Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna 2016"

Transkriptio

1 Muistio Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus Valtiovarainministeriö Puh tai

2 1 (15) MANNER-SUOMEN KUNTIEN, KUNTAYHTYMIEN JA KUNTAKONSERNIEN TILINPÄÄTÖKSET VUONNA 2016 Tässä muistiossa kuvataan julkistettujen ennakollisten tilinpäätöstietojen pohjalta Manner-Suomen kuntatalouden kehitystä. Kuntatalouden tarkastelu käsittää peruskuntien lisäksi kuntayhtymä- ja kuntakonsernitarkastelun. Ahvenanmaan kuntatalous on tarkastelun ulkopuolella. Kyseessä ovat ulkoiset laskelmat eli sisäiset erät on eliminoitu ja liikelaitokset yhdistetty rivi riviltä. Asukaskohtaisissa luvuissa käytetään viimeisintä virallista eli väkilukua. Tarkastelussa on korostettu vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) säännöksiä kunnan talouden tasapainon varmistamiseksi. Lisäksi tarkastelussa on kuntayhtymien osalta huomioitu sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyvät säädökset kuntayhtymän taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2019 alussa. Kuntalain 114 :n mukaan kuntien tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntakonserni sisältää kunnan oman organisaation, mukaan lukien kunnan liikelaitokset, sekä eri yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama määräysvalta. Kuntakonsernien täydelliset tilinpäätökset (tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase) olivat ensimmäistä kertaa käytössä kuntatalouden arvioinnissa vuonna Ennen tätä käytössä olivat vain kuntakonsernien tasetiedot. Kuntalain 110 :n mukaan vuodesta 2015 lähtien kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Mikäli alijäämää ei ole säädetyssä määräajassa katettu, kunta voi joutua kuntalain 118 :n mukaiseen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (ns. kriisikuntamenettely). Vuodesta 2017 lähtien kriisikuntamenettely perustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonserneja koskeviin tietoihin. Kuntalain 118 :n mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää kuntakonsernin taseeseen kertyneen alijäämän perusteella tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella. Kuntia vastaava alijäämän kattamisvelvollisuus koskee vuodesta 2015 lähtien myös kuntayhtymiä. Mikäli kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, voi kuntayhtymä joutua kuntalain 119 :n mukaiseen arviointimenettelyyn. Kuntayhtymien talouden tarkastelussa on huomioitu myös sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitykseen liittyvät vaatimukset kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta. Hallituksen esitykseen sisältyvän niin sanotun voimaanpanolain 27 :n mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2019 alussa. Mahdollinen alijäämä tulisi siten olla katettuna kuntayhtymän viimeisessä, vuodelta 2018 laadittavassa tilinpäätöksessä. 1

3 2 (15) NOSTOT JA KESKEISET HAVAINNOT Kuntatalouden (kunnat ja kuntayhtymät) yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,4 mrd. euroa positiivinen. Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden toimintakate oli vuonna 2016 noin -27,7 mrd. euroa. Toimintakate heikkeni 0,5 %. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,07 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd. euroa. Investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 %. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat yli 90 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta (poistettu sisäiset lainat) kasvoi vuoteen 2015 verrattuna hieman yli 700 milj. eurolla yhteensä noin 18,1 mrd. euroon. Manner-Suomen kuntien vuosikate kasvoi noin 800 milj. eurolla yhteensä 2,7 mrd. euroon (492 euroa/asukas). Vuosikate riitti selvästi poistojen kattamiseen. Viime vuosista poiketen vuosikate kattoi myös kuntien nettoinvestoinnit. Kuntien toimintakate heikkeni vain 0,5 %. Toimintakatteen sisällä toimintakulut kasvoivat vain 0,5 % ja toimintatuotot kääntyivät nousuun (1,4 % eli lähes 106 milj. euroa). Kuntien tilikauden tulos oli positiivinen (noin 893 milj. euroa). Kuntien lainakanta kasvoi 535 milj. eurolla noin 16,1 mrd. euroon (2 939 euroa/asukas). Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa (vuonna 2015 vuosikate oli negatiivinen 13 kunnassa). Negatiivisten vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä oli 7,3 milj. euroa. Kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2016 hieman yli 700 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 80 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kuntayhtymien tilikauden tulos oli 174 milj. euroa positiivinen. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 129 milj. eurolla eli 4,3 % yhteensä 3,17 mrd. euroon. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on selvässä laskussa. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella 21 kuntayhtymällä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 70 milj. euroa. Vuonna 2015 kertynyttä alijäämää oli 29 kuntayhtymällä yhteensä lähes 130 milj. euroa. Kuntakonsernien vuosikate oli noin 5,29 mrd. euroa (967 euroa/asukas). Vuosikate parani vuodesta 2015 noin eurolla, mutta vuosikate kääntyi negatiiviseksi viidellä kunnalla. Tilinpäätöstietojen perusteella sekä alijäämäisten konsernien määrä että taseeseen kertyneen alijäämän määrä oli laskenut selvästi. Vuonna 2017 käyttöönotettavat kuntakonsernin arviointimenettelyn kriteerit toteutuvat neljällä kunnalla. Hyrynsalmen kunnalla, Jämijärven kunnalla, Teuvan kunnalla ja Ähtärin kaupungilla toteutuu alijäämäkriteeri vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella. 2

4 3 (15) KOKO KUNTATALOUS VAHVISTUI LAINAKANNAN KASVU KUITENKIN JATKUU Koko kuntatalous (kunnat ja kuntayhtymät) vahvistui vuonna Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen vuonna Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea kuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2016 lähes 80 milj. euroa. Kuntatalouden yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2016 noin -27,7 mrd. euroa. Toimintakate heikkeni 0,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden -27,4 mrd. euroon. Koko kuntatalouden tilikauden tulos oli 1,07 mrd. euroa positiivinen, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 360 milj. euroa. Tilikauden tulos parani siis selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj. euroa. Vuoteen 2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 90 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta (poistettu sisäiset lainat) kasvoi vuoden 2015 noin 17,3 mrd. eurosta noin 18,1 mrd. euroon. Kasvua oli hieman yli 700 milj. euroa eli 4,1 prosenttia. MANNER-SUOMEN KUNNAT TALOUDEN HAASTEET JATKUVAT ERITYISESTI PIENILLÄ KUNNILLA Kuntien talous vahvistui vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna: kuntien rahoituksen riittävyys parani selvästi, lainakannan kasvu suhteellisesti hidastui ja toimintamenojen hillitty kasvu jatkui. Kuntien vuosikate oli noin 2,7 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes nettoinvestointien tasolla. Kuntien vuosikate parani noin 800 milj. euroa vuodesta Vuosikate ei ole ollut näin korkealla nykyisen kirjanpitokäytännön aikana. Kuntakokoryhmittäin tarkasteltuna vuosikate parani sitä enemmän mitä suurempi ryhmä oli. Alle asukkaan kuntakokoryhmässä vuosikate aleni sekä milj. euroissa, että euroa/asukas tarkastellen. Eniten vuosikate parani yli asukkaan ryhmässä (400 eurosta/asukas 620 euroon/asukas). Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate parani eniten Uudellamaalla ja heikkeni eniten Kanta-Hämeessä euroa/asukas tarkastellen. Uusimaa muodosti vuosikatteesta noin 66 prosenttia. Kuntien toimintakate kasvoi 0,5 prosenttia (vuoden 2014 kasvu oli 3,6 prosenttia ja vuoden 2014 kasvu 1,0 prosenttia) ja verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 3,1 prosenttia (2,2 prosenttia vuonna 2015). Toimintakatteen matalaa kasvua selittivät muun muassa kuntien omat toimenpiteet sekä kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt (mm. lomarahojen 30 prosentin leikkaus). Verotulojen kasvu oli vähäistä (1,5 prosenttia), mutta valtionosuuksien 7,3 prosentin kasvu nosti verorahoituksen tuottoa 3,1 prosenttia. Valtionosuuksien noin 596 milj. euron kasvua viime vuonna selittävät kustannustenjaon tarkistus (n. 300 milj. euroa) ja veromenetysten kompensaatio (n. 250 milj. euroa). Kuntien verotulot olivat 21,99 mrd. euroa vuonna Kasvua edellisvuoteen oli noin 305 milj. euroa (vuonna 2015 n. 600 milj. euroa). Verotuloista kunnallisvero kasvoi 2,0 prosenttia ja kiinteistövero 3,8 prosenttia, mutta yhteisövero väheni -6,1 prosenttia. Yhteisöveron tuoton laskua selittää kuntien jako-osuuden pieneneminen 5 prosentilla. Kuntien käyttötalouden valtionosuudet olivat noin 8,79 mrd. euroa, jossa oli kasvua noin 580 milj. euroa (vuonna 2015 lisäystä oli n. 36 milj. euroa). Kuntien talouden keskeisten tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 1. 3

5 4 (15) Taulukko 1. Kuntien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2015 TP 2016 TP muutos, mrd. euroa muutos, prosenttia Toimintakate -28,30-28,45-0,15 0,5 % Verotulot 21,66 21,99 0,33 1,5 % Käyttötal. valtionosuudet 8,20 8,79 0,59 7,2 % Verorahoitus yht. 29,86 30,78 0,92 3,1 % Rahoituserät, netto 0,54 0,36-0,18-33,2 % Vuosikate 1,895 2,695 0,80 Poistot 2,082 2,114 0,03 Vuosikate - poistot -0,187 0,581 0,77 Nettoinvestoinnit -2,50-2,43 0,07 Vuosikate - nettoinvestoinnit -0,61 0,27 0,87 Lainakanta 15,50 16,09 0,59 3,8 % Rahavarat 4,1 4,6 0,479 11,6 % Veroprosentti, painotettu 19,85 19,89 0,04 %-yksikköä Kuntien investointimenojen kehitys on palautunut pidemmän aikavälin normaalille uralle poikkeuksellisen 2014 vuoden jälkeen. Kuntien investointimenot olivat 3,47 mrd. euroa vuonna 2016, kun ne edellisvuonna olivat noin 3,61 mrd. euroa. Vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat noin 2,43 mrd. euroa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosin edeltäviä vuosia rauhallisemmin. Lainakanta nousi 3,8 prosenttia noin 16,09 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 535 milj. euroa). Vuonna 2015 kasvua oli noin 830 milj. euroa, kuten myös vuonna 2014 ja vuonna 2013 noin 890 milj. euroa. Lainakanta ylitti maan keskiarvon 119 kunnassa, mikä oli tilanne myös vuonna Kuntien rahavarat vahvistuivat hieman vuodesta Näin ollen kuntien nettovelan (lainakanta - rahavarat) suhteellinen kasvu hieman hidastui. Lainakantaansa vähensi viime vuonna 147 kuntaa (127 kuntaa vuonna 2015 ja 118 kuntaa vuonna 2014). Yhdeksän suurimman kaupungin lainakanta oli aikaisempien vuosien tasolla eli noin 41 prosenttia Manner-Suomen kuntien lainoista. Kuntien lainakannan pitkän aikavälin kehitystä on kuvattu kuviossa 1. 4

6 5 (15) Kuvio 1. Kuntien lainakanta , euroa/asukas Painotettu keskiarvo Rahavarat 2262 Nettovelka Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä on kääntynyt lievään kasvuun (kuvio 2). Vuonna 2016 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14 (mukana on kuitenkin kaksi vuoden 2017 alussa lakannutta kuntaa), kun vuonna 2015 niitä oli 13 ja vuonna 2014 taas 10. Yhteenlaskettu negatiivinen vuosikate oli vuonna 2016 noin -7,3 milj. euroa, kun se vuonna 2015 oli noin -7,0 milj. Vuonna 2016 negatiivisen vuosikatteen kunnista 13 oli alle asukkaan kuntaa ja yksi alle asukkaan kunta. Yhteensä 100 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun luku oli 116 kuntaa vuonna 2015 ja 120 kuntaa vuonna Vuosikate-poistot mittarilla kunnista noin 66 prosenttia oli taloudeltaan tasapainossa. 5

7 6 (15) Kuvio 2. Negatiivisen vuosikatteen kuntien ja negatiivinen vuosikate Negat. vuosikatteen kuntien määrä Negatiivinen vuosikate, milj Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan kuntien tulee kattaa vuoden 2015 taseen kertynyt alijäämä neljässä vuodessa tai jos sitä oli yli 500 euroa/asukas, niin kuudessa vuodessa. Vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan 36 kunnalla oli taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 30 kunnalla oli sitä myös vuonna Vuoden 2016 tilinpäätöksissä 10 kunnalla oli alijäämää yli 500 euroa/asukas (15 kunnalla vuonna 2015). Vuoden 2016 lukua pienentää Juankosken ja Luvian liittyminen vuoden 2017 alussa toiseen kuntaan. Kertyneen alijäämän kunnista 27 oli alle asukkaan kuntia. Vuonna 2014 kertynyttä alijäämää oli taseessa 61 kunnalla. Kuntien veroprosenttien nousu hidastui edellisvuodesta. Vuonna 2016 tuloveroprosenttia nostettiin 45 kunnassa, kun vuonna 2015 kunnista 98 nosti veroprosenttiaan. Kuntien keskimääräinen painotettu kunnallistuloveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015 ja oli 19,89 prosenttia. Maltillinen linja on jatkunut myös 2017, sillä veroprosentti nousi vain 0,05 prosenttiyksikköä. Vuonna 2017 kunnista 46 nosti veroprosenttia ja 12 kuntaa alensi veroprosenttia. MAAKUNNAT LAINAKANNOISSA SUURIA EROJA Uudenmaan maakunnan vuosikate vahvistui huomattavasti edellisvuodesta ja oli koko maan suurin. Satakunta vahvisti myös voimakkaasti vuosikatettaan edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Myös edellisvuotena yllättävästi heikentyneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Lappi vahvistivat vuosikatettaan selvästi. Lisäksi Etelä- Savon ja Kymenlaakson vuosikatteet paranivat ilahduttavasti. Vuosikatteen heikentymistä oli maakunnista Kanta-Hämeellä, Pohjois-Karjalalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Heikentyminen oli kuitenkin suhteellisen pientä, alle 10 euroa asukasta kohti. Uusimaa on edelleen vuosikatteitten vahva veturi (744 euroa/asukas), mikään muu maakunta ei päässyt yli koko maan keskiarvon (492 euroa/asukas). Lähimmiksi pääsivät Satakunta ja Pohjois-Karjala (molemmat 444 euroa/asukas). Selvästi heikoin vuosikate oli Keski-Pohjanmaalla (236 euroa/asukas). 6

8 7 (15) Lainakannoissa merkittävin muutos oli Uudenmaan velkaantumisen hidastuminen, sen osuus koko maan lainakannasta painui nyt alle 29 prosentin tason. Euromääräisesti eniten velkaa on Uudellamaalla, Varsinais- Suomella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa on hieman yli 53 prosenttia koko maan lainakannasta, niiden osuus on viime vuosina hitaasti kasvanut. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna suurin lainamäärä on Keski-Pohjanmaalla, joka kuitenkin onnistui hieman alentamaan sitä. Päijät-Hämeen velkaantuminen hidastui edellisvuodesta selvästi, mutta se lähestyy jo maan velkaantuneimman maakunnan asemaa. Matalimmat lainakannat ovat Satakunnassa, jossa lainakanta on ainoana maakuntana alle euroa/asukas. Kuntien lainakannan suhteellista maakunnittaista kehitystä on kuvattu kuviossa 3. Kuvio 3. Kuntien lainakanta maakunnittain , euroa/asukas Verotulojen kasvu oli vahvinta Uudellamaalla (3,4 prosenttia). Yli maan keskiarvon pääsivät myös Keski-Suomi ja Lappi. Verotulot laskivat Kainuussa 5,6 prosenttia, myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa oli yli 1 prosentin verotulojen laskua. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna maan suurimmat verotulot olivat Uudenmaan jälkeen Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Valtionosuudet kasvoivat kaikissa maakunnissa Kainuuta lukuun ottamatta. Suhteellisesti suurin nousu oli Uudellamaalla, jonka osuus kuntien valtionosuuksista on kasvanut viime vuosina 11,1 prosentista 12,4 prosentin tasolle. Uudenmaan valtionosuuksien kasvu oli 166 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja melkein 28 prosenttia koko maan valtionosuuksien kasvusta. Pienimmät asukasmääräiset valtionosuudet ovat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ja korkeimmat Etelä-Pohjanmaalla. Verorahoituksen tarkastelussa kaikissa maakunnissa tapahtui asukaspohjaisesti vahvistumista. Verorahoitus vahvistui koko maan tasoa vahvemmin Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 7

9 8 (15) Toimintakatteen kehitys oli myönteisintä Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Toimintakate heikkeni yli 3 prosenttia Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Edullisin toimintakate on edellisvuosien tapaan Uudellamaalla ja epäedullisin Kainuulla. KUNTAKOKORYHMÄT SUURTEN KUNTIEN HAASTEENA LAINAKANTA, PIENTEN HAASTEENA VEROTULOJEN LASKU Kuntakokoryhmittäin selkeästi vahvin vuosikate oli suurissa kaupungeissa, joiden vuosikate oli lähes 49 prosenttia koko maan vuosikatteesta, niissä myös vuosikatteen kasvu oli suurinta, 58 prosenttia. Myös asukkaan kaupunkien vuosikatteen kehitys oli vahva, melkein 56 prosentin kasvu. Alle asukkaan kuntien vuosikate heikkeni ainoana kuntakokoryhmänä. Niiden asema on ollut vuosikatteen mukaan aiempina vuosina suhteellisen vahva, mutta se on nyt ryhmistä heikoin. Matalimmat lainakannat ovat pienimmissä kuntakokoryhmissä ja asukkaan ryhmässä. Jälkimmäisen velkaantumisprosentti oli kuitenkin melkein 10. Suurten kaupunkien velkaantumistahti hidastui edellisvuodesta, mutta velkaa on nyt jo yli euroa asukasta kohti. Myös asukaan kuntien asukasmääräinen lainakanta ylittää maan keskiarvon selvästi. Lainamäärän suhteellista kehitystä kuntakokoryhmittäin on kuvattu kuviossa 4. Kuvio 4. Kuntien lainakanta kuntakokoryhmittäin , euroa/asukas Kuntaryhmittäin verotulot ovat karkeasti sitä korkeammat, mitä suurempien kuntien kokoryhmästä on kyse. Verotulot kasvoivat yli 3,4 prosenttia kuntakokoryhmistä asukkaan, ja yli asukkaan ryhmissä. Verotulot laskivat yli 5 prosenttia pienimmässä ja asukkaan kuntakokoryhmissä. 8

10 9 (15) Valtionosuuksien vahvistumisesta 85 prosenttia kohdentui kolmeen suurimpaan kuntakokoryhmään. Valtionosuudet pienenivät ainoastaan asukkaan kuntakokoryhmässä, johon ovat voineet vaikuttaa kuntaliitokset. Sama ryhmä menetti myös verorahoituksen tarkastelussa, samoin kuin alle asukkaan kuntien ryhmä. Toimintakate parani hieman alle asukkaan kunnissa ja asukkaan kuntaryhmässä. Kahden suurimman kuntakokoryhmän tiukka menokuri piti toimintakatteen muutosprosentin matalana koko maan tasolla. KUNTAYHTYMÄT ALIJÄÄMÄT OVAT VÄHENTYMÄSSÄ Kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2016 noin 790 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli yli 870 milj. euroa (kuntayhtymien toimintakate on kunnista poiketen positiivinen). Kuntayhtymien positiivinen toimintakate heikkeni lähes 80 milj. eurolla eli noin 9 prosentilla. Kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2016 hieman yli 700 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 80 milj. eurolla. Kuntayhtymien tilikauden tulos oli 174 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos heikkeni lähes 40 milj. eurolla verrattuna edellisvuoteen, jolloin kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikaudentulos oli 214 milj. euroa. Kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 noin 820 milj. euroa, josta noin 500 milj. euroa perustui sairaanhoitopiirien investointeihin. Vuoteen 2015 verrattuna kuntayhtymien investoinnit kasvoivat yli 90 milj. eurolla eli 12,5 prosenttia. Valtaosa kuntayhtymien investointien määrällisestä kasvusta selittyy sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tekemillä investoinneilla. Sairaanhoitopiirien nettoinvestoinnit kasvoivat lähes 50 milj. eurolla eli 10,7 prosenttia. Erityishuoltopiirien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 yli 18 milj. euroa, kun ne vuotta aikaisemmin olivat alle 12 milj. euroa. Erityishuoltopiirien nettoinvestoinnit kasvoivat noin 6,5 milj. eurolla eli yli 50 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vuoden 2016 aikana 129 milj. eurolla eli 4,3 prosenttia yhteensä 3,17 mrd. euroon. Kuntayhtymien lainakannan kasvu selittynee ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investoinneilla. Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 135 milj. eurolla yhteensä 1,44 mrd. euroon. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden kuntayhtymillä oli vuoden 2016 lopulla yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää yli 750 milj. euroa, kun sitä vuotta aikaisemmin oli noin 590 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 22 kuntayhtymällä, joiden yhteenlaskettu tilikauden alijäämä oli 61 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella 21 kuntayhtymällä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 70 milj. euroa. Vuonna 2015 kertynyttä alijäämää oli 29 kuntayhtymällä yhteensä 130 milj. euroa. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on ollut viime vuosina selvässä laskussa (taulukko 2). Taulukko 2. Kuntayhtymät, joilla taseessa kertynyttä alijäämää sekä kertyneen alijäämän määrä Alijäämäiset kuntayhtymät Kertyneen alijäämän määrä, milj. euroa -112,5-198,1-217,0-192,1-129,9-70,3 Alijäämäisten kuntayhtymien ja kertyneen alijäämän määrän väheneminen perustuu ennen kaikkea sairaanhoitopiirien taloudellisen tilanteen paranemiseen. Sairaanhoitopiirien taloudella on kaiken kaikkiaan huomattava painoarvo kuntayhtymien taloutta tarkasteltaessa: esimerkiksi kuntayhtymien yhteenlasketusta vuosikat- 9

11 10 (15) teesta sairaanhoitopiirien osuus on yli 50 prosenttia. Vuonna 2016 tilikauden tulos oli negatiivinen vain yhdellä sairaanhoitopiirillä ja sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 22 milj. euroa positiivinen. Kuudella sairaanhoitopiirillä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 46 milj. euroa. Sairaanhoitopiirien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi. Vielä vuonna 2015 kertynyttä alijäämää oli kahdeksalla sairaanhoitopiirillä yhteensä yli 93 milj. euroa. Kuntayhtymien ja erityisesti sairaanhoitopiirien taseen kertyneen alijäämän vähenemiseen voidaan ajatella vaikuttaneen sekä vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki että sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät linjaukset. Kuntalain mukaan kuntayhtymillä on neljä vuotta aikaa kattaa taseen kertynyt alijäämä arviointimenettelyn välttämiseksi. Tarkastelu alkaa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakuntien liittojen jäsenkuntien on puolestaan katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2019 alussa. Maakuntiin siirrettävillä kuntayhtymillä on vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella taseeseen kertynyttä alijäämää yhteensä 47,5 milj. euroa, josta valtaosa koostuu sairaanhoitopiirien kertyneestä alijäämästä. KUNTAKONSERNIT VUOSIKATTEET PARANIVAT JA TASEEN KERTYNYT ALIJÄÄMÄ PIENENI Kuntakonsernien toinen täydellinen tilinpäätös (tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase) on koottu Tilastokeskuksen toimesta vuodelta Myös kuntalain uudistus vuonna 2015 velvoitti kaikkia kuntia tekemään konsernitilinpäätöksen ko. vuodesta lähtien. Kuntakonsernien talouden keskeisten tunnuslukuja vuodelta 2016 sekä tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kuntakonsernien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2015 TP 2016 TP muutos, mrd. euroa muutos, prosenttia Toimintakate -26,30-26,43-0,13 0,5 % Verotulot 21,63 21,94 0,31 1,4 % Käyttötal. valtionosuudet 9,44 10,05 0,61 6,5 % Verorahoitus yht. 31,07 31,99 0,92 3,0 % Rahoituserät, netto 0,40 0,29-0,11-27,5 % Vuosikate 4,450 5,290 0,84 Poistot 3,820 3,940 0,12 Vuosikate - poistot 0,630 1,350 0,72 Nettoinvestoinnit -5,37-5,64-0,27 Vuosikate - nettoinvestoinnit -0,92-0,35 0,57 Lainakanta 32,69 33,71 1,02 3,1 % Rahavarat 6,59 6,85 0,26 3,9 % Veroprosentti, painotettu 19,85 19,89 0,04 %-yksikköä 10

12 11 (15) Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 5,29 mrd. euroa eli 967 euroa/asukas, parannusta vuoteen 2015 oli lähes euroa. Vuosikate oli kuitenkin negatiivinen viidellä kuntakonsernilla, kun vuonna 2015 se oli kaikilla positiivinen. Vuosikate riitti 227 konsernilla poistojen ja 129 konsernilla nettoinvestointien kattamiseen. Kuntakonsernien lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 33,71 mrd. euroa eli euroa/asukas. Lainakanta kasvoi yli 1,02 mrd. euroa vuodesta 2015 eli noin 3,0 prosenttia. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuneisuus oli 77,6 prosenttia ja omavaraisuusaste 42,9 prosenttia. Luvut olivat huomattavasti heikommat kuin peruskunnilla. Tässä on kuitenkin otettava huomioon se, että kunnat eivät ole kaikista kuntakonsernin lainoista samalla tavalla vastuussa kuin omistaan. Vuonna 2016 kuntakonsernien nettoinvestointitaso oli noin 5,64 mrd. euroa. Kuntakonsernien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli peräti 1,68 mrd. euroa positiivinen. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden konserneilla oli yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää noin 10,81 mrd. euroa (1 974 euroa/asukas). Muutos on huomattava vuoteen 2014 verrattuna, sillä silloin ylijäämää oli 5,77 mrd. euroa (1 060 euroa/asukas). Tilikausi oli kuitenkin alijäämäinen 67 kuntakonsernilla vuonna Tilinpäätöstietojen perusteella 44 konsernilla oli taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 194, 2 milj. euroa. Sekä alijäämäisten konsernien määrä että taseeseen kertyneen alijäämän määrä oli laskenut selvästi, sillä vielä vuonna 2014 oli 103 konsernilla taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 771,7 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuntakonserneilla noin 0,76 mrd. euroa (138 euroa/asukas) negatiivinen, vaikka se oli 154 konsernilla positiivinen. Rahavirran negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla uutta lainaa. Kuntakonsernit voivat vuodesta 2017 lukien päätyä arviointimenettelyyn. Vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntakonserneja oli neljä. Mahdollinen arviointimenettely koskee Hyrynsalmen kuntaa, Jämijärven kuntaa, Teuvan kuntaa ja Ähtärin kaupunkia. Nämä kaikki kunnat tulevat menettelyyn taseeseen kertyneen alijäämän perusteella (yli -500 euroa/asukas ja yli euroa/asukas). Arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrässä on tapahtunut huomattavaa vähenemistä, sillä kuntalakia uudistettaessa arvioitiin mukaan tulevan jopa 20 kuntakonsernia vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätösten perusteella. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätösten perusteella menettelyyn olisi tullut noin 13 kuntaa ja vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten mukaan kahdeksan kuntaa. Vuosien 2015 ja 2016 kuntakonsernitilinpäätösten mukaan yhdelläkään konsernilla ei toteutunut kaikkia neljää kriteeriä ja vain yhdeksällä konsernilla täyttyi lainakriteeri. Tarkasteltaessa kuntakonserneja kuntakokoryhmittäin on yli asukkaan konsernien hallitseva asema varsin selvä. Konsernien vuosikatteesta noin 50 prosenttia, taseen kertyneestä ylijäämästä tulee noin 67 prosenttia, lainakannasta lähes 50 prosenttia, toiminnan ja investointien rahavirrasta noin 56 prosenttia, nettoinvestoinneista yli 54 prosenttia ja tilikauden 2016 tuloksesta noin 64 prosenttia tulee yli asukkaan kuntakokoryhmästä. Toimintakatteesta osuus on kuitenkin vain 34 prosenttia. Tämä johtuu osittain siitä, että toimintatuloista tästä kuntakokoryhmästä tulee yli 40 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa erottuu noin 30 prosentin osuuksilla keskeisistä talouden tunnusluvuista. 11

13 12 (15) LIITETAULUKOT JA -KUVIOT Liitetaulukko 1. Kuntien negatiiviset vuosikatteet Vuosikate, /as Negatiivinen yli Kuntia yhteensä Liitetaulukko 2. Kuntien vuosikatteet maakunnittain ja kuntakokoryhmittäin muutos muutos euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa euroa/as milj. euroa Koko maa ,2 800,4 Uusimaa ,5 526,2 Varsinais-Suomi ,7 35,4 Satakunta ,0 42,0 Kanta-Häme ,6-6,3 Pirkanmaa ,7 39,1 Päijät-Häme ,3 16,8 Kymenlaakso ,8 16,6 Etelä-Karjala ,8 2,9 Etelä-Savo ,1 21,3 Pohjois-Savo ,9 4,8 Pohjois-Karjala ,1-0,6 Keski-Suomi ,8 16,1 Etelä-Pohjanmaa ,4 31,4 Pohjanmaa ,2 27,9 Keski-Pohjanmaa ,1-1,5 Pohjois-Pohjanmaa ,3-8,3 Kainuu ,8 2,8 Lappi ,8 33,9 Alle ,1-6, ,6 56, ,1 37, ,9 100, ,0 140,4 Yli ,2 482,7 12

14 13 (15) Liitekuvio 1. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste , prosenttia 70,0 60,0 50,0 40,0 71,9 69,7 68,1 67,5 67,0 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 60,4 61,0 60,2 59,8 54,9 55,7 50,7 52,0 47,4 44,6 44,5 44,5 42,0 42,1 42,5 41,9 39,6 36,5 30,0 20,0 10,0 0, Suhteellinen velkaantuneisuus % Omavaraisuusaste % Liitekuvio 2. Kuntien rahoituksen riittävyys , euroa/asukas Vuosikate Poistot ja arvonalent. Investoinnit, netto Inv. omahankintamenot 13

15 14 (15) Liitekuvio 3. Kuntien investoinnit eriteltynä , euroa/asukas Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Inv.hyöd. luovutustulot (myyntitulot) Inv. netto Liitekuvio 4. Kuntien vuosikate kuntakokoryhmittäin , euroa/asukas Yli Alle

Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017

Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017 1.6.2018 Muistio Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017 1.6.2018 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

Lisätiedot

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018 7.6.2019 Muistio Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018 7.6.2019 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Faksi 09

Lisätiedot

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015 16.6.2016 Muistio Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015 16.6.2016 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Kuntien tilinpäätökset 2017

Kuntien tilinpäätökset 2017 Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot 20.9.2019 Mikko Mehtonen 1.10.2019 1 Vuoden 2018 tilinpäätösennakkotietojen tulkinnassa huomioitavia seikkoja Kuntien ja kuntayhtymien

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5

Lisätiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset 2.10.2018 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2016 ja 2017 (ml. liikelaitokset)

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. Lainakanta Rahavarat 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 20 18 16

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot Lähde: Tilastokeskus 31.5.2019 Mikko Mehtonen 31.5.2019 1 Vuoden 2018 tilinpäätösennakkotietojen tulkinnassa huomioitavia seikkoja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,5-28,1 2,1 % 2. Verotulot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat 2019-2020 Tiedotustilaisuus 13.2.2019 www.kuntaliitto.fi/rafo2019 Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu @IlariSoosalu

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360

Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360 Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360 Tiedonkeruu ja tausta Kuntien tilinpäätöstiedot on kerätty sähköpostikyselyllä kunnista ajalla: 25.2.2019 kysytty: konserni

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 Talous- ja rahoitusfoorumi Minna Punakallio @MinnaPunakallio 13.2.2019 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset 27.10.2017 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2015 ja 2016 (ml. liikelaitokset)

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Kriisikuntakriteeristö uudistuu Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset, ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset, ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset, ennakkotieto 2.6.2017 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2015 ja 2016 (ml.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset 10.10.2018 ja Kuntaliiton laskelmat Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen tulkinnassa huomioitavaa Toimintakulut laskivat 1,3 prosenttia

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2015 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2015 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2015 tilinpäätökset 4.11.2016 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2014 ja 2015 (ml. liikelaitokset)

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot