilla ja konsernitasollakin heikommat kuin vuonna Tässä on kuitenkin otettava huomioon se, että kunnat eivät ole kaikista kuntakonsernin lainoista samalla tavalla vastuussa kuin omistaan. Vuonna 2017 kuntakonsernien nettoinvestointitaso oli noin 5,83 mrd. euroa. 9

11 10 (15) Kuvio 5. Kuntakonsernien lainakannan kehitys , euroa/asukas ja mrd. euroa Kuntakonsernien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli peräti 1,85 mrd. euroa positiivinen. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden konserneilla oli yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää noin 12,31 mrd. euroa (2 245 euroa/asukas). Muutos on huomattava vuoteen 2014 verrattuna, sillä silloin ylijäämää oli 5,77 mrd. euroa (1 060 euroa/asukas). Tilikausi oli kuitenkin alijäämäinen vielä 44 kuntakonsernilla. Tilinpäätöstietojen perusteella 26 konsernilla oli taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 63,74 milj. euroa. Sekä alijäämäisten konsernien määrä, että taseeseen kertyneen alijäämän määrä oli laskenut yhä edelleen selvästi, sillä vielä vuonna 2014 oli 103 konsernilla taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 771,7 milj. euroa. Kuvio 6. Kuntakonsernien talouden tunnuslukuja , euroa/asukas Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuntakonserneilla noin -0,42 mrd. euroa (-77 euroa/asukas) negatiivinen, vaikka se oli 143 konsernilla positiivinen. Rahavirran negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla uutta lainaa. Kuntakonsernit ovat voineet vuodesta 2017 lukien päätyä arviointimenettelyyn. Vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntakonserneja oli kolme. Vuonna 2017 arviointimenettelyssä olleet Jämijärven kunta, Teuvan kunta ja Ähtärin kaupunki täyttävät edelleen alijäämäkriteerin (yli -500 euroa/asukas ja yli euroa/asukas). Vuonna 2018 ei aloiteta yhtään arviointimenettelyä. 10

12 11 (15) Arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrässä on tapahtunut huomattavaa vähenemistä, sillä kuntalakia uudistettaessa arvioitiin mukaan tulevan jopa 20 kuntakonsernia vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätösten perusteella. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätösten perusteella menettelyyn olisi tullut noin 13 kuntaa ja vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten mukaan kahdeksan kuntaa. Vuosien 2015 ja 2016 kuntakonsernitilinpäätösten mukaan yhdelläkään konsernilla ei toteutunut kaikkia neljää kriteeriä ja vain yhdeksällä konsernilla täyttyi lainakriteeri. Tarkasteltaessa kuntakonserneja kuntakokoryhmittäin on yli asukkaan konsernien hallitseva asema varsin selvä. Konsernien vuosikatteesta yli 50 prosenttia, taseen kertyneestä ylijäämästä tulee noin 66 prosenttia, lainakannasta noin 50 prosenttia, nettoinvestoinneista noin 53 prosenttia ja tilikauden 2016 tuloksesta noin 61 prosenttia tulee tästä kuntakokoryhmästä. Toimintakatteesta osuus on kuitenkin vain noin 35 prosenttia. Tämä johtuu osittain siitä, että toimintatuloista tästä kuntakokoryhmästä tulee noin 43 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa erottuu noin 30 prosentin osuuksilla keskeisistä talouden tunnusluvuista. 11

13 12 (15) LIITETAULUKOT JA -KUVIOT Liitetaulukko 1. Kuntien negatiiviset vuosikatteet Vuosikate, /as Negatiivinen yli Kuntia yhteensä Negat. vuosikatteiden kuntien %-määrä 14,3 % 8,7 % 2,1 % 10,3 % 25,0 % 9,2 % 3,3 % 4,3 % 4,7 % 1,4 % Liitetaulukko 2. Kuntien vuosikatteet maakunnittain ja kuntakokoryhmittäin muutos muutos euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi alle yli

14 13 (15) Liitekuvio 1. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste , prosenttia Liitekuvio 2. Kuntien rahoituksen riittävyys , euroa/asukas 13

15 14 (15) Liitekuvio 3. Kuntien investoinnit eriteltynä , euroa/asukas Liitekuvio 4. Kuntien vuosikate kuntakokoryhmittäin , euroa/asukas 14