Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR
Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini, nrtriptyliini) ACE-estäjä (mm. lisinpriili), ARB (mm. kandesartaani) Neurmdulaattri (mm. tpiramaatti, valpraatti) Muu Khtauslääkitys Muu lääkitys: Parasetamli NSAID (mm. ibuprfeeni) Triptaani
Nykysairaus: Tämän herken päänsärky tyypillisimmät piirteet Päänsärkyfrekvenssi kuukaudessa Khtauksia Päänsärkypäiviä Lääkepäiviä Täysin ireettmia päiviä kuukaudessa Päänsäryn: intensiteetti kest lkalisaati tyyppi (sykkivää, tasaista, jne.) Liitännäisireet: Val ääni hajuarkuus Pahinvinti ksentelu Nenän tukkisuus, silmän punitus kyynelvut
Päänsärkyä Prvsivat tekijät Pahentavat tekijät Helpttavat tekijät Prdrmaaliireet Auraireet Näkö Puhe: dysfasia dysatria Tunt - mtriikka vertig - tajunnantas
Aiemmin kkeillut päänsärkylääkkeet (jtka eivät enää käytössä): Estlääkitys B-salpaajaa (prpranlli, muu), ACE-estäjä, ATR-salpaaja (kandesartaani, muu), TCAlääke (amitriptyliini, nrtriptyliini), Neurmdulaattri (tpiramaatti, valpraatti, muu) Muu estlääke Lääkityksen teh npeus sivuvaikutukset puutteet Khtauslääkitys Parasetamli NSAID Triptaani Lääkityksen teh npeus sivuvaikutukset puutteet Paras estlääke tistaiseksi Paras khtauslääke tistaiseksi
Aiemmat tutkimukset Pään TT Millin? Mikä li löydös? pään MK Millin? Mikä li löydös Muu:
Status 1. Kgniti: K-peraati, ajatuksen juksu, rientaati x 3 Muisti (klme sanaa + 100-7 tehtävä ), mieliala 2. Aivhermt: Silmät (pupillat+papillat+silmien liikkeet+näkökentät) Kasvt (mimiikka+tunt) Puhe (puheen selkeys+nielu+kieli) 3. Mtriikka ja krdinaati: Pyramidirata (kävely+peruske+kantapäillä kävely+refleksit+tnus+babinski) Tyvitumakkeet (kävely+mimiikka+myötäliikkeet+liikehäiriöt (mm. vapina)+hienmtriikka+tnus) Pikkuaivt (silmien liikkeet, viivakävely, SNP-, KPK-ke) 4. Refleksit ja lihastnus Yläraajat (biceps, triceps, brachiradialis, Hffman) Alaraajat (patella, akilles, Babinski) Yläraaja-, alaraajatnus 5. Sensrikka Ksketustunt (kasvt+ylä-, alaraajat+vartal) Terävätunt (kasvt+ylä-, alaraajat+vartal) Värinä- ja asenttunt (ylä-, alaraajat) 6. Autnminen hermst: Imptenssi, rtstatismi Virtsarakn, sulen timinta, hikilu Yhteenvet statuksesta:
Ongelma: Vastaantn perusteella hjelmitavat jatktutkimukset: Neurradilgia (TT/MK) Likvr Muu (La, muu labratrike) Jatkhit: Lääkehit Muu hit Lääkeviertus Kntrlli Diagnsi: Primaaripäänsärky: Migreeni auratn aurallinen hemipleginen basilaarityyppinen krninen tensipäänsärky sarjttainen päänsärky, muu Sekundaarinen päänsärky
Hyödyllistä taustatieta Primaaripäänsärky Tensipäänsärky 90% Migreeni Sarjttainen päänsärky Sekundaarinen päänsärky 10% Henkeä uhkaava syy Aivverenkierthäiriö Aivkalvntulehdus Aivkasvain Tempraaliarteriitti Paikallinen syy Pskintelt (tulehdus) Silmät (khnnut paine) Leukanivel, hampaat (kulumat) Niska (kulumat, lihastensi) Muu syy Ylähengitystieinfekti Yleisinfekti Nestetasapainhäiriö Lääkkeen sivuvaikutus Nautintaine
Kvan päänsäryn hit Marssijärjestys Timenpiteet Kmmentti Sulje pis henkeä uhkaava sekundaarinen päänsärky Selvitä liittyykö päänsärkyyn vaaran merkkejä (taulukk) Laskimyhteys tehstaa sekä primaarisen että sekundaarisen päänsäryn hita. Alita lääkitys heti, js vaaran merkkejä ei le. Varmista primaarin päänsäryn diagnsi ja alita samalla sen hit Ktiuta ptilas kun kipu ja liitännäisireet vat hallinnassa Tarvittaessa, pään TT, likvr, lab Jskus MK, TT/MK-angi. Diagnsi perustuu anamneesiin ja nrmaaliin statukseen. Primaarin päänsärkyjen kriteerit löytyvät sitteesta: http://www.i-h-s.rg/). Päänsäryn hit taulukk mukaisesti Pahinvinnin hit: metklpramidi 10 mg laskimn (tai 20 mg peräsuleen). Krjaa mahdllinen nestetasapainn häiriö Anna hjeet jatkhidsta ja - seurannasta (khtauslääkitys, estlääkitys http://www.kaypahit.fi/, päänsärkypäiväkirjan pit, seuraava lääkärikntakti) lab = La, CRP, PVK+trmb, Krea, Na, K Kvan primaarin päänsäryt aiheuttajat vat yleensä migreeni tai sarjittainen päänsärky. Parasetamli laskimn annettuna n hyvä vaihteht ennen jatktutkimuksia, js diagnsista n epäselvyyttä (esim. vut mahdllinen) Vaihteht: drperidli 1.25-2.5 mg laskimn Nesteytys krjaa ksentelun aiheuttaman kuivuman (esim. NaCl 0.9 + kaliumlisä, Peruslius- K). Humii mahdllinen lääkepäänsärky (lääkkeitä 10-15 päivä kuukaudessa).
Päänsäryn vaaran merkit Päänsäryn piirre Yleisanamneesi ja status Neurlginen anamneesi ja status Kipu saavuttaa maksiminsa hetkessä ( 1 minuutissa) Päänsärkyä n edeltänyt trauma Ptilaalla n staasipapilla Elämän ensimmäinen ja kvin päänsärky ( first r wrst ) Fyysisessä pnnistuksessa alkava päänsärky (taakan nst, yhdyntä) Päänsärky ja kuumeilu, niskajäykkyys, ihttumat (petekkiat tai ekkymsit) tai yleistilan lasku Päänsärky ja tistuva ksentelu (jta ei aiemmin le esiintynyt) Päänsärky ja neurlginen paikallisire, jka ei svi migreeniauraksi (mm. halvausire, silmien liikehäiriö tai ataksia) Päänsärky ja neurlginen yleisire kuten tajunnanhäiriö, kuristuskhtaus, sekavuus tai muistihäiriö Asentriippuvainen päänsärky Prgressiivinen päivästä tiseen kveneva päänsärky (etenkin js kipu lisääntyy nimenmaan aamuyöllä) Hirresistentti, > 50 vutiaan alkava tai selvästi uudenlainen päänsärky Asianmukainen lääkitys ei timi Päänsärky ja plymyalgia reumatica ja/tai aristavat himvaltimt Ptilas käyttää verenhennus- tai slumyrkkylääkitystä Ptilalla n merkittävä yleissairaus (esim. syöpä, HIV, endkrinlginen häiriö, verenvut- tai tukstaipumus) Ptilas n raskaana tai juuri synnyttänyt Tdetaan neurlginen statuspikkeavuus (mm. puhehäiriö, inattenti, silmien liikehäiriö, hemipareesi, ataksia, Babinskin merkki) Päänsäryn puleinen lumi rikkuu ja mustuainen n pienentynyt (Hrnerin syndrma), vaikka status muutin lisikin nrmaali. Mustuaispulier krstuu pimeässä. Päänsäryn alkuun liittyi äkillinen niskatai kaulakipu Ptilaalla n tdettu kallnsisäinen muuts (aivkasvain, aneurysma, arterivensi malfrmaati, hydrkefalia) tai n erityinen syy epäillä sellaista (esim. neurfibrmatsi, endkrinlginen häiriö) Päänsärkykhtauksen hyvänlaatuisuuden piirteitä Samanlaisena tistuvia khtauksia n llut aiemminkin Migreenidiagnsi asetetaan vasta kun khtauksia n llut elämän aikana 5. Primaarin päänsäryn IHS-kriteerit täyttyvät http://www.i-h-s.rg/ Khtaukseen liittyy migreenille spesifejä ennakk-ireita Mm. makeanhim, haukttelu Tistuvasti samat tekijät prvsivat khtauksen Mm. kuukautiset, stressin laukeaminen, viiknlppu, tietty ruka tai juma (pieni anns alkhlia) Tyypillinen migreeniaura edeltää päänsärkyä Sahalaitainen hitaasti laajeneva alle tunnin kestävä näköhäiriö
Migreenin hit - Käypä hit -susitus 2008) Akuutti khtaus Parasetamli ASA Tulehduskipulääkkeet Triptaanit Ergtamiini, dehydrergtamiini + Metklpramidi, prklriperatsiini Esthit B-salpaajat Reniini-angitensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet Kalsiumsalpaajat (Sertniiniantagnistit) Trisykliset lääkkeet Neurmdulaattrit Tulehduskipulääkkeet Vitamiinit ja hivenaineet (ribflaviini, kentsyymi Q10) Muut hidt (btuliinitksiini)
Hitresistentti päänsärky Primaari päänsärky Lääke Anns Kmmentti Migreeni Sumatriptaani ihn alle 6 mg sc. Päivystyskäyntiin jhtaneen migreenikhtauksen peruslääke NSAID laskimn NSAID / 100 ml NaCl 0.9 vi. NSAID = ketrlaakki 30 mg, diklfenaakki 75 mg tai ketprfeiini 100 mg Färkkilän tippa laskimn Indmetasiini 100-200 mg / 1000 ml + Hydrkrtisni 400-500 mg / 1000 ml (nesteytys NaCl 0.9 tai G5 tai Peruslius-K) Valpraatti laskimn 500 mg iv. Tistetaan 5 min välein, js ei vastetta Halperidli lihakseen tai laskimn 5 mg im. / iv. Magnesium laskimn 1000 mg MgSO4 iv. Käytössä myös raskauden ajan hypertensiivisen kriisin (alitusanns 5 g) ja astman (anns 2.5g ) hitn Sarjittaisen päänsärky 100% happi 7-12 l/min 15 min ajan Spii etenkin kun vastaaiheita triptaaneille Sumatriptaani ihn alle 6 mg sc. Triptaanivalmisteista npein