Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 98. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 1 / 98 Kokoustiedot Aika 25.09.2013 keskiviikko klo 18:30-20:25 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui klo 20.00 149 Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Ossi Keränen Marianne Kaunio Petri Suominen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Lasse Kurki Kimmo Leivo Marita Forsberg toimialajohtaja, poistui klo 19.10 143 kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja projektinjohtaja 140-146 sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 2 / 98 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.9.2013 Harriet Klar Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.10.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 3 / 98 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 140 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 141 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 142 Tapiola, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan 6 muutosten lähtökohdat ja tavoitteet, Tuuliniitty II, alue 211003 143 Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen 18 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Riihitonttu, alue 211833 144 1-2 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen 26 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kiltakallio I, asemakaavan muutos, alue 610808 (Espoontori- Entresse- S-market laajennus) 145 3-4 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen 33 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501 146 5-6 Espoonlahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen 55 nähtäville (MRA 27), Espoonlahden keskus II, alue 410702 147 Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskustan 63 kehittämisen periaatteita 148 7 Laaksolahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 70 Jupperi I, muutos, alue 140813 149 Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja 76 jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille 150 Espoon kaavoitusohjelma 2014-2017 (Kh-asia) 83 151 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi 88 vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016 (Kh-asia) 152 Päätöksiä ja kirjelmiä 95

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 4 / 98 140 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Käsittely Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 17.9.2013 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että asiat 7 ja 8 käsitellään yhdessä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 5 / 98 141 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harriet Klar

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 6 / 98 3217/10.02.03/2013 142 Tapiola, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten lähtökohdat ja tavoitteet, Tuuliniitty II, alue 211003 Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh. (09) 816 24132 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. 1.3 asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak 1.4 kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset asuntotyypistöltään ja hallintamuodoltaan monipuoliselle asuntorakentamiselle, joka käsittää omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra-, ja opiskelija-asuntoja. 1.5 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa lähellä Tapiolan keskustan palveluja, metroasemaa ja bussiterminaalia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 7 / 98 1.6 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.7 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.8 uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. 1.9 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohta 1.4 muutetaan kuulumaan: kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle. - kohdan 1.4 jälkeen lisätään uusi kohta: Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa. - kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti käytössä olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta. - kohdan 1.5. jälkeen lisätään uusi kohta: jatkosuunnittelussa tutkitaan myös, onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa. - kohdan 1.8 jälkeen lisätään uusi kohta: Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 8 / 98 - kohdan 1.9 jälkeen lisätään uusi kohta: Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan. Jäsen Pöntynen esitti jäsen Klarin kannattama, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohdan 1.2. loppuun lisätään: myös kattojulkisivujen osalta. Jäsen Oila ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Pirjo Kemppi-Virtanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että voidaanko hänen sekä jäsenten Oilan ja Pöntysen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 Alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa, myös kattojulkisivujen osalta. 1.3 Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak. 1.4 Kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 9 / 98 1.5 Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa. 1.6 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti voimassa olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta. 1.7. Jatkosuunnittelussa tutkitaan myös onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa. 1.8 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.9 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.10 Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. 1.11 Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi. 1.12 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 1.13 Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 10 / 98 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi- Virtasen. Oheismateriaali Selostus - Ajantasa-asemakaava - Sijaintikuva - Asemapiirros vaihe I - Havainnekuva vaihe I - Asemapiirros vaihe II - Havainnekuva vaihe II Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Alueelle osoitetaan asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin miljööseen kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Tuuliniityn alueesta suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus. Rakentaminen sijoitetaan Tuulikujan pohjoispuolelle siten, että yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Viheraluetta kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi. Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan laadukkaana hidaskatuna. Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 11 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi 14.5.2012 tekemällään päätöksellä Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle suunnitteluvarauksen Tapiolan Tuuliniittyyn asuinalueen suunnittelua varten sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Asuntosäätiö pyrkii kehittämään uusia asumisratkaisuja ja MetsäWood uusia runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat puurakentamisen kehitystyön. Suunnitteluvaraus oli voimassa 31.8.2013 saakka. 2.9.2013 tekemällään päätöksellä elinkeinoja kilpailukykyjaosto jatkoi varausta 31.10.2014 saakka. Kaavamuutoksen pohjaksi järjestettiin vuoden 2013 alussa neljän arkkitehtitoimiston kesken ideakilpailu puurakentamisen mahdollistavasta, ympäristöllisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta asuinalueesta. Kilpailun voittajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ehdotus tiebreak. Asuntosäätiön ja Metsäliiton yhteinen asemakaavan muutoshakemus on saapunut 3.7.2013. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä Länsiväylässä ja Hufvudsstadsbladetissa 28.8.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja siihen liittyviin asemakaavan muutoksiin liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 12 / 98 26.8.2013. Sen nähtävilläolosta on ilmoitettu vireilletulon kuulutuksen yhteydessä 28.8.2013 kaupungin ilmoituslehdissä. Alueen kuvaus Suunnittelukohde sijaitsee Tapiolan keskustan lounaispuolella. Kaavaalueeseen kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan, Etelätuulentien, Pohjantien ja Merituulentien katualuetta. Alue rajautuu itäreunaltaan keskustamaisiin liike-, toimisto- ja asuinkortteleihin, lännessä Hakalehdon asuinalueeseen ja etelässä Länsiväylään. Tuuliniityn urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitsee Tennispuisto tennishalleineen ja ulkokenttineen. Tennispuisto on vuokrannut maa-alueen kaupungilta ja vuokrasopimus on voimassa ainakin vuoteen 2020 saakka. VU- alueella on lisäksi kaksi pallokenttää, leikkipaikka ja koirapuisto sekä avointa että puustoista viheraluetta. Alue on entistä peltomaisemaa ja sen läpi laskee vanha niskaoja. Pellot ja niityt ovat kasvaneet lehdoiksi ja niissä on rehevä kasvillisuus ja sitä ilmentävä linnusto, mutta alueet ovat muutostilassa, eivät luonnontilaisia. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 14,6 ha. Asuntosäätiölle ja Metsäliitolle suunnitteluvarauksessa osoitetun alueen laajuus on noin 1,7 ha. Tennispuistolle vuokrattu alue puolestaan on noin 2,3 ha. Muutosalueen länsipuolella sijaitsevat Hakalehdon asuinkerrostalot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Rakennukset ovat kolmesta kuuteen kerroksisia. Niiden eteläpuolella on yksikerroksisten atriumtalojen ryhmä, joka on valmistunut 1963. Atriumtalojen katsottiin aikoinaan muodostavan yhdistävän elementin kerrostalojen ja aukeiden niittyjen välille. Kaavaalueen eteläpuolella on Tuuliniittyyn aiemmin toteutettu kortteli, joka on pääosiltaan rakennettu vaiheittain vuoden 2004 kaavamuutoksen pohjalta. Kortteliin kuuluu puurakenteinen toimistotalo, asuinkerrostalo ja Espoon Folkhälsantalo. Niiden vieressä on vuonna 1989 valmistunut Vindängens skola och daghem. Alueen itäpuolella Etelätuulentien toisella puolella on toimistorakennusten viereen rakenteilla asuinkerrostalojen kortteli. Muutosalue sijaitsee uudisrakentamisen ympäristössä, mutta se on myös osa Tapiolan puutarhakaupunkia. Tapiola on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tuuliniityn alue sisältyy Tapiolan RKY- alueen rajaukseen. Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Kaavatilanne Muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu osin taajamatoimintojen ja osin keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen pohjoispuolella on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 13 / 98 seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueen pohjois- ja länsiosassa on virkistysaluetta, jonka läpi kulkee virkistysyhteys. Alueen pohjoispuolella on maanalaisen raiteen merkintä. Virkistysalueen osuus on merkitty osaksi Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta: kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Muutosalueella on pääosin voimassa asemakaava "Tuuliniitty" vuodelta 1983. Kaavaan sisältyy urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueelle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa urheilutoimintaa palvelevan rakennuksen. Rakennuksen julkisivuissa tulee käyttää vaaleaa kiviainesta materiaalina. Alueen toiminnot on merkitty ohjeellisin merkinnöin. Itätuulenkujan osalta on voimassa Tuuliniityn asemakaavan muutos vuodelta 2004. Osin Etelätuulentien ja Pohjantien osalta on voimassa asemakaava Tapiolan keskus vuodelta 1974. Merituulentien ympäristössä puuttuu osin asemakaava. Kaavamuutosalueeseen kuuluvalla puistoalueella on voimassa asemakaava Tapiola, eteläinen, joka on vahvistettu vuonna 1977. Kaavamääräyksen mukaan alue on istutettava puistoalue, jolle saa sijoittaa lasten leikkikenttiä laitteineen. Osin muutosalueella on voimassa vanha rakennuskaava T20 vuodelta 1962. Se on 1.1.2000 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain 213 :n perusteella voimassa lain mukaisena asemakaavana. Kaavaan sisältyy puistoaluetta ohjeluontoisine jalankulku- ja pyöräilyteineen. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaavan muutoksella pyritään osoittamaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. Tarkoitus on suunnitella keskustaan nykyaikainen asuntoalue, joka on ilmeeltään puutarhakaupunkimainen ja soveltaa tähän päivään Tapiolan alkuperäisen puutarhakaupungin kaupunkikuvallisia ja arkkitehtonisia aiheita. Asemakaavan tavoitteena on tarjota kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä puistomaisessa miljöössä. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin tavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 14 / 98 sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaisesti pyritään edistämään elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä yritetään vähentää liikennetarvetta ja edistää joukkoliikenteen edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaan Helsingin seudun alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Toisaalta kaavamuutoksella pyritään vastaamaan Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteisiin, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit tulee ottaa huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston laatima RKYselvitys on tällainen valtakunnallinen inventointi. Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak. Sen suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Asuntosäätiölle ja Metsäliitolle myönnetyssä suunnitteluvarauksessa edellytettiin ideakilpailun järjestämistä. Kilpailussa kiinnitettiin erityistä huomiota alueen toimivuuteen, arkkitehtuuriin, persoonallisuuteen, puun käyttöön sekä energiatehokkuuteen. Voittajaehdotus vastasi hyvin kaikkiin näihin seikkoihin. Lisäksi se ilmensi alueelle toivottua tapiolamaista ilmettä kortteliratkaisulla, jossa on yhdistetty kerros- ja rivitaloja. Ehdotus otti myös hyvin huomioon alueen laakean maisematilan: matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa. Ehdotuksen rivitalot ovat kaksikerroksisia ja kerrostalot neljästä kuuteen kerroksisia. Esitetyt uudisrakennukset jatkavat Tuuliniityn eteläosan valmiin kortteliratkaisun ideaa, pohjois-eteläsuuntaista nauhamaista massoittelua alueella. Voittaneeseen ehdotukseen perustuen laaditaan suunnitelmia niin asemakaavan muutoksen, asuinkortteleiden kuin puurakentamisen kehitystyön pohjaksi. Tuuliniityn alueesta on tarkoitus muodostaa edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. Tuuliniityn uudet asuinkorttelit ja kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli pyritään toteuttamaan puurakenteisina. Pyritään myös edistämään korkeaa puurakentamista, jopa 12-kerroksista asuntorakentamista, mikä haluttiin ottaa kilpailuehdotukseen nähden uutena seikkana mukaan valmisteluun. Puurakentamisen tavoite liittyy ns. T3 alueen (Otaniemi, Tapiola, Keilaniemi) kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaisesti alueelle on tarkoitus mm. kehittää modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monipuolista osaamista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 15 / 98 yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta. Asemakaavalla pyritään luomaan edellytykset asuntotyypistöltään ja hallintamuodoltaan monipuoliselle asuntorakentamiselle. Tavoitteena on, että alueelle toteutetaan omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra- ja opiskelija-asuntoja. Kaupungin päämääränä on, että uustuotannossa on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (ARA) 20 %. Ratkaisut määritellään tontinluovutussopimuksissa. Kaavoituksella pyritään kuitenkin osaltaan ohjaamaan alueen asuntorakentamista. Osoittamalla Tuuliniityn alueelle erityyppisiä asuintaloja, lamellitaloja, pistetaloja ja rivitaloja luodaan myös mahdollisuuksia erilaisille asuntotyypeille ja vaihtelevaa asuinmiljöötä. Asuntosäätiön ja Metsäliiton suunnitteluvarausalueelle on alustavissa suunnitelmissa esitetty rakennusoikeutta noin 22 000 k-m 2. Tennispuiston vuokra-alueelle puolestaan on luonnostelu mahdollista rakentamista noin 16 000 k-m 2 tulevaisuutta ajatellen. Kaavamuutoksella pyritään edistämään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa, ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa. Tuuliniityn pohjoisosaan tutkitaan autotonta opiskelija- tai vuokra-asumista, joka voisi olla ARA- tuotantoa. Alustavien suunnitelmien mukaan kohteen laajuus on noin 8000 k-m 2. Autoton vaihtoehto tarjoaa mahdollisuuden Espoossakin autottomaan elämäntapaan tarve- ja taloudellisen harkinnan tai aatteellisten perusteiden vuoksi päätyneille asukkaille. Vaihtoehdon tarjoamisen mahdollistaa alueen pohjoisosan sijainti noin 200 metrin etäisyydellä Tapiolan metroasemasta ja keskuspysäköintilaitoksesta. Tapiolan keskustan monipuoliset palvelut sijaitsevat välittömässä läheisyydessä. Alueelta on myös hyvät pyöräilyreitit Otaniemen Aaltoyliopiston kampusalueelle. Autottoman kohteeseen suunnitellaan autopaikkoja vain inva-paikoiksi ja vieraspaikoiksi. Polkupyörien säilytys sekä rakennuksessa että piha-alueilla suunnitellaan tavanomaista helppokäyttöisemmäksi ja laadukkaammaksi. Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset puistoympäristön kehittämiselle ja alueelle teetetään kaavoitusvaiheessa alustava puiston yleissuunnitelma. Alueen leikki- ja pelialueet toimintoina säilytetään ja tutkitaan niiden parantamista. Uudiskorttelin paikalta poistuvalle koirapuistolle etsitään uutta sijaintia esimerkiksi puistoalueen eteläosasta. Puistosta kehitetään monipuolinen, toiminnallinen ja korkeatasoinen virkistysalue. Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. Ajorampin pohjoispuoleista viheraluetta pyritään kaltevalla rakenteella ikään kuin jatkamaan rampin yli ja viereinen asuinrakennus liitetään samaan kokonaisuuteen. Samoin kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli pyritään kytkemään samaan yhteyteen. Näin voidaan keskuspysäköinnin eteläinen ajoramppi saada toimivaksi ja veistokselliseksi osaksi miljöötä vastaavaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 16 / 98 tapaan kuin itäinen ajoramppi on osa uutta kiertoliittymää Leimuniityn aukiolla. Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan kautta sekä mahdollisuuksien mukaan suuntaisliittymän kautta Etelätuulentieltä. Alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. Uudiskortteleiden pysäköinti sijoitetaan pihakansitasojen alle. Mitoituksena on alustavissa suunnitelmissa käytetty 1 autopaikka 100 kerrosneliötä kohti. Vieraspysäköintiä pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan kadunvarsipaikkoina. Kohde sijaitsee Tapiolan keskustan metroaseman, bussiterminaalin sekä palveluiden välittömässä läheisyydessä, etäisyys asunnoista on 200 450 metriä. Tuuliniityn läheisyydessä sijaitseva Tapiolan keskuspysäköintilaitos tarjoaa osaltaan mahdollisuuden vieraspysäköintiin sekä myös mahdollisuuden hankkia lisää pysäköintipaikkoja. Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. Alueen kevyen liikenteen reitit tutkitaan asemakaavatyön yhteydessä. Tavoitteena on saada Tuuliniityn alueelta ja sen kautta Tapiolan lounaisosasta sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit Tapiolan keskustaan. Tätä palvelee erityisesti kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Tuuliniityn asemakaavan muutos laaditaan siten, että alueella sijaitseva tenniskeskus voi jatkaa toimintaansa vuokrasopimuksen mukaan ainakin vuoteen 2020 saakka vaikka osa alueelle suunnitellusta asuinrakentamisesta toteutetaan. Tenniskeskuksen alueelle laaditaan alustavia suunnitelmia asuinkortteleista, mutta niiden toteuttamisajankohta jää riippuvaiseksi tenniskeskuksen mahdollisesta muutosta alueelta. Tuuliniityn aluetta, mukaan lukien Tennispuiston alue suunnitellaan kokonaisuutena, jotta voidaan varmistaa alueen toimivuus siinä tilanteessa, että tenniskeskus jää alueelle pidemmäksi aikaa sekä siinä tilanteessa, että sen paikalle tulevaisuudessa rakennetaan asuntoja. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Kaavoituksen yhteydessä laaditaan kaupunkikuvallista ja toiminnallista tarkastelua painottavat suunnitelmat uudesta asuinalueesta ja sen lähiympäristöstä. Maisemaan ja luontoon liittyen tehdään alustava puiston yleissuunnitelma, hulevesisuunnitelma ja luontolausunto. Liikenteen osalta laaditaan liikenteen toimivuustarkastelu, katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma sekä meluselvitys. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajien välisessä työkokouksessa 6.6.2013 katsottiin, että maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaista kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvitse järjestää vaan kuuleminen hoidetaan lausuntomenettelyllä. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 17 / 98 Tontinluovutus Tontinluovutusten valmistelusta vastaa kaupungin tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja IV maksuluokan mukaan 10 600 euroa ja kuulutuskuluja III kuulutusluokan mukaan 2 800 euroa. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelupäällikkö asettaa valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaan. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 18 / 98 3900/10.02.03/2013 143 Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Riihitonttu, alue 211833 Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. (09) 816 83585 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, osan kortteleista 15037 ja 15044 sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833 (poistuu osa korttelia 15044 ja muodostuu uusi kortteli 15065). 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltaviksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 19 / 98 Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta lisää seuraavat evästykset: - Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata. Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset ja jäsen Ahlmannin tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle. - Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 20 / 98 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Perspektiivikuvia Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Uusi tori liittää Olarin kirkon osaksi ympäröivää kaupunkitilaa. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 79600 k-m 2 ja kokonaistehokkuus e = 0,81. Uusi asuinrakennusoikeus 79500 k-m 2 vastaa noin 1600 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit joka käsittää korttelit 15025, 15037 ja osan korttelista 15044 sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833 (poistuu osa korttelia 15044 ja muodostuu uusi kortteli 15065).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 21 / 98 Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2009 nimikkeellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.4.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.3.2010 ja muutettu 12.9.2010. Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Gräsanojan varren puistoalueeseen sekä Olarin kirkon kortteliin. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Riihitontuntiehen ja idässä Kotitontuntiehen. Alueella on tällä hetkellä autokauppa- ja liikekiinteistöjä, huoltoasema sekä puisto- ja katualueita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Riihitontun alue on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinkerrostaloja, joiden yhteydessä on mahdollista olla pohjakerroksissa liiketiloja. Alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli 15037 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM-1). Korttelin pohjoispuolella on puistoalue (VP). Nykyinen kortteli 15025 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (TP-3). Korttelin eteläpuolella on puistoalue (PL). Puistoalueen eteläreunassa oleva osa korttelia 15044 on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Tonttumaan puistoalue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Alueella on myös katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue 920300. Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 22 / 98 metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Suunnitteluvarausta on jatkettu 6.6.2011 ja 27.8.2012 ja se on voimassa 30.6.2014 saakka. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 24.4.2013. Riihitontun kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRL 30 mukaan 13.6. - 8.7. ja 25.7. 31.8.2011 välisinä aikoina. Nähtävillä olon aikana saapui 29 mielipidettä ja 5 lausuntoa tai kannanottoa. Näihin on vastattu Niittykummun keskuksen kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Valmisteluaineistosta ja Niittykummun keskuksen kaavamuutoksesta saadussa palautteessa on Merituulentien pohjoispuolta yleisesti pidetty tiiviille täydennysrakentamiselle sopivana. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Uusi tori liittää Olarin kirkon osaksi ympäröivää kaupunkitilaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 23 / 98 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 9,8 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 5,1 hehtaaria. Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uusilla asuinkerrostalokortteleilla. Rälssitilankadun (nykyisen Olarinluoman) länsipuolisessa korttelissa perusratkaisuna on umpikortteli (15037, kaavamääräys AK), jossa korttelin pohjois- ja eteläreunojen 4-5-kerroksisia rakennuksia rytmittää neljä korkeampaa Merituulentiehen nähden poikittaista, tasaisesti kohoavaa lamellia. Poikittaisten lamellien kerroskorkeus on Merituulentien puolella yhdeksän ja kirkon puolella viisi kerrosta. Korttelin idän puoleinen reuna rajaa yhdessä kirkon kanssa Rälssitilankadun ja Merituulentien kulmaan toriaukion. Rälssitilankadun ja Kotitontuntien välisellä alueella on kaksi korttelia (15025 ja 15065, kaavamääräys AK), joissa molemmissa on kolme U:n muotoista 2-6- kerroksista asuinrakennusta. Jokaisessa rakennuksessa on kaksi Merituulentiehen nähden poikittaista lamellia, jotka porrastuvat 4-6- kerroksisina. Korkeampia osia yhdistää 2-kerroksinen osa. Korttelin keskellä kulkee Kotitontuntieltä haarautuva katu, Hyttnerinkatu, ja korttelin länsipäässä on pieni puistoalue, Hyttnerinpuisto. Olarinluoma-kadun itäpuolella oleva puistoalue, Tonttumaa, säilytetään puistoalueena (VP). Asuinkorttelit muodostavat Merituulentien varteen yhtenäisen kaupunkikuvan ja täydentävät Merituulentien eteläpuolista rakennetta. Vaikka korttelien talotyyppiratkaisut ovat melko erilaiset, syntyy kadun varren jalustamaisista rakennusosista ja niiden päällä olevista poikittaisista korkeammista osista selkeä kokonaisuus. Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma (selostuksen liitteenä), joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Melu ja päästöt Merituulentien ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaavaalueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Merituulentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, eivätkä asunnot saa avautua pelkästään liikennemelun puolelle siellä, missä julkisivun melutaso ylittää 65 dba. Kaikki kadun puoleiset parvekkeet on lasitettava. Asuinrakennusten tuloilma on otettava riittävän korkealta ja mahdollisimman kaukana kadusta. Ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 dba. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Rakennusten väliin tulee korttelissa 15065 rakentaa aitoja tai vastaavia rakenteita, jotka suojaavat pihoja melulta ja päästöiltä, ja näille määrätään kaavassa minimikorkeudet. Hyttnerinpuisto on sen länsireunalle kohdistuvan melun takia jaettu kahteen erilliseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 24 / 98 alueeseen (VP-1 ja VP-2), joista läntisemmälle VP-2-alueelle ei saa osoittaa melulle herkkiä toimintoja. Julkinen liikenne Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Rälssitilankadun varrella on myös pysäkit Olarinluoman suuntaiselle liikenteelle. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja pysäköintikansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Gräsantorin alle on lisäksi mahdollista sijoittaa sekä korttelin 15037 pysäköintiä että mahdollista liityntäpysäköintiä. Hyttnerinkadun varteen katualueen pohjoisreunaan voidaan sijoittaa pysäköintitaskuja. AK-kortteleissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimisto- ja pienmyymäläkerrosalan 100 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto. Energiaselvitys ja energiasuunnitelma Selvitystyössä on laadittu Espoon Niittykummun metroaseman alueen kaavamuutosprosessiin liittyvä energiasuunnitelma. Se käsittelee asemakaavatason keinoja ohjata kohdealueen energiavalintoja ja nostaa esiin keinoja, joilla asemakaavaa voitaisiin muuttaa paremmin energiakysymykset huomioivaksi. Selvityksessä käydään läpi energiantuotannon vaihtoehdot, joilla voitaisiin kattaa asemakaava-alueen rakennusten lämmön- ja sähköntarpeet. Asemakaavamääräyksillä on lisäksi mahdollistettu aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät rakennussuunnitteluratkaisut. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 9,8 ha. Siitä noin 5,1 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,5 ha torialuetta, 1,4 ha puistoa sekä 2,7 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää. Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueilla (AK) on asuinrakennusoikeutta yhteensä 79500 k-m 2. Korttelissa 15037 on lisäksi yhteensä 900 k-m 2 rakennusoikeutta liike- ja toimitiloille. Gräsantorin torialueella on liiketilaa 100 k-m 2. Kokonaiskerrosala on 80500 k m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,82. Uusi asuinrakennusoikeus 79500 k-m 2 vastaa noin 1600 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 25 / 98 Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitetut ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannukset tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavaselostus liitteineen - Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys - Luontoselvitys - Ilmanlaatuselvitys - Valmisteluaineistosta annetut mielipiteet, lausunnot ja kannanotot vastineineen Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 26 / 98 735/10.02.03/2012 144 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kiltakallio I, asemakaavan muutos, alue 610808 (Espoontori- Entresse- S-market laajennus) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kiltakallio I, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610808 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.3.2013 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Kiltakallio I, muutos - Gillesberget I, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720 käsittää korttelin 40162 ja katualueet (muodostuu osa korttelia 40162); sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Espoontori- Esbotorg, käsittää osan korttelista 40183, sekä liikenne- ja katualueet; Suvelanrinne- Sörikbrinken, käsittää korttelin 40003 sekä virkistys- ja katualueet (poistuu kortteli 40003); Länsi-Suviniitty-Västra Södrikängen, käsittää katualueet; Suviniitty Il a -Södrikängen II a käsittää katualueet; Espoon keskus IV b- Esbo Centrum IV b, käsittää katualueet; 40. kaupunginosassa (Espoon keskus) alue 610808. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Kokouksessa jaettiin pöydälle korjattu liite 2, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kohta Perittävät maksut (MRL 59 ) muutetaan kuulumaan: Hakijat ovat maksaneet 19.9.20123 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja pöydälle jaettu liite 2, mielipiteiden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 27 / 98 lyhennelmät ja vastineet, hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kiltakallio I, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610808 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.3.2013 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Kiltakallio I, muutos - Gillesberget I, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720 käsittää korttelin 40162 ja katualueet (muodostuu osa korttelia 40162); sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Espoontori- Esbotorg, käsittää osan korttelista 40183, sekä liikenne- ja katualueet; Suvelanrinne- Sörikbrinken, käsittää korttelin 40003 sekä virkistys- ja katualueet (poistuu kortteli 40003); Länsi-Suviniitty-Västra Södrikängen, käsittää katualueet; Suviniitty Il a -Södrikängen II a käsittää katualueet; Espoon keskus IV b- Esbo Centrum IV b, käsittää katualueet; 40. kaupunginosassa (Espoon keskus) alue 610808. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa palveluiden laajentuminen ja kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Lisäksi tutkitaan alueen julkisia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Kauppakeskusten katoille osoitetaan rakennusoikeutta asuin- ja toimistorakennuksille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 28 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa 15.2.2012. Alueen kuvaus Alue sijaitsee Espoon asemalla. Espoontorin, Entressen ja S-marketin kauppakeskukset tarjoavat pääosan alueen kaupallisista palveluista. Kauppakeskusten rakentamisen ja laajentamisen myötä 2000-luvun alkupuolella alueen kaupunkikuva on eheytynyt ja Siltakadun katutilan mittakaava muuttunut kaupunkimaisemmaksi. Pysäköinti on sijoitettu pääosin kauppakeskusten alle tai erillisiin pysäköintilaitoksiin. Osa Espoontorin pysäköintiä sijoittuu edelleen Siltakadun varteen rakentumattomalle tontin osalle. Espoonsilta ja Asemasilta ovat pääjalankulkuyhteys radan eteläpuolen asuin-alueiden, aseman ja Virastokeskuksen välillä. Kulkuyhteys on avoinna aseman aukioloaikoina. Yhteys palvelee pääosin jalankulkuliikennettä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asema-kaavatilanne Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osassa I alue on keskustatoimintojen aluetta, C. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 29 / 98 Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K, K-1, K-2, liikennealuetta LPA ja LA-1 sekä katualuetta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 18.3.2013 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 15.4. 16.5.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen mielipide, 2 lausuntoa ja 2 toimialan kannanottoa, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Uusi kauppasilta yhdistää Espoontorin ja Entressen, ja myös sillalle sijoittuu liiketilaa ja palveluita. Kauppakeskusten laajentuminen ja yhdistyminen eheyttävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat kaupunkirakennetta. Lisäksi uusien asuinrakennusten toteuttaminen lisää alueen asukaslukua, mikä tuo elinvoimaa palveluille. Toiminnat tukevat joukkoliikenteen solmukohdan kehittämistä ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 7,2 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa on liike- ja toimistorakennusoikeutta on 68 700 kem 2, josta on tähän mennessä käytetty 51 542 kem 2. Asemakaavan muutoksen kerrosala vaihtelee 90 200 kem 2-92 700 kem 2 välillä riippuen siitä, toteutetaanko Espoontorin laajennuksen katolle asumista vai toimistotilaa. Tämä vastaa kaavan aluetehokkuutta noin ea = 1,5. Asemakaavan muutoksessa on liike- ja toimistorakennusoikeutta 72 700-82 700 kem 2 (riippuen Espoontorin toteutuksesta) asuinrakennusoikeutta 10 000-17 500 kem 2 (riippuen Espoontorin toteutuksesta) Uusia asukkaita tulisi noin 200 350 riippuen asuntotuotannon määrästä (1 asukas/ 50 kem 2 ). Korttelialueet ja kaupunkikuva Tavoitteena on, että eri kiinteistöillä sijaitsevat kauppakeskukset laajentuvat toisiinsa kiinni. Kaupalliset tilat yhdistyvät Siltakadun ylittävän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 30 / 98 kauppasillan välityksellä toisiinsa, jolloin muodostuu monipuolinen ja kutsuva palvelujen keskittymä. Kaavamuutos mahdollistaa myös hotellin rakentamisen Espoontorin kortteliin. Joukkoliikenneterminaalin odotustilat sekä henkilölinnan sosiaalitilat sijoittuvat Espoontorin tiloihin lähelle terminaalialuetta. Espoontorin kauppakeskuksen laajentuminen nykyiselle pysäköintitontille Kamreerintien varteen mahdollistetaan. Tavoitteena on laajentaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Kauppakeskuksen nykyinen laajennusvara Asemakujan ja Siltakadun risteysalueen suuntaan säilyy. S-marketin nykyiset tilat säilyvät ja kaupalle mahdollistetaan laajennusvaraa yhteen tasoon. Tavoitteena on, että päivittäistavaramyymälä sijaitsee keskellä kauppakeskusta muiden liiketilojen ympäröimänä. Merkittävät jalankulkuyhteydet kauppakeskuksen sisällä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Uudet ja laajentuvat ylikulkusillat Siltakadun ja Valakujan yli osoitetaan ulokkeina. Sillat ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia, lämpimiä liiketiloja, joista on yhteydet viereisiin kauppakeskuksiin ja katutasoon. Entressen ja S-marketin välisen kauppasillan laajentumiseen varaudutaan. Siltakadun uuden kauppasillan arkkitehtuuria ohjataan asemakaavalla. Tavoitteena on ympäristöönsä sopiva, arkkitehtonisesti omaleimainen tila, jossa on liiketiloja kahdessa kerroksessa. Kauppakeskusten katolle osoitetaan varaus asuntotuotannolle. Entressen laajennuksen päälle Siltakadun ja Sunantien varteen osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta 10 000 kem 2. Rakennukset ovat enintään 10- kerroksisia ja ne madaltuvat terassoituen. Piha-alueet ovat kauppakeskuksen katolla, sisäänkäynnit maantasosta omista porrashuoneista. Tavoitteena on korkeatasoinen kaupunkiasuminen aivan keskustan palveluiden ääressä. Espoontorin kauppakeskuksen päälle osoitetaan myös lisärakennusoikeutta. Pistetaloihin on osoitettu varaus joko liike- ja toimistotiloille 10 000 kem 2 tai asunnoille 7500 kem 2. Asuntojen pihat ovat myös tässä tapauksessa kauppakeskuksen katolla. Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenteen toimivuudesta tehtiin erillinen selvitys. Ennusteen 2035 liikenteessä on oletettu kauppakeskuksien liikenteen pysyvän ennallaan laajennuksen jälkeen. Vain läpikulkeva liikenne kasvaa hieman. Aamuhuipputunnin liikenne on edelleen sujuvaa. Iltahuipputunti taas ruuhkautui, joten seuraavia muutoksia joudutaan tekemään katuverkolle: - Liikennevalot (juuri kapasiteetin rajoissa) Siltakadun ja Asemakujan risteykseen - Erillinen kääntyvien kaista Siltakadulle käännyttäessä Koillisesta Entresseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 31 / 98 - Entressen ja S-marketin liikenteen ohjaus 75 % Sunantien kautta (samoin kuin nykytilanteessa myös laajennuksen jälkeen). Toimivuustarkastelussa on huomioitu matkakeskuksen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma lisäliikenne. Kaikki autopaikat osoitetaan pysäköintilaitoksiin lukuun ottamatta torin tilapäistä huoltopysäköintiä. Kamreerintien varressa sijaitsevan pysäköintilaitoksen laajennus mahdollistetaan vaikka kaupalliset tilat laajentuvat tälle alueelle. Pysäköintilaitokseen tulee sijoittaa vähintään 200 liityntäpysäköintipaikkaa. Uusi pysäköintilaitos osoitetaan Valakujan varteen. Autopaikat palvelevat S-marketin ja Entressen asiakasliikennettä ja asukaspysäköintiä. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu matkakeskuksen alueelle sekä kauppakeskuksien sisäänkäyntien yhteyteen. Osa pyöräpaikoista sijoittuu pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintiselvitys on korttelisuunnitelmaluonnoksen osana. Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma - luonnos Kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelmaluonnos. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Perittävät maksut (MRL 59 ) Hakijat ovat maksaneet 19.9.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista - Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaluonnos: hankkeen viitesuunnitelmat ja pysäköintikaaviot 2012 13 - Kauppakeskuksen laajentamisen vaikutus Siltakadun-Sunantien alueen katuverkon toimivuuteen, Ramboll 15.3.2013 - ESKELI - Espoon keskuksen liikenne ja ympäristösuunnitelma, WSP Finland, 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 32 / 98 Tiedoksi - Hakijat, Kalle Myllymäki. Capman Tuomas Anttila ja Kyösti Kyhälä, HOK- Elanto Heikki Alén, Citycon Oyj - Lausuntopyynnöt, Elisa Oyj Fortum Distribution Oy HSY Vesi Liikennevirasto HSL Helsingin seudun liikenne - Toimialojen kannanotot, Sivistystoimi/ tilat ja alueet Sosiaali- ja terveystoimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tekninen keskus Tonttiyksikkö Ympäristökeskus - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat erikseen pyytäneet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 33 / 98 4693/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 25.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 81 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 99 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 25.9.2013 145 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 Silja Savolainen, puh. (09) 816 24213 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610501 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.6.2012 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Virastokeskus Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista 40218 ja 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavan teknisen korjauksen: - Oheismateriaalin kansilehden otsikko muutetaan kuulumaan: Espoon keskus, asemakaavamuutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501. Keskustelun aikana jäsen Klar teki seuraavan muutosehdotuksen ja esitti että sen perustelut kirjataan pöytäkirjaan:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 34 / 98 Kaupungintalo suojellaan asemakaavalla. Vähintään rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa. Rakennuksen aulatila on myös suojeltava alkuperäisessä asussaan. Perusteluna muutosehdotukselle on: Museovirasto esittää, että joka tapauksessa kaupungintalo ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Ely-keskuksen mukaan kaupungintalolla on kiistattomasti arkkitehtuurista historiallista arvoa. Näin ollen Ely-keskuskaan ei puolla kaupungintalon purkamista. Tällä asialla on laaja kannatus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle 3.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 3.10 pidettävään kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa- asemakaava pienennös Tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella monitoimitorilla. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus kalliopysäköinnin järjestämiseen. Suunnittelualue sijaitsee Espoon Keskuksen kaupunginosassa (40). Noin 6,8 ha kokoiselle suunnittelualueelle sijoittuvat Lagstadin koulukeskus, Espoon kaupungintalo, valtuustotalo sekä osa kaupungin virastokeskuksesta. Alueen rajausta on luonnosvaiheen jälkeen supistettu mm. siten, että Kirkkojärventien eteläpuolinen asema-alue ei ole mukana kaavaehdotuksessa. Asemakaavan muutosaluetta laajemman alueen suunnitteluperiaatteet tuodaan lautakunnan linjattavaksi erillisenä lista-asiana myöhemmin. Tämän asemakaava-alueen ja sitä laajemman alueen taloudellisista toteutusedellytyksistä laaditaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 35 / 98 selvitys siten, että se on käytettävissä asemakaavan muutosehdotuksen seuraavassa lautakuntavaiheessa. Valtuusto päätti 19.4.2010 Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm. että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan myös säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin selvityksiin, saatuun palautteeseen, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen sekä virastokeskuksesta ja kaupungintalosta annettuihin rakennussuojelupäätöksiin vuosilta 2008 ja 2011, joiden mukaan virastokeskusta ja kaupungintaloa ei määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa siis kaupungintalon osalta erilaista vaihtoehtoharkintaa asemakaavan jatkokäsittelyvaiheissa kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 36 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 19.4.2010 Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011 nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.9.2011 ja päivitetty 26.6.2012 ja 31.7.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimisto- ja liiketilaa. Alueen pohjoisosassa on sijaitsevat koulu ja päiväkoti. Suunnittelualueen nykyisten rakennusten kerrosala on yhteensä noin 61 000 kem 2. Asukkaita asemakaavanmuutos alueella ei nykyisin ole. Lähialueen rakennuksissa on toimisto- ja liiketilojen lisäksi myös asuinrakennuksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 37 / 98 Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella aseman välittämässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu 27.6.1996) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja vanhan kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), liikenne- ja paikoitusalueita (LPA, LP-2), rautatiealuetta (LR) sekä tori- ja katualueita. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet 13.6.2012. Väliaikainen kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 27.6.2012 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 13.8. 11.9.2012. Kaavamuutoksen valmisteluaineista järjestettiin tiedotustilaisuus 28.8.2012.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 38 / 98 Nähtävillä olon aikana saatiin 11 mielipidettä ja 9 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta. Aikaisempia päätöksiä Virastokeskuskortteleiden elävöittäminen on koettu Espoon keskuksen kehittämisen kannalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Tämä sisältyi kaupunginhallituksen 3.6.2003 hyväksymiin Espoon keskuksen kehittämistavoitteisiin. 21.3.2007. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti, että kaupungintalon uudistamisperiaatteen ratkaisemiseksi ja keskustakortteleiden kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu (ideakilpailu). 3.9.2007. Kaupunginhallitus linjasi, että kilpailun keskeisenä tavoitteena on saada korkeatasoinen, yleisesti hyväksyttävissä oleva, kehitys- ja toteutuskelpoinen suunnitelma, jossa on ratkaistu sijoituspaikka uudistettavalle kaupungintalolle. Kilpailutöiden pohjalta oli voitava käynnistää kaupungintalon sekä virastokeskuksen uudistamisen tarkempi suunnittelu ja asemakaavoitus. Virastokeskuksesta oli tarkoitus saada kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, identiteetiltään vahva sekä toimiva keskusta-alue. 29.10.2007. Kaupunginhallitus hyväksyi ideakilpailun kilpailuohjelman ja kilpailu pidettiin 3.12.2007-31.3.2008. 11.8.2008. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. 25.8.2008. 550-juhlavaltuustossa merkittiin tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. Voittajiksi valittiin neljä kilpailuehdotusta, joista kolme oli uuden kaupungintalon rakentamisen ja yksi nykyisen kaupungintalon säilyttämisen kannalla. Lisäksi valtuusto kehotti valmistelemaan esitykset jatkosuunnittelun periaatteista päätettäväksi syksyn 2008 aikana. 17.11.2008. Valtuusto päätti Espoon keskuksen ja kaupungintalon jatkosuunnittelun periaatteet. Lisäksi päätettiin järjestää talosuunnittelukilpailu, jossa oli mukana vaihtoehtoina sekä nykyisen kaupungintalon saneeraaminen että kokonaan uuden rakentaminen. 30.3.2009. Kilpailuohjelma valmisteltiin ja kaupunginhallitukselle tehtiin esitys kilpailuohjelman hyväksymiseksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei uutta kilpailua järjestetä. 19.4.2010 Valtuustokäsittely Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista. Kokouksessa valtuusto päätti, että Espoon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 39 / 98 keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. 2 Kaupunginhallitukselle rakennetaan kokoustilat, muuta tarpeellista tilaa ja kaupunginjohtajan sekä hänen esikuntansa työtilat valtuustotaloa laajentamalla. Talon nimi muutetaan kaupungintaloksi. 3 Kannusillanmäellä sijaitseva, vuosina 1933 1971 Espoon kunnan- ja kauppalantalona toiminut, historiallinen rakennus säilyy kulttuuritoimen hallinnassa. 4 Suunnitelmat valtuustotalon laajennuksesta sekä kunnan- ja kauppalantalon tilojen käytöstä musiikkiopistojen yhteisenä opetustilana tuodaan myöhemmin hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. 5 Kaupungintalon tontin kaavoituksessa noudatetaan alueen nykyisiä räystäskorkeuksia. Lisäksi valtuusto päätti kehottaa kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle perusteellisen selvityksen kaupungin eri toimialojen ja tulosyksiköiden hallinnon tilojen järjestämiseksi niin, että niiden tarpeet voidaan nykyistä suoraviivaisemmin koota yhteiseksi joustavaksi, monikäyttömahdollisuuksia huomioivaksi hankkeeksi. Selvityksestä on myös käytävä ilmi omaan taseeseen rakennettavien tilojen, vuokratilojen, elinkaarimallilla toteutettavien tilojen tai jollakin muulla mallilla toteutettavien tilaratkaisujen edut ja haitat lyhyen ja pitkän aikajakson vaihtoehtoina. 15.11.2010 Tilakeskus haki purkulupaa kaupungintalolle 14.3.2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi Espoon keskuksen toimenpideohjelman vuosille 2011 2020. Toimenpideohjelmassa Virastokeskuksen täydennysrakentamisen yhteydessä edellytettiin Lagstadin puistoakselin suunnittelu ja aluepysäköinnin selvittäminen. Virastokeskuksen muutoksen yhteydessä halutaan mahdollistaa alueella uudenlaiset palvelukonseptit. Suojeluesityksistä 6.8.2008 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry esittivät Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyinen ELY-keskus) Espoon kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojelemista uhkaavalta purkamiselta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 40 / 98 3.11.2008 Kaupunginhallitus antoi lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojeluesityksestä. 27.11.2008 Museovirasto antoi Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon tehtyyn suojeluesitykseen. 18.12.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen suojeluesitykseen: Uudenmaan ympäristökeskus ei määrää Espoon kaupungintaloa ja virastokeskusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. 11.6.2010 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry uudistivat suojeluhakemuksensa nykyisen kaupungintalon osalta ja esittivät, että ELY-keskus asettaisi toimenpidekiellon, mikäli kaupunki mahdollisen valtuuston päätöksen jälkeen hakisi purkulupaa rakennuslautakunnalta. 6.6.2011 Kaupunginhallitus vastasi ELY-keskukselle suojeluesityksestä annettuun Museoviraston lausuntoon ja totesi, että kaupungintalon suojelukysymys ratkaistaan Espoon virastokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Samalla on kaupunginhallitus kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään välittömästi asemakaavan muuttamisen. 27.9.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös asiasta Espoon purku-uhan alaisen kaupungintalon suojelu ja toimenpidekiellon asettaminen, mikäli kaupunki mahdollisen valtuuston päätöksen jälkeen hakisi purkulupaa rakennuslautakunnalta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei määrää Espoon kaupungintaloa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupungintalon ja valtuustotalon suojelemisen ja säilyttämisen puolesta on jätetty kaupunkilaisten allekirjoittamia kirjeitä valtuustolle ja kaupunginhallitukselle, joita kaupunginhallitus ja valtuusto ovat käsitelleet. Kaupungintalon ylläpidosta, väliaikaiskäytöstä ja saneerauksesta on jätetty valtuustoaloitteita, joita valtuusto on käsitellyt. Asemakaavan muuttaminen 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen tavoitteet ja lähtökohdat. 27.6.2012 väliaikainen kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 13.8. 11.9.2012. 28.8.2012 Valmisteluaineistosta järjestettiin tiedotustilaisuus valtuustotalossa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 41 / 98 23.11.2012 Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asemakaavan muutoksesta ja kaupungintalon kysymyksestä työneuvottelun ELY-keskuksen, kaupunginmuseon, joka edusti myös Museovirastoa, rakennusvalvonnan, tilakeskuksen ja teknisen keskuksen kanssa. Espoon keskuksen toimitilavisio 2030 15.4.2013 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto ovat käsitelleet kokouksessaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövision laatimista. Päätöksissä todetaan mm., että Espoon keskus säilytetään Espoon kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200 250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutos on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen ja se edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Täydennysrakentaminen aluekeskuksen alueelle lisää yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja ekologista kestävyyttä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta alueen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Tavoitteena on luoda alueelle houkutteleva, turvallinen ja miellyttävä kävely-ympäristö. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja esitetään osa vanhoista virastotaloista purettavaksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan myös ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja tarpeita, mm. julkisen liikenteen toimintaedellytykset, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien vahvistaminen sekä muun virastokeskuksen toiminnallinen ja rakenteellinen uudistuminen pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on jatkaa suunnittelua kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Virastokeskus uusine toimintoineen on tarkoitus liittää entistä luontevammin osaksi kaupunkirakennetta ja toimintoja. Radan eteläpuolella kauppakeskukset laajenevat ja sinne on tulossa lisää asumista. Kirkkojärven virkistysalueita kehitetään palvelemaan alueen asukkaita ja laajempia jokilaakson virkistysyhteyksiä. Virastokeskuksen pohjoisosan kehittäminen on mahdollista haettujen kaavamuutosten

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 42 / 98 puitteissa. Radan varren osoittaminen rakentamiselle on yksi muutoselementti lähitulevaisuudessa. Maankäytön tehostaminen aseman lähellä, ja radan varren vesakoituvien välitilojen hyödyntäminen rakentamiseen ja kaupunkilaisten käyttöön ovat tavoitteena tulevina vuosina. Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista on tekeillä toimitilavisio, joka on yksi kaavaehdotuksen lähtökohdista. Tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 1200 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200 250 henkilölle ja toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungin talo peruskorjataan, huomioidaan siinä rakennuksen ominaispiirteiden säilyminen. Jos rakennus puretaan, voidaan korttelialuetta kehittää monilla eri tavoilla kaupungin toimitila- ja palvelutarpeet sekä virkistysyhteydet huomioiden vapaammista lähtökohdista toiminnallisesti paremmaksi ja viihtyisämmäksi. Tämä mahdollistaa myös lautakunnan 13.6.2012 tekemän päätöksen mukaisen ns. demokratiatalon toteuttamisen. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 6,8 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä 61 200 kem², josta on käytetty 49 331 kem². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 73 500 kem² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e= 1,1. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitettaan 31 400 kem², mikä vastaa noin 630 asukasta (1 as/ 50 kem²). Asuinrakennusoikeuden mitoituksessa on lähdetty siitä, että pysäköintinormilla 1 autopaikka / 100 kem 2 autopaikat saadaan sijoitettua kokonaan kortteleihin. Mikäli tehokkaampaa asuinrakennusoikeutta halutaan tutkia, edellyttää se autopaikkanormin väljentämistä tai autopaikkojen sijoittamista kortteleiden ulkopuolelle joko erillisille pysäköintialueille, -laitoksiin tai kalliopysäköintilaitokseen, jonka toteuttaminen ei ole lyhyellä tähtäimellä sen kalleuden vuoksi realistista. Toimitilojen mitoitusta tarkastellaan Espoon keskuksen toimitilavision pohjalta. Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Alueen yleisilmettä, kaupunkirakennetta ja sosiaalista ympäristöä uudistetaan merkittävästi purkamalla osa vanhoista virastotaloista ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 43 / 98 tuomalla alueelle lisää asumista. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia ja viihtyisyyttä kaikkina vuorokauden aikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on myös selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinkorttelit ovat kaupunkimaisia umpikortteleita, joissa asukkaiden oleskelualueet sijaitsevat suojaisilla sisäpihoilla. Asuinkortteleiden maantasokerroksiin esitetään kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti radanvarteen. Kaupallisia palveluita sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja kaupungintalonaukion varrella. Uusi kaupunkiaukio avautuu asemalle sekä muodostaa osan Lakelanpuistoa ja sen kautta kulkevia yhteyksiä. Arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa 40224 16000 kem 2 Rakennusoikeus korttelissa 40218 12000 kem 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja yleistenrakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Nykyisen virastotalo 1:n ja ruokapalveluiden rakennuksen korttelit sekä näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelialueiden rajat muuttuvat jonkin verran nykyisistä. Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita asukkaille kaupunkimaisen katuympäristön vastapainoksi. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen liiketiloille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus 20 000 kem 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventie eteläreunassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 44 / 98 Yleistenrakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus 10 100 kem 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialuetta julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä valtuuston päätöksen mukaisesti valtuustotalon yhteyteen tai läheisyyteen muodostettava ns. demokratiatalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Se mahdollistaa myös nykyisen kaupungintalon peruskorjaamisen toimistotaloksi. Kaupungin toimitilojen tilavisiota on laadittu siltä pohjalta, että kaupungintalon toimistotiloihin varataan toimitiloja noin 200 250 henkilölle. Lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan sekä näyttely- ja yhteistiloihin. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus 12 000 kem 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole asemakaavassa esitetty merkittäviä muutoksia. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään säilytettäväksi ja rakennusaloja on tarkistettu. Koulun pääsisäänkäynnin alueella korttelialue pienenee, jotta koulun huoltoliikenne voidaan järjestää viereisen autopaikkojen alueen puitteissa. Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä maanalaisiin tiloihin ja korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Uudistettava yleinen leikkipaikka sijoittuu lähes nykyiselle paikalleen, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Maanalainen pysäköintilaitos sijoittuu osittain puiston puolelle. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi -suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1 -kaistaiseksi. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 45 / 98 Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen sekä Kirkkojärventien pohjoisreunalle lähelle uutta aukiota. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke, jossa pyörä- ja jalankululiikenne on erotettu toisistaan puurivillä. Jatkossa myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä. Pysäköinti Paikoitusnormina on käytetty - 1 ap/100 k-m² asumiskerrosalaa - 1 ap/200 k-m² palveluiden kerrosalaa - 1 ap/75 k-m² toimistokerrosalaa - 1 ap/50 k-m² liiketilojen kerrosalaa Autopaikkoja tarvitaan yhteensä 765. Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin ja osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Liityntäpysäköintipaikkoja lisättiin sekä pyöräilijöille että autoilijoille. Kirkkojärventiellä (1+1 kaistaa) paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja HSL:n kanssa. HLJ 2011 -suunnitelmassa kaupunkirata Leppävaara-Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella (2011-2020) aloitettavia infrastruktuurin kehittämishankkeita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 46 / 98 Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila hyödynnetään viherkaistana sekä minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Suojelu Kaupungin tavoitteisiin kuuluu ympäristön vaaliminen ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Kaupungintalon suojelukysymys on ollut aktiivisesti esillä virastokeskuksen kehittämisen yhteydessä. Kaupungintalon kohtalosta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suosituksien huomioimisesta päätettiin. Samoihin aikoihin tehtiin esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Valtuusto on vuonna 2010 tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esittänyt kantansa rakennuksen suojelusta. Rakennusta ei myöskään määritelty rakennussuojelulain mukaiseksi suojelukohteeksi esityksistä huolimatta. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joka purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin selvityksiin, saatuun palautteeseen, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen, virastokeskuksesta ja kaupungintalosta annettuihin rakennussuojelupäätöksiin vuosilta 2008 ja 2011, joiden mukaan virastokeskusta ja kaupungintaloa ei määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr-2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä oleva kaavaratkaisua, kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys. Selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistui Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot - selvitys. Selvityksen mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 47 / 98 Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia ja mahdollisuuksia virastokeskuksen kehittämisessä. Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys ja selvitys kaupungintalon kulttuurihistoriallisista, arkkitehtonisista ja kaupunkikuvallisista arvoista (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty. Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotuksen tarkistuksen tueksi laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys ja pysäköintitarkasteluja. Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Koko virastokeskuksen pysäköintiselvitys on tekeillä. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille 2011 2020.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 48 / 98 Perittävät maksut Hakija on maksanut 28.8.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 12.4.2013. - Virastokeskus - Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin ja tämän vaikutuksesta pysäköintiin, Avanto Arkkitehdit Oy, 25.3.2013 - Espoon keskuksen liikenne- ja ympäristösuunnitelma, WSP Finland Oy, 26.9.2012 - Espoon kaupungintalo, Rakennushistorian selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 16.2.2012 - Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011 2020, Espoon kaupunki, Torsti Hokkanen, 27.2.2011 - Espoon kaupungintalon ja Omnian Lakelankadun kiinteistöjen kalliopysäköintitilat, väestönsuojatilat, jätehuoltotilat sekä atk- ja puhelinkeskustilat, esisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, Kalliosuunnittelu Oy, 29.6.2007 - Espoon kaupungintalon purkukustannuslaskelmat, ISS Proko Oy 3.11.2008 ja Pöyry Building Services Oy 20.10.2008 - Espoon Keskus, yleissuunnittelu Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun jälkeen, Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik Architects, 19.12.2008 - Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu, arvostelupöytäkirja, Espoon kaupunki, 11.6.2008 - Connexion, draft proposal, Link Signatur and Moller & Gronborg, 12/2008 - Espoon virastokeskuksen kehittäminen, Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy, 13.1.2009 - Espoon vanha keskus 2003, Metamorfoosin tarina, Reijo Jallinoja Arkkitehti Oy, 2008 - Espoon keskustakorttelit ja kaupungintalo, vaihtoehtotarkastelut, Arkkitehdit Soini Stenback Takkinen Oy, 28.1.2010 - Espoon kaupungintalon perusparannus, hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, 20.9.2006 - Espoon uusi keskus 2003, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon keskuksen kehittämisohjelma, ote kaupunginhallituksen päätöspöytäkirjasta 8, 3.6.2003 - KSL:n käsittelyvaihe 13.6.2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 49 / 98 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 61 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 50 / 98 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 81 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 51 / 98 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 99 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 13.6.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 52 / 98 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 3 ( 97) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohdan 1.1 loppuun lisätään: Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - päätöskohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - lisätään uusi päätöskohta 1.2a, joka kuuluu: Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei-ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - lisätään uusi päätöskohta 1.2b, joka kuuluu: Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - muutetaan päätöskohta 1.5 kuulumaan: Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huoltoyms. pysäköinti. Varapuheenjohtaja ehdotti, että valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Fredrik Lindberg. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen ja varapuheenjohtajan tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 53 / 98 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. 1.2 Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. 1.4 Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. 1.5 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.6 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 54 / 98 1.7 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, Tonttiyksikkö - Lausuntopyynnöt ja toimialojen kannanotot, Sivistystoimi/ Esikunta/ Kaupunginmuseo Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Palveluliiketoimen toimiala/ Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosliikelaitos Tekninen ja ympäristötoimi/ Tekninen keskus/ Tonttiyksikkö Ympäristökeskus Elisa Oyj Ely Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fortum Distribution Oy Fortum Power and Heat Oy HSY Vesi Liikennevirasto HSL Helsingin seudun liikenne Museovirasto - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet vastineet mielipiteiden jättäneille

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 55 / 98 3430/10.02.03/2013 146 Espoonlahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), Espoonlahden keskus II, alue 410702 Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. (09) 816 24420 Juhani Lehikoinen, puh. (09) 816 24211 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410702. 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit 34339 34342, osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Muodostuu uudet korttelit 34339 ja 34340. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 56 / 98 Liite Oheismateriaali Selostus 5 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavakartta - Kaavamääräykset - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on muuttaa nykyinen Y-kortteli (koulu ja päiväkoti) Espoonlahden keskustaa tehokkaasti tiivistäväksi asuinkortteliksi, joka sijoittuu tulevan metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan välittömään läheisyyteen. Nykyistä puistoa laajennetaan osaksi laajempaa Espoonlahden keskusta alueen puisto- ja virkistysreittikokonaisuutta. Asemakaavaratkaisun tavoitteena on luoda korkeatasoista urbaania kaupunki-ympäristöä, puistomaisia, turvallisia ja houkuttelevia kevyen liikenteen yhteyksiä sekä liikennemelulta suojattuja piha- ja puistoympäristöjä. Asuinrakennukset muodostuvat pääkaduille muurimaisina, kerrosluvun vaihdellessa 5-8 välillä. Korttelin sisäosissa on matalampia pienkerros- ja rivitaloja. Alueen läpäisevät puistoalueet ja niiden yhteydessä oleva kevyen liikenteen reitistö kytkeytyy osaksi laajempaa virkistys- ja ulkoilureittien kokonaisuutta. Asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty n. 72 500 k-m 2 asuinrakentamista sekä 1000 liike-, asukas- ja palvelutiloja. Asuinrakentamiseen sisältyy myös kaupungin Elä ja asuseniorikeskus (n. 12 850 k-m 2 ). Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59, alueen (n. 6,2 ha) kokonaistehokkuudeksi muodostuessa n. e=1,18. Alueen laskennallinen asukasmäärä on 1570 asukasta. Alueen kaikki asukaspysäköinti ja vieraspaikat on sijoitettu pihakannen alaisiin tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 57 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus II - Esbovikens Centrum II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6471, käsittää korttelit 34341 34342 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410703. Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2006 2007. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupunki. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 23.2.2009 ja tarkistettu 18.5.2009. Se on osallisten käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa koko kaavaprosessin ajan. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden Keskuksessa, kauppakeskus Lippulaivan, tulevan metroaseman ja Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Alueen länsi-osassa on vanhan Mårtensbron koulun sekä päiväkoti. Koulun pihalla maasto kohoaa pieneksi kukkulaksi. Koulu siirtyi uudelle paikalleen Rehtorinkujalle keväällä 2012. Alueen itäosa ja sen matalin kohta Tähystäjänkadun pohjoispuolella on vanhaa viljelypalstaaluetta. Etelässä alue liittyy osaksi Ulappatorin, Espoonlahdenkadun sekä Lippulaivan ympäristöön. Alueen maanomistajana on Espoon kaupunki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 58 / 98 Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueen itäreunaan on merkitty lisäksi virkistys ja kevyenliikenteen yhteystarve. Asemakaavan muutos käsittää voimassa olevat seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus II (410700), joka on tullut lainvoimaiseksi 23.12.1991. Asemakaava sisältää puistoa ja yleistenrakennuksen korttelialueet. Espoonlahden keskus II, muutos (410800), joka on tullut lainvoimaiseksi 11.9.1998. Asemakaava sisältää erityisaluetta. Espoonlahden keskus, muutos (410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 19.9.2007. Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus IV, muutos (412400), joka on tullut lainvoimaiseksi 23.11.2000. Asemakaava sisältää virkistysaluetta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 18.5.2009 asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.6-30.6.2009 ja siihen liittyvä asukastilaisuus järjestettiin 9.6.2009. Tilaisuudessa oli kaupungin edustajien lisäksi 11 osallista. Nähtävilläoloaikana asiasta jätettiin 1 kirjallinen mielipide, jossa vastustettiin alueen kaavoittamista työpaikkojen sijasta asumiskäyttöön. Sivistystoimelta tuli kannanotto, jossa heillä ei ollut asiaan huomauttamista. Asemakaavan muutos Asemakaavaehdotuksessa tehokas rakentaminen vastaa yleiskaavallisia tavoitteita Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi vahvana aluekeskuksena. Rakentamisen volyymi on mitoitettu siten, että se tehokkuudestaan huolimatta liittyy mahdollisimman luontevasti osaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 59 / 98 olevaa kaupunkirakennetta, muodostuen kuitenkin omaleimaisena ja alueen identiteettiä vahvistavana uutena kerrostumana. Suunnitelmassa on esitetty alueelle yhteensä noin 72 500 k-m 2 asuntojen rakentamista varten, mihin sisältyy n. 12 850 kokoinen Elä- ja Asupalveluasumisen ja palveluiden hanke. Lisäksi kaava mahdollistaa liike- ja palvelurakentamista n. 1000 k-m 2. Alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 1570 (1as/45 as-k-m 2 ). Asemakaavan valmisteluaineiston jälkeen kerrosalaa on nostettu n. 18 000 k-m 2 palveluasumisen kerrosalatavoitteiden tarkennuttua ja koska päiväkotitontti on muutettu asumiselle. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,17 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosala on n. 72 500 k-m 2 ja kokonaisaluetehokkuus ea=1,18. Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59. - asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): 58 650 k-m 2 - kortteli AK 34339: 10 400 k-m 2, ek=2,59 - kortteli AK 34340: 21 400 k-m 2, ek=1,70 - kortteli AK 34341: 26 850 k-m 2, ek=2,45 - sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen 12 850 k-m 2, ek=2,13 - liike-, palvelu- ja toimistotiloja (korttelissa 34341):1000 k-m 2 Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakennuksiin saa rakentaa väestönsuoja-, yhteis-, varasto-, kerho-, teknisiä sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja 10 % kaavan mukaisesta kerrosalasta, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja (lisärakennusoikeus). Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: AK- korttelialueella: 1ap/ 100 k m 2, kuitenkin väh. 0,8 ap/asunto YSA- korttelialueella: 1ap/ 150 k m 2 Liike-, toimisto- ja palvelutiloille (m/m) 1ap/ 70 k m 2 Lisäksi alueelle on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintimäärästä. Pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa annettujen rakennusoikeuksien lisäksi. Asuinrakennusten yhteistiloille mahdollistettua lisärakennusoikeutta ei lasketa autopaikkatarpeisiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 60 / 98 Yleiskuvaus Asemakaavaehdotus sisältää neljä korttelia (34339 34342), jotka muodostavat kaksi suurkorttelia joiden keskeltä kulkee puisto sekä virkistysyhteys osana laajempaa Espoonlahden ns. rannalta rannalle - virkistysreittikokonaisuutta. Tehokkain, 5-8- kerroksinen yhteen kytketty rakentaminen on sijoitettu kortteleiden ulkoreunoille, jossa ne muodostavat tehokkaan melumuurin erityisesti Länsiväylän liikennemelua vastaan. Puiston puoleisilla reunoilla on nauha 2-3-kerroksisia pientalomaisia asuinrakennuksia. Tehokkaimman rakentamisen sijoittaminen katujen varsille mahdollistaa kortteleiden keskelle syntyvän laajemman avoimen puistoalueen muodostumisen sekä siihen liittyvät selkeästi hahmotettavat ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet. Pieniä korttelipiha-alueita on kompensoitu edellyttämällä kansipihojen lisäksi osalle matalampia rakennusaloja myös kattopihoja asukkaiden yhteiskäyttöön. Ulappa- ja Kongsberginpuistot ovat osa korttelipihojen maisemallista kokonaisuutta rakennusmassojen välistä avautuvin näköaloin ja kulkuyhteyksin. Kaupunkikuva Tärkeimpänä kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda hyvin näkyvä, tunnistettava ja kiinnostava asuntokorttelikokonaisuus, joka vahvistaa positiivisesti paikan henkeä ja paikallista identiteettiä tärkeällä paikalla Espoonlahden keskustassa. Suunnitelmassa uusi rakentamisen kerrostuma on perussävyltään tumma, joka rytmittyy julkisivujen tehostevärialueista ja lämpimän sävyisistä puupinnoista. Korttelipihojen ja puiston puolella rakennukset ovat porrastettuja 2-3-kerroksisia ja julkisivumateriaaleina on pääasiassa puu. Kortteleita reunustavat korkeammat rakennusmassojen pääasiallisena julkisivumateriaalina on tumma harmaasävyinen tiili, jolle vastakohtana toimivat ns. leikattujen ulkopintojen rapatut, reippaasti väritetyt pinnat. Muodostuvat rakennuksen sisäiset kattopinnat, kuten sisään vedettyjen parvekkeiden katot, tulee käsitellä puuverhoiluin. Kaupunkikuvallisia yksityiskohtia tarkennetaan jatkossa Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa. Liikenne ja pysäköinti Alueen kaikki asukaspysäköinti on sijoitettu maan- tai pihakannen alaisiin laitoksiin sekä maanpäälliseen pysäköintilaitokseen (LPA). Ratkaisu on perusteltu alueen sijaitessa aivan Espoonlahden ydinkeskustassa tulevan metroaseman tuntumassa ja rakentamistehokkuuden vuoksi maanpäällinen tila tarvitaan mahdollisimman laajasti pihatoiminnoille ja oleskelulle ja asukkaiden virkistykseen. Koska asemakaavan toteutuminen tapahtuu todennäköisesti pidemmällä aikavälillä ja tonttikohtaisesti eri aikatauluissa (korttelit 34339 ja 34342 mahdollisesti vasta v. 2020 jälkeen), antaa asemakaava mahdollisuuden toteuttaa vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja ja korttelikohtaisia yhteisjärjestelyitä. Ajoliittymät asuinkortteleihin on tarkasti sovitettu laadittujen katusuunnitelmien pohjalta. Läntisen kortteliin 34341 ajoliittymät ovat korttelikohtaisia ja ajo tapahtuu Espoonlahdenkadun ja Maakravunkujan risteyksestä sekä Märssykorinaukiolta. Pysäköinti on sijoitettu pihakannen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 61 / 98 alle kahteen tasoon. Korttelin 34340 ajoyhteydet voivat olla AHkorttelialueen kautta myös tonttikohtaiset. Pysäköinti on sijoitettu LPAkorttelialueelle, mihin voidaan sijoittaa myös muiden kortteleiden autopaikkoja. Ulappakadun itäpuolella, korttelin 34339 ajoliittymä on Ulappakadulla. Osa autopaikoista sijaitsee tontilla pihakannen alla ja osa em. LPApysäköintilaitoksessa. Korttelin 34342 ajoliittymä on Tähystäjänkadulla ja autopaikat pihakannen alla. Muut suunnitelmat asemakaavassa Ulappakadun ja Kongsberginpuiston kevyenliikenteen raitin linjaus noudattelee v. 2012 laadittujen katu-, hulevesi- ja tulvareittisuunnitelmien sisältöä Kongsbergin puistoon on osoitettu suunnitelman mukainen hulevesiallas. Tehostettu rakentaminen lisää tiiviitä vettä läpäisemättömiä pintoja suhteessa valmisteluaineistoon. Suunnitelmat Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu alustava pohjaveden hallintaselvitys ja siihen liittyvä hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 2013), joiden suosituksia on sisällytetty asemakaavaan määräyksin ja suunnitteluratkaisuin. Suunnittelutyötä on tehty alkuvaiheessa yhdessä Avanto Arkkitehdit Oy:n kanssa ja tehdyn Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (Luonnos, 23.2.2013) esitetyt periaatteelliset ratkaisut ovat olleet kaavoituksen pohjalla. Suunnitelman sisältöä tullaan päivittämään ja tarkentamaan ehdotusvaiheessa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esittelyaineisto - Asemakaavan muutosehdotus, piir.nro 6471, päivätty 18.5.2009, muutettu 16.9.2013, pienennös - Kaavamääräykset, piir.nro 6471, päivätty 18.5.2009, muutettu 16.9.2013, pienennös - Asemakaavaehdotuksen havainnekuva, piir.nro 6813, päivätty 16.9.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 62 / 98 Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta määräyksineen - Asemakaavaselostus liitteineen - Havainnekuva - Lähiympäristö ja korttelisuunnitelma LUONNOS 23.2.2013 (Avanto Arkkitehdit) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 63 / 98 4035/00.01.02/2013 147 Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskustan kehittämisen periaatteita Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. (09) 816 24420 Juhani Lehikoinen, puh. (09) 816 24211 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoonlahden keskustan kaava-alueiden suunnittelussa (Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703) otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet: 1 Asumista lisätään ja maankäyttöä tehostetaan huomattavasti nykyisestä. Kaiken uuden rakentamisen tulee luoda vireillä olevissa ja vireille tulevissa asemakaavoissa alueelle uutta ja omaleimaista ajallista kerrostumaa, Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä huomioiden ja säilyttäen. 2 Metron ja bussiterminaalin vaihtoyhteyden sekä metron sisäänkäyntien sijoittelussa kiinnitetään erityistä huomioita niiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Kauppakeskus Lippulaivan suunnittelua tulee viedään yhdessä hankkeen, Länsimetron suunnittelijoiden, kaupungin tilakeskuksen, tonttiyksikön sekä sivistystoimen kanssa eri osapuolien tavoitteita yhteen sovittaen. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen toteutetaan metroaseman toimintoja, bussiterminaali sekä aluekirjasto ja kulttuuritilat. 3 Puistoja ja viheryhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana laajempaa Espoonlahden viher- ja virkistysaluereitistöä. Puisto-, raitti- ja torialueiden kehittämisessä hyödynnetään ja säilytetään Espoonlahden ominaispiirteitä sekä paikallisesti arvokkaita näkymiä. 4 Alueen pyöräilyn laatureittiä parannetaan, osana pidempää pääyhteyttä. Metroaseman sisäänkäyntien yhteyteen tulee liityntäpysäköintipaikkoja sekä moottoriajoneuvoille että polkupyörille. Polkupyöräpysäköintiä järjestetään metroaseman kaikille saapumissuunnille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 64 / 98 Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Selostus Espoonlahden keskuksen kehittämisen kannalta kaksi keskeisintä asemakaavan muutosta ovat: Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703, joista ensimmäinen koskee entisen Mårtensbron koulun paikalle tulevia asuinkortteleita sekä jälkimmäinen kauppakeskus Lippulaivan laajennusta. Ne on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.6. ja 4.9.2013. Espoonlahden keskuksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluvat myös ns. Yrityspuiston alue ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välillä oleva alue, joista on tarkoitus laatia myöhemmin tarkempia maankäytön kehittämistarkasteluja. Em. alueista on laadittu alustava maankäytön kehittämisselvitys (Avanto Arkkitehdit, 2013). Entisen Mårtensbron koulun paikalle kaavoitettaviin asuinkortteleihin esitetään asuinrakentamista noin 71 000 k-m2 ja se sisältää kaupungin oman varauksen Elä- ja Asu-palvelutalokonseptin toteutukselle. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää aluekeskusta kiertävää ns. rannalta rannalle kevyenliikenteen virkistysyhteyttä sekä uudistaa kaupunkikuvaa luomalla omaleimaista ja nykyisestä rakenteesta erottuvaa uutta historiallista kerrostumaa alueelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos antoi 3.6.2013 suunnitteluvarauksen Citycon Oyj:lle 30.11.2013 asti nykyisen Lippulaivan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelemiseksi. Asemakaavan valmisteluaineistossa esitetään kerrosalan kaupallisen kerrosalan lisäykseksi noin 29 000 k-m 2, jolloin kaupallisten tilojen kokonaismäärä kasvaa noin 51 000 k-m 2 :iin. Lippulaivan laajennuksen yhteyteen sisältyy kaupungin varaukset metron liityntäbussien sisäterminaalille sekä kirjasto- ja kulttuuritiloille. Lisäksi kaavassa esitetään asumista noin 15 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 65 / 98 Alueen likimääräinen sijainti Espoon karttapohjalla esitettynä Espoonlahden keskuksen kehittämisen kannalta kaksi keskeistä asemakaavan muutosta ovat: Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703, joista ensimmäinen koskee entisen Mårtensbron koulun paikalle tulevia asuinkortteleita sekä jälkimmäinen kauppakeskus Lippulaivan laajennusta. Ne on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.6. ja 4.9.2013. Espoonlahden keskuksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluvat myös ns. Yrityspuiston alue ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välillä oleva alue, joista on tarkoitus laatia myöhemmin tarkempia maankäytön kehittämistarkasteluja. Em. alueista on laadittu alustava maankäytön kehittämisselvitys (Avanto Arkkitehdit, 2013). Entisen Mårtensbron koulun paikalle kaavoitettaviin asuinkortteleihin esitetään asuinrakentamista noin 71 000 k-m 2 ja se sisältää kaupungin oman varauksen Elä- ja Asu-palvelutalokonseptin toteutukselle, jonka rakennusoikeusvaraus on noin 13 000 k-m 2. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää aluekeskusta kiertävää ns. rannalta rannalle kevyenliikenteen virkistysyhteyttä sekä uudistaa kaupunkikuvaa luomalla omaleimaista ja nykyisestä rakenteesta erottuvaa uutta historiallista kerrostumaa alueelle. Espoonlahden keskus on Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen (Entrecon, 2011) rakennemallissa esitetty kaupunkikeskuksena. Espoonlahden suuralueelle on osoitettu laskennallisesti hyvin suurta kasvua kaupalliselle tilantarpeelle vuoteen 2030 mennessä. Länsimetron jatkealueen kaupallisessa tarkastelussa (Ramboll 2012) on Espoonlahden keskustatoimintojen alueelle esitetty noin 10 000 päivittäistavara- ja noin 60 000 k-m 2 muuta keskustaerikoistavaran kauppaa vuonna 2030.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 66 / 98 Lippulaivan laajennuksessa esitetty kaupallinen ja palveluiden kerrosala tukee em. selvitysten laskennallista tarvetta. Lippulaivan laajennuksen asemakaavan valmisteluaineistossa esitetään kerrosalan kaupallisen kerrosalan lisäykseksi noin 29 000 k-m 2, jolloin kaupallisten tilojen kokonaismäärä kasvaa noin 51 000 k-m 2 :iin. Lippulaivaan sisältyy osaksi myös kaupungin varaukset metron liityntäbussien sisäterminaalille sekä kirjasto- ja kulttuuritiloille. Lisäksi kaavassa esitetään asumista noin 15 000 k-m 2. Kaavan muutoksilla mahdollistetaan nykyistä paremmat julkiset ja kaupalliset palvelut aluekeskuksessa sekä tuntuva asukasmäärän lisääminen tulevan metroaseman ja bussiterminaalin välittömässä läheisyydessä. Tämä vastaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka koskevat Helsingin seudulla raidejoukkoliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Alueen työpaikkaomavaraisuuden lisäämistä tarkastellaan myöhemmissä asemakaavahankkeissa, liittyen ns. Yrityspuiston ja Länsiväylän eteläpuolisen alueen kehittämiseen. Espoonlahden keskustan kehittämisen eteenpäin viemiseksi on tarkoituksen mukaista linjata keskeisiä ja tärkeitä jatkosuunnitteluperiaatteita kaavoituksen suuntaviivoiksi. Tavoitteita ja linjauksia Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi Asemakaavan muutoksilla luodaan edellytykset: - Espoonlahden keskusta-alueen keskustan kaupunkikuvan parantamiselle omaleimaisella ja korkeatasoisella uudisrakentamisella, luoden uutta ajallista kerrostumaa osana kehittyviä keskustakortteleita. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröiviin virkistysalueisiin vahvistetaan. - työpaikkojen sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden lisäämiseksi Espoonlahden aluekeskuksessa. - uusien asuntojen rakentamiseksi Espoonlahden keskustaan, monipuolisten palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. - toteuttaa toimivat joukkoliikenteen ja kulttuuritoiminnan tilat kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen. - rakentamisen riittävän joustavalle toteutukselle, huomioimalla kaavan mahdollinen pitkä toteutumisaika ja jättämällä riittävästi mahdollisuuksia pysäköinnin järjestämisen osalta. - kokonaisvaltaisesti toimivan liikenteen järjestämiseksi. Lisäksi kaava- ja myöhemmän rakennussuunnittelun tavoitteina on vahvistaa alueen identiteettiä ja ominaispiirteitä mm. lähiympäristön käsittelyperiaatteissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 67 / 98 Yleiset tavoitteet: Vireillä olevia asemakaavoja sekä jatkossa vireille tulevia Espoonlahden keskustan kehittämiseen liittyviä asemakaavahankkeita tullaan tutkimaan Espoonlahden keskuksen maankäytön kehittämisselvityksen pohjalta (Avanto Arkkitehdit, 2013). Kaavoituksessa huomioidaan Länsimetro Oy:n suunnitteluttaman metroaseman ja liityntäbussiterminaalin suunnittelutavoitteet sekä kaupungin sivistystoimen tarveselvitykseen kirjatut tavoitteet ja päätökset kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen tulevien kirjasto- ja kulttuuritilojen laajuudesta ja sisällöstä. Asuminen Asuntotuotantoa lisätään ja maankäyttöä tehostetaan huomattavasti nykyisestä. Kaiken uuden rakentamisen tulee nyt vireillä olevissa ja tulevaisuudessa vireille tulevissa asemakaavahankkeissa luoda alueelle uutta ja omaleimaista ajallista kerrostumaa, Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä huomioiden ja mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Asuntorakentamisen tulee olla laadukasta, asuntotyypeiltään vaihtelevaa ja sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolista. Virkistysalueet ja reitit Espoonlahden keskuksen puisto- ja viheryhteyksiä kehitetään ja parannetaan, osana laajempaa Espoonlahden virkistysaluereitistöä. Alueelta on hyvät yhteydet laajempiin virkistysaluekokonaisuuksiin, kuten Sammalvuoreen ja merenrantaan sekä Espoonlahden urheilupuistoon. Kauppakeskus Lippulaivan ja tulevan metroaseman suunnittelun yhteydessä tulee erityishuomiota kiinnittää Lippulaivan lounaispuolella sijaitsevan paikallisen Espoonlahdenreitti-raitin laadukkuuteen, toimivuuteen, viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen ja sen liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja maisemaan tulee olla luontevaa ja raittia tulee kehittää samoilla perusperiaatteilla kuin se on toteutettu. Erityisesti kirkon ympäristön suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa alueen sisäisten tärkeiden näkymien säilyminen ja kulkuyhteyksien säilyminen. Espoonlahdenreittiin liittyvien aukiotilojen tulee olla aktiivisia, houkuttelevia ja korkealuokkaisia kaupunkiaukioita. Puisto- ja torialueiden kehittämisessä tulee hyödyntää ja säilyttää Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä ja puustoa mahdollisuuksien mukaan. Joukkoliikenne, metroasema ja liityntäbussiterminaali Espoonlahden joukkoliikenne tukeutuu Länsimetron jatkeeseen, jossa metroasema sijaitsee aivan alueen ytimessä. Rakennukseen sijoitettu liityntäbussiterminaali takaa nopean, turvallisen ja matkustajaystävällisen vaihtoyhteyden metron ja bussin välillä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 68 / 98 Metron ja bussiterminaalin vaihtoyhteyden sekä metron sisäänkäyntien sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita niiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Joukkoliikennesuunnittelua viedään eteenpäin yhdessä Lippulaivan hankkeen ja Länsimetron suunnittelijoiden sekä kaupungin kesken. Kauppakeskus Lippulaiva Kauppakeskus Lippulaivan laajennuksessa tulee mahdollistaa metroaseman ja liityntäbussiterminaalin liittyminen osaksi kokonaisuutta, vaikka hankkeiden aikataulut eivät kulkisi samassa tahdissa. Tarvittaessa Lippulaivaan tulee jättää varauksia metroaseman pysty-yhteyksien ja asemaan liittyvien kulkureittien myöhemmälle toteutukselle. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tulee voida toimia kauppakeskuksesta erillään mutta niiden tulee myös liittyä kauppakeskukseen siten, että kulku tilojen välillä tapahtuu sisätiloissa. Kirjasto ja kulttuuritilat Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavassa tulee osoittaa sivistystoimen tarveselvityksen mukainen kerrosala julkiselle kulttuuritoiminnalle (Espoonlahden aluekirjasto). Suunnittelua tehdään yhteistyössä Lippulaivan hankkeen, kaupungin tilakeskuksen, tonttiyksikön sekä sivistystoimen kanssa eri osapuolien tavoitteita yhteen sovittaen. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne Espoonlahdenkadun pohjois-/koillislaidoilla sijaitsee pyöräilyn laatureitti osana pidempää pääyhteyttä. Pitkämatkaista alueen ohittavaa polkupyöräliikennettä palvelee myös Kivenlahdentien varren pyörätie, joka mm. alittaa Ulappakadun. Myös muihin ilmansuuntiin on hyvät pyörätiet. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet joka suunnalta ja kaikilla kulkuvälineillä. Liityntäterminaalin yhteyteen tulee liityntäpysäköintipaikkoja sekä moottoriajoneuvoille että polkupyörille. Polkupyöräpysäköintiä järjestetään metroaseman kaikille saapumissuunnille. Ajoneuvoliikenne Alueen liikenne mallinnetaan, jotta liikennevirrat pystytään ohjaamaan mahdollisimman tarkoituksen mukaisesti. Liityntäterminaalin bussiliikennettä sekä kauppakeskukseen suuntautuvaa liikennettä ohjataan tarpeen mukaan ajoliittymien sijoittelulla, liikenteen ohjauksen keinoin sekä katuverkolla että pysäköintilaitoksen sisällä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 69 / 98 Tiedoksi Kaavoitustilanne: Espoonlahden keskus II, alue 410702 - asuinkorttelit, Mårtensbron koulun kortteli - valmisteluaineisto nähtävillä ja asukastilaisuus 1.-30.6.2009 - asemakaavaehdotuksen valmistelu, suuntaviivat Avanto Arkkitehdit Oy:n kanssa - asemakaavaehdotuksen info kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6. ja 4.9.2013 Tavoiteaikataulu: - asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa (nähtäville MRA 27 mukaisesti) 25.9.2013 - asemakaavan hyväksyminen kaupunkisuunnittelulautakunnassa (Valtuustoasia) joulukuu 2013 Espoonlahden keskus II, alue 410703 - kauppakeskus Lippulaiva - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - kaavamuutoshakemus jätetty - asemakaavaehdotuksen info kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2012 sekä 13.6. ja 4.9.2013 Terminaalivaihtoehtoja ja liikenteellisiä vaihtoehtoja tarkasteltiin syksyllä 2012. Kesäkuusta 2013 lähtien Lippulaivan suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Länsimetron suunnittelukonsulttien kanssa (ALA Arkkitehdit). Liikennejärjestelyitä ja liikenteen toimivuutta on tutkittu tarkemmin suunnittelun edetessä (Ramboll, 2013) Tavoiteaikataulu: - valmisteluaineisto nähtävillä syys-lokakuu 2013 - asemakaavaehdotus alkuvuosi 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 70 / 98 5184/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 71 24.4.2013 148 Laaksolahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Jupperi I, muutos, alue 140813 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) 816 24161 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Kannanotto ja muistutukset on annettu Jupperi I, muutoksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 140813. 2 hyväksyy 8.10.2012 päivätyn ja 15.4.2013 muutetun Jupperi I, muutos Jupper I, ändring, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6744, joka käsittää osan korttelia 60059 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue 140813. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1 413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 7 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2013 Sivu 71 / 98 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa edellytykset Pitkäjärven VPK:n toiminnan säilymiselle alueella. Kaavamuutoksella muutetaan alueen käyttötarkoitus yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi sekä nostetaan rakennusoikeus vastaamaan tehokkuutta e=0.30. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Jupperi I, muutos - Jupper I, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6744, käsittää osan korttelia 60059 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue 140813. Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 60059/54 omistaja, Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta ry. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 16.9.2011. Pitkäjärven VPK:n nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja toimisto-, koulutus- ja kokoontumistiloille sekä kaluston säilytystiloille on välitöntä tarvetta. Tällä hetkellä osa kuljetus-, sammutus- ja esittelykalustosta (museoauto) on vailla hallisäilytystilaa. Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 8.8.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.