Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM2011-00693 EOS Rajala Arto(TEM) 22.12.2011 JULKINEN Suuri valiokunta Viite Asia Komission suositus neuvostolle 29.11.2011 valtuuttaa komissio neuvottelemaan Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation, Valko-Venäjän tasavallan sekä Euroopan unionin välillä U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/1968 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission suosituksesta neuvostolle 29.11.2011 valtuuttaa komissio neuvottelemaan Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation, Valko-Venäjän tasavallan sekä Euroopan unionin välillä. Esa Härmälä Osastopäällikkö Ylijohtaja Arto Rajala Hallitusneuvos
LIITTEET Perusmuistio 22.12.2011, TEM 2011-00688 2(3)
3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energiahuolto, Latvia, Liettua, sähkö, sähkön sisämarkkinat, Valko-Venäjä, Viro, Venäjä TEM, UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2011-00688 EOS Rajala Arto(TEM) 22.12.2011 JULKINEN Asia Komission suositus neuvostolle 29.11.2011 valtuuttaa komissio neuvottelemaan Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation, Valko-Venäjän tasavallan sekä Euroopan unionin välillä Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/1968 U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio on pyytänyt 29.11.2011 neuvostolta valtuuksia aloittaa neuvottelut Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation, Valko- Venäjän tasavallan sekä Euroopan unionin välillä. Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevan sopimuksen tekeminen naapureina olevien kolmansien maiden kanssa liittyy Baltian maiden energiamarkkinoiden kehittämissuunnitelmaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP) sekä EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoon Virossa, Latviassa ja Liettuassa. SEC(2011) 1425 final RESTREINT UE EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Komissio on esittänyt neuvoston päätöksen oikeusperustaksi SEUT-sopimusta ja erityisesti sen 218(3) artiklaa. 218(3) artiklan mukaan komissio voi esittää suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut ja nimetään unionin neuvottelija. Saman artiklan mukaan neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, vahvistaa neuvotteluohjeet, antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen ja tekee sopimukset. Neuvosto voi nimetä komitean, jota neuvottelijan on kuultava neuvotteluiden ajan. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä koko menettelyn ajan. Ennen sopimuksen hyväksymistä neuvoston on kuultava Euroopan parlamenttia.
Komission suosituksessa esitettyä oikeusperustaa voidaan pitää SEUT-sopimuksen mukaisena. Vastaavaa menettelyä on sovellettu mm. Trans-Kaspian kaasuputkea koskevaan sopimukseen tähtäävässä neuvottelumandaatissa. 2(4) Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: Työ- ja elinkeinoministeriö, Arto Rajala, p. 010 6064828 Baltian maiden sähköverkkojen käytön ja niiden kolmansien maiden kanssa käymän sähkökaupan tilanne huomioon ottaen Suomi pitää perusteltuna, että neuvottelut Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevasta uudesta sopimuksesta Venäjän ja Valko- Venäjän kanssa käydään Euroopan unionin nimissä. Suomi puoltaa yleisellä tasolla neuvottelumandaatin hyväksymistä. Lisäksi Suomi puoltaa sitä, että neuvottelut käy komissio. Neuvoteltavalla sopimuksella on vaikutuksia myös naapureina oleviin jäsenvaltioihin sekä näiden sähkömarkkinoihin. Noin 70 % EU:n alueelle Venäjältä tulevasta sähköstä toimitetaan Suomen sähköverkkoon. Tämän vuoksi Suomi katsoo, että neuvoteltavassa sopimuksessa on huomioitava myös sen vaikutukset naapureina oleviin jäsenvaltioihin ja annettava näille mahdollisuus seurata ja kommentoida sopimuksen valmistelua. Suomi katsoo, että sopimusta tulisi soveltaa ainoastaan sen kohteina olevien maiden eli Venäjän federaation, Valko-Venäjän tasavallan sekä Viron, Latvian ja Liettuan alueella. Lisäksi Suomi katsoo, että sähkön siirtomaksut rajayhdysjohdoissa ja sähköverkoissa tulisi rajata neuvottelumandaatin ulkopuolelle. Baltian maiden sähköverkot kuuluvat historiallisista syistä synkronisesti entisen Neuvostoliiton alueella toimivaan IPS/UPS-sähköjärjestelmään. Baltian maiden sähköverkot on yhdistetty vahvoilla vaihtosähköyhteyksillä Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkkoihin. EU:n jäsenvaltioiden sähköverkkoihin on Baltiasta tällä hetkellä ainoastaan yksi suhteellisen pienen siirtokapasiteetin mahdollistava tasasähköyhteys Viron ja Suomen välillä (Estlink). Entisen Neuvostoliiton alueella toimivat siirtoverkonhaltijat ovat solmineet keskenään ns. yhteiskäyttösopimuksen IPS/UPSsähköjärjestelmän käytöstä. Sopimuksen perusteella suurimmalla osapuolella, Venäjän siirtoverkonhaltijalla, on voimakas asema yhteen liitetyn sähköjärjestelmän käytössä. Voimassa olevaan sopimukseen perustuvat sähköverkkojen käytön periaatteet Baltian maiden alueella vaikeuttavat EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoa. Voimassa olevissa järjestelyissä on puutteita mm. siirtokapasiteetin laskennan ja suunnittelun metodologiassa, markkinaperusteisen siirtokapasiteetin jakomenetelmän puuttumisessa, verkkojen ylikuormituksen hallinnassa sekä verkkojen häiriöreservien käytössä. Sähköverkkojen yhteiskäyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttaa voimakkaasti se, että sähkön kauttakulku Venäjän ydinalueen ja Kaliningradin välillä tapahtuu Baltian maiden verkkojen kautta. Baltian maat ovat asettaneet tavoitteeksi sähköverkkojensa liittämisen synkronisesti Keski-Euroopan sähköjärjestelmään. Neuvottelumandaatissa tarkoitettu sopimus ei koskisi tämän tavoitteen täytäntöönpanoa, vaan sillä pyritään uudistamaan Baltian maiden sähköverkkojen käyttöä koskevat sopimusjärjestelyt naapurimaiden kanssa
Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 3(4) IPS/UPS-sähköjärjestelmän yhteiskäyttöä varten. Suunnitelman tarkoituksena on sopimusjärjestelyiden muuttaminen kaksivaiheisesti. Aluksi on tarkoitus solmia muutoksia koskeva puitesopimus Venäjän, Valko-Venäjän ja EU:n välillä. Toisessa vaiheessa on tarkoitus, että Venäjän ja Valko-Venäjän siirtoverkonhaltijat sekä EU:n siirtoverkonhaltijoiden verkosto (Sähkö-ENTSO) solmisivat puitesopimuksen pohjalta uuden sopimuksen, jolla muutettaisiin IPS/UPS-sähköjärjestelmän yhteiskäyttösopimusta. Komissio on suosittanut neuvostolle seuraavan neuvotteluvaltuuden antamista: neuvosto valtuuttaisi komission avaamaan ja käymään neuvottelut EU:n nimissä Venäjän federaation ja Valko-Venäjän tasavallan kanssa sopimuksesta, joka sisältäisi oikeudelliset puitteet Baltian maiden, Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkkojen käytölle synkronisessa sähköjärjestelmässä sekä sähkömarkkinoiden rajapinnalle näiden maiden sähköverkoissa; komissio toimisi neuvottelijana EU:n puolesta ja neuvottelisi neuvottelumandaattiin liittyvän sopimuksen säännökset; neuvosto nimeäisi neuvoston energiatyöryhmän komiteaksi, jota komission tulisi kuulla neuvotteluiden kuluessa; neuvosto hyväksyisi liitteen mukaiset neuvotteluohjeet. Energia/Euratom jaosto suppea kokoonpano, kirjallinen menettely 19.12.2011 - Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Neuvottelumandaatissa tarkoitetulla sopimuksella ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Neuvottelumandaatissa tarkoitetulla sopimuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia Suomelle tai Euroopan unionille. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Komission taustamuistiossa todetaan Venäjän kannattavan neuvotteluiden käymistä po. asiasta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kuitenkin, että sopimusneuvotteluista ei tule helppoja, koska yhteiskäyttösopimukseen tarvitaan merkittäviä muutoksia, joilla on siirtoverkonhaltijoille ja markkinatoimijoille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi joudutaan sopimaan Kaliningradin sähkönhuoltoon vaikuttavista asioista.
4(4) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energiahuolto, Latvia, sähkö, sähkön sisämarkkinat, Valko-Venäjä, Venäjä, Viro, Liettua TEM, UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM