SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015
SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa
Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa
Toimintaympäristön muutostekijöitä KAUPUN- GISTUMINEN PUHDAS ENERGIA DIGITALI- SAATIIO IKÄRAKEN- TEEN MUUTOS HYVINVOIN- TIEROT ROBOTI- SAATIO MUUTTO- LIIKE AVOIN DATA ILMASTO- MUUTOS ESINEIDEN INTERNET GLOBALI- SAATIO TOIMINTA- YMPÄRISTÖN MUUTOS- TEKIJÖITÄ JNE.
En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla 1999 -
Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 4. 5. 6.
Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa: kaupungistumis- tai taajamoitumiskehitys 70-84 % tilastointitavasta riippuen Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 50 km 15 km 50 km 15 km 30 km 30 km 100 km 15 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Tilannekuva keskittymisen vauhdista viiden irrallisen tilastofaktan perusteella 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi 645 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 190 000:lla vuosina 1990-2013 2Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi 384 000 henkilöllä vuosina 2000-2014 eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina 2010-2014: muuttovoittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden kehyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TK-menoista
Esimerkki Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion osuus Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista 47,1 % 50,5 % 53,6 % BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 54,4 % 68,7 % 58,0 %
Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampe-reelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsin-gin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina 2010-2014 Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien 2010-2014 välisenä aikana Yli 65-vuotiaiden määrän 2,5 kertaistuminen ja yli 75-vuotiaiden 3,5 kertaistuminen vuoteen 2030 mennessä: ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen nopea kasvu Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58000 henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina 2013-2023. Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-20140 Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon (1990-2000 ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja -kulttuurista kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa
Kaikki muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti!
Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa
Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua" - Osmo Soininvaara -
Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima
Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori 2000-2013 42. Bruttokanstantuote /as. 2013 49. Arvonlisäyksen muutosindeksi 2000-2012 45. Asukkaiden mediaanitulot /as. 2013 51. Kunnallisverotettavat tulot /as. 2013 37. Pitkäaikaiset velat (lainat) /as. 2013 42. Työpaikkaomavaraisuusaste % 2012 37. Työllisyysaste % 2013 56. Työllisyysasteen muutos % 2008-2013 35. Työpaikkojen määrän muutos% 2007-2012 53. Avoimen sektorin työpaikkojen muutos 2007-2012 55. Asukasluvun suhteellinen muutos % 2000-2014 51. Kuntien välinen nettomuutto 1000 as. 2010-2014 Väestöllinen huoltosuhde 2014 44. Taloudellinen huoltosuhde 2013 49. Työikäisen väestön muutos %2012-2015 Koulutustasomittain 2013 35. Korkea-asteen suorittaneiden osuus % 2013 32. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. 2013 Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % 2013 41. Yritysten määrä 1000 as. kohden 2012 42. Yrityskannan muutos % vuonna 2008-2012 61. Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan 2008-2012 Aluetalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Väestödynamiikka Osaamisdynamiikka Yritysdynamiikka Yritysten uusiutumisaste % 2008-2012 41. 62.
Kaiken perusta kasvussa!
Savonlinnan seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina 2000-2012 Yksityinen sektori Valtio ja kunnat 9037 9036 Savonlinnan seudun yksityisen sektorin työpaikkojen määrä oli vuoden 2012 lopussa sama kuin vuonna 2000 6362 5759 Julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 600:lla vuosina 2000-2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina 2000-2012 4663 Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Savonlinnan seudun yrittäjien määrä väheni 580:lla (-17,6 %) vuosien 2000-2012 välisenä aikana 3290 2363 2710 1879 Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina 2000-2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Savonlinnan seudulla oli 60,3 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanteen viidennekseen ja oli sija-luvulla 42. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli joukon mediaanialue Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0
Yrityskannan muutos % vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien 2008-2012 välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina 2008-2012: yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Savonlinnan seudun yrityskanta kasvoi 3 % vuosien 2008-2012 välisenä aikana (yhteensä + 87 yritystä vuosina 2008-2012): Savonlinnan seutu kuului yrityskannan muutoksessa viidenteen viidennekseen ja oli sijaluvulla 61. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu kuului toiseksi ja Mikkelin seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0
Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien 2008-2012 välisenä aikana Koko maassa aloitti noin 37 000 yritystä enemmän kuin lopetti vuosien 2008-2012 välisenä aikana eli keskimäärin 7 400 yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Savonlinnan seudun yritysperustanta oli 4,1 % suhteessa alueen yrityskantaan (yritysperustanta 121 yritystä). Savonlinnan seutu kuului viidenteen viidennekseen ja oli sijaluvulla 62. Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu sijoittui kolmanneksi ja Mikkelin seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen vuosina 2008-2012 Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes -2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupunki- ja maaseutualueilla asuvien määrä Etelä-Savossa vuosina 1990-2013 Etelä-Savossa asui kaupunkialueilla 38,2 % asukkaista vuonna 1990 ja 44,5 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savossa asui maaseutualueilla asui 60,6 % asukkaista vuonna 1990 ja 54,9 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savon väkiluku vähentyi -21686 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana Etelä-Savossa väkiluku kasvoi kaupunkialueilla 845 henkilöllä ja väheni maaseutualueilla yhteensä 22 554 henkilöllä Harvaan asutun maaseudun väki väheni peräti -14 257 henkilöllä 56000 52000 48000 44000 40000 36000 32000 28000 24000 20000 16000 12000 8000 4000 0 Sisempi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskus Ydinmaaseutu
Savonlinnan seudun väestönkehitys osatekijöittäin 2000-2014 200 150 100 50 0-50 -100-150 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Savonlinnan seudun väkiluku väheni -7 107 hlöä vuosina 2000-2014 -200-250 -300-350 -400-450 -500-550 Savonlinnan seudun väestönkehityksen ainoa dynaaminen osatekijä oli nettosiirtolaisuus
Savonlinnan seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 2000-2014 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400-2600 -2800-3000 -3200-3400 -3600-3800 -4000 55-64-VUOTIAIDEN TULOMUUTTO 2010-2014 (N=750) - Helsingin seutu 32,7 % - Imatran seutu 7,1 % - Mikkelin seutu 5,7 % - Joensuun seutu 5,6 % - Pieksämäen 5,2 % - Varkauden 4,8 % Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-75 Yli 75 Nettomuutto -109-3715 -1080-130 112 666 94-55 Savonlinnan seudun muuttotappio perustuu ensisijaisesti 15-34-vuotiaisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin Savonlinnan seutu saa muuttovoittoa 45-74- vuotiaiden ikäryhmästä, erityisesti 55-64-vuotiaista
35000 30000 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna 2012 29.967 32.508 30.746 25000 23.577 24.508 20000 15000 10000 10.937 5000 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-
Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2008-2012 TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen -265-609 -845-1719 Työtön -42-29 1-70 Lapsi (0-14 v.) Työllisten muuttotappio 101-2 15 114 merkitsee laskennallisesti 24,5 miljoonan Opiskelija -390-433 -395-1218 euron menestystä vuosina 2008-2012 Varusmies -5-17 -36-58 Eläkeläinen 160 50 148 358 Muu työvoimaan kuulumaton -29 14-9 -24 Tuntematon -9-11 -41-61 YHTEENSÄ 2008-2012 -479-1037 -1162-2678 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Millainen on tulevaisuuden Savonlinna? KAUPUNKILAISET KASVUN JA KEHITYKSEN MOOTTOREINA REAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI 1. Elinkeinokaupunki: -Elinkeinotoiminta keskiössä -Perinteinen elinkeinopolitiikka -Panostetaan yritysten edelly-tyksiin -Ei tueta riskialttiita kokeiluja - Palveluihin kehittämiseen ei panosteta - Haasteisiin vastataan, mutta ei ennakoida 2. Perinteinen palvelukaupunki: - Hidas sopeutuminen palvelukysynnän muutoksiin - Hitaasti muuttuvat palvelut - Yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut - Ennakoitava kehitys, ei riskejä - Näin on aina tehty -periaate 3. Kokeileva kaupunki: - Kaupunki uusien ideoiden alustajana - Jatkuvasti uusiutuva, mahdollisuuksiin tarttuva - Epäonnistumisista oppiminen - Vahvaa ennakoivaa otetta - Jos et koita, et voita -periaate 4. Asiakaslähtöinen kaupunki: - Kaupunki on palvelusysteemi - Asiakkuus keskiössä - Asiakkaan ja tuottajan yhteispeli korostuu - Asiakkaan valinnanvapaus korostuu - Ennakointi korostuu PROAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI KAUPUNKILAISET PALVELUN TARVITSIJOINA Lähde: mukaillen Kuntien tulevaisuuskuvat: Tampereen yliopisto, Suomen kuntaliitto ja FCG Oy
Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.
Savonlinnan seudun kovat vetovoimatekijät Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki (Savonlinnan strategia 2014-2017) Savonlinnan kaupunki (36 000 asukasta) ja seutu (noin 50 000 asukasta) keskisuuria: periaatteessa mahdollistava tekijä, entä käytännössä? Maakuntien 2- ja 3 keskusten asema alueiden välisessä kilpailussa ja tulevissa reformeissa: voittajia, väliinputoajia vai häviäjiä? Savonlinnan saavutettavuus: tuottaako sijainti-etua vai sijaintihaittaa? Matkailun ja matkailupalveluiden sekä luovien alojen valtava kasvupotentiaali Seudulla on vahvaa teknologiateollisuutta, globaaleja veturiyrityksiä ja erikoisaloja Yrittäjyysilmapiiri?
Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät Pehmeä vetovoima liittyy paikan henkiseen ilmapiiriin, tapahtumiin ja elämyksiin, kulttuuriin, museoihin, gallerioihin, matkailu- ja luontokohteisiin, puistoihin, vetovoimapalveluihin jne. Saimaa, Saimaa ja Saimaa: Savonlinnan (ja seudun) potentiaalikerroin rajaton matkailukohteena ja keskittymänä Muuttovoittoa 45-74-vuotiaista: Savonlinnan seutu saa poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa 55-64 vuotiaiden ikäryhmästä. Joka kolmannen lähtöalue on Helsingin seutu. Sujuva ja helppo arki: asumisen, asuin- ja elinympäristön, liikkumisen ja liikenteen ja palveluiden välinen yhteys Tapahtumien, elämysten ja kaikkeen K-alkuiseen panostaminen: vetovoimapalveluiden ja vetovoimakohteiden jatkuva kirkastaminen Maine ja markkinointi: panostukset ja tekojen näkyvyysvaikutus: mikä näkyy ulospäin ja miltä se näyttää ulospäin?
Matkailu, tapahtumat ja elämykset aluekehittämisen keskiöön! 38
Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät nuorten ja nuorten aikuisten suhteen? 1. Lisää kaupunkia kaupunkiin 2. Mukava kaupunki 3. Tapahtumat ja elämykset 4. Vetovoimapalvelut
Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät keski-ikäisen ja seniorien suhteen? 1. Peruspalvelut kunnossa 2. Sujuva liikkuminen 3. Vetovoimapalvelut 4. Asuin ja asuinympäristön laatu
Savonlinnan sijainti ja saavutettavuus Savonlinna on Saimaan sydämessä Sijaintietua vai -haittaa? Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus kunnossa? Sujuvat ja toimivat yhteydet? Mihin jatkossa fyysinen ja henkinen kiinnittyminen?
Oppeja muilta kaupunkiseuduilta Yksinkertaista ja yhtä menestysreseptiä ei ole, menestys ja menetykset rakentuvat yksilöllisistä tarinoista Hämeenlinna: laiskanpulskea optimaalisen sijainnin ansiosta, panostaa käytäväkehittämiseen ja tapahtumiin Joensuu: panostaa rakennemuutoksen hallintaan, biotalouteen ja kaupunkirakenteeltaan symmetriseen kaupunkiin Jyväskylä: tähtää nousuun resurssitehokkuuden edelläkävijänä ja käyttää luovaa tuhoa uuden nousun polttoaineena Pori: kääntää mainekuvaansa opiskelija- ja tapahtumakaupungiksi Lahti: kiinnittyy sijaintietua vahvistaen asteittain osaksi metropolialuetta, panostaa puhtaaseen teollisuuteen, ympäristöön ja liikuntaan Kuopio: panostaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatuun Seinäjoki: ottanut haltuun ruuantuotannon arvoketjun pellolta pöytään hengessä ja näkee koko kaupungin suurena kampuksena, hurja menestymisen eetos Vaasa: edelläkävijä verkostokumppanuudessa yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Uumaja kortti, vahvistaa energiakeskittymää ja hyödyntää julkisia hankintoja referenssikohteina Kouvola: sijainti Helsingin ja Pietarin metropolialueiden keskellä, rautatie keskittymänä ja logistiikka-alueet
Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890