LIMINGAN KUNTA Taskirja 2016 1
TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 32 Tilinpäätöslasklmat 59 Konsrnilasklmat 63 Liittidot 72 Allkirjoitukst ja mrkinnät 88 Luttlot ja slvitykst 92 Tilikartta 97 Panttikirjaluttlo 102 2
LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2016 3
SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Ylinn taloudllinn khitys 8 Limingan kunnan khitys 9 Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa 11 Lähivuosin haastt 14 Kunnan hnkilöstö 15 Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä 16 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 16 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 18 Tuloslasklma ja sn tunnusluvut 18 Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 Tas ja sn tunnusluvut 21 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 25 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 26 Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä 26 Konsrnin toiminnan ohjaus 26 Olnnaist konsrnia koskva tapahtumat 28 Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä 28 Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut 29 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 31 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 32 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 32 Kaikkia tulosaluita sitovat tavoittt 32 Käyttötaloudn totutuminn 40 Ylishallinto ja linkinojn khittäminn 40 Prusturvapalvlut 42 Sivistyspalvlut 45 Tknist palvlut 47 Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 50 Tuloslasklmaosan totutuminn 54 Invstointin totutuminn 57 Rahoitusosan totutuminn 59 Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 60 4
OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus SISÄILMA- JA RAKENNERATKAISUJEN VUOSI Muutostkijät, jotka suomalaisssa yhtiskunnassa tällä htkllä vallitsvat, ivät ol vähäisiä. SOTE-uudistus, sn aikataulu, rakntt ja kustannukst ovat dlln päslviä. Myös maakuntauudistus on kskn ja dllisiin liittyn avoinna on tulvaisuudn kunnan rooli ja tulvaisuus. Uudistaa pitäisi mutta mihin suuntaan. Suuntana näyttäisi olva yrittäjyys ja yhtiöittäminn jonka nimn Sipilän hallitus vannoo kaikssa. Kaikn tämän muutoksn takana on suomalaistn läminn lvämmin kuin mihin on varaa. Jos julkisn sktorin kustannuskhitystä i saada hillittyä, on dssä ajautuminn Krikan till. Limingan kunnalla on takanaan pitkä ajanjakso hyviä vuosia. Kunta on simrkiksi kasvanut vuosina 2000-2015 yhtnsä 73,3 %. Luku on huika, sillä suraava kasvukunta Pirkkala on kasvanut 48 % samassa ajassa. Kasvun taustalla on monia tkijöitä, kutn moottoritin valmistuminn, onnistunut maapolitiikka ja poliittislla tasolla vallinnut Liminka-hnki. On kytty luomaan yhtisiä linjoja, luottamusta ja tahtoa kunnan khittämisssä niin luottamushnkilöidn kuin kuntalaistn kskn. Tuon saman lujan hngn ja tahdon toivoisin säilyvän, sillä tulvat vuodt ja mnstyminn vaatii paljon. Usidn vuosin kskustlujn jälkn saatiin päätöksn kouluvrkkoratkaisu. Ktunmaan ja Lakudn koulut päätttiin sulka ja Rantakylän osalta päätökst päätttiin thdä suraavan kahdn vuodn aikana. Kunnan tulopohja i riitä siihn, ttä rakntaisimm tai vuokraisimm jokaisll kyläll viidn kilomtrin välin uudn koulun. Suurmpi syy on kuitnkin västökhitys. Lastn lukumäärän kasvu kuntatasolla tasoittuu ja kylillä lapsimäärät laskvat varsin nopasti. Toisaalta on hyvä kysyä, mitn vähäist varat tulisi sijoittaa, jotta lapst ja nuort saisivat mahdollisimman hyvän pohjan lämälln? Lastn optuksn, välinisiin ja hnkilökohtaisn tukn - vai ri kylill kouluraknnuksiin? Liminka on valinnut panostuksn optuksn. Osana kouluvrkkoratkaisua päätttiin myös kahdn uudn koulun rakntamissta. Ojanpränkankaall päätttiin rakntaa tilat noin 400 oppilaall ja kskustaan noin 600 oppilaall. Samalla vanha sisäilmaonglmainn Linnukan koulu kskustassa purtaan pois. Linnukan oppilaat ovat opiskllt syyslukukaudn alusta parakkikouluissa. Myös päiväkodit kärsivät sisäilmaonglmista. Lintupuiston päiväkodin onglmia on pyritty korjaamaan usan vuodn aikana. Yrityksistä huolimatta onglmia i kytty poistamaan. Mrkittävä rakntllinn ratkaisu oli päätös uudn sitsmän osastoisn päiväkodin rakntamissta johon liittään myös pruskorjauksn tarpssa olva Kdonprän päiväkoti. Kunta tul olmaan uudssa Ojanpränkankaall raknnttavassa päiväkodissa vuokralla. Niin isommassa koulukuin päiväkotiyksikössä hnkilöstöä kytään käyttämään joustavammin ri luokissa ja osastojn välillä lapsimäärän vaihdllssa. Elinvoiman vahvistaminn on räs kunnan painopististä. Ydinkskustan khittäminn tni vahvasti kun Lakustalon urakkakilpailu ratksi. Päätöksstä valitttiin markkinaoikutn ja hankkn aloitus viivästyy muutamia kuukausia. Talo tarjoaa nnn kaikka tiloja yrityksill, joita on mukana noin 15-20 kappaltta. Kskustaa vahvistaa myös ksällä valmistunut 60-paikkainn vanhuspalvlukskus, jossa kunta ja ODL tarjoavat ikäihmisill thostttua palvluasumista. Uusi palvluntarjoaja on myös Virkkukoti ntisssä rauhanyhdistyksn tiloissa. Kunnalla on käytössään palvlustli. Kskustan ostovoiman ja linvoiman vahvistamisn tähtää myös kirkonrannan asuntoalun asmakaava, josta yksi hnkilö on valittanut hallinto-oikutn. Kaavan lykkääntyminn aihuttaa kunnall vuodssa lähs 1 miljoonan uron mntykst saamatta jäävinä vrotuloina ja valtionosuuksina. Kskustaan voidaan saada uusia palvluntarjoajia vain, mikäli ostovoima kasvaa uusin asukkaidn myötä. Mrkittävä ratkaisu oli Siklatalojn päätös rakntaa kuntaan uusi talothdas, joka tul työllistämään noin 50 hnkilöä. Liminka kasvoi vuonna 2016 vain 0,7 % li 65 hnkä. Kasvu on hikoin 15 vuotn. Tulvaisuudn mahdollisuudt ovat kuitnkin tilastokskuksn mukaan varsin hyvät, sillä kunnan 5
nnusttaan kasvavan noin 17 % vuotn 2030 mnnssä. Tämä dllyttää kuitnkin onnistumista muun muassa maanhankinnassa. Kunta jatkoi aktiivista khittämistyötä niin yritysryhmähankkidn kuin muidn hankkidn osalla. Asuntorakntaminn jatkui kuitnkin vahvana. Uusia omakotitonttja luovutttiin 39 kpl ja hajarakntamislupia myönnttiin 13 kpl. Uusia taloja valmistui 55 kpl. Mikäli kirkonrannan asuntoalun rakntamista i saada vuodn 2017 aikana käyntiin, näkyy s voimakkaasti kunnan taloudssa lähivuosina. Taloudn kannalta vuosi 2016 oli hikko. Tulos painui nsimmäistä krtaa 15 vuotn pakkasll olln -1,2 miljoonaa uroa. Vaikka kunnan vlkamäärä/asukas pinni 1759 uroon, onglmallista on ttä toimintakat kasvoi 6,4 % ja vrorahoitus vain 2,9 %. Trvssä taloudssa vrorahoituksn kasvun tulisi olla suurmpi kuin toimintakattn kasvun. Taloudn tasapainottamisksi kuntaan astttiin kaikista poliittisista puoluista koostuva tulvaisuustyöryhmä, joka valmistl vuodn 2017 toimnpititä. Kunnan palvluraknn ja -taso i voi olla lvämpi kuin mihin millä on varaa. Limingassa on kunnan kokoon ja kasvuvauhtiin suhtutttuna pini hnkilöstöorganisaatio. Hnkilöstö tk työtä innokkaasti ja suurlla sydämllä. Varsinkin simisthtävissä moni on puun ja kuorn välissä. Palvlurakntita tulisi kvntää, säästöjä tulisi saada aikaan ja samalla tulisi khittää uusia toimintatapoja. Sosiaalinn mdia ja lhdistö ovat aktiivissti nostamassa sill päkohtia, mutta kaikki s hyvä mitä kunnassa on ja saadaan aikaan jää varjoon, siitä i kukaan kirjoita tai anna kiitosta. Toivottavasti m kaikki Liminkalaist osaamm arvostaa ja joskus kiittää hnkilöstöä hyvistä palvluista. Kiitos hyvästä työstä, hyvästä asntsta ja hyvästä palvlusta hnkilöstöll! Pkka Rajala kunnanjohtaja 6
Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Prusturvalautakunta Tkninn lautakunta Sivistysosasto Prusturvaosasto Tkninn osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Prusturvaosasto Osastopäällikkö Tkninn osasto Osastopäällikkö Luottamushnkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsntä pj Sanna Savolainn I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsntä pj Kari Ylönn vpj Liisa Kylmänn Tarkastuslautakunta, 6 jäsntä pj Trho Lipsonn Kskusvaalilautakunta, 5 jäsntä pj Satu Vuollo Prusturvalautakunta, 9 jäsntä pj Kalvi Nvala Sivistyslautakunta, 9 jäsntä pj La Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pkka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinn Prusturvaosasto prusturvajohtaja Irma Toivann Sivistysosasto sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinn 6.12.2016 saakka Tiina Partann 7.12.2016 alkan Tkninn osasto tkninn johtaja Simo Pöllänn Tkninn lautakunta, 9 jäsntä pj Tuomas Ahola 7
Ylinn taloudllinn khitys Maailmantaloudn näkymät ovat aimpaa vaisummat. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmn prosnttiin vuonna 2016. Kasvu on hitainta sittn finanssikriisin ja jää all pitkän aikavälin kskiarvon. Kasvu on hidastunut slvästi monissa khittyvissä talouksissa. Tollisuusmaissa lpyminn on dlln vaatimatonta vähäistn invstointin skä hitaan palkkakhityksn aikaansaaman hikon kulutuskysynnän vuoksi. Yhdysvaltojn talouskasvun lpyminn jatkuu, mutta hitaana. Kasvu saattaa kuitnkin suuntautua aimpaa nmmän Yhdysvaltojn kotimarkkinoill. Suomll tärkidn kauppakumppanidn talouskasvu on ollut vahvmpaa kuin khittyvin talouksin, mutta niidnkin kasvut ovat hidastumassa. Valtiovarainministriön nnakkotitojn mukaan bruttokansantuottn kasvu vuonna 2016 oli 1,6 % (vuonna 2015 0,7 %). BKT:n kasvu on prustunut kotimaisn kysyntään ja rityissti yksityisn kulutuksn kasvull. Lisäksi raknnusinvstoinnit ovat lisääntynt nopasti. Vuosill 2017-2018 kasvun nnusttaan olvan prosntin luokkaa. Työllisyystilann on parantunut dllisvuodsta, nnust vuodn 2016 työttömyysprosntista on 8,9 % (v. 2015 9,4 %), ja tulvana vuonna työttömyydn arvioidaan laskvan dlln 8,5 prosnttiin. Kuluttajahinnat kohosivat kskimäärin 0,3 %. Kuntin yhtnlaskttu vuosikat kasvoi dllisvuodsta 0,51 milj. uroa. Vuosikattn arvioitiin jäävän ngatiivisksi 18 kunnassa (v. 2015 13 kunnassa). Vuosikat oli asukasta kohdn 439 (v. 2015 347 ) ja 117 % poistoista skä invstoinnista 84 %. Tilikaudn tuloksn on arvioitu olvan ngatiivinn 111 kunnassa. Yhtnlasktut vrotulot kasvoivat vuonna 2016 1,4 %. Kunnallisvrotulot kasvoivat 2,0 %. Vaimaan kasvuun vaikuttivat matala ansiotason khitys ja vroprustmuutokst, jotka laskivat kunnallisvron tuottoa yhtnsä 260 milj. uroa. Kunnallisvroprosnttia vuodll 2016 nosti 45 kuntaa. Yhtisövron tuotto laski 6,3 %, sillä kuntin 5 prosnttiyksikön korotttu yhtisövro-osuus päättyi vuodn 2015 lopussa. Kiintistövrot kasvoivat 4,1 %. Valtionosuudt kasvoivat 7,0 prosnttia valtion ja kuntin kustannustnjaon tarkistuksn skä vromntystn kompnsaation myötä. Indksitarkistustn jäädytys ja valtionosuuslikkauksn pinnsivät valtionosuuksia, mutta niidn vaikutus oli dllä mainittuja lisäyksiä pinmpi. Kuntin yhtnlaskttu lainakanta kasvoi dllisn vuotn vrrattuna 3,4 % (0,54 mrd. uroa). Lainakannan kasvu oli dllisvuotta hitaampaa, ja kuntin yhtnlaskttu lainakanta oli vuodn lopussa 16,04 mrd. uroa. Lainamäärä/asukas oli 2 930 uroa, kun s vuotta aimmin oli 2 841 uroa. Taulukko 1. Kansantaloudn khitys 2013 2014 2015 2016 BKT, muutos % -0,4-0,6 0,7 1,6 Työttömyysast, % 8,2 8,7 9,4 8,9 Inflaatio, % 1,5 1,0-0,2 0,3 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,3 1,2 Vuodn 2016 talousarviota laadittassa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,4 %, kuluttajahintojn nousuksi 1,2 % ja kskimääräisksi työttömyysastksi 9,0 %. Kuntatalous Tilastokskuksn kräämin nnakkotitojn mukaan kuntin toimintatulot olivat vuonna 2016 dllisvuodn tasolla ja toimintakulut kasvoivat kskimäärin prosntin. Kulujn kasvu oli kahta dllisvuotta vastaava, kun taas toimintatulot vähnivät vuonna 2015 noin prosntin. Toimintakat kasvoi kskimäärin 1,6 % vuodsta 2015. Lähd: Suomn kuntaliitto/tilastokskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioidn mukaan. 8
Limingan kunnan khitys Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimisn kymmnn vuodn aikana vajaalla 2 500 asukkaalla li 33 %. Asukasluvun kasvu on viimisn kymmnn vuodn aikana prustunut noin 35 % muuttovoittoon ja noin 65 % luonnollisn västönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastratgian mukainn västönkasvutavoit on kskimäärin 2-3 % vuodssa. Vuonna 2016 Limingan asukasluku kasvoi 65 asukkaalla (0,7 %) ja oli vuodn lopussa 10 005. Asukasluvun kasvu muodostui kokonaisuudssaan luonnollissta kasvusta nttomuutto oli vuonna 2016 ngatiivinn. Taulukko 2. Limingan asukasluvun khitys Vuosi Asukasluku Muutos- % 1995 5 516 2000 5 735 1,7 2001 5 910 3,1 2002 6 186 4,7 2003 6 475 4,7 2004 7 039 8,7 2005 7 484 6,3 2006 7 963 6,4 2007 8 399 5,5 2008 8 576 2,1 2009 8 861 3,2 2010 9 037 2,0 2011 9 164 1,4 2012 9 432 2,9 2013 9 577 1,5 2014 9 744 1,7 2015 9 940 2,0 Kunnan tavoit 2016 10 005 0,7 10 139 Kuntastratgian mukainn asukaslukutavoit vuonna 2016 oli 10.139 asukasta. 450 350 250 150 50 (50) (150) 2000 1500 1000 500 Luonn. västönkasvu Muuttovoitto 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 7-12 v 1061 1161 1197 1245 1313 1358 1430 1430 0-6 v 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 1588 7-12 v 0-6 v Limingan kunnan ikäraknn painottuu lapsiin ja nuoriin skä työikäisn västöön. Lastn osuus on suuri vrrattuna koko maahan. Tilastokskuksn västöraknnvuosikatsauksn (2015) mukaan Limingan västön kski-ikä, 31,0 vuotta, on maan nuorin (koko maan kskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna 2015 0-15-vuotiaidn osuus oli Limingassa 34,7 % ja koko maassa 16,3 %, all 7-vuotiaita oli Limingassa 16,0 % ja koko maassa 7,6 %. Vanhustn osuus on puolstaan alhainn. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 9,1 % ja koko maassa 20,5 %. Lastn ja nuortn suuri määrä aihuttaa myös haastita palvlujn järjstämisll. Limingan kunnan västöllinn huoltosuhd oli vuonna 2015 77,8 %, kun koko maan kskiarvo oli 58,2 %. Samoin västönkasvu luo painita palvluidn järjstämisll. Muuttajat ovat nuoria lapsiprhitä ja syntyvyys on korka, mikä näkyy rityissti lastn ja nuortn palvlujn lisääntyvänä tarpna. Toistaisksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailln kohtuullist pruspalvlut. Kunta on 2000-luvulla invstoinut mrkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkisiin, kirjastoon skä uutn trvyskskuksn. Suraavin kolmn vuodn aikana invstoitavaksi tulvat kaksi uutta koulua (Linnukka ja Ojanpränkangas) skä liikuntahalli. Lisäksi Kdonprän ja Lintupuiston päiväkodit korvataan vuokrapäiväkodilla. Viimisn 9
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 kolmn vuodn aikana invstointimnot ovat ollt 10,7 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 9,4 milj. uroa. V. 2007-2016 invstointimnot ovat ollt yhtnsä 69,5 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 55,0 milj. uroa. Vuonna 2016 nttoinvstoinnit olivat 2,4 milj. uroa, 245 /asukas. Taulukko 3. Västön ikärakntn khitys 2009-2015 Ikäryhmä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0-6 1 622 1 635 1 601 1 642 1 632 1 571 1 588 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 16,0 % 7-15 1 632 1 679 1 728 1 807 1 875 1 992 2 058 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 20,7 % 16-18 376 402 420 432 443 435 449 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,5 % 19-29 864 835 842 864 839 845 831 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 8,4 % 30-64 3 686 3 769 3 828 3 922 3 987 4 052 4 110 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % 41,4 % 65-74 363 382 405 424 457 487 531 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % 5,3 % 75-318 335 340 341 344 362 370 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % 3,7 % Yhtnsä 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 744 9 937 Limingan kskimääräinn työttömyysast laski dllisvuodsta ja oli 9,6 % (10,6 %). Lähikuntiin vrratn Limingan työttömyysast oli vuodn lopussa alhaisin ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömin määrä laski rippaasti, pitkäaikaistyöttömin määrä oli kskimäärin 90 (v. 2015 109) ja nuoria all 25-vuotiaita työttömiä 55 (v. 2015 51). Pohjois-Pohjanmaan kskimääräinn työttömyysast oli 13,3 %. 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Työttömyysast k-a 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Nuort >1 v Kuvio. Kskimääräinn työttömyysast. Kuvio. Yli vuodn työttömänä ollidn ja all 25-vuo-. tiaidn työttömin määrä (k-a). 10
Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa Olnnaist muutokst taloudssa Limingan kunnan vuosikat romahti dllisvuodsta. Vuosikattn muutos oli -25,2 % (v. 2015 +2,2 %), -1,5 milj. uroa. Kunnan mnot kasvoivat dlln rippaasti dllisvuodsta, 5,5 % (3,1 milj. uroa). Vuonna 2015 kasvu oli 4,1 % (2,2 milj. uroa). Vastaavasti kaikkin Suomn kuntin mnojn kasvun kskiarvo samoina vuosina on ollut vain 1 %. Mrkittävimmin kunnan mnoista kasvoivat hnkilöstömnot, 1,2 milj. uroa. Ylishallinnon hnkilöstökulut kasvoivat 0,3 milj. uroa työllistämisn vastuualun siirron myötä yhtist-vastuualulta skä työllistämisn liittyvän HUB-hankkn käynnistymisn myötä. Sivistyspalvluidn hnkilöstömnot kasvoivat 0,7 milj. uroa. Pruskoulutuksn osuus oli noin 0,4 milj. uroa ja lukion 0,1 milj. uroa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapuoln hnkilöstömnojn kasvu oli 0,1 milj. uroa ja johtui pääasiassa nuortn työpajan siirtymisstä prusturvapalvluista kulttuuri- ja vapaaaikapalvluidn alaisuutn. Prusturvapalvluissa hnkilöstömnot kasvoivat prustrvydnhuollossa ja sosiaalipalvluissa, noin 0,1 milj. uroa kummassakin. Toisksi nitn kasvoivat palvlujn ostot ja avustukst, molmmat 0,6 milj. uroa. Palvlujn ostojn kasvusta rilun kolmannksn muodostavat tilapalvlujn ostot liittyn koulukskuksn sisäilmatutkimuksiin skä siirtokoulun prustamismnoihin. Ylishallinnon, prusturvapalvluidn ja sivistyspalvluidn osalta palvlujn ostojn kasvu on noin 0,1 milj. uroa osastoa kohdn. Ylishallinnon puollla olnnaisimmat tkijät ovat it- ja taloushallintokustannustn kasvu, prusturvapalvluissa rikoissairaanhoidon kustannustn kasvu skä sivistyspalvluissa kotikuntakorvaustn kasvu. Avustusmnojn kasvu johtuu kokonaisuudssaan thosttun palvluasumisn palvlustlimnoista. Tarvikostot kasvoivat 0,3 milj. uroa, mistä pääosa johtuu koulujn, tnkin siirtokoulun tarvikhankinnoista. Vrorahoituksn kasvu puolstaan hikkni dllisvuodsta. Vrorahoituksn kasvu oli 2,9 % kun s dllisvuonna oli 3,8 %. Vrotulot kasvoivat 1,5 % ja valtionosuudt 4,7 %. Kunnallisvron kasvu vuonna 2016 oli vain 1,6 %. Hikko kasvu johtuu pääosin vuodll 2016 thdyistä vroprustmuutoksista. Yhtisövron tuotto pysyi lähs dllisvuodn tasolla huolimatta määräaikaisn kuntin korottun yhtisövro-osuudn päättymisstä vuonna 2015. Kiintistövron tuotto oli vuodn 2015 tasossa. Valtionosuuksin kasvuun vaikutti asukasmäärän kasvun lisäksi hallituksn päätös korvata kunnallisvron vroprustmuutoksista kunnill aihutuva vrotulojn mntys valtionosuuksin kautta skä valtion ja kunnan välisn kustannustnjaon tarkistus. Vaikutusta oli myös optus- ja kulttuuritoimn rahoituksn osalta lukion kolmisarjaisuudn myötä nousslla oppilasmäärällä. Kunnan valtionosuuksia puolstaan vähnsi vuodn 2015 valtionosuusuudistuksn mntys, jonka vuodll 2016 kohdistuva osuus oli 0,5 milj. uroa. Huolstuttavaa on, ttä kunnan mnojn kasvu on lähs kaksinkrtainn tulojn kasvuun nähdn. Vuosikattta krtyi 4,4 milj. uroa (v. 2015 5,9 milj. uroa) ja asukasta kohdn 442 (v. 2015 595 ). Limingan kunnan toimintamnot kasvoivat vuonna 2016 5,5 % ja toimintatulot 0,5 %. Edllisnä vuonna toimintamnot kasvoivat 4,1 % ja toimintatulot 3,4 %. Vrorahoitus kasvoi 2,9 % (v. 2015 3,8 %). Talousarviossa toimintakattn kasvu oli 1,8 % ja vrorahoituksn kasvu 1,3 %. Osana vuonna 2014 laadittua taloudn tasapainotusohjlmaa päätttiin pitää invstoinnissa hngähdystauko kunnan lainamäärän ja rahoituskulujn tasaamisksi. Näin olln vuosin 2015-2016 aikana on pitäydytty suurista invstoinnista. Olnnaisimmat invstoinnit vuonna 2016 olivat vuosittaist tihankkt 1,3 milj. uroa ja pint pruskorjaushankkt 0,4 milj. uroa. Nttoinvstoinnit olivat 2,4 milj. uroa, 245 /asukas. Vuosikattn vähnmisn skä invstointimnojn kasvun myötä invstointin omarahoitusast hikkni dllisvuodsta. Invstointin tulorahoitusprosntti oli 157,0 % (v. 2015 317,6 %). Vuonna 2016 i nostttu uusia pitkäaikaisia lainoja. Kunnan lainakanta oli vuodn lopussa 18,0 milj. uroa. Asukaskohtainn lainamäärä laski dllisvuodn 1 970 urosta 1 796 uroon. Vuodn 2016 hurjan mnokhityksn pohjalta kunnanvaltuusto päätti kokouksssaan 12.9.2016 80 prustaa tulvaisuustyöryhmän valmistlmaan kunnan taloudn tasapainottamistoimnpititä. Tulvaisuustyöryhmän säästösitykst jäivät pöydäll syksyn 2016 päätöksntossa, mutta asioidn käsittlyä ja täytäntöönpanoa on jatkttu alkuvuonna 2017. Taloudn tasapainottamisn toimnpitt ovat lintärkä dllytys kunnan olmassaololl. Käyttötaloudn korkan mnokhityksn lisäksi kunnan taloudll paintta aihuttavat myös sisäilmanonglmaist raknnukst ja niidn korvaaminn uusilla tiloilla. Uudt tilat aihuttavat vuokrakohtidn osalta paintta käyttötaloutn ja invstointikohtidn osalta kunnan vuosikattsn, lainamäärän ja korkoriskin kasvuun. 11
Olnnaist muutokst toiminnassa Yksi kunnan stratgian painopistaluista on kilpailukyvyn ja linvoiman vahvistaminn. Kskusta-alulla tavoittna on yhdyskuntarakntn tiivistäminn, krrostaloasumisn mahdollistaminn, ostovoiman luominn alull skä ylissti kskustan lävöittäminn. Kuntakskuksn linvoiman vahvistamisksi kunta on vuodn 2016 alkupuollla hankkinut omistuksnsa loput Kiintistöosakyhtiö Limingan Liikkskuksn osakkt. Kunnan nyt 100 % omistaman kiintistöyhtiön on tarkoitus raknnuttaa korttlissa 20 sijaitsvan, purttavan liikkskusraknnuksn tilall uusi, hyvinvointiin ja toimistotiloihin kskittyvä Lakustalo. Lakustaloon on tarkoitus myös sijoittua liikuntatiloja skä kunnanviraston tilat. Vanhan raknnuksn purkaminn on tarkoitus aloittaa kväällä 2017. Elinvoiman vahvistamisksi kskusta-alulla ollaan panostamassa myös uudn asuinalun kaavoitukslla. Vuodn 2015 aikana hankittiin maata Kirkonrannan asmakaavaa vartn, ja kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 13.6.2016. Kirkonrannan alull muodostuu noin 35 tontin uusi asuinalu. Kaavasta on valitttu ja alun rakntamisn aloitus on siltä osin viivästynyt. Tavoittna on, ttä rakntaminn voitaisiin aloittaa ksällä 2017. Kunnan linvoimaisuudsta krtoo myös panostus opisklumahdollisuuksiin. Limingan lukio muutttiin kolmisarjaisksi syksystä 2015 alkan. Kolmisarjaisuudn aloittamisn kritri, vähintään 90 oppilasta, ylitttiin ja syksyn 2015 tilastointipäivänä lukion nsimmäisllä vuosikurssilla oli 101 oppilasta. Syksyllä 2016 aloittanita oli 94. Vanhustnhuollon palvlurakntn khittäminn otti suurn harppauksn vuonna 2016 kun Alatmmksn vanhainkodin toiminta skä vanhustn avopalvlut siirtyivät vuokratiloihin saman katon all kskustaan vanhaan kunnantalon korttliin valmistunsn vanhuspalvlukskuksn. Vanhuspalvlukskuksssa kunnalla on 30 thosttun palvluasumisn paikkaa ja yksityisllä palvluntarjoajalla on samassa raknnuksssa toist 30 paikkaa. Palvlurakntn khittäminn tni myös koulu- ja päiväkotipuollla vuodn 2016 aikana. Linnukan koulun sisäilmaonglmin myötä valtuusto tki 25.4.2016 kokouksssa päätöksn Linnukan koulun purkamissta ja kahdn uudn koulun rakntamissta vanhaa koulua korvaamaan. Toinn uusista kouluista sijoittuu ntisn Linnukan koulun tilall ja toinn Ojanpränkankaan alull. Ojanpränkankaan koulun on tarkoitus valmistua syyslukukaudksi 2018 ja Linnukan koulun vuodn 2019 alussa. Samassa yhtydssä kirkonkylän koulukskuksn alull raknntaan rillinn liikuntahalli vastaamaan skä koulujn ttä harrasttoiminnan tarpisiin. Linnukan koulun tiloill on hankittu väistötilat, ja koulutyö aloitttiin syksyllä 2016 parakkikoulussa. Sisäilmaonglmin kanssa on painittu myös päiväkotipuollla. Lintupuiston päiväkodin toiminta siirtyi lokakuun alusta väistötiloihin vanhuspalvlukskuksn ODL:n vuokralaisksi, ja skä Lintupuiston ttä Kdonprän päiväkotin tiloja korvaamaan raknntaan yksi uusi päiväkotiyksikkö Ojanpränkankaall. Vuokrapäiväkodin arvioitu valmistuminn on lokuussa 2017. Trvyspalvluidn osalta on jatkttu liikuntarsptin jakamista asiakkaill. Toiminta lähti käyntiin Liikuntarspti ja liikuntanuvonta -hankkn myötä. Hankkssa trvys- ja liikuntapalvluidn yhtistyötä on syvnntty, ja asiakkailla on rsptin myötä muun muassa mahdollisuus saada liikuntanuvontaa skä lainata liikuntavälinitä. Hankkssa on myös omia matalan kynnyksn liikuntaryhmiä, joilla kannusttaan kuntalaisia aloittamaan liikuntaharrastus. Vuodn 2016 aikan kunta on panostanut mrkittävästi työllisyydn hoitoon. Käynnissä on ollut työttömin HUB-hank, joka on distänyt pitkäaikaistyöttömin työllistymistä. Kunnan kskimääräinn työttömyysast laskikin 9,6 prosnttiin (v. 2015 10,6 %) ja lähikuntiin vrratn Limingan työttömyysast oli vuodn lopussa alhaisin. Pitkäaikaistyöttömin määrä on lasknut rippaasti, pitkäaikaistyöttömin määrä oli kskimäärin 90 (v. 2015 109). Työllistämisn toimnpitidn ansiosta kunnan KELAll maksamat työmarkkinatun kuntaosuudt ovat tippunt noin 80 tuhatta uroa dllisvuodsta. 12
Taulukko 3. Kunnan taloudn khitys (1.000 ) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 31.12. 9 164 9 432 9 577 9 744 9 940 10 005 kasvu-% 1,4 2,9 1,5 1,7 2,0 0,7 Tulovroprosntti 19,5 19,5 20,5 20,5 20,5 20,5 Vrotulot 23 597 24 162 28 315 27 848 29 551 29 990 Valtionosuudt 22 821 23 548 24 213 23 825 24 101 25 231 Vrorahoitus yhtnsä 46 418 47 710 52 529 51 673 53 652 55 221 muutos % 3,1 2,8 10,1-1,6 3,8 2,9 /asukas 5 065 5 058 5 485 5 303 5 398 5 519 Toimintamnot 48 473 51 559 53 833 53 519 55 704 58 793 muutos % 5,9 6,4 4,4-0,6 4,1 5,5 Toimintakat 41 533 44 086 45 948 45 679 47 602 50 650 muutos % 7,1 6,1 4,2-0,6 4,2 6,4 /asukas 4 532 4 674 4 798 4 688 4 789 5 062 Vuosikat 4 692 3 373 6 799 5 786 5 914 4 424 /asukas 512 358 710 594 595 442 vuosikat/poistot % 190,5 112,9 223,9 139,6 146,3 78,9 Tilikaudn tulos 2 229 385 3 762 1 642 1 871-1 186 Invstoinnit, ntto 11 619 3 787 9 094 6 851 1 705 2 448 /asukas 1 268 402 950 703 172 245 Invstointin tulorahoitus- 39,9 83,2 71,7 81,7 317,6 157,0 % Tasn loppusumma 64 312 65 650 73 755 76 023 72 718 69 332 Lainakanta 18 732 20 011 22 720 24 236 19 581 17 601 /asukas 2 044 2 122 2 372 2487 1970 1 759 Konsrnin lainakanta 2 681 2 733 3 136 3259 2651 2 388 /asukas Omavaraisuusast, % 59,1 58,6 57,3 57,6 62,7 64,1 Krtynyt ylijäämä 5 858 6 468 7 433 8 554 8 769 8 224 /asukas 639 686 776 878 882 822 13
Lähivuosin haastt Limingan kunnan osalta lähivuosin mrkittävimmät haastt liittyvät valtiovallan toimiin. Vuodn 2015 alusta astui voimaan valtionosuusuudistus, jonka myötä Limingan kunta mnttää valtionosuuksia yhtnsä 2,6 milj. uroa. Summa vastaa noin kymmntä prosnttia vuodn 2014 valtionosuuksin tasosta ja noin kahta tulovroprosnttiyksikköä. Vuosin 2015-2016 osalta rahoitus on jo vähntynyt 1,0 milj. uroa ja vuosin 2017-2018 aikana mntys on vilä 0,8 milj. uroa /vuosi. Valtionosuusuudistuksn nnakkolasklmin myötä kunnanhallitus päätti kväällä 2014 prustaa työryhmän laatimaan toimnpidohjlman kunnan taloudn tasapainottamisksi. Työryhmä laati taloudn tasapainottamisohjlman, jota on totutttu vuosin 2015 ja 2016 aikana. Valtionosuusuudistuksn lisäksi kuntin valtionosuuksia likataan koko valtakunnan tasolla. Suurin likkaus sittn vuodn 2012 liittyy syksyllä 2016 solmittuun kilpailukykysopimuksn, jonka vaikutus alkaa näkyä vuodsta 2017 alkan. Kilpailukykysopimuksn myötä julkisn sktorin lomarahoja likataan 30 % vuosina 2017-2019. Mnolikkauksn hyöty i kuitnkaan jää kunta-alan hyödyksi, vaan hyöty likataan tulopuollta valtionosuuksista. Samoin prustoimntulotun siirtyssä kunnilta KELAll vuodn 2017 alusta siirtyy myös valtionosuusrahoitus. Vuodll 2017 ajoittuu dllä mainittujn lisäksi dllisn hallituksn päättämä likkaus 50 milj. uroa skä syksyn 2016 khysriihn lisälikkaukst 75 milj. uroa. Toinn suuri valtiovallan toimiin liittyvä haast on sosiaali- ja trvydnhuollon uudistus skä maakuntauudistus ja uudistuksn tuomat muutokst kuntin rahoituksn. Uudistuksn myötä vastuu julkisista sot-palvluista siirtyy 18 uudll maakunnall 1.1.2019 alkan. Itshallintoaluill kootaan sosiaali- ja trvydnhuollon lisäksi myös muita thtäviä kutn plastustoimi ja ympäristötrvydnhuolto. Itshallintoalun ylintä päätösvaltaa tul käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Ensimmäist vaalit järjsttään kväällä 2018. Sot-uudistuksn myötä noin puolt kuntin budjtista siirtyy prustttavill itshallintoaluill. Sot-aluill siirtyy niin rahoitus, thtävät kuin hnkilöstökin. Uudistus muuttaa kuntin toimintaympäristö mullistavasti niin toiminnallissti kuin rahoituksllisstikin. Uusin maakuntin valmistlutyö aihuttaa paintta kunnill myös rilaistn slvitystn myötä. Vrotulot muodostavat mrkittävimmän osan Limingan kunnan tuloista. Kuntin vrotulojn khitys ylissti riippuu kskissti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolstaan sidoksissa maailmantaloudn khityksn. Kuntakntän onglmana on tulopohjan pttämisn lisäksi kustannuskhitys, joka ylittää kuntin tulojn khityksn. Tulvana vuonna 2017 kuntin kunnallisvrotuottoon vaikuttaa mrkittävimpänä asiana syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimuksn myötä tittyjn työnantajamaksujn maksuvlvoittta siirrtään työntkijäll. Työntkijä saa vähntää maksut vrotuksssaan, minkä myötä kunnallisvron tuoton nnusttaan pinnvän vuonna 2017 noin 1,6 % vuodn 2016 tasosta. Samoin palkkojn nollakorotukst ja julkisn sktorin lomarahalikkaus pinntävät kunnallisvron tuottoa välillissti. Limingan kunnan osalta vrotulojn khityksn vaikuttaa koko Oulun sudun linvoima ja työllisyys. Vrotulojn khityksn vaikuttaa olnnaissti myös kunnan asukasluvun kasvu. Sot-uudistus ja itshallintoaluidn muodostuminn luo muutoksia vrojärjstlmään, mikä aihuttaa mrkittävästi pävarmuustkijöitä vrotulojn nnustamisn lähivuosina. Limingan kunnassa haastna on, i vain mnojn ja toimintakattn kasvun hillitsminn, vaan toimintakattn kasvun likkaaminn vastaamaan vrorahoituksn khitystä. Toimintakattn kasvu on viim vuosina ollut noin 4-7 %. Kasvun tulisi vrorahoituksn kasvun hikntyminn huomioon ottan olla huomattavasti pinmpi toimintakattn kasvu oli vuonna 2016 kaksinkrtainn vrorahoituksn kasvuun nähdn. Vrorahoituksn vähnminn vaatii kriittistä toimintatapojn arviointia, palvlurakntn khittämistä skä tulopohjan kasvattamista. Edllä mainittuja sikkoja on käsitlty tulvaisuustyöryhmässä, ja toimnpititä tuodaan toimintaan skä vuonna 2017 ttä tulvina vuosina. Mnokhityksn lisäksi suurn haastn tulvill vuosill tuovat sisäilmaonglmin myötä ralisoitunt mittavat invstointitarpt. Linnukan koulun purkaminn ja tilall raknnttavat kaksi uutta koulua ja liikuntahalli kasvattavat mrkittävästi kunnan lainamäärää, korkomnoja skä vuosikattavoittta. 14
Kunnan hnkilöstö Limingan kunnan palvluksssa oli vuodn lopussa 734 hnkilöä (v. 2015 727). Esittyissä luvuissa on mukana sivutoimist hnkilöt (v. 2014 48 hlö, v. 2015 46 hlö ja v. 2016 42 hlö). Vakinaisssa palvlussuhtssa työskntli 71,5 % kunnan hnkilöstöstä. Määräaikaistn osuus oli 25,5 % ja työllistttyjn osuus 3,0 %. Hnkilöstöstä on laadittu rillinn krtomus. Taulukko 4. Hnkilöstö osastoittain 2014-2016 Osasto 2014 2015 2016 Hallinto-osasto 19 17 21 Prusturvaosasto 192 194 194 Sivistysosasto 412 412 422 Tkninn osasto 102 104 97 Yhtnsä 725 727 734 Taulukko 5. Hnkilöstökulujn khitys 2014-2016 2014 2015 2016 Muutos 1000 1000 1000 2015-16 Palkat -21 791-21 997-22 762 3,48 % Sosiaalikulut -5 875-5 840-6 206 6,26 % Hnk.korvaukst 316 396 347-12,37 % Hnkilöstökulut yht. -27 350-27 441-28 621 4,30 % Hnkilöstökulut /as -2 807-2 761-2 861 3,62 % Taulukko 6. Hnkilöstökulut tulosaluittain v. 2016 1.000 Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos 2015-2016 Ylishallinto 935 277 1 213 33,0 % Prusturvapalvlut 6 404 1 925 8 328 0,6 % Sivistyspalvlut 12 469 3 187 15 655 5,1 % Tknist palvlut 2 479 707 3 186 1,1 % Muut tulosalut 129 110 239 14,0 % Yhtnsä 22 416 6 206 28 621 4,3 % 15
Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä Hnkilöstö on tärkä voimavara kunnan toimintoja khitttässä. Limingan kunta on pystynyt toistaisksi rkrytoimaan pätvää ja osaavaa hnkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Hnkilöstön saatavuutn on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva skä dullinn sijainti Oulun lähisyydssä. Sijaistn saatavuudssa on ajoittain siintynyt onglmia. Hnkilöstön ikääntyssä nnalta hkäisvän toiminnan mrkitys tul korostumaan. Taloudllissti tiukat ajat asttavat painita hnkilöstön työhyvinvoinnista huolhtimisll ja viihtymisll. Samoin sot-uudistus tuo omat haastnsa muutosjohtamisn suhtn. Sot- ja maakuntauudistus tuo muutoksia paitsi hnkilöstön osalta, myös koko kunnan roolin uudlln määrittlyn myötä. Maakunnill ollaan siirtämässä myös muita kuin sosiaali- ja trvydnhuollon thtäviä. Kunnan rooliksi jää muun muassa linvoiman vahvistaminn, hyvinvoinnin distäminn ja koulutus. Sosiaali- ja trvydnhuollon skä hyvinvoinnin distämisn thtävin rajapinnat tulvat määritltäviksi, mitkä thtävät siirtyvät sot-alull ja mikä osa hyvinvoinnin distämisstä jää kunnall. Toiminnallistn muutostn lisäksi rahoituksn järjstäminn aihuttaa mrkittäviä riskjä ja pävarmuustkijöitä kunnan toiminnan ja taloudn suunnittlull. Oulun sudun tulvaisuus riippuu pitkälti linkinolämän kilpailukyvystä ja työpaikkojn olmassa olosta ja uusin syntymisstä. Sn vuoksi linkinolämän dllytystn khittäminn on olnnaisn tärkää niin Limingassa kuin sudullisstikin. Euroalun ja Suomn talousnäkymät aihuttavat omalta osaltaan pävarmuustkijän ylisll toimintaympäristöll. Ylinn taloudllinn tilann on vaikuttanut ja vaikuttaa jatkossakin kuntin kustannuksiin muun muassa työllistämisvlvoittidn kautta. Kunnan tulisi kytä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on raknnttu puittt varhaiskasvatuksll skä pruskoulutuksll ja lukioll, samoin on invstoitu muun muassa uutn kirjastoon ja trvyskskuksn ja tistöön. Vuosin 2017-2019 aikana pruskoulutuksn puittita khittään dlln mrkittäväksi, kun vanha Linnukan koulu purtaan ja tilall raknntaan kaksi uutta koulua skä rillinn liikuntahalli. Vuodn 2016 asukasluvun kasvu jäi nsimmäistä krtaa 2000-luvulla all prosntin olln 0,7 %. Kunnan linvoima ja khittyminn on olnnaissti riippuvainn asukasluvun kasvusta, ja uusin asuinaluidn kaavoituksn tnminn onkin mrkittävässä asmassa kunnan linvoiman luomisssa. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoituksn vrotulojn myötä. Sisäilmaonglmat muodostavat kunnill niin toiminnallisn kuin taloudllisnkin riskin. Raknnuskannan vanhtssa sisäilmaonglmia siintyy aika ajoin vanhmmissa raknnuksissa ja nykyisin niitä on siintynyt myös uusissa raknnuksissa. Sisäilmaonglmat aihuttavat haastita toiminnan järjstämisll skä taloudllissti rmontti- tai väistötilakustannuksina. Limingan kunnan osalta sisäilma-asiat ovat jo ralisoitunt Linnukan koulun osalta. Aimpin vuosin mittavat invstoinnit ovat dllyttänt mrkittävää viraan pääoman käyttöä. Kunnan rahoitusriskiä on pyritty pinntämään pidättäytymällä suurista invstoinnista muutaman vuodn ajan, jolloin vanhoja lainoja on saatu maksttua takaisin. Tulvin vuosin mrkittävä invstointimäärän kasvu aihuttaa jälln lainamäärän kasvun, minkä vuoksi tilann rahoitusmarkkinoilla voi aihuttaa onglmia joko rahan saatavuudn tai rahoituskustannustn kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 50 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunta on päivittänyt sisäisn valvonnan ohjt vuonna 2015. Sisäisn valvonnan järjstämisstä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhnkilöt ovat vastuussa sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta omin hallinnonalojnsa osalta. Sisäisn valvonnan tarkoituksna on varmistaa, ttä kunnan toiminta on taloudllista ja tuloksllista, päätöstn prustna olva tito on riittävää ja luotttavaa ja ttä noudattaan lain säännöksiä, viranomaisohjita ja toimilintn päätök- 16
siä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisn valvonnan ohjidn mukaan kunnan toiminnot tul järjstää ja johtaminn hoitaa sitn, ttä organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinn valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisn valvonnan toimivuutta ja riskin hallintaa kuntatasolla rillisn lomakkiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjstlmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivittty vuonna 2009 ja sivistyspalvlujn osalta vuonna 2011. Hallintosäännössä on sittty kunnan organisaatioraknn skä toimilintn ja viranhaltijoidn toimivallan jako ja thtävät. Organisaatioraknntta on tarkistttu osittain vuosina 2010-11. Organisaatioraknn uusiutuu vuodn 2017 aikana niin, ttä uusi organisaatio on käytössä 1.1.2018 alkan. Hallintosääntö uudisttaan vastaamaan uutta organisaatiota, ja uusi hallintosääntö on päätöksntossa kväällä 2017. Säännöstn, määräystn ja päätöstn noudattaminn Asioidn valmistlu on prustunut hyvään hallintotapaan. Toimilintn ja viranhaltijoidn päätökst thdään asiakirjahallintaohjlmalla, josta saadaan päätösluttlot. Päätökst anntaan tidoksi ao. toimilimll. Viranhaltijapäätöstn osalta simistn thtävänä on pistokokin tarkistaa onko päätökst thty toimivallan puittissa, ovatko n riittävästi prustltuja, ovatko päätökst ollt asianmukaissti nähtävillä ja ovatko n annttu tidoksi asianosaisill. Tavoittidn totutumisn suranta ja varojn käytön valvonta Talousarvion tavoittt johdtaan kuntastratgiasta, joka tarkisttaan krran valtuustokaudssa. Viimisin tarkistus on thty joulukuussa 2012. Tulosyksiköidn tavoittt on määritlty käyttösuunnitlmissa. Työntkijöidn tavoittt määritllään vuosittain käytävissä khityskskustluissa, joidn yhtydssä käydään läpi myös astttujn tavoittidn totutuminn. Kuntastratgian päivitystyö on aloitttu syksyllä 2016, ja uusi stratgia tuodaan päätöksntkoon kvään 2017 aikana. Tulosaluidn ja -yksiköidn vastuuhnkilöt ovat surannt säännönmukaissti astttujn tavoittidn ja määrärahojn totutumista. Raportit on annttu tidoksi ao. toimilimll/osastopäälliköll. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion totutumissta johtoryhmäll krran kuukaudssa ja kunnanhallituksll ja valtuustoll nljännsvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoint kunnanvaltuustoll tavoittidnsa totutumissta nljä krtaa vuodn 2016 aikana. Riskin hallinnan järjstäminn Kunnanvaltuuston hyväksymät riskinhallinnan priaattt: Riskin hallinta sisältyy sisäisn valvonnan ohjisiin. Lisäksi ri hallinnonaloilla on thty turvallisuusslvityksiä. Kunnan riskinhallintapolitiikka on päivittty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa 25.8.2014. Hallintokunnat ovat tunnistant ja arvioint riskjä skä niidn vaikutuksia riskinhallintalomakkn avulla kväällä 2015. Omaisuusriskihin varautuminn: Limingan kunnan vakuutustn hoito on annttu vakuutusmklarill. Mklaripalvlut on kilpailutttu syksyllä 2016. Vakuutukst on dllisn krran kilpailutttu vuonna 2011, ja n tullaan kilpailuttamaan vuodn 2017 aikana. Vakuutusturva prustuu thtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkisttaan vuosittain yhdssä mklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Vuosina 2014-2016 on osallistuttu alullisiin valmiusharjoituksiin. Vuodn 2014 valmiusharjoituksn valmistautumisn yhtydssä on päivittty varautumissuunnitlmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on prustunut valtuuston, hallituksn ja muidn toimilintn päätöksiin ja hallintosäännöllä dlgoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olvat sopimukst on koottu sähköisn sopimustnhallintajärjstlmään, joka on otttu käyttöön v. 2011. Kunnanhallituksn lausunto Kunnanhallitus totaa lausuntonaan sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta ja riittävyydstä taloudn ja toiminnan surannan prustlla, ttä kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön skä kunnanhallituksn hyväksymin sisäisn valvonnan ohjidn mukaan ja ttä sisäinn valvonta on toimivaa ja asianmukaissti järjstttyä. 17
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslasklma ja sn tunnusluvut Tuloslasklma 2016 1.000 2015 1.000 Toimintatuotot 8 143 8 103 Toimintakulut -58 793-55 704 Toimintakat -50 650-47 602 Vrotulot 29 990 29 551 Valtionosuudt 25 231 24 101 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 3 Muut rahoitustuotot 17 50 Korkokulut -166-188 Muut rahoituskulut 0-1 Vuosikat 4 424 5 914 Poistot ja arvonalntumist -5 611-4 042 Satunnaist kulut Tilikaudn tulos -1 186 1 871 Tilinpäätössiirrot 641-1 560 Tilikaudn ylijäämä -545 311 Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,9 % 14,5 % Vuosikat/poistot, % 78,9 % 146,3 % Vuosikat, /asukas 442 595 Krtynyt ylijäämä, 1 000 8 224 8 769 Krtynyt ylijäämä, /as 822 882 Asukasmäärä 10 005 9 940 Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * vuosikat/(poistot ja arvonalntumist) Vuosikat prosnttia poistonalaisista invstoinnista = 100 * vuosikat/poistonalaistn invstointin omahankintamnot Toimintatuotot kasvoivat dllisvuodsta 0,5 %. Toimintatuotoista myyntituotot putosivat 14,8 %. Maksutuotot kasvoivat 6,4 %, tut ja avustukst 20,8 % ja muut tulot 4,7 %. Myyntituottojn pudotus johtui pääasiassa prustrvydnhuollon jäsnkuntin maksuosuuksin ja kotikuntakorvaustn (vuodosasto) skä prusoptuksn kotikuntakorvaustn vähnmisstä. Maksutuottojn kasvun osalta mrkittävin muutos on tapahtunut raknnusvalvontalupamaksujn tuotoissa. Tukin ja avustustn kasvun mrkittävimmät tkijät ovat koulutoimn projktit skä työttömin HUB-hank. Muidn toimintatuottojn kasvuun ovat vaikuttant vuokratulojn skä käyttöomaisuudn myyntivoittojn kasvu. Toimintakulut kasvoivat dllisvuodsta 5,5 % ja toimintakat hikkni 6,4 %. Mrkittävimmin kasvoivat hnkilöstökulut 1,2 milj. uroa (4,3 %). Kasvusta suurimman osan lohkais sivistyspalvluidn pruskoulutus ja lukio (0,5 milj. uroa). Palvlujn ostot kasvoivat 0,6 milj. uroa (3,3 %), josta suurimman kokonaisuudn, noin 0,25 milj. uroa, muodostaa tilapalvluidn sisäilmaonglmiin liittyvät hankinnat. Erikoissairaanhoidon mnojn kasvu oli 0,1 milj. uroa. Avustusmnot kasvoivat 0,6 milj. uroa (14,5 %), mikä johtuu kokonaisuudssaan thosttun palvluasumisn palvlustlimnoista. Ainidn ja tarvikkidn ostot kasvoivat 0,3 milj. uroa, mistä pääosa johtuu koulujn tarvikhankinnoista. Muut toimintakulut kasvoivat 0,3 milj. uroa. Kasvu johtuu siirtokoulun, vanhuspalvlukskuksn ja Lintupuiston päiväkodin väistötilojn vuokrista. Valtuuston asttama taloustavoit, toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu i totutunut krtomusvuonna. Kunnan toimintakat kasvoi 6,4 % kun vrorahoitus kasvoi vain 2,9 %. 18
Toinn valtuuston asttama tavoit, vuosikat > suunnitlman mukaist poistot, totutui suunnitlman mukaistn poistojn osalta. Sisäilmaonglmin myötä purttavin raknnustn arvonalntumisiin 1,8 milj. uroa sn sijaan vuosikat i riittänyt. Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 2016 1.000 2015 1.000 Toiminnan rahavirta Vuosikat 4 424 5 914 Satunnaist rät 0 0 Tulorahoituksn korjausrät -634-603 Invstointin rahavirta Invstointimnot -2 988-2 091 Rahoitusosuudt invstointihin 170 229 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 812 920 Toiminnan ja invstointin rahavirta 1 784 4 369 Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst 0 0 Antolainasaamistn vähnnykst 13 15 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0 4 000 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 980-2 655 Lyhytaikaistn lainojn muutos 1 000-6 000 Oman pääoman muutokst 0-96 Muut maksuvalmiudn muutokst 232 165 Rahoituksn rahavirta -1 735-4 572 Rahavarojn muutos 49-203 Rahavarat 31.12. 3 557 3 507 Rahavarat 01.01 3 507 3 710 Rahavarojn muutos 49-203 Rahoituslasklman tunnusluvut Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymä -4 550-6 334 Invstointin tulorahoitus, % 157,0 % 317,6 % Pääomamnojn tulorahoitus, % 76,5 % 131,3 % Lainanhoitokat 1,5 2,1 Kassan riittävyys, pv 20 21 Asukasmäärä 10 005 9 940 Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymän tulisi olla > 0, jotta tavoit rahoittaa invstoinnit omarahoitukslla totutuisi. Vuonna 2014 laaditun taloudn tasapainotussuunnitlman myötä lasktun invstointitason ansiosta krtymä on ollut positiivinn vuosina 2015 ja 2016 usan vuodn tauon jälkn. Tulvin vuosin korka invstointitaso tul vaikuttamaan tavoittn totutumisn, korkan invstointitason myötä luku tul olmaan ngatiivinn jo vuonna 2017 (TA 2017). Invstointin tulorahoitusprosntti krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla. ( = 100 * vuosikat/(invstointimnot invstointin rahoitusosuudt)). 19
Lainanhoitokat krtoo kunnan tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun (= (vuosikat + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhnnykst)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna). Tulorahoituksn korjausrät ovat käyttöomaisuudn myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslasklmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustuloihin. Muut maksuvalmiudn muutokst koostuvat toimksiantojn varojn ja pääomin, vaihto-omaisuudn, saamistn ja korottomin pitkä- ja lyhytaikaistn vlkojn muutoksista. Matalan invstointitason ansiosta kunta on pystynyt rahoittamaan vuosin 2015 ja 2016 invstoinnit omalla tulorahoituksllaan. Pääomamnojn tulorahoitusprosntti sn sijaan on jäänyt all sadan vuonna 2016 hikntynn vuosikattn ja kasvann invstointitason myötä. Tulorahoitusprosntissa on huomioitu invstointin lisäksi antolainat skä lainojn lyhnnykst. Vuonna 2016 i ol nostttu uutta pitkäaikaista lainaa. Lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja lyhnnttiin yhtnsä 2,0 milj. uroa. Lainanhoitokat hikkni dllisvuodn arvosta 2,1 olln 1,5. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olvan hyvä, jos tunnusluku > 2. Tavoit jäi täyttymättä hikntynn taloustilantn myötä. Kassatilann pysyi dllisn vuodn tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v. 2015 21 päivää). 20
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tas ja sn tunnusluvut VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015 1.000 1.000 1.000 1.000 Pysyvät vastaavat 62 889 65 885 Oma pääoma 25 688 26 233 Ainttomat hyödykkt 1 459 2 013 Pruspääoma 17 463 17 463 Ainttomat oikudt 81 89 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. mnot 1 378 1 924 Edllistn tilikausin ylijäämä 8 769 8 459 Tilikaudn ylijäämä -545 311 Ainllist hyödykkt 49 900 52 830 Maa- ja vsialut 5 030 4 972 Poistoro ja vapaaht. varaukst 18 708 19 350 Raknnukst 32 781 35 623 Poistoro 12 540 13 181 Kiintät rakntt ja laittt 11 549 11 543 Vapaahtoist varaukst 6 168 6 168 Kont ja kalusto 372 539 Muut ainllist hyödykkt 92 92 Pakollist varaukst 544 556 Ennakkomaksut ja kskn- Muut pakollist varaukst 544 556 räist hankinnat 77 61 Toimksiantojn pääomat 84 150 Sijoitukst 11 530 11 041 Valtion toimksiannot 16 26 Osakkt ja osuudt 10 114 9 612 Lahjoitusrahastojn pääomat 37 98 Muut lainasaamist 674 687 Muut toimksiantojn po:t 32 26 Muut saamist 742 742 Viras pääoma 24 307 26 429 Toimksiantojn varat 52 62 Pitkäaikainn 10 246 12 620 Valtion toimksiannot 17 27 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojn rityi- laitoksilta 9 950 12 305 kattt 35 35 Muut vlat 296 315 Lyhytaikainn 14 061 13 809 Vaihtuvat vastaavat 6 391 6 772 Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta 7 355 6 961 Aint ja tarvikkt 0 0 Saadut nnakot 56 9 Ostovlat 2 343 2 324 Saamist 2 834 3 264 Muut vlat 630 603 Pitkäaikaist saamist 660 1 097 Siirtovlat 3 677 3 912 Muut saamist 660 1 097 Lyhytaikaist saamist 2 174 2 167 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 69 332 72 718 Myyntisaamist 651 690 Lainasaamist 0 0 Muut saamist 1 018 1 231 Tasn tunnusluvut Siirtosaamist 505 247 Omavaraisuusast, % 64,1 % 62,7 % Suht. vlkaantunisuus-% 38,3 % 42,8 % Rahat ja pankkisaamist 3 557 3 507 Krtynyt ylijäämä, 1.000 8 224 8 769 Krtynyt ylijäämä, /as 822 882 VASTAAVAA YHTEENSÄ 69 332 72 718 Lainakanta 31.12., 1.000 17 601 19 581 Lainat, /asukas 1 759 1 970 Lainasaamist 31.12.,1.000 674 687 Asukasmäärä 10 005 9 940 Omavaraisuusast = 100 * (oma pääoma + poistoro ja vapaaht. varaukst)/(koko pääoma - saadut nnakot) Suhtllinn vlkaantunisuus = 100 * (viras pääoma saadut nnakot)/käyttötulot Lainasaamist = sijoituksiin mrkityt jvk-lainasaamist ja muut lainasaamist 21
2012 2013 2014 2015 2 016 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2 016 Tasn loppusumma oli 69,3 milj. uroa (muutos -4,7 %). Muutosprosnttiin vaikutti osaltaan tilikaudlla thdyt raknnustn arvonalntumist. Omavaraisuusast nousi matalan invstointitason ansiosta dllisvuodsta ja oli 64,1 %. Suhtllinn vlkaantunisuus laski 42,8 %:sta 38,3 %:iin ja kunnan lainakanta 19,6 milj. urosta 17,6 milj. uroon. Tilikaudn alijäämä söi tasn ylijäämin krtymiä. Ylijäämätilillä oli vuodn lopussa 8,2 milj. uroa (18,4 % toimintakattsta). Omavaraisuusast kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sitokykyä skä kykyä slviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhtllinn vlkaantunisuus puolstaan krtoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin viraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikat, % poistoista Vuosikat /asukas 250 200 150 100 50 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 700 500 300 100-100 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, /asukas Lainat, /asukas 1000 800 600 400 200 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Toimintakat /as (itsisarvo) 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tidot v. 2016 tilinpäätösarvioita. 22
Taulukko 6. Kunnan lainamäärän khitys 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lainanotto, 1000 8 921 3 497 5 000 6 000 4 000 0 Lainojn lyhnnys, 1000 1 949 2 218 2 291 4 484 8 655 1 980 Lainamäärä, 1000 18 732 20 011 22 720 24 236 19 581 17 601 Lainojn korot, 1000 305 315 211 251 188 166 Lainamäärä /asukas 2 044 2 122 2 372 2 487 1 970 1 759 Lainojn hoitokust., /asukas 246 269 254 486 890 214 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Nttonvstoinnit, 1.000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintakattn ja vrorahoituksn muutos, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintakat 6,1 4,2-0,6 4,2 6,4 Vrorahoitus 2,8 10,1-1,6 3,8 2,9 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vuosikat ja lainojn lyh. 1.000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosikat ja nttoinvstoinnit, 1.000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosikat Lainojn lyh. Vuosikat Nttonvstoinnit 1400 Invstointin tulorahoitus-% 1200 350 1000 300 800 250 600 200 400 150 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nttoinvstoinnit /as Vuosikat /as 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 23
3000 2500 2000 1500 Lainamäärä /as 350 300 250 200 150 Lainojn korot, 1000 1000 100 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 24
KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismnot olivat vuonna 2016 yhtnsä 63,9 milj. uroa ja -tulot 63,7 milj. uroa. Kokonaismnot vähnivät dllisvuodsta 4,2 % ja tulot vähnivät 4,0 %. Vrorahoituksn osuus kokonaistuloista oli 86,6 % ja toimintatuottojn 12,8 %. Vuonna 2015 vastaavat osuudt olivat 80,8 % ja 12,2 %. Tulot 1.000 % Toiminta Toimintatuotot 8 143 12,8 Vrotulot 29 990 47,0 Valtionosuudt 25 231 39,6 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 17 0,0 Tulorahoituksn korjausrät Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutusvoitot -634-1,0 Invstoinnit Rahoitusosuudt invstointihin 170 0,3 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 812 1,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn vähnnykst 13 0,0 Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0 0,0 Kokonaistulot yhtnsä 63 744 100,0 Mnot Toiminta Toimintakulut -58 793 92,0 Korkokulut -166 0,3 Muut rahoituskulut 0 0,0 Invstoinnit Invstointimnot -2 988 4,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn lisäykst 0 0,0 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 980 4,7 Lyhytaikaistn lainojn vähnnys 1 000-1,6 Oman pääoman muutokst 0 0,0 Kokonaismnot yhtnsä -63 926 100,0 /asukas 2013 2014 2015 2016 Käyttötalousmnot 5 621 5 717 5 614 5 876 Rahoitusmnot 350 292 890 214 Invstointimnot 1 032 215 210 245 Kokonaismnot 7 003 6 223 6 714 6 336 Toimintakat 4 798 4 789 4 789 5 062 Vrorahoitus 5 485 5 398 5 398 5 519 Kokonaismnot 2016 Käyttömnot Invstointimnot Rahoitusmnot 5 % 3 % 92 % Käyttötaloudn nttomnot (ulkoist) 2016 Ylishallinto Prusturvapalvlut Sivistyspalvlut Tknist palvlut Muut 10 % 0 % 8 % Kokonaistulot 63 744 Kokonaismnot -63 926 Kokonaistulot-mnot -182 Täsmäytys rahoituslasklmaan Muut maksuvalmiudn muutokst 232 Rahavarojn muutos 49 Yhtnsä -182 38 % 44 % 25