Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Transkriptio

1 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

2

3 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen Leena Jäntti Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: pixhill.com Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Leena Jäntti ja Irene Koumolou 2013 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Edita Prima Oy, Helsinki 2013

5 Alkusanat Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 on seutukunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja pyritään kuvaamaan mahdollisimman havainnollisesti. Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teemakarttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011 alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Niina Jaako ja Leena Jäntti. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2013 Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2013 är en samlingspublikation som baserar sig på indelningen i ekonomiska regioner. I publikationen beskrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en grundindelning för regionutvecklingslagarna och infördes i början av år Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekonomiska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland. Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbetsoch näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen. Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilastokeskus.fi/alueonline). Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hiltunen, Niina Jaako och Leena Jäntti. Statistikcentralen i juni 2013 Heli Mikkelä Tietopalvelujohtaja Direktör, informationstjänst

6

7 Sisällys SIVU Alueet... 7 Väestö Ikä- ja sukupuolirakenne Syntyvyys ja kuolleisuus Muuttoliike Ulkomaan kansalaiset Väestöennuste Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Kesämökit Rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Työllisyys Yrittäjät Työttömyys Yritykset ja toimipaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Konkurssit Työssäkäyntialueet Aluemuutokset Käytetyt tietolähteet ja käsitteet Kuvaluettelo Liitteet

8

9 7 Alueet Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilastollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alueluokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana vuoden 2013 alussa päivitetyt työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappaleessa. Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa Kuntia 320 Suuralueita 5 Maakuntia 19 Seutukuntia 70 Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa) Työssäkäyntialueita 40 Taajamia 747 Seutukunnat Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa. Vuoden 2013 alussa seutukuntarajoissa tapahtui muutoksia kuntien: Nilsiä (Koillis-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan), Suomenniemi (Lappeenrannan seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan), Yli-Ii (Oulunkaaren seutukunnasta Oulun seutukuntaan), Kiikoinen (Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan) ja Vähäkyrö (Kyrönmaan seutukunnasta Vaasan seutukuntaan) kuntaliitosten vuoksi. Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1 17 välillä. Yhden kunnan muodostama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutukunnassa. Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Pohjois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta.

10 8 Maakunnat ja seutukunnat 2013 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kemi-Tornio Koillismaa Oulunkaari Oulu Ylivieska Raahe Torniolaakso Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kehys-Kainuu Jakobstadsregionen Kokkola Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala Ålands landsbygd Mariehamns stad Ålands skärgård Vaasa Kyrönmaa Seinäjoki Kuusiokunnat Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat Järviseutu Saarijärvi- Viitasaari Äänekoski Pieksämäki Sydösterbotten Suupohja Keuruu Jyväskylä Ylä- Luoteis- Pohjois- Pirkanmaa Pirkanmaa Satakunta Jämsä Joutsa Pori Lounais- Tampere Pirkanmaa Etelä- Rauma Pirkanmaa Hämeenlinna Vakka-Suomi Loimaa Forssa Turku Riihimäki Åboland- Turunmaa Salo Raasepori Helsinki Lahti Loviisa Porvoo Sisä- Savo Kouvola Mikkeli Kuopio Varkaus Koillis- Savo Lappeenranta Kotka-Hamina Savonlinna Imatra Joensuu Keski-Karjala Vuoden 2013 aluerajat

11 9 Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013 Maakuntakeskus Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kuntaraja Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli HämeenlinnaLahti Kouvola Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Vuoden 2013 aluerajat Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat Maakunnat Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Viimeisin muutos maakuntien määrässä tapahtui vuoden 2011 alussa, jolloin Itä-Uudenmaan maakunnan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan. Yhdistymisen jälkeen Suomessa on 19 maakuntaa. Maakuntataso on Euroopan unionin NUTS -alueluokitusjärjestelmässä NUTS 3-taso. Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään. Vuoden 2013 alussa maakuntarajoissa tapahtui muutoksia Suomenniemen (Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi.

12 10 Väestöntiheys seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Asukkaita/neliökilometri 0,5-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-945,4 Vuoden 2013 aluerajat Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain Maapinta-ala maakunnittain 2013 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Maapinta-ala km² Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2013.

13 11 Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä eli 0,5 %. Vuonna 2012 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa ( as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahvenanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2012 lopussa Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 671 asukasta). Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, 945 asukasta/km 2. Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2012 lopussa 1,57 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita oli alle Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 24 seutukunnassa ja 12 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Ålands skärgårdin, Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukunnat sekä Kainuun ja Etelä-Savon maakunnat. Väkiluku Suomessa Väkiluku, miljoonaa Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%) Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Maakuntien osuus koko maan väestöstä ,1 4,6 4,1 3,7 3,6 3,4 3,3 3,3 3,2 3,1 2,8 2,4 1,5 1,3 0,5 9,2 8,6 7, Osuus koko maan väestöstä (%) Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä ,9

14 12 Väkiluku seutukunnittain 2012 Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Seinäjoen Joensuun Vaasan Kouvolan Hämeenlinnan Lappeenrannan Kotka-Haminan Mikkelin Rauman Rovaniemen Salon Kemi-Tornion Porvoon Ylä-Savon Kajaanin Kokkolan Jakobstadsregionen Savonlinnan Riihimäen Ylivieskan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Imatran Loimaan Forssan Raahen Varkauden Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Suupohjan Kehys-Kainuun Äänekosken Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Pohjois-Satakunnan Järviseudun Oulunkaaren Koillismaan Keski-Karjalan Loviisan Itä-Lapin Sydösterbotten Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Kaustisen Ålands landsbygd Sisä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Koillis-Savon Kyrönmaan Keuruun Mariehamns stad Torniolaakson Joutsan Ålands skärgård Vuoden 2013 aluerajat Väkiluku Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2012.

15 13 Väkiluku seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Väkiluku Vuoden 2013 aluerajat Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain Väkiluku maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Väkiluku Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2012.

16 14 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Muutos (%) -2,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-1,5 Vuoden 2013 aluerajat Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,7-0,8-0,1-0,1-0,2-0,2-0,3 0,0 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 1,1-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Vuoden 2013 aluerajat Muutos (%) Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain 2012.

17 15 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012 Oulun Helsingin Tampereen Jyväskylän Kuopion Tunturi-Lapin Ålands landsbygd Turun Mariehamns stad Seinäjoen Vaasan Porvoon Riihimäen Kokkolan Ylivieskan Joensuun Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Jakobstadsregionen Lappeenrannan Lahden Loimaan Kyrönmaan Oulunkaaren Pohjois-Lapin Rauman Porin Kotka-Haminan Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Raahen Mikkelin Loviisan Kouvolan Äänekosken Kemi-Tornion Kajaanin Sydösterbotten Nivala-Haapajärven Vakka-Suomen Forssan Kaustisen Kuusiokuntien Raaseporin Salon Imatran Luoteis-Pirkanmaan Suupohjan Ylä-Savon Jämsän Savonlinnan Keuruun Järviseudun Pielisen Karjalan Pohjois-Satakunnan Sisä-Savon Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Koillis-Savon Pieksämäen Saarijärven-Viitasaaren Kehys-Kainuun Koillismaan Joutsan Keski-Karjalan Itä-Lapin Torniolaakson Ålands skärgård -2,7-2,2-2,2-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-1,0-1,1-1,2-1,2-1,2-1,3-1,4-1,4-1,4-1,5-1,5-1,5-1,5-1,6 1,2 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 0,7 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 1,5-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vuoden 2013 aluerajat Muutos (%) Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.

18 16 Ikä- ja sukupuolirakenne Alle 15-vuotiaiden määrä väheni vuosittain ajanjaksolla Kahden viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on taas kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäisen väestötilastojen historiassa, kun yli 64-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2012 heitä oli jo lähes enemmän (kuva 2.47.). Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja eri kuntaryhmien välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen. Nuoria ikäluokkia on hieman vanhempia vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Niissä nuorten aikuisten osuus on huomattavan pieni. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen. Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste 2030 Kaupunkimaiset kunnat Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Miehet 2012 Naiset 2012 Ennuste 2030 Kuva 2.9. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste Vuonna 2012 suurimman ikäryhmän muodostivat 64-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä, kuten kaikissa yli 53-vuotiaiden ikäryhmissä on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73,5 % on naisia. Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten, 10,7 % ja Ylivieskan seutukunnassakin lähes 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä- Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa. Maakuntatasolla alle 15-vuotiaiden osuus oli pienin Etelä-Savossa.

19 17 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Ikä Miehet Naiset Kuva Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain lähes 12 prosenttiyksikköä, vajaasta 57 prosentista yli 64 prosenttiin. Suhteellisesti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa, vähiten Joutsan ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin, mutta myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin. Vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli lähes kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, noin 13 % väestöstä. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohti. ssa huoltosuhde oli 54,2 vuonna Alhaisin huoltosuhde oli Helsingin seutukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa (myös kuva 2.52.). Vuonna 2012 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,7 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön keski-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. ssa keski-ikä oli 41,8 vuotta. Yli puolet maakunnista ja seutukunnista (39 seutukuntaa) on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että miesenemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa on tuhatta miestä kohti naista. Vastaava luku Ålands skärgårdin seutukunnassa on 877. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutukunnissa.

20 18 Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 4,0-6,0 6,1-7,0 7,1-8,0 8,1-10,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Alle 7-vuotiaat seutukunnittain Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo 5,9 8,4 8, ,8 7,6 7,6 7,3 7, ,8 6,6 6,5 6,4 9 10, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012.

21 19 Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 10,1-14,0 14,1-16,0 16,1-17,0 17,1-21,1 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 17,3 17,3 16,9 16,5 16,5 16,4 16,4 16,4 15,6 15,5 15,4 15,3 15,2 14,8 14,6 14,5 14,1 13,6 18,8 20,5 Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012.

22 vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 56,6-60,0 60,1-62,0 62,1-64,0 64,1-68,4 Vuoden 2013 aluerajat Kuva vuotiaat seutukunnittain vuotiaat maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 68 64,9 64,8 64,5 64,2 64,2 64,1 63,9 63,8 63,8 63,4 63, ,7 62,7 62,5 62, ,8 61, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva vuotiaat maakunnittain 2012.

23 21 Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 12,9-20,0 20,1-22,0 22,1-25,0 25,1-32,3 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012 Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 15,7 15,1 22,9 22,8 22,7 22,6 21,4 21,3 20,9 20,8 20,5 20,3 20,2 19,9 19,4 19,4 19,2 18,8 18,7 25, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012.

24 22 Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012 Joutsan Torniolaakson Itä-Lapin Ålands skärgård Pielisen Karjalan Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Koillis-Savon Kehys-Kainuun Sydösterbotten Keski-Karjalan Keuruun Imatran Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Pieksämäen Jämsän Luoteis-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Järviseudun Varkauden Mikkelin Pohjois-Satakunnan Loviisan Vakka-Suomen Suupohjan Ylä-Savon Kotka-Haminan Loimaan Forssan Raaseporin Porin Kouvolan Äänekosken Rauman Salon Pohjois-Lapin Kaustisen Lahden Etelä-Pirkanmaan Koillismaan Lappeenrannan Haapaveden-Siikalatvan Oulunkaaren Hämeenlinnan Nivala-Haapajärven Kyrönmaan Kajaanin Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Mariehamns stad Jakobstadsregionen Seinäjoen Joensuun Vaasan Kokkolan Turun Raahen Ylivieskan Riihimäen Ålands landsbygd Kuopion Porvoon Tampereen Rovaniemen Jyväskylän Helsingin Oulun Osuus väestöstä (%) Vuoden 2013 aluerajat Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat Kuva Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.

25 23 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012 Joutsan Ylä-Pirkanmaan Sisä-Savon Saarijärven-Viitasaaren Keuruun Nivala-Haapajärven Järviseudun Torniolaakson Oulunkaaren Koillis-Savon Kuusiokuntien Sydösterbotten Ålands skärgård Kaustisen Jämsän Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Itä-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Savonlinnan Jakobstadsregionen Kehys-Kainuun Pieksämäen Imatran Ylivieskan Äänekosken Kyrönmaan Loviisan Suupohjan Vakka-Suomen Raaseporin Ylä-Savon Salon Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Raahen Forssan Mikkelin Varkauden Porin Rauman Kotka-Haminan Koillismaan Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kouvolan Kemi-Tornion Lahden Ålands landsbygd Kajaanin Lappeenrannan Riihimäen Vaasan Porvoon Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Joensuun Oulun Turun Mariehamns stad Tampereen Kuopion Rovaniemen Jyväskylän Helsingin 71,5 70,9 70,1 69,9 69,4 69,2 69,1 68,9 68,5 68,4 68,1 67,8 67,7 67,6 67,3 66,9 66,9 66,8 66,1 66,1 65,9 65,7 65,6 65,5 65,2 64,9 64,7 64,6 64,6 64, ,8 62,8 62,7 62,6 62,5 62,3 62,2 61,9 61, ,9 60,7 60,5 60,4 59,5 59, ,8 58,8 58,1 57,8 57,7 57,1 56,1 55,9 55,4 54,7 54,3 54,2 53,6 53,4 51,5 51, ,8 50,7 50,4 49,9 46,2 76, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2013 aluerajat Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.

26 24 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 46,2-58,0 58,1-63,0 63,1-67,0 67,1-76,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Vuoden 2013 aluerajat Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012 Kuva Demografinen huoltosuhde maakunnittain ,1 63,2 61,7 61,3 60,8 59,9 59,6 59,3 58,8 58,5 57,8 56,8 56,6 56, ,8 55,7 55,1 54,2 54, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat

27 25 Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 36,7-42,0 42,1-44,0 44,1-46,0 46,1-51,0 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Väestön keski-ikä seutukunnittain Väestön keski-ikä maakunnittain 2012 Etelä-Savo Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 46, ,9 44,8 44, ,6 43,5 43,4 42,9 42,7 42,4 42,4 41,9 41,8 41,7 41,4 41,1 39,7 38, Vuoden 2013 aluerajat Keski-ikä, vuotta Kuva Väestön keski-ikä maakunnittain 2012.

28 26 Sukupuolirakenne seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä Vuoden 2013 aluerajat Kuva Sukupuolirakenne seutukunnittain Sukupuolirakenne maakunnittain 2012 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Vuoden 2013 aluerajat Naisia/1 000 miestä Kuva Sukupuolirakenne maakunnittain 2012.

29 27 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2012 koko maassa syntyneitä ( henkeä) oli enemmän kuin kuolleita ( henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin pienenevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen. Syntyvyys oli korkein ja kuolleisuus matalin Oulun seutukunnassa vuonna Syntyvyys oli siellä 15,8 promillea ja kuolleisuus 6,1 promillea keskiväkiluvusta. Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 3,7 promillea ja kuolleisuus oli suhteellisesti suurin, 18,7 promillea. Vuonna 2012 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 24 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Suurin syntyneiden enemmyys oli Oulun ja pienin Ålands skärgårdin seutukunnassa. Maakunnista eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2060 Syntyneet ja kuolleet /Väestöennuste 2012 Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste Kuva Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2060.

30 28 Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012 Oulun Ylivieskan Nivala-Haapajärven Raahen Jakobstadsregionen Kokkolan Ålands landsbygd Oulunkaaren Jyväskylän Tampereen Seinäjoen Kyrönmaan Kaustisen Vaasan Helsingin Etelä-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Rovaniemen Kuopion Riihimäen Loimaan Kemi-Tornion Turun Porvoon Joensuun Koillismaan Järviseudun Äänekosken Kajaanin Tunturi-Lapin Rauman Hämeenlinnan Lahden Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Loviisan Pohjois-Satakunnan Kuusiokuntien Vakka-Suomen Lappeenrannan Salon Kotka-Haminan Porin Ylä-Savon Suupohjan Kouvolan Mariehamns stad Jämsän Varkauden Raaseporin Keuruun Sydösterbotten Saarijärven-Viitasaaren Luoteis-Pirkanmaan Mikkelin Ylä-Pirkanmaan Forssan Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Keski-Karjalan Savonlinnan Sisä-Savon Imatran Pieksämäen Koillis-Savon Kehys-Kainuun Itä-Lapin Joutsan Torniolaakson Ålands skärgård Syntyneet ja kuolleet, promillea väestöstä Syntyneet Kuolleet Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012.

31 29 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012 Oulun Raahen Jyväskylän Helsingin Ylivieskan Tampereen Kokkolan Jakobstadsregionen Seinäjoen Vaasan Rovaniemen Porvoon Nivala-Haapajärven Kuopion Kyrönmaan Ålands landsbygd Riihimäen Oulunkaaren Turun Kaustisen Haapaveden-Siikalatvan Etelä-Pirkanmaan Joensuun Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Koillismaan Hämeenlinnan Rauman Kajaanin Lappeenrannan Lahden Vakka-Suomen Loimaan Äänekosken Åboland-Turunmaan Loviisan Lounais-Pirkanmaan Järviseudun Salon Mariehamns stad Porin Raaseporin Kotka-Haminan Forssan Kouvolan Kuusiokuntien Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Mikkelin Suupohjan Sydösterbotten Varkauden Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Jämsän Keuruun Saarijärven-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Keski-Karjalan Savonlinnan Imatran Pielisen Karjalan Pieksämäen Kehys-Kainuun Sisä-Savon Koillis-Savon Itä-Lapin Joutsan Torniolaakson Ålands skärgård -15,1-10,1-10,3-10,4-10,9-11,5-12,6-0,1-0,4-0,5-0,6-0,8-0,9-1,2-1,3-1,4-1,6-1,7-1,8-1,9-2 -2,3-2,6-2,7-3,4-3,5-3,6-3,6-3,9-3,9-4 -4,2-4,4-4,7-4,9-5 -5,2-6 -6,4-6,7-6,8-7 -7,1-7,4-8,1-8,3 4,7 4,7 4,7 4,6 4,1 4 3,5 3,3 2,8 2,8 2,6 2,2 2,1 2,1 2,1 1,7 1,4 1,4 1,4 1,1 0,9 0,6 0,4 0,1 9, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.

32 30 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -15,1 - -4,0-3,9-0,0 0,1-2,5 2,6-9,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Lappi Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo -6-3,5-3,6-3 -1,1-1,1-1,2-1,6-1,9-2,3-0,5 1 0,9 0,3 1,4 2,6 2,2 3,3 4,3 6, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012.

33 31 Muuttoliike ssa kirjattiin seutukuntien välistä muuttoa vuonna Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Muuttotase oli positiivinen 27 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Mariehamns stadin ja Tunturi-Lapin seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Haapaveden-Siikalatvan ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 15 oli muuttovoittoisia, kärjessä Ahvenanmaa ja Uusimaa. Kainuussa muuttotase oli negatiivisin. Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2012 Suomeen muutti yli henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Joutsan seutukunnan nettomaahanmuutto oli tuolloin negatiivinen, mutta muissa seutukunnissa ja kaikissa maakunnissa se oli positiivinen. Suhteellisesti voimakkainta maiden välinen nettomuutto oli Sydösterbottenin seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa. Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Henkilöä Vuoden 2013 aluerajat Ikäluokka Kuva Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Siirtolaisuus koko maassa Muuttaneiden määrä (1 000 henkilöä) 50 Maahanmuutto Maastamuutto Kuva Siirtolaisuus koko maassa

34 32 Muuttotase seutukunnittain 2012 Mariehamns stad Tunturi-Lapin Kuopion Helsingin Tampereen Turun Ålands landsbygd Jyväskylän Oulun Seinäjoen Pohjois-Lapin Riihimäen Joensuun Hämeenlinnan Lappeenrannan Vaasan Lahden Kotka-Haminan Porvoon Loimaan Porin Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Rovaniemen Kouvolan Kokkolan Rauman Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Imatran Sydösterbotten Loviisan Oulunkaaren Kyrönmaan Jakobstadsregionen Ylivieskan Äänekosken Forssan Savonlinnan Sisä-Savon Ylä-Savon Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Suupohjan Jämsän Keuruun Raaseporin Joutsan Luoteis-Pirkanmaan Kajaanin Koillis-Savon Kemi-Tornion Vakka-Suomen Kehys-Kainuun Salon Pieksämäen Pohjois-Satakunnan Ylä-Pirkanmaan Raahen Varkauden Nivala-Haapajärven Kaustisen Järviseudun Saarijärven-Viitasaaren Torniolaakson Keski-Karjalan Itä-Lapin Ålands skärgård Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan -12,8-13,9-14,9-0,1-0,1-0,2-0,8-0,9-1 -1,2-1,2-1,2-2 -2,1-2,1-2,4-2,6-2,8-2,8-2,9-3,1-3,3-3,5-3,5-3,5-3,7-3, ,9-5,2-6,2-6,6-6,8-7 -7,1-7,5-7,6-8,3-8,4-9,1-9,3-10,4 10 9,1 7,9 7,7 7,2 6,2 6,2 5,4 5 3,7 3,3 3,2 2,9 2,8 2,7 2,7 2,6 2,6 2,3 2,2 2, ,7 0,3 0,3 0,3 0, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Muuttotase seutukunnittain 2012.

35 33 Muuttotase seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -14,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-3,0 3,1-10,0 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Muuttotase seutukunnittain Muuttotase maakunnittain 2012 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu -4-1,1-1,6-1,6 3,4 3,2 2,6 2,2 1,8 1,8 1,7 1,3 1 0,7 0,7 0,6 0,3 5,2 6, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Muuttotase maakunnittain 2012.

36 34 Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -0,2-2,0 2,1-2,5 2,6-3,0 3,1-9,3 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Nettomaahanmuutto seutukunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012 Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Varsinais-Suomi Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 2 1,9 1,9 1,7 2,9 2,7 2,7 2,7 2,6 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 3,4 3,2 3,2 3,8 4, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012.

37 35 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012 Muuttotase maakunnittain 2012 Promillea väestöstä -6,0 - -2,0-1,9-0,0 0,1-1,0 1,1-6,8 Promillea väestöstä -4,0-0,0 0,1-1,5 1,6-2,5 2,6-7,0 Vuoden 2013 aluerajat Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneiden enemmyys maa- Kuva Muuttotase maakunnittain kunnittain vuotiaat maakunnittain 2012 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012 Osuus väestöstä (%) 61,3-62,0 62,1-63,0 63,1-64,0 64,1-68,0 Osuus väestöstä (%) 15,1-19,0 19,1-20,0 20,1-22,0 22,1-25,1 Vuoden 2013 aluerajat Vuoden 2013 aluerajat Kuva vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain

38 36 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa henkilöä vuonna 2012, mikä on 3,6 % väestöstä. Puolet heistä asui Helsingin seutukunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalaisten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (39 763), Venäjän (30 183), Ruotsin (8 412) ja Somalian (7 468) kansalaiset. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%) Kuva Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Intia Saksa Britannia Vietnam Ent. Serbia ja Montenegro Afganistan Puola Yhdysvallat (USA) Iran Ukraina Italia Ranska Romania Nepal Bosnia ja Hertsegovina Nigeria Filippiinit Espanja Kongon dem. tasavalta Myanmar Unkari Pakistan Bangladesh Latvia Bulgaria Alankomaat Japani Liettua Ghana Miehet Naiset Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Kuva Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012.

39 37 Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 0,7-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-11,6 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 3,6 3,5 3,5 3,2 2,8 2,6 2,2 2,1 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 1,4 4,4 6,5 9,2 Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012.

40 38 Väestöennuste Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli ennusteen lähtötilanteessa vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuonna Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi koko maassa 77. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa, yli 27 %. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viidenneksen pienempi kuin vuonna Näiden kolmen seutukunnan kohdalla yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa eniten ja työikäisten osuus vähenee eniten vuoteen 2030 mennessä. Myös huoltosuhde olisi näillä alueilla seutukuntien suurimpia vuonna Pienin huoltosuhde olisi Helsingin seutukunnassa. Väestö ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Henkilöä /Väestöennuste Kuva Väestöennuste ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 80 Ennuste -> 70 Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat /Väestöennuste 2012 Kuva Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste

41 39 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Maakuntaraja Muutos vuodesta 2011 (%) -23, ,0-9,9-0,0 0,1-10,0 10,1-27,4 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Kuva Väestöennuste seutukunnittain Väestöennuste maakunnittain 2030 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -7,9-8,3-0,5-0,8-1,6-2,3-2,7-3,6 3,1 7 6,7 5,7 5,2 8,3 10,7 10, ,3 21, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste maakunnittain 2030.

42 40 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Ålands landsbygd Oulun Helsingin Tampereen Mariehamns stad Riihimäen Jyväskylän Vaasan Hämeenlinnan Porvoon Turun Seinäjoen Tunturi-Lapin Kokkolan Rovaniemen Kyrönmaan Kuopion Jakobstadsregionen Etelä-Pirkanmaan Lahden Ylivieskan Raaseporin Ålands skärgård Joensuun Salon Loviisan Lounais-Pirkanmaan Lappeenrannan Loimaan Åboland-Turunmaan Porin Forssan Kotka-Haminan Kajaanin Äänekosken Raahen Oulunkaaren Kemi-Tornion Mikkelin Rauman Sydösterbotten Vakka-Suomen Kouvolan Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Suupohjan Ylä-Savon Sisä-Savon Koillismaan Kaustisen Keuruun Koillis-Savon Kuusiokuntien Joutsan Imatran Pohjois-Satakunnan Savonlinnan Järviseudun Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Varkauden Jämsän Pieksämäen Saarijärven-Viitasaaren Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Torniolaakson -21,4-22,3-23,4-0,6-0,9-1,9-1, ,1-3,9-4 -4,3-5,3-6,1-6,2-6,2-6,4-7,6-8,4-8,6-9,2-9,5-9,6-9,9-10,6-11,1-11,2-11,2-11,4-11,5-11,5-11, ,1-13,3-13,6-16,4-17,1 19,4 18,2 16,9 16,6 15,6 14,6 14,4 12,5 10,7 10,2 10,2 9,7 9,7 9,3 8,3 8,3 8,2 7,6 7,4 6,7 5,4 5,1 4,1 3,6 3,4 1,6 1,5 1,3 0,8 0,2 0,1 27, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste seutukunnittain 2030.

43 41 Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030 Torniolaakson Joutsan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Keuruun Sisä-Savon Jämsän Ålands skärgård Savonlinnan Järviseudun Pohjois-Lapin Kuusiokuntien Oulunkaaren Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Sydösterbotten Vakka-Suomen Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Kaustisen Ylä-Savon Suupohjan Imatran Äänekosken Åboland-Turunmaan Mikkelin Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Forssan Loviisan Raahen Kouvolan Loimaan Kemi-Tornion Raaseporin Salon Rauman Kajaanin Kyrönmaan Lahden Kotka-Haminan Porin Jakobstadsregionen Joensuun Lappeenrannan Hämeenlinnan Tunturi-Lapin Kokkolan Seinäjoen Etelä-Pirkanmaan Porvoon Riihimäen Rovaniemen Ålands landsbygd Kuopion Turun Vaasan Mariehamns stad Oulun Jyväskylän Tampereen Helsingin 129,2 124,4 122,3 122, ,2 111,9 108,1 106, ,7 104, ,8 101,4 100,7 100,4 99,9 99,5 98, , ,8 96,6 96, ,9 94,9 94, ,7 90,2 89,9 89,2 87,7 87, ,9 85,4 85, ,8 82,7 82,2 81,9 80, ,9 79,7 79,2 78, ,7 76,3 75,7 75,5 75,1 73,6 73,3 71,8 71,2 70,1 69,4 65,6 65,6 65,1 65,1 64,6 63,5 58, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.

44 42 Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Sydösterbotten Kaustisen Järviseudun Haapaveden-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Tunturi-Lapin Suupohjan Pielisen Karjalan Nivala-Haapajärven Jakobstadsregionen Oulunkaaren Ylä-Savon Ylivieskan Rovaniemen Vaasan Seinäjoen Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Kemi-Tornion Kajaanin Joensuun Kokkolan Porin Jyväskylän Saarijärven-Viitasaaren Äänekosken Kotka-Haminan Kehys-Kainuun Tampereen Pohjois-Lapin Rauman Kuusiokuntien Imatran Hämeenlinnan Itä-Lapin Pieksämäen Kuopion Lappeenrannan Savonlinnan Lahden Raahen Etelä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Turun Koillis-Savon Mikkelin Jämsän Ylä-Pirkanmaan Ålands landsbygd Ålands skärgård Kouvolan Joutsan Helsingin Keski-Karjalan Raaseporin Loimaan Porvoon Sisä-Savon Forssan Loviisan Riihimäen Torniolaakson Mariehamns stad Varkauden Åboland-Turunmaan Vakka-Suomen Oulun Salon -1,6-1,7-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-1 -1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,2-1,3-1, ,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0, ,3 1,3-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

45 vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Vaasan Jakobstadsregionen Ålands landsbygd Etelä-Pirkanmaan Helsingin Tampereen Oulun Mariehamns stad Turun Kyrönmaan Jyväskylän Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Porin Lounais-Pirkanmaan Raaseporin Kotka-Haminan Salon Porvoon Kuopion Lappeenrannan Rauman Loviisan Ylivieskan Åboland-Turunmaan Lahden Rovaniemen Nivala-Haapajärven Tunturi-Lapin Kaustisen Äänekosken Raahen Kajaanin Oulunkaaren Forssan Kemi-Tornion Joensuun Sydösterbotten Kouvolan Haapaveden-Siikalatvan Imatran Kuusiokuntien Ålands skärgård Suupohjan Järviseudun Sisä-Savon Mikkelin Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Keuruun Jämsän Ylä-Pirkanmaan Savonlinnan Vakka-Suomen Varkauden Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Joutsan Pieksämäen Koillismaan Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Itä-Lapin Torniolaakson Kehys-Kainuun -15,1-15,3-15, ,1-16,6-4,5-5,1-5,2-5,4-5,6-5,7-5,9-6,2-6,3-6,3-6,5-6,6-6, ,2-7,3-7,5-7,5-7,6-7,6-7,8-8,1-8,2-8,3-8,4-8,5-8,5-8,6-8,7-8,7-8,9-9,1-9,2-9,2-9,3-9,3-9,4-9,6-9,6-9,7-9,8-9,8-9,9-9,9-9, ,2-10,2-10,3-10,6-10,8-10, ,5-11, ,1-12,4-12,7-12,8-13, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

46 44 Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Torniolaakson Kehys-Kainuun Itä-Lapin Keski-Karjalan Pohjois-Lapin Pielisen Karjalan Joutsan Pieksämäen Koillismaan Varkauden Vakka-Suomen Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Pohjois-Satakunnan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Sisä-Savon Mikkelin Ålands skärgård Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Kouvolan Forssan Imatran Kuusiokuntien Keuruun Åboland-Turunmaan Raahen Joensuun Suupohjan Kemi-Tornion Loviisan Äänekosken Kajaanin Salon Järviseudun Oulunkaaren Lahden Haapaveden-Siikalatvan Porvoon Lappeenrannan Rauman Kuopion Rovaniemen Tunturi-Lapin Nivala-Haapajärven Sydösterbotten Raaseporin Ylivieskan Riihimäen Lounais-Pirkanmaan Loimaan Kotka-Haminan Kaustisen Oulun Porin Hämeenlinnan Mariehamns stad Turun Kokkolan Jyväskylän Seinäjoen Helsingin Tampereen Etelä-Pirkanmaan Ålands landsbygd Kyrönmaan Jakobstadsregionen Vaasan 13,5 13,3 13,1 13, ,7 12,6 12, ,7 11,6 11, ,7 10,7 10,6 10,6 10,5 10,4 10,4 10,1 9,8 9,8 9,7 9,7 9,7 9,6 9,5 9,4 9,4 9,2 9,2 9,1 8,9 8,7 8,7 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,4 8,4 8,3 8,1 8,1 8,1 7,9 7,8 7,5 7,4 7,4 7,4 7,3 6,9 6,7 6,7 6,6 6,4 6 5,9 5,9 5,7 4,9 4, ,2 16,9 16, , Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

47 45 Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 2,8 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asuntokannasta 43,3 % on rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Rivi- tai ketjutaloasunnot ovat uudempia, sillä 68,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana. n kaikista asunnoista 9,9 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna Ålands skärgårdin ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu peseytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot. n vakinaisesti asutuista asunnoista 65,5 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,4 % vuokra-asuntoja vuonna Asuntojen omistusosuus oli Kyrönmaan seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutukunnassa pienin. Vuonna 2011 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,8 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömetrillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,5 neliömetrillä. Vuonna 2011 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,4. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa. Vuonna 2011 koko maassa oli yli 2,56 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,3 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Pieniä asuntokuntia (1 2 hlö) oli suhteellisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa. n asuntokunnista 43,8 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,5 % erillisissä pientaloissa ja 13,9 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukuntien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Joutsan seutukunnassa. Vuonna 2011 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,9 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteellisesti eniten. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Tammi-maaliskuussa 2013 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 1,9 %. Korkeimmat neliöhinnat olivat Uudellamaalla ja suurin asuntojen hinnannousu tapahtui Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista.

48 46 Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011 Ålands skärgård Joutsan Koillis-Savon Sisä-Savon Keski-Karjalan Åboland-Turunmaan Pielisen Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Loimaan Lounais-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Oulunkaaren Suupohjan Kuusiokuntien Ylä-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Luoteis-Pirkanmaan Kehys-Kainuun Loviisan Itä-Lapin Ålands landsbygd Tunturi-Lapin Savonlinnan Ylä-Savon Kyrönmaan Jämsän Keuruun Imatran Pieksämäen Nivala-Haapajärven Salon Vakka-Suomen Torniolaakson Sydösterbotten Äänekosken Mikkelin Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Pohjois-Lapin Forssan Järviseudun Porvoon Porin Joensuun Rauman Kouvolan Kotka-Haminan Varkauden Hämeenlinnan Koillismaan Kaustisen Riihimäen Seinäjoen Kajaanin Lappeenrannan Lahden Vaasan Jakobstadsregionen Raahen Ylivieskan Tampereen Kokkolan Kemi-Tornion Turun Jyväskylän Kuopion Rovaniemen Oulun Helsingin Mariehamns stad 25,1 23,5 23,4 21,9 21, ,8 20,7 20,5 19,6 19,5 19, ,7 18,7 18,5 17,8 17,3 17,2 16,9 16,8 16,8 16,6 16,5 16,4 16,2 15,9 15,5 15,5 15,5 15,4 15,3 15, ,9 14,9 14,7 14,6 14,3 13,5 13, ,8 12,2 12,2 12,1 12,1 11,9 11,7 11,7 11, ,9 9,9 9,7 9,7 9,4 9,2 8,9 8,4 8, ,9 6,8 6,1 4,7 4,5 4,4 28,7 27, Sisältää myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot Vuoden 2012 aluerajat Osuus kaikista asunnoista (%) Kuva 3.1. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011.

49 47 Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011 Kyrönmaan Ålands landsbygd Järviseudun Loimaan Sydösterbotten Suupohjan Åboland-Turunmaan Torniolaakson Jakobstadsregionen Lounais-Pirkanmaan Kuusiokuntien Oulunkaaren Koillis-Savon Vakka-Suomen Ylivieskan Kaustisen Luoteis-Pirkanmaan Rauman Joutsan Salon Saarijärven-Viitasaaren Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Raahen Jämsän Pohjois-Satakunnan Forssan Seinäjoen Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keuruun Loviisan Koillismaan Itä-Lapin Imatran Raaseporin Porin Äänekosken Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Riihimäen Ylä-Savon Ålands skärgård Tunturi-Lapin Porvoon Hämeenlinnan Kouvolan Kokkolan Varkauden Savonlinnan Kotka-Haminan Kajaanin Kemi-Tornion Mikkelin Pohjois-Lapin Joensuun Lappeenrannan Vaasan Lahden Tampereen Oulun Rovaniemen Turun Kuopion Jyväskylän Helsingin Mariehamns stad 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon Vuoden 2012 aluerajat Kuva 3.2. Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011.

50 48 Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2011 Rakennusvuosi tuntematon Asuntojen lkm Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva 3.3. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa Huoneistoala keskimäärin, neliömetriä Kaikki rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Pinta-ala/henkilö Kuva 3.4. Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013* ja vuosimuutos Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Lappi Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Kanta-Häme Uusimaa Lappi Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Kainuu *ennakkotieto -4-2 Ahvenanmaan ja Etelä-Savon tiedot puuttuvat Vuoden 2013 aluerajat Vanhat asunto-osakehuoneistot, euroa/neliömetri Muutos edelliseen vuoteen, % (indeksi 2005=100) Kuva 3.5. Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013 ja vuosimuutos.

51 49 Asuntojen pinta-ala seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 36,1-40,0 40,1-42,0 42,1-43,5 43,6-46,7 Vuoden 2012 aluerajat Kuva 3.6. Asuntojen pinta-ala seutukunnittain Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 44,6 43, ,3 41, ,9 40,8 40,7 40,5 40,3 40,2 39,8 39,4 39,2 39,1 38,5 36, Vuoden 2012 aluerajat Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuva 3.7. Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011.

52 50 Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011 Pielisen Karjalan Mariehamns stad Joutsan Varkauden Turun Kotka-Haminan Imatran Mikkelin Lahden Kouvolan Lappeenrannan Savonlinnan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Keuruun Ålands skärgård Pieksämäen Sisä-Savon Rovaniemen Porin Tampereen Forssan Helsingin Joensuun Keski-Karjalan Hämeenlinnan Kuopion Kajaanin Loviisan Koillis-Savon Kehys-Kainuun Ylä-Savon Itä-Lapin Jyväskylän Salon Äänekosken Kemi-Tornion Raaseporin Loimaan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Vaasan Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Satakunnan Oulun Pohjois-Lapin Etelä-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Rauman Riihimäen Tunturi-Lapin Suupohjan Torniolaakson Åboland-Turunmaan Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Seinäjoen Oulunkaaren Kuusiokuntien Raahen Porvoon Sydösterbotten Ylivieskan Koillismaan Kokkolan Järviseudun Kyrönmaan Jakobstadsregionen Kaustisen Ålands landsbygd 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus asuntokunnista Vuoden 2012 aluerajat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä Kuva 3.8. Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011.

53 51 Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011 Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Haapaveden-Siikalatvan Ylivieskan Koillis-Savon Järviseudun Kaustisen Tunturi-Lapin Helsingin Jakobstadsregionen Kyrönmaan Saarijärven-Viitasaaren Raahen Kuusiokuntien Porvoon Riihimäen Pohjois-Lapin Keski-Karjalan Loimaan Lounais-Pirkanmaan Äänekosken Koillismaan Ålands landsbygd Raaseporin Ylä-Savon Joensuun Luoteis-Pirkanmaan Kokkolan Pohjois-Satakunnan Suupohjan Jyväskylän Åboland-Turunmaan Oulun Rovaniemen Ålands skärgård Forssan Pielisen Karjalan Tampereen Loviisan Etelä-Pirkanmaan Kemi-Tornion Hämeenlinnan Vaasan Salon Sydösterbotten Keuruun Ylä-Pirkanmaan Turun Jämsän Sisä-Savon Joutsan Seinäjoen Kajaanin Torniolaakson Kuopion Kotka-Haminan Lahden Porin Savonlinnan Rauman Mikkelin Varkauden Vakka-Suomen Pieksämäen Kehys-Kainuun Itä-Lapin Imatran Lappeenrannan Kouvolan Mariehamns stad 7,1 7,1 7 6,8 6,8 6,5 11,7 11,1 10,6 10,6 10,5 10,2 10,1 10,1 10,1 10, ,9 9,9 9,7 9,7 9,5 9,5 9,4 9,3 9,3 9,2 9,2 9,1 9,1 9,1 9 8,9 8,9 8,9 8,9 8,8 8,8 8,8 8,7 8,7 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,4 8,3 8,3 8,1 8,1 8,1 8, ,9 7,8 7,7 7,7 7,7 7,6 7,5 7,4 7,4 7,4 7,3 7,3 7,1 12,7 Normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Osuus asuntokunnista (%) Vuoden 2012 aluerajat Kuva 3.9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011.

54 52 Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011 Ålands landsbygd Ålands skärgård Kaustisen Torniolaakson Järviseudun Tunturi-Lapin Kyrönmaan Sydösterbotten Oulunkaaren Suupohjan Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Koillis-Savon Pohjois-Satakunnan Loimaan Ylivieskan Jakobstadsregionen Pohjois-Lapin Saarijärven-Viitasaaren Luoteis-Pirkanmaan Itä-Lapin Lounais-Pirkanmaan Keski-Karjalan Kehys-Kainuun Raahen Loviisan Joutsan Sisä-Savon Koillismaan Seinäjoen Kokkolan Vakka-Suomen Ylä-Savon Pielisen Karjalan Raaseporin Äänekosken Imatran Rauman Ylä-Pirkanmaan Jämsän Salon Porvoon Pieksämäen Forssan Porin Kemi-Tornion Keuruun Etelä-Pirkanmaan Kouvolan Savonlinnan Riihimäen Joensuun Mikkelin Kajaanin Varkauden Lappeenrannan Hämeenlinnan Kotka-Haminan Vaasan Rovaniemen Oulun Mariehamns stad Lahden Jyväskylän Tampereen Kuopion Turun Helsingin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuoden 2012 aluerajat Osuus asuntokunnista Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.

55 53 Kesämökit Suomessa oli vuoden 2011 lopussa kesämökkiä. Eniten niitä oli Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, kussakin yli Etelä-Savossa mökkejä oli myös asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 302 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Uudellamaalla kesämökkejä oli asukaslukuun nähden vähiten. Tampereen seutukunnassa mökkien lukumäärä oli seutukuntien suurin, lähes kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna mökkejä oli kuitenkin eniten Ålands skärgårdin seutukunnassa. Uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui vuonna 2011 yhteensä kappaletta, mikä on lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Eniten uusia vapaa-ajanrakennuksia valmistui Etelä-Savoon. Kesämökkien lukumäärä maakunnittain 2011 Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Vuoden 2012 aluerajat Mökkejä, kpl Kuva Kesämökkien lukumäärä maakunnittain Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2012 aluerajat Valmistuneita vapaa-ajan asuinrakennuksia, kpl Kuva Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain

56 54 Kesämökit seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Mökkejä/1 000 asukasta Vuoden 2012 aluerajat Kuva Kesämökit seutukunnittain Kesämökit maakunnittain 2011 Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Vuoden 2012 aluerajat Mökkejä/1 000 asukasta Kuva Kesämökit maakunnittain 2011.

57 55 Rakentaminen Asuntotuotanto oli voimakkaimmillaan 1990-luvun alkupuolella (tarkastelujakso ). Asuntoja valmistui enimmillään kappaletta vuonna 1990, mutta 2000-luvulla asuntoja on valmistunut keskimäärin alle puolet tästä määrästä. Viimeisimmän tiedon mukaan asuntoja valmistui kappaletta vuonna 2012 (ennakkotieto). Asukaslukuun suhteutettuna asuntotuotanto oli vilkkainta Oulun seutukunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa vuonna Suhteellisesti vähiten asuntoja valmistui Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukuntiin sekä Kainuun maakuntaan. ssa valmistuneista asunnoista hieman yli puolet valmistui asuinkerrostaloihin. Uudellamaalla asuinkerrostalojen osuus asuntotuotannosta oli suurin, 66 %, ja Etelä-Pohjanmaalla pienin, 16 %. Valmistuneet rakennukset sisältävät sekä uudet rakennukset että rakennusten laajennukset. Vuonna 2011 rakennuksia valmistui asukaslukuun nähden eniten Ålands skärgårdin ja vähiten Helsingin seutukuntiin. Maakunnista rakennuksia valmistui suhteellisesti eniten Etelä-Savoon ja Ahvenanmaalle ja vähiten Uudellemaalle. Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa * Asunnot, kpl *ennakkotieto Vuosi / neljännes Kuva Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille koko maassa * Kpl Valmistuneet asunnot Myönnetyt rakennusluvat asunnoille *ennakkotieto Kuva Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille koko maassa

58 56 Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011 Oulun Joutsan Tampereen Rovaniemen Kokkolan Jyväskylän Kuopion Ålands landsbygd Helsingin Seinäjoen Joensuun Tunturi-Lapin Ylivieskan Raahen Lahden Turun Sisä-Savon Vaasan Lappeenrannan Mariehamns stad Rauman Mikkelin Porvoon Salon Pohjois-Lapin Ålands skärgård Åboland-Turunmaan Oulunkaaren Hämeenlinnan Kyrönmaan Suupohjan Koillismaan Kajaanin Loimaan Kemi-Tornion Riihimäen Äänekosken Koillis-Savon Sydösterbotten Kaustisen Saarijärven-Viitasaaren Kotka-Haminan Jakobstadsregionen Loviisan Kouvolan Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Porin Forssan Keuruun Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Raaseporin Savonlinnan Jämsän Ylä-Savon Järviseudun Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Imatran Varkauden Ylä-Pirkanmaan Keski-Karjalan Pieksämäen Vakka-Suomen Kehys-Kainuun Itä-Lapin Torniolaakson 8,2 8,1 7,9 7,9 7,6 7,5 7,2 7 6,6 6, ,9 5,9 5,6 5,4 5,2 4,8 4,7 4,7 4,7 4,6 4,6 4,6 4,3 4,2 4,2 4, ,9 3,8 3,9 3,8 3,7 3,6 3,6 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,2 3,2 3,1 3, ,9 2,6 2,6 2,5 2,4 2,5 2,4 2,4 2,4 2,2 2,1 2 1,8 1,8 1,5 1,4 1,3 1 0,7 0,4 8,8 10, Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Vuoden 2012 alueajat Kuva Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.

59 57 Valmistuneet rakennukset seutukunnittain 2011 Sisältää uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset Maakuntaraja Valmistuneet rakennukset/ asukasta 3,7-9,0 9,1-11,0 11,1-16,0 16,1-39,2 Vuoden 2012 aluerajat Kuva Valmistuneet rakennukset seutukunnittain Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011 Etelä-Savo Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Uusimaa 4,2 9,6 9,2 8,7 8,5 7,7 7,6 7,4 7,3 12,3 11,8 11,7 11,6 11,4 11,4 11, ,9 Uudet rakennukset 16,1 18 Laajennukset Vuoden 2012 aluerajat Valmistuneet rakennukset/1 000 asukasta Kuva Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011.

60 58 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Vuoden 2012 aluerajat 3,5 3,4 3,3 3 Kuva Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Ahvenanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain 2011 Kuva Rakentamisen liikevaihto maakunnittain Rakentamisen liikevaihdon osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta oli koko maassa 6,8 % vuonna Talonrakentamisen osuus oli 3,1 % ja erikoistuneen rakennustoiminnan osuus oli 2,9 %. Maakunnista Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla rakentamisen liikevaihdon osuus oli yli 10 % koko yrityssektorista. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla osuus oli maakuntien pienin, hieman yli 5 %. Rakentamisen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Joutsan (11,5 %) seutukunnassa ja pienin Mariehamns stadin (3,9 %) seutukunnassa vuonna ssa vastaava osuus oli 6,5 %. Rakennusala on hyvin miesvaltainen, sillä vain 8,5 % alan työllisistä oli naisia. Rakentaminen työllisti yhteensä henkilöä vuoden 2010 lopussa. 4,2 3,9 4,6 5,2 5,2 5,1 5,6 5,4 6,4 6,2 6 5, Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Rakentamisen liikevaihto maakunnittain TOL 2008 toimiala F Osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta (%) Vuoden 2012 aluerajat Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 5,3 5,2 7,9 7,6 7,6 7,1 7 6,8 6,7 6,4 8,5 8,5 8,5 7 6,9 6,9 9,7 9,6 9,5 9,3 8 10,9 10,4 10,3

61 59 Joutsan Ålands landsbygd Torniolaakson Porvoon Kyrönmaan Loimaan Kouvolan Pohjois-Satakunnan Koillismaan Riihimäen Lahden Oulunkaaren Keski-Karjalan Ylivieskan Raaseporin Rauman Kuopion Vakka-Suomen Oulun Kajaanin Lappeenrannan Åboland-Turunmaan Forssan Pieksämäen Ålands skärgård Nivala-Haapajärven Loviisan Joensuun Rovaniemen Jyväskylän Kotka-Haminan Turun Kaustisen Varkauden Seinäjoen Kemi-Tornion Järviseudun Mikkelin Luoteis-Pirkanmaan Tampereen Porin Tunturi-Lapin Raahen Suupohjan Kuusiokuntien Hämeenlinnan Imatran Kokkolan Jämsän Salon Jakobstadsregionen Helsingin Ylä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Sisä-Savon Etelä-Pirkanmaan Savonlinnan Äänekosken Vaasan Haapaveden-Siikalatvan Sydösterbotten Keuruun Ylä-Savon Pohjois-Lapin Itä-Lapin Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Mariehamns stad Rakennusalan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain ,9 7,8 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,4 7,4 7,3 7,3 7,3 7,2 7,1 7, ,9 6,9 6,9 6,9 6,9 6,9 6,9 6,8 6,8 6,8 6,8 6,7 6,7 6,6 6,5 6,5 6,4 6,3 6,3 6,3 6,2 6,1 6 5,9 5,9 5,8 5,8 5,6 5,5 5,5 5,5 5,4 5,3 5,2 5,2 5,1 4,9 4,8 4,8 4,7 4,6 4,1 4 3,9 9 8,6 8,5 9,4 9,4 11,5 10, Osuus kaikista työpaikoista (%) TOL 2008 toimiala F Vuoden 2012 aluerajat Miehet Naiset Kuva Rakennusalan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.

62 60 Kansantalous Bruttokansantuote markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Vuonna 2012 bruttokansantuote koko maassa oli 194,4 miljardia euroa ja sen volyymin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -0,2 %. Bruttokansantuotteen muutos koko maassa * BKT:n volyymin muutos (%) edellisestä vuodesta *ennakkotieto v Kuva 4.1. Bruttokansantuotteen muutos koko maassa Miljardia euroa Bruttokansantuote koko maassa * Viitevuoden 2000 hintoihin Käypiin hintoihin *ennakkotieto v Kuva 4.2. Bruttokansantuote koko maassa Viimeisimmät alueelliset tiedot ovat vuodelta Asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote oli tuolloin koko maassa euroa. Maakunnista parhaiten menestyivät Uusimaa, Itä-Uusimaa, Ahvenanmaa ja Pohjanmaa, joiden arvot asukasta kohti olivat koko maata suuremmat. Seutukunnista Mariehamns stad ( euroa/asukas) menestyi tässä tarkastelussa parhaiten ja Kyrönmaa ( euroa/asukas) heikoiten. Suomi sai arvon 114 suhteessa EU:n keskimääräiseen (EU27 = 100) asukasta kohti laskettuun bruttokansantuotteeseen. Seutukuntien suhde EU27:ään vaihteli Kyrönmaan 53 %:sta Mariehamns stadin 224,4 %:iin. Maakunnista Uusimaa ja Itä-Uusimaa menestyivät tässä tarkastelussa Suomen maakunnista parhaiten, mutta 12 maakuntaa jäi alle EU:n keskimääräisen arvon. Eniten alle EU:n keskiarvon oli Kainuun bruttokansantuote. Vuonna 2010 Helsingin seutukunnassa tuotettiin 36,1 % koko maan bruttokansantuotteesta. Tampereen seutukunnan osuus oli 6,9 %, Turun seutukunnan 5,4 % ja Oulun seutukunnan 4 %. Ajallisesti vertailukelpoisten viitevuoden 2000 mukaisten tietojen mukaan tuotannon pudotus oli taantumavuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 tuotannon määrän. Poikkeuksen tästä muodosti Itä-Uudenmaan maakunta, jossa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote kasvoi koko tarkastelujakson ajan.

63 61 Bruttokansantuote seutukunnittain 2010*, EU27 = 100 Maakuntaraja BKT asukasta kohti, indeksi EU27 = ,0-74,0 74,1-90,0 90,1-100,0 100,1-224,4 *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Kuva 4.3. Bruttokansantuote seutukunnittain 2010, EU27 = 100. Bruttokansantuote maakunnittain 2010* EU27 = 100 BKT asukasta kohti, indeksi EU27 = ,3-90,0 90,1-95,0 95,1-100,0 100,1-156,5 *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Kuva 4.4. Bruttokansantuote maakunnittain 2010, EU27 = 100.

64 62 Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2010* Maakuntaraja Euroa/asukas käyvin hinnoin *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Kuva 4.5. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 2010* Uusimaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Euroa/asukas käyvin hinnoin Kuva 4.6. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 2010.

65 63 Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2010* Mariehamns stad Helsingin Loviisan Vaasan Porvoon Rauman Kokkolan Jakobstadsregionen Tampereen Sydösterbotten Kemi-Tornion Äänekosken Oulun Turun Raahen Kuopion Imatran Lappeenrannan Tunturi-Lapin Seinäjoen Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Kouvolan Porin Jyväskylän Varkauden Salon Lahden Jämsän Mikkelin Hämeenlinnan Kotka-Haminan Ålands skärgård Kajaanin Joensuun Riihimäen Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Vakka-Suomen Forssan Ylivieskan Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Savonlinnan Koillismaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Ålands landsbygd Nivala-Haapajärven Pieksämäen Järviseudun Raaseporin Pielisen Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Suupohjan Keuruun Loimaan Kuusiokuntien Itä-Lapin Torniolaakson Saarijärven-Viitasaaren Kaustisen Joutsan Sisä-Savon Lounais-Pirkanmaan Oulunkaaren Kaakkois-Pirkanmaan Kehys-Kainuun Koillis-Savon Keski-Karjalan Kyrönmaan *ennakkotieto Vuoden 2010 aluearajat Euroa/asukas käyvin hinnoin Kuva 4.7. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2010.

66 64 Seutukuntien osuudet koko maan bruttokansantuotteesta 2010* Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Vaasan Kuopion Seinäjoen Joensuun Porvoon Lappeenrannan Kouvolan Rauman Hämeenlinnan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Mikkelin Rovaniemen Kokkolan Salon Jakobstadsregionen Kajaanin Ylä-Savon Imatran Etelä-Pirkanmaan Riihimäen Raahen Ylivieskan Savonlinnan Raaseporin Varkauden Forssan Pieksämäen Loviisan Loimaan Vakka-Suomen Äänekosken Mariehamns stad Nivala-Haapajärven Jämsän Saarijärven-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Sydösterbotten Pohjois-Satakunnan Suupohjan Åboland-Turunmaan Pielisen Karjalan Lounais-Pirkanmaan Järviseudun Koillismaan Kuusiokuntien Kehys-Kainuun Oulunkaaren Tunturi-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Itä-Lapin Koillis-Savon Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Ålands landsbygd Kaustisen Sisä-Savon Keuruun Kyrönmaan Torniolaakson Kaakkois-Pirkanmaan Joutsan Ålands skärgård 2,1 2,1 2,1 2 1,8 1,7 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,1 1, ,9 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0, ,7 4 5,4 6,9 36,19,7 *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Osuus (%) Kuva 4.8. Seutukuntien osuudet koko maan bruttokansantuotteesta 2010.

67 65 Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain * Uusimaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Lappi Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu *ennakkotieto Vuoden 2010 aluerajat Euroa/asukas viitevuoden 2000 hinnoin Kuva 4.9. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain Tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa noudatetaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Vuonna 2010 maakunnittaisessa tarkastelussa alkutuotannon osuus oli suurin Etelä-Savossa, 11 % maakunnan arvonlisäyksestä. Jalostuksen osuus oli suurin Itä-Uudellamaalla, 57 %. Ahvenanmaalla palvelutoimialoista muodostui 82 % arvonlisäyksestä ja Uudellamaalla vastaava osuus oli 79 %. Alkutuotannon arvonlisäys asukasta kohti laskettuna oli suurin Sydösterbottenin seutukunnassa, euroa. Jalostuksen arvonlisäys oli vastaavasti suurin Loviisan seutukunnassa, lähes euroa/asukas. Palvelutoimialojen arvonlisäys oli suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, lähes euroa/asukas. Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Itä-Uusimaa *ennakkotieto TOL 2008 Vuoden 2010 aluerajat Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain 2010* 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus maakunnan arvonlisäyksestä Palvelut Jalostus Alkutuotanto Kuva Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain 2010.

68 66 Alkutuotannon arvonlisäys seutukunnittain 2010* Sydösterbotten Pielisen Karjalan Ålands skärgård Kaustisen Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Joutsan Järviseudun Koillis-Savon Jakobstadsregionen Sisä-Savon Ylä-Savon Pohjois-Lapin Keuruun Ylä-Pirkanmaan Savonlinnan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Oulunkaaren Pohjois-Satakunnan Kaakkois-Pirkanmaan Koillismaan Keski-Karjalan Loimaan Suupohjan Haapaveden-Siikalatvan Torniolaakson Mikkelin Tunturi-Lapin Kuusiokuntien Jämsän Vakka-Suomen Ylivieskan Loviisan Nivala-Haapajärven Kyrönmaan Lounais-Pirkanmaan Imatran Seinäjoen Åboland-Turunmaan Joensuun Äänekosken Kokkolan Ålands landsbygd Forssan Salon Kajaanin Raaseporin Raahen Vaasan Lappeenrannan Lahden Hämeenlinnan Rauman Varkauden Kouvolan Rovaniemen Porin Etelä-Pirkanmaan Riihimäen Kuopion Kotka-Haminan Porvoon Tampereen Jyväskylän Kemi-Tornion Oulun Turun Helsingin Mariehamns stad *ennakkotieto TOL 2008 Vuoden 2010 alueajat Euroa/asukas käyvin hinnoin Kuva Alkutuotannon arvonlisäys seutukunnittain 2010.

69 67 Jalostuksen arvonlisäys seutukunnittain 2010* Loviisan Rauman Porvoon Etelä-Pirkanmaan Vaasan Äänekosken Jakobstadsregionen Raahen Imatran Kemi-Tornion Jämsän Kokkolan Varkauden Ylä-Pirkanmaan Salon Lappeenrannan Tampereen Oulun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Helsingin Kouvolan Sydösterbotten Seinäjoen Nivala-Haapajärven Lahden Forssan Tunturi-Lapin Riihimäen Porin Luoteis-Pirkanmaan Ylivieskan Kajaanin Turun Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Joensuun Loimaan Haapaveden-Siikalatvan Kotka-Haminan Suupohjan Kuopion Raaseporin Jyväskylän Mikkelin Hämeenlinnan Ålands landsbygd Järviseudun Mariehamns stad Keuruun Pieksämäen Oulunkaaren Saarijärven-Viitasaaren Kuusiokuntien Torniolaakson Savonlinnan Rovaniemen Pielisen Karjalan Joutsan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kaustisen Kaakkois-Pirkanmaan Koillismaan Sisä-Savon Pohjois-Lapin Kehys-Kainuun Koillis-Savon Itä-Lapin Ålands skärgård *ennakkotieto TOL 2008 toimialat B F Euroa/asukas käyvin hinnoin Vuoden 2010 aluerajat Kuva Jalostuksen arvonlisäys seutukunnittain 2010.

70 68 Palvelutoimialojen arvonlisäys seutukunnittain 2010* Mariehamns stad Helsingin Rovaniemen Turun Kuopion Tampereen Vaasan Oulun Kokkolan Ålands skärgård Jyväskylän Tunturi-Lapin Lappeenrannan Hämeenlinnan Kouvolan Kotka-Haminan Porin Seinäjoen Pohjois-Lapin Mikkelin Rauman Lahden Joensuun Kajaanin Riihimäen Kemi-Tornion Koillismaan Porvoon Savonlinnan Raaseporin Åboland-Turunmaan Ålands landsbygd Sydösterbotten Forssan Ylivieskan Salon Itä-Lapin Imatran Ylä-Savon Varkauden Luoteis-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Pieksämäen Raahen Kuusiokuntien Äänekosken Keuruun Loviisan Torniolaakson Jämsän Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Pielisen Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Kehys-Kainuun Sisä-Savon Loimaan Nivala-Haapajärven Ylä-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Joutsan Oulunkaaren Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Etelä-Pirkanmaan Kaustisen Keski-Karjalan Kyrönmaan *ennakkotieto TOL 2008 toimialat G T Euroa/asukas käyvin hinnoin Vuoden 2010 aluerajat Kuva Palvelutoimialojen arvonlisäys seutukunnittain 2010.

71 69 Koulutus Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevia henkilöitä oli 1,5 miljoonaa vuonna Heidän osuutensa oli suurin maaseutumaisissa kunnissa. Keskiasteen koulutusta ovat ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ja koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan: alin korkea-aste (mm. entiset teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä oli 67,7 % vuonna Näistä keskiasteen suorittaneita oli 39,5 % ja korkea-asteen suorittaneita 28,2 %. Seutukunnista tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Oulun (74,6 %) ja pienin Ålands skärgårdin (54,5 %) seutukunnassa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli suhteellisesti eniten Helsingin seutukunnassa (36 %). Suhteellisesti eniten peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevia vuotiaita oli Ahvenanmaan ja Raaseporin seutukunnissa. Koulutustasoa mitataan Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminumeroisella väestön koulutustasomittaimella. Luku osoittaa alueen tutkintojen keskiarvon suhteutettuna 20 vuotta täyttäneeseen väestöön ja sen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Vuonna 2011 väestön koulutustasomittain oli koko maassa keskimäärin 337. Koulutustaso oli korkein Oulun seutukunnassa, 392 ja pienin Joutsan seutukunnassa, 231. n työpaikoista 7,2 % oli koulutuksen toimialoilla vuonna Suhteellisesti eniten koulutuksen työpaikkoja oli Rovaniemen ja Jyväskylän seutukunnissa. Vuonna 2011 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat suurimmat Ålands skärgårdin seutukunnassa ja pienimmät Varkauden seutukunnassa. Väestön koulutusrakenne sukupuolen ja kuntaryhmän mukaan koko maassa 2011 Kaupunkimaiset kunnat Miehet Naiset Taajaan asutut kunnat Miehet Naiset Maaseutumaiset kunnat Miehet Naiset Miehet Naiset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus 15 vuotta täyttäneistä Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kuva 5.1. Väestön koulutusrakenne sukupuolen ja kuntaryhmän mukaan koko maassa 2011.

72 70 Väestön koulutusaste seutukunnittain 2011 Oulun Kuopion Jyväskylän Tampereen Rovaniemen Helsingin Turun Vaasan Joensuun Hämeenlinnan Kajaanin Seinäjoen Kemi-Tornion Lappeenrannan Riihimäen Raahen Kokkolan Tunturi-Lapin Mikkelin Kotka-Haminan Porin Etelä-Pirkanmaan Kouvolan Ylivieskan Porvoon Varkauden Lahden Koillismaan Pohjois-Lapin Kyrönmaan Mariehamns stad Rauman Åboland-Turunmaan Vakka-Suomen Pieksämäen Jämsän Savonlinnan Äänekosken Ylä-Savon Forssan Keuruun Jakobstadsregionen Lounais-Pirkanmaan Salon Haapaveden-Siikalatvan Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Imatran Keski-Karjalan Oulunkaaren Kuusiokuntien Nivala-Haapajärven Raaseporin Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Kehys-Kainuun Suupohjan Järviseudun Itä-Lapin Sisä-Savon Kaustisen Torniolaakson Loviisan Ålands landsbygd Pielisen Karjalan Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Sydösterbotten Joutsan Ålands skärgård 74,6 73, ,6 70,1 70,1 70, ,7 67,6 67,7 66,9 66, ,9 65,8 65,7 65,8 65,4 65,4 65,3 65,3 65,1 64,9 64,7 64,7 64,6 64,5 64, ,6 63, ,9 62,5 62,4 62,3 62,2 62,1 61,9 61,7 61,2 61,2 61,1 61,1 60,9 60,6 60,7 60,6 60,5 60, ,6 59,6 59,5 59, ,9 58,7 58,7 58,4 58,3 57,4 57,1 55,1 54, Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Vuoden 2012 aluerajat Korkea-aste Keskiaste Kuva 5.2. Väestön koulutusaste seutukunnittain 2011.

73 71 Koulutustaso seutukunnittain 2011 Maakuntaraja 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Vuoden 2012 aluerajat Kuva 5.3. Koulutustaso seutukunnittain Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Ahvenanmaa Koulutustaso maakunnittain Vuoden 2012 aluerajat 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Kuva 5.4. Koulutustaso maakunnittain 2011.

74 72 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2011 Ålands skärgård Ålands landsbygd Mariehamns stad Raaseporin Forssan Kotkan-Haminan Loviisan Loimaan Riihimäen Salon Helsingin Lounais-Pirkanmaan Joutsan Lahden Keuruun Varkauden Sydösterbottenin Pohjois-Satakunnan Porvoon Rauman Vakka-Suomen Sisä-Savon Pielisen Karjalan Jämsän Koillis-Savon Nivala-Haapajärven Raahen Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Lapin Imatran Hämeenlinnan Suupohjan Luoteis-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Oulunkaaren Äänekosken Kouvolan Ylä-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Torniolaakson Kemi-Tornion Itä-Lapin Porin Pieksämäen Savonlinnan Ylä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Turun Koillismaan Vaasan Mikkelin Järviseudun Ylivieskan Keski-Karjalan Jakobstadsregionen Kaustisen Kyrönmaan Lappeenrannan Rovaniemen Kuusiokuntien Kehys-Kainuun Tampereen Seinäjoen Kajaanin Kuopion Kokkolan Oulun Jyväskylän Joensuun 21,8 21,2 21,1 20,6 20,5 20,3 20,2 19,7 19,4 19, ,8 18,5 18,4 18,3 17,6 17,6 17,6 17,5 17,3 17,3 17,2 17,2 16,8 16,9 16,8 16,8 16,7 16,7 16,6 16,6 16,5 16,4 16,4 16,2 16,2 16, ,7 15,6 15,2 14,8 14,7 14,5 14,4 14,3 14,1 14,1 13,9 13,7 13,6 13,5 13,4 13,3 13,2 13,1 12,2 11,9 11,3 11,3 10,8 10,7 10,6 25,1 24,8 27,8 32, Osuus ikäluokasta (%) Vuoden 2012 aluerajat Miehet Naiset Kuva 5.5. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2011.

75 73 Koulutuksen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010 Rovaniemen Jyväskylän Joensuun Oulun Kuopion Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Åboland-Turunmaan Ålands landsbygd Ålands skärgård Vaasan Järviseudun Forssan Suupohjan Turun Kaustisen Jakobstadsregionen Kokkolan Porvoon Savonlinnan Äänekosken Itä-Lapin Ylivieskan Mikkelin Kyrönmaan Tampereen Lappeenrannan Kemi-Tornion Pieksämäen Kajaanin Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Raaseporin Lounais-Pirkanmaan Seinäjoen Luoteis-Pirkanmaan Keuruun Imatran Keski-Karjalan Koillismaan Saarijärven-Viitasaaren Oulunkaaren Etelä-Pirkanmaan Riihimäen Hämeenlinnan Lahden Raahen Loviisan Helsingin Jämsän Pohjois-Satakunnan Porin Varkauden Ylä-Savon Torniolaakson Koillis-Savon Loimaan Ylä-Pirkanmaan Sydösterbotten Sisä-Savon Joutsan Kotka-Haminan Mariehamns stad Kouvolan Kehys-Kainuun Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Salon Rauman 4,4 9,4 9,3 9 8,9 8,7 8,7 8,5 8,3 8,2 8,1 8,1 8, ,9 7,9 7,9 7,8 7,7 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,4 7,4 7,3 7,3 7,3 7,3 7,3 7,2 7,2 7,1 6,9 6,9 6,9 6,8 6,8 6,7 6,6 6,6 6,6 6,6 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,4 6,4 6,3 6,3 6,3 6, ,8 5,7 5,7 5,7 5,6 5,6 5,5 5,3 5,2 5, Osuus kaikista työpaikoista (%) TOL 2008 toimiala P Vuoden 2012 aluerajat Miehet Naiset Kuva 5.6. Koulutuksen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.

76 74 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011 Ålands skärgård Itä-Lapin Vaasan Turun Ålands landsbygd Oulunkaaren Tunturi-Lapin Koillismaan Kouvolan Jakobstadsregionen Pohjois-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Kaustisen Porvoon Joensuun Åboland-Turunmaan Helsingin Loviisan Porin Suupohjan Järviseudun Seinäjoen Nivala-Haapajärven Ylivieskan Oulun Keuruun Kuopion Raahen Kokkolan Sydösterbotten Salon Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Satakunnan Tampereen Mikkelin Lounais-Pirkanmaan Rovaniemen Mariehamns stad Äänekosken Loimaan Kemi-Tornion Raaseporin Rauman Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Kuusiokuntien Lahden Ylä-Savon Riihimäen Joutsan Jyväskylän Jämsän Torniolaakson Hämeenlinnan Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Vakka-Suomen Etelä-Pirkanmaan Kotka-Haminan Koillis-Savon Kyrönmaan Forssan Pieksämäen Savonlinnan Lappeenrannan Luoteis-Pirkanmaan Imatran Varkauden Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Opetustoimi Muut Kainuun seutukuntien tiedot puuttuvat Kuva 5.7. Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011.

77 75 Kunnallistalous Kuntien talouden tilaa kuvataan kuntien ja kuntayhtymien talous ja toimintatilaston tiedoilla. Aineisto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tuloista ja menoista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Tilaston perusaineistona ovat kunnilta ja kuntayhtymiltä kootut tiedot niiden vuositilinpäätöksistä ja se käsittää kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta Seutukuntien tiedot on laskettu kunnittaisista tiedoista. Eri alueita vertailtaessa on otettava huomioon erot palvelujen tuotantotavoissa ja toimintojen organisoinnissa. Kunnallistalouden tulot on jaettu verotuloihin (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) sekä valtionosuuteen. Muut tulot (mm. maksutulot, myyntitulot sekä sijoitus- ja rahoitustuotot) eivät sisälly lukuihin. Kunnallistalouden tulot asukasta kohti laskettuna olivat suurimmat Kainuussa ja Lapissa vuonna Kuntien keskimääräiset verotulot olivat vuonna 2011 suurimmat Helsingin seutukunnassa, euroa asukasta kohti. Lisäksi 6 muussa seutukunnassa verotulot ylittivät koko maan keskimääräisen arvon. Sisä-Savon ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnissa verotulot jäivät pienimmiksi asukasta kohti. Maakunnista vain Uusimaa ylitti koko maan arvon. Pohjois-Karjalan maakunnassa verotulot olivat suhteellisesti pienimmät. Kuntien valtionosuudet asukasta kohti laskettuna olivat suurimmat Itä-Lapin ja Tornionlaakson seutukunnissa vuonna Pienimmät ne olivat Helsingin ja Mariehamns stadin seutukunnissa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli koko maassa keskimäärin 384 euroa asukasta kohti vuonna Suurimmat vuosikatteet olivat Mariehamns stadin ja Torniolaakson seutukunnissa. Kunnallistalouden tulot maakunnittain 2011 Verotulot ja valtionosuudet Kainuu Lappi Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Euroa/asukas Vuoden 2012 aluerajat Kunnan tulovero Kiinteistövero ja muut verot Valtionosuudet Osuus yhteisöveron tuotosta Kuva 6.1. Kunnallistalouden tulot maakunnittain 2011.

78 76 Kunnallistalouden tulot seutukunnittain 2011 Verotulot ja valtionosuudet Itä-Lapin Pohjois-Lapin Torniolaakson Tunturi-Lapin Kehys-Kainuun Oulunkaaren Haapaveden-Siikalatvan Ålands skärgård Sisä-Savon Koillis-Savon Nivala-Haapajärven Saarijärven-Viitasaaren Koillismaan Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Åboland-Turunmaan Joutsan Kaustisen Järviseudun Vaasan Loviisan Keuruun Suupohjan Savonlinnan Raaseporin Kuusiokuntien Ylä-Pirkanmaan Jämsän Ylä-Savon Kajaanin Sydösterbotten Kouvolan Ylivieskan Pohjois-Satakunnan Raahen Kemi-Tornion Jakobstadsregionen Loimaan Lounais-Pirkanmaan Porin Pieksämäen Imatran Mikkelin Luoteis-Pirkanmaan Joensuun Turun Varkauden Rauman Kotka-Haminan Vakka-Suomen Porvoon Rovaniemen Helsingin Äänekosken Kyrönmaan Kokkolan Forssan Lahden Riihimäen Salon Lappeenrannan Etelä-Pirkanmaan Kuopion Hämeenlinnan Seinäjoen Tampereen Mariehamns stad Oulun Ålands landsbygd Jyväskylän Euroa/asukas Vuoden 2012 aluerajat Kunnan tulovero Kiinteistövero ja muut verot Valtionosuudet Osuus yhteisöveron tuotosta Kuva 6.2. Kunnallistalouden tulot seutukunnittain 2011.

79 77 Kuntien verotulot seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2012 aluerajat Kuva 6.3. Kuntien verotulot seutukunnittain Kuntien verotulot maakunnittain 2011 Uusimaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva 6.4. Kuntien verotulot maakunnittain 2011.

80 78 Kuntien valtionosuudet seutukunnittain 2011 Itä-Lapin Torniolaakson Kehys-Kainuun Oulunkaaren Sisä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Saarijärven-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Koillis-Savon Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Joutsan Pielisen Karjalan Järviseudun Keski-Karjalan Kaustisen Ålands skärgård Koillismaan Kuusiokuntien Suupohjan Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Keuruun Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Savonlinnan Sydösterbotten Loimaan Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Joensuun Åboland-Turunmaan Kajaanin Porin Mikkelin Kyrönmaan Varkauden Äänekosken Forssan Jämsän Imatran Raahen Kemi-Tornion Kouvolan Vakka-Suomen Vaasan Loviisan Ålands landsbygd Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Seinäjoen Kotka-Haminan Kokkolan Lahden Raaseporin Turun Lappeenrannan Riihimäen Salon Kuopion Hämeenlinnan Rauman Oulun Jyväskylän Tampereen Porvoon Mariehamns stad Helsingin Euroa/asukas Vuoden 2012 aluerajat Kuva 6.5. Kuntien valtionosuudet seutukunnittain 2011.

81 79 Kuntien vuosikate seutukunnittain 2011 Mariehamns stad Torniolaakson Helsingin Pohjois-Lapin Ålands landsbygd Porvoon Rauman Oulunkaaren Oulun Loviisan Ålands skärgård Raaseporin Imatran Åboland-Turunmaan Kuopion Lahden Vaasan Tampereen Tunturi-Lapin Turun Pielisen Karjalan Ylivieskan Haapaveden-Siikalatvan Vakka-Suomen Varkauden Riihimäen Jakobstadsregionen Jämsän Keuruun Joensuun Koillis-Savon Nivala-Haapajärven Lounais-Pirkanmaan Itä-Lapin Joutsan Forssan Kemi-Tornion Mikkelin Lappeenrannan Kotka-Haminan Kokkolan Porin Kuusiokuntien Rovaniemen Koillismaan Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Saarijärven-Viitasaaren Kehys-Kainuun Ylä-Savon Kajaanin Etelä-Pirkanmaan Kaustisen Kouvolan Savonlinnan Järviseudun Sisä-Savon Jyväskylän Raahen Keski-Karjalan Sydösterbotten Hämeenlinnan Kyrönmaan Ylä-Pirkanmaan Äänekosken Pieksämäen Pohjois-Satakunnan Salon Suupohjan Seinäjoen Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva 6.6. Kuntien vuosikate seutukunnittain 2011.

82 80 Liikenne ja matkailu Tieliikennekuolemat ovat vähentyneet 1970-luvun alusta lähtien luvulla tieliikennekuolemia sattui keskimäärin 900 tapausta vuosittain. Vuosina liikennekuolemia sattui keskimäärin 356 ja vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan 254. Uudellamaalla menehtyi eniten henkilöitä liikenneonnettomuuksissa vuosien aikana, keskimäärin 41 henkilöä vuodessa. Siellä menehtyneiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuosien ja keskiarvoihin verrattuna. Uudenmaan jälkeen eniten liikennekuolemia sattui Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Manner-Suomessa oli tuhatta asukasta kohti 558 henkilöautoa vuonna Maakunnista autoistuneimmat olivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Suhteellisesti vähiten autoja omistettiin Uudellamaalla. Seutukunnista Manner- Suomen autoistunein oli Kyrönmaa, jossa henkilöautoja oli 768 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Suhteellisesti vähiten autoja oli Helsingin seutukunnassa asuvilla Henkilöä Tieliikenteessä kuolleet koko maassa * *ennakkotieto Kuva 7.1. Tieliikenteessä kuolleet koko maassa Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain * Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa *ennakkotieto Vuoden 2012 aluerajat Kuolleet, vuosien keskiarvo Kuva 7.2. Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain

83 81 Henkilöautot seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Henkilöautot/1 000 asukasta Ahvenanmaan tiedot puuttuvat Vuoden 2013 aluerajat Kuva 7.3. Henkilöautot seutukunnittain Henkilöautot maakunnittain 2012 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Manner-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Vuoden 2013 aluerajat Henkilöautot/1 000 asukasta Ahvenanmaan tieto puuttuu Kuva 7.4. Henkilöautot maakunnittain 2012.

84 82 Rautatieliikenteen matkojen määrä kotimaan liikenteessä Miljoonaa matkaa Kaukoliikenne Helsingin seudun lähiliikenne /Liikennetilastollinen vuosikirja/vr-yhtymä Oy Kuva 7.5. Rautatieliikenteen matkojen määrä kotimaan liikenteessä Helsingin seudun lähiliikenteessä rautatieliikenteen matkustajien määrä kasvoi vuosien 1995 ja 2008 välillä voimakkaasti. Viimeisinä vuosina lähiliikenteen matkustajamäärä on ollut noin 55 miljoonaa matkustajaa. Junalla tehtiin vuonna 2012 yhteensä 69,3 miljoonaa matkaa, joista 13,7 miljoonaa suuntautui kaukoliikenteeseen. Matkailu Vuonna 2012 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin ennätykselliset 20 miljoonaa kertaa, mikä oli 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin eniten Uudellamaalla, 5,3 miljoonaa ja toiseksi eniten Lapissa, 2,4 miljoonaa. Yöpymisistä 28,6 % oli ulkomaalaisten tekemiä ja heidän yöpymisensä lisääntyivät yli 5 % vuodesta Venäläiset olivat suurin ulkomaalaisryhmä yli 1,5 miljoonalla yöpymisellä. Venäläisten yöpymiset myös lisääntyivät eniten edelliseen vuoteen verrattuna, yöpymisellä. Seuraavaksi eniten yöpymisvuorokausia kirjattiin ruotsalaisilta, saksalaisilta ja brittiläisiltä matkailijoilta. Maakunnista ulkomaalaisten yöpyjien osuus oli suurin Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Tilastokeskuksen majoitustilasto sisältää liikkeet, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai matkailuvaunupaikkaa. Menetelmänä on rekisterissä olevien liikkeiden kokonaistilastointi ja tiedot kerätään majoitusliikkeiltä kuukausittain. Laajimmillaan tilastointi on kesällä, kun leirintäalueet, kesähotellit ja muut kesäaikaiset liikkeet ovat toiminnassa. Kuukausittain kyselyn piirissä on vuodenajasta riippuen majoitustoimintaa harjoittavaa liikettä. Vuonna 2012 toiminnassa olevaa majoituskapasiteettia oli koko maassa kuukausikeskiarvolla laskettuna huonetta tai mökkiä (ennakkotieto). Vuoden 2012 keskimääräinen majoituskapasiteetti on suurin Uudellamaalla, jossa oli lähes huonetta tai mökkiä. Lapissa majoituskapasiteettia oli seuraavaksi eniten, yli huonetta tai mökkiä.

85 Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä koko maassa * Muutos edellisestä vuodesta Vuosimuutos (%) Kuva 7.6. Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä koko maassa *ennakkotieto Kaikki yhteensä Suomalaiset Ulkomaalaiset Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2012* Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa *ennakkotieto Vuoden 2012 aluerajat Yöpymiset Kuva 7.7. Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa * Suurimmat ryhmät: Venäjä Ruotsi Saksa Britannia Viro Ranska Yhdysvallat Norja Japani Alankomaat Sveitsi Italia Kiina Espanja Tanska Puola Itävalta Belgia Kanada *ennakkotieto Yöpymisvuorokaudet Kuva 7.8. Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa

86 84 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Savo Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Uusimaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Yöpymiset majoitusliikkeissä kansallisuuden mukaan maakunnittain 2012* 0% 20% 40% 60% 80% 100% *ennakkotieto Vuoden 2012 aluerajat Suomi Muut maat Kuva 7.9. Yöpymiset majoitusliikkeissä kansallisuuden mukaan maakunnittain Uusimaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa *ennakkotieto Vuoden 2012 aluerajat Toiminnassa oleva majoituskapasiteetti maakunnittain 2012* Kuva Toiminnassa oleva majoituskapasiteetti maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto suhteessa asukaslukuun oli suurin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Lapissa ja pienin Pohjois-Karjalassa. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan majoitus- ja ravitsemistoimipaikkoja oli tammikuussa 2013 koko maassa yli kappaletta. Toimipaikkojen määrä oli asukaslukuun suhteutettuna suurin Ålands skärgårdin ja Tunturi-Lapin seutukunnissa, ja pienin Nivala-Haapajärven sekä Kyrönmaan seutukunnissa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja oli koko maassa vuoden 2010 työssäkäyntitilaston mukaan yli kappaletta eli 3,4 % kaikista työpaikoista. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus oli merkittävin Lapissa ja erityisesti Tunturi-Lapin seutukunnassa, 15,1 % kaikista työpaikoista. Vähäisin merkitys oli Haapaveden-Siikalatvan, Kyrönmaan ja Raahen seutukunnissa, alle 2 % Huoneiden ja mökkien lkm, kuukausien keskiarvo Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto maakunnittain 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Lappi Etelä-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala TOL 2008 toimiala I Vuoden 2012 aluerajat Majoitustoiminta Euroa/asukas Ravitsemistoiminta Kuva Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto maakunnittain 2011.

87 85 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 1,6-2,4 2,5-2,8 2,9-3,2 3,3-16,2 TOL 2008 toimiala I Vuoden 2013 aluerajat (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Kuva Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat seutukunnittain Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2013 Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Kainuu Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 3,1 3 2,9 2,9 2,8 2,8 2,8 2,7 2,6 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,3 2,3 2,3 3,4 4,2 7,1 TOL 2008 toimiala I Vuoden 2013 aluerajat (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Toimipaikkoja/1 000 asukasta Majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Kuva Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2013.

88 86 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat seutukunnittain 2010 Maakuntaraja Osuus kaikista työpaikoista (%) 1,4-2,5 2,6-3,5 3,6-4,0 4,1-15,1 TOL 2008 toimiala I Vuoden 2012 aluerajat Kuva Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat seutukunnittain Lappi Etelä-Karjala Uusimaa Etelä-Savo Ahvenanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Kainuu Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain ,9 2,7 2,5 2,3 3,7 3,7 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3, ,6 TOL 2008 toimiala I Vuoden 2012 aluerajat Osuus kaikista työpaikoista (%) Majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Kuva Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2010.

89 87 Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa vuotiaiden suomalaisten tekemistä matkoista ja matkan tehneistä henkilöistä. Tilastoinnin kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Vuonna 2012 kotimaassa tehtiin noin 6,4 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Samana vuonna kotimaassa tehtiin 4,1 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Lisäksi kotimaassa tehtiin 20,4 miljoonaa yli yön kestänyttä matkaa omalle mökille, sukulaisten tai tuttavien luo. Ulkomaanmatkoja tehtiin yhteensä 9,1 miljoonaa kappaletta. Ulkomaanmatkoissa ovat mukana vapaa-ajanmatkat, työmatkat sekä yöpymisen sisältävät risteilyt. Vuonna 2012 Uusimaa oli vapaa-ajalla tehtyjen kotimaanmatkojen suosituin kohdemaakunta käytettäessä maksullista majoitusta. Sinne tehtiin vajaa 1,2 miljoonaa matkaa, eli 19 prosenttia kaikista matkoista maksullisessa majoituksessa. Seuraavaksi suosituimmat kohdemaakunnat olivat Pirkanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Suomalaisten tekemät matkat vuotiaiden suomalaisten yöpymisen sisältäneet matkat Miljoonaa matkaa Mökki- ja vierailumatkat kotimaassa Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Kotimaan työ- ja kokousmatkat Ulkomaanmatkat Kuva Suomalaisten tekemät matkat Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain 2012 Kohdemaakunta: Uusimaa Pirkanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaan tieto puuttuu Vuoden 2012 aluerajat Kotimaan vapaa-ajanmatkat Kuva Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain 2012.

90 88 Maa-, metsä- ja kalatalous Vuonna 2010 alkutuotannon suurimman työllisten ikäluokan muodostivat vuotiaat. Alkutuotannon (A) eli maa-, metsä- ja kalatalouden työllisistä lähes 70 % oli miehiä. Kaustisen seutukunnassa alkutuotannon toimialat työllistivät eniten, 22 % työllisistä. Helsingin (0,5 %) ja Mariehamns stadin (0,4 %) seutukunnissa osuudet olivat pienimmät. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla. ssa alkutuotanto työllisti 3,7 % työllisestä työvoimasta. Maatilayrityksiä koskevat tiedot perustuvat maatalousyrittäjien ilmoittamiin verotietoihin sekä Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen. Mukana olevat yritykset ovat maatilatalouden tuloverolain alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Seutukunnittaiset luvut on laskettu kuntatiedoista. Vuonna 2011 koko maassa tilastoitiin yhteensä aktiivimaatilayritystä. Maatilayritysten tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappiot. Vuonna 2011 tulos maatilayritystä kohti oli suurin Kokkolan ja pienin Jämsän seutukunnassa. Keskimääräinen tulos oli koko maassa euroa. Maatilayritysten velat olivat koko maassa keskimäärin euroa/yritys. Seutukunnista maatilayritysten velat olivat suurimmat Kemi-Tornion ja pienimmät Äänekosken alueilla. ssa maatilayritystä kohti oli viljeltyä peltoalaa 37,5 hehtaaria ja metsämaata 50,6 hehtaaria vuonna Maakunnista eniten viljeltyä peltoalaa maatilayritystä kohti oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Seutukunnittain peltoalojen keskimääräinen koko vaihteli Loviisan seutukunnan 54 hehtaarista Pohjois-Lapin seutukunnan 16 hehtaariin. Maatilayritysten metsämaat olivat suurimmat Lapissa ja Kainuussa. Eniten metsää oli Rovaniemen ja Itä-Lapin seutukuntien sekä vähiten Loimaan ja Turun seutukuntien maatilayrityksillä Ikäryhmä Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Osuus alkutuotannon työllisistä (%) TOL 2008 Miehet Naiset Kuva 8.1. Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

91 89 Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain 2010 Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Maakuntaraja Osuus (%) 0,4-3,5 3,6-7,0 7,1-12,0 12,1-22,0 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Kuva 8.2. Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2010 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,7 2,6 4,5 4,4 4,4 4,3 3,9 3,7 3,6 3,5 3,2 5,5 5,4 6,4 7,6 7,5 7,4 8,4 9,4 9,2 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva 8.3. Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2010.

92 90 Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain 2010 Kaustisen Haapaveden-Siikalatvan Sydösterbotten Koillis-Savon Keski-Karjalan Nivala-Haapajärven Joutsan Ylä-Savon Saarijärven-Viitasaaren Järviseudun Sisä-Savon Suupohjan Kehys-Kainuun Itä-Lapin Pohjois-Satakunnan Pielisen Karjalan Ålands skärgård Kuusiokuntien Loimaan Torniolaakson Pieksämäen Oulunkaaren Ylivieskan Pohjois-Lapin Lounais-Pirkanmaan Savonlinnan Koillismaan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Vakka-Suomen Keuruun Seinäjoen Kyrönmaan Tunturi-Lapin Loviisan Mikkelin Forssan Salon Ålands landsbygd Raahen Kajaanin Kokkolan Joensuun Åboland-Turunmaan Jämsän Imatran Äänekosken Varkauden Kouvolan Lappeenrannan Rauman Etelä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Rovaniemen Vaasan Raaseporin Porin Lahden Kemi-Tornion Riihimäen Kotka-Haminan Kuopion Porvoon Jyväskylän Oulun Turun Tampereen Helsingin Mariehamns stad 0,5 0,4 9,5 9,2 9,1 9,1 9 8,3 7,9 7,7 7,5 7,5 7,4 7,2 6,9 6,8 6,5 6,3 6,2 6 5,3 5,3 5,2 5, ,9 4,4 4,3 4,1 3,8 3,7 3,6 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 3,2 3,1 2,9 2,8 2,8 2,8 2,1 1,6 1,5 1,5 18,3 17,9 17,4 16,4 16,4 15,4 15,1 14,9 14,5 14,4 13,7 13,7 13,7 13,6 13,3 12,1 11,8 11,6 11, ,9 10, TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva 8.4. Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain 2010.

93 91 Maatilayritysten tulos seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta Vuoden 2013 aluerajat Kuva 8.5. Maatilayritysten tulos seutukunnittain Maatilayritysten tulos maakunnittain 2011 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Lappi Satakunta Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Vuoden 2013 aluerajat Euroa/maatilayritys Kuva 8.6. Maatilayritysten tulos maakunnittain 2011.

94 92 Maatilayritysten velat seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta Vuoden 2013 aluerajat Kuva 8.7. Maatilayritysten velat seutukunnittain Maatilayritysten velat maakunnittain 2011 Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Karjala Vuoden 2013 aluerajat Euroa/maatilayritys Kuva 8.8. Maatilayritysten velat maakunnittain 2011.

95 93 Maatilayritysten viljelty peltoala seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Hehtaaria/maatilayritys 15,7-30,0 30,1-35,0 35,1-45,0 45,1-53,9 Ei ilmoitusta Vuoden 2013 aluerajat Kuva 8.9. Maatilayritysten viljelty peltoala seutukunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2011 Uusimaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo 26,6 26,5 24, ,3 37,5 37,4 36,1 36,1 34,7 34,2 33,5 32, ,4 47,9 45,7 43,9 43,4 43, Vuoden 2013 aluerajat Hehtaaria/maatilayritys Kuva Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2011.

96 94 Maatilayritysten metsämaa seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Hehtaaria/maatilayritys 24,8-42,0 42,1-54,0 54,1-71,0 71,1-128,3 Ei ilmoitusta Vuoden 2013 aluerajat Kuva Maatilayritysten metsämaa seutukunnittain Maatilayritysten metsämaa maakunnittain 2011 Lappi Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Uusimaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi 61,2 60, ,4 53,7 50,6 50,2 47,9 47,8 43,9 40,4 38,6 37,7 36,4 32,7 30,3 71, ,2 110, Vuoden 2013 aluerajat Hehtaaria/maatilayritys Kuva Maatilayritysten metsämaa maakunnittain 2011.

97 95 Palvelut Palvelutoimialoihin luetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan tukkuja vähittäiskauppa (G), kuljetus- ja varastointi (H), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), informaatio ja viestintä (J), rahoitus- ja vakuutustoiminta (K), kiinteistöalan toiminta (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), julkinen hallinto ja maanpuolustus (O), koulutus (P), terveys- ja sosiaalipalvelut (Q), taiteet, viihde ja virkistys (R), muu palvelutoiminta (S), kotitalouksien toiminta työnantajina (T) sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta (U). Palvelualat työllistivät 72,9 % työllisestä työvoimasta ja palvelualan työllisistä 60 % oli naisia vuonna Suurimman ikäryhmän palvelusektorilla muodostivat vuotiaat. Mariehamns stadin, Helsingin ja Rovaniemen seutukunnissa palvelutoimialojen merkitys työllistäjänä oli suurin, yli 80 %. Pienin työllistävyys näillä aloilla oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa, alle 51 %. Kaupan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Helsingin seutukunnassa ja pienin Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa. Kaupan alalla työskenteli hieman enemmän naisia (6,2 % kaikista työpaikoista) kuin miehiä (5,8 %) vuonna Työllinen työvoima palvelutoimialoilla sukupuolen ja toimialan mukaan koko maassa 2010 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S-U Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta Osuus palvelutoimialojen työllisistä (%) TOL 2008 Miehet Naiset Kuva 9.1. Työllinen työvoima palvelutoimialoilla sukupuolen ja toimialan mukaan koko maassa Ikäryhmä Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Osuus palvelutoimialojen työllisistä (%) TOL 2008 Miehet Naiset Kuva 9.2. Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

98 96 Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain 2010 Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Maakuntaraja Osuus (%) 50,7-59,0 59,1-64,0 64,1-71,0 71,1-86,2 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Kuva 9.3. Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2010 Uusimaa Ahvenanmaa Lappi Kainuu Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa 72,9 72,4 71,6 71,1 70,5 70,4 70,1 69,8 69,4 69, ,6 68,1 67,7 65, ,8 61,5 81,6 78,6 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva 9.4. Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2010.

99 97 Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain 2010 Mariehamns stad Helsingin Rovaniemen Kuopion Turun Oulun Ålands skärgård Jyväskylän Tunturi-Lapin Kajaanin Pohjois-Lapin Ålands landsbygd Tampereen Lappeenrannan Kotka-Haminan Koillismaan Mikkelin Riihimäen Hämeenlinnan Joensuun Åboland-Turunmaan Raaseporin Vaasan Kouvolan Kokkolan Porvoon Itä-Lapin Savonlinnan Lahden Porin Torniolaakson Keuruun Pieksämäen Kehys-Kainuun Seinäjoen Loviisan Kemi-Tornion Imatran Forssan Pielisen Karjalan Kuusiokuntien Oulunkaaren Sisä-Savon Varkauden Salon Jämsän Joutsan Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Koillis-Savon Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Saarijärven-Viitasaaren Sydösterbotten Jakobstadsregionen Rauman Pohjois-Satakunnan Keski-Karjalan Äänekosken Loimaan Kyrönmaan Ylä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Järviseudun Suupohjan Vakka-Suomen Raahen Kaustisen Haapaveden-Siikalatvan 86,2 82, ,5 76,4 76,3 76,2 75, , ,1 72,9 72,8 72,3 72,2 72,2 70,7 70,7 70,7 70,6 70,3 69,4 69,2 69,1 68,9 68,7 68,5 68,3 67,7 67,5 66,5 64,8 63,9 63,7 63,7 63,6 63,2 62,9 62, ,9 61,8 61,2 60,9 60,5 60,4 59,8 59,8 59,7 59,4 59,2 59,1 59,1 58,9 58,8 58,4 58,3 58,2 57,9 57,7 57,4 56,5 56,2 55,8 54,9 54,8 54,4 53,9 53,2 50, TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva 9.5. Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain 2010.

100 98 Kaupan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010 Helsingin Kuusiokuntien Riihimäen Ålands skärgård Kokkolan Turun Lahden Suupohjan Tampereen Raaseporin Sydösterbotten Salon Koillismaan Seinäjoen Lappeenrannan Kyrönmaan Hämeenlinnan Porvoon Kuopion Forssan Varkauden Mikkelin Rovaniemen Porin Ylivieskan Kotka-Haminan Kouvolan Imatran Oulun Kajaanin Torniolaakson Jyväskylän Pohjois-Satakunnan Savonlinnan Sisä-Savon Kemi-Tornion Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanmaan Pielisen Karjalan Joensuun Loviisan Pohjois-Lapin Keuruun Ålands landsbygd Ylä-Savon Saarijärven-Viitasaaren Itä-Lapin Vaasan Jämsän Loimaan Rauman Nivala-Haapajärven Åboland-Turunmaan Pieksämäen Etelä-Pirkanmaan Vakka-Suomen Jakobstadsregionen Luoteis-Pirkanmaan Kehys-Kainuun Oulunkaaren Ylä-Pirkanmaan Keski-Karjalan Järviseudun Koillis-Savon Kaustisen Mariehamns stad Raahen Joutsan Äänekosken Haapaveden-Siikalatvan 6 14,8 14,5 13,8 13,2 13,1 12,3 12, ,8 11,8 11,6 11,6 11,5 11,5 11,4 11,4 11,4 11,2 11,2 11,1 10,9 10,9 10,9 10,8 10,8 10,8 10,7 10,7 10,7 10,5 10,4 10,3 10,3 10,2 10,1 10 9,9 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,7 9,7 9,6 9,3 9,1 9,1 9,1 9,1 9 8,8 8,8 8,7 8,7 8,6 8,6 8,6 8,5 8,5 8,5 8,4 8,3 8,2 8,1 8 7,9 7,8 7, Osuus kaikista työpaikoista (%) TOL 2008 toimiala G Vuoden 2012 aluerajat Miehet Naiset Kuva 9.6. Kaupan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.

101 99 Sosiaaliturva n työllisistä naisista 28 % työskenteli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla vuonna Miesten vastaava osuus oli huomattavasti pienempi, vain 3,7 %. Yhteensä terveys- ja sosiaalipalvelut työllistivät 15,9 % koko maan työllisistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Sisä-Savon seutukunnassa, 22 % ja pienin Kaustisen seutukunnassa, 7,1 %. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset koostuvat mm. lasten päivähoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menoista. Vuonna 2011 koko maan sosiaali- ja terveystoimen menot olivat euroa asukasta kohti. Maakuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset/asukas olivat suurimmat Etelä-Savossa. Seutukuntakohtaiset kustannukset olivat suurimmat Itä-Lapin seutukunnassa, yli euroa asukasta kohti. Oulun, Jyväskylän, Porvoon ja Forssan seutukunnissa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat alhaisimmat, alle euroa/asukas. Suurimmat seutukunnittaiset nettokustannukset (euroa/asukas) lasten päivähoidossa olivat Rovaniemen seutukunnassa. Perusterveydenhuollon menot olivat suurimmat Itä-Lapin seutukunnassa ja erikoissairaanhoidon Savonlinnan seutukunnassa. Kotipalvelun asukasta kohti lasketut kustannukset vaihtelivat Helsingin seutukunnan 67 eurosta Joutsan seutukunnan 293 euroon. Vastaava arvo koko maassa oli 115 euroa. Seutukuntakohtaiset kunnallistalouden tunnusluvut ovat kuntien yhteenlaskettuja lukuja. Verrattaessa lukuja toisiin alueisiin ja keskiarvoihin on hyvä muistaa, että kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan. Hallintokokeilusta johtuen Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kustannustietoja vuodelta 2011 ei voida ilmoittaa kaikilta osin. Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alussa ja kesti vuoden 2012 loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) aloitti toimintansa (kainuu.fi). Ikäluokka Yhteensä Yhteensä Terveys- ja sosiaalipalvelujen työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Osuus ikäluokan työllisistä naisista (%) TOL 2008 toimiala Q Osuus ikäluokan työllisistä miehistä (%) Naiset Miehet Kuva Terveys- ja sosiaalipalvelujen työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

102 100 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010 Sisä-Savon Kuopion Savonlinnan Pieksämäen Oulunkaaren Kokkolan Rovaniemen Joutsan Kajaanin Porin Mikkelin Joensuun Kyrönmaan Itä-Lapin Oulun Keuruun Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Torniolaakson Vaasan Hämeenlinnan Koillis-Savon Ålands skärgård Seinäjoen Kehys-Kainuun Turun Jyväskylän Kuusiokuntien Kemi-Tornion Kotka-Haminan Saarijärven-Viitasaaren Lappeenrannan Ålands landsbygd Raaseporin Pielisen Karjalan Lahden Lounais-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Ylä-Pirkanmaan Tampereen Mariehamns stad Ylivieskan Äänekosken Nivala-Haapajärven Kouvolan Luoteis-Pirkanmaan Jämsän Suupohjan Varkauden Vakka-Suomen Järviseudun Haapaveden-Siikalatvan Salon Koillismaan Etelä-Pirkanmaan Raahen Loimaan Riihimäen Imatran Keski-Karjalan Porvoon Loviisan Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Helsingin Sydösterbotten Forssan Tunturi-Lapin Rauman Kaustisen 7, ,8 20,8 20,6 20,3 20,1 19,9 19,9 19,4 19,2 19,1 19, ,8 18,7 18,6 18,6 18,6 18,5 18, ,9 17,9 17,8 17,4 17,3 17,2 17,2 17,1 17, ,8 16,7 16,6 16,6 16,4 16,3 16,1 16,1 15,9 15,9 15,9 15,9 15,8 15,6 15,6 15,2 15,2 15, ,9 14,7 14,5 14,5 14,3 14,2 14,1 14, ,9 13,9 13,7 13,2 13,2 13,2 12,3 12, Osuus kaikista työpaikoista (%) TOL 2008 toimiala Q Vuoden 2012 aluerajat Miehet Naiset Kuva 10.2.Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.

103 101 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/asukas Kainuussa hallintokokeilu Ahvenanmaan tieto puuttuu Vuoden 2012 aluerajat Kuva Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2011 Etelä-Savo Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Euroa/asukas Vuoden 2012 aluerajat Päivähoito Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Muut Ahvenanmaan ja Kainuun tiedot puuttuvat Kuva Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2011.

104 102 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011 Itä-Lapin Sisä-Savon Koillis-Savon Torniolaakson Joutsan Savonlinnan Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Pohjois-Lapin Saarijärven-Viitasaaren Keski-Karjalan Suupohjan Pieksämäen Ylä-Pirkanmaan Pielisen Karjalan Koillismaan Nivala-Haapajärven Jämsän Oulunkaaren Ylä-Savon Järviseudun Keuruun Raaseporin Kaustisen Kotka-Haminan Pohjois-Satakunnan Kuusiokuntien Vaasan Loimaan Loviisan Lounais-Pirkanmaan Mikkelin Åboland-Turunmaan Varkauden Kokkolan Vakka-Suomen Salon Kouvolan Raahen Äänekosken Jakobstadsregionen Rovaniemen Rauman Kuopion Luoteis-Pirkanmaan Porin Kyrönmaan Sydösterbotten Hämeenlinnan Imatran Kemi-Tornion Joensuun Ylivieskan Etelä-Pirkanmaan Lappeenrannan Helsingin Turun Riihimäen Lahden Seinäjoen Tampereen Forssan Porvoon Jyväskylän Oulun Euroa/asukas Päivähoito Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Muut Vuoden 2012 aluerajat Ahvenanmaan ja Kainuun seutukuntien tiedot puuttuvat Kuva Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011.

105 103 Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain 2011 Joutsan Torniolaakson Lounais-Pirkanmaan Oulunkaaren Koillis-Savon Keuruun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Ylä-Savon Itä-Lapin Järviseudun Tunturi-Lapin Saarijärven-Viitasaaren Sydösterbotten Kuusiokuntien Vaasan Suupohjan Pieksämäen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Savonlinnan Salon Imatran Loviisan Pohjois-Satakunnan Vakka-Suomen Raaseporin Nivala-Haapajärven Etelä-Pirkanmaan Kemi-Tornion Pohjois-Lapin Mikkelin Ylivieskan Loimaan Joensuun Varkauden Jyväskylän Jakobstadsregionen Raahen Porvoon Porin Koillismaan Kouvolan Luoteis-Pirkanmaan Kokkolan Kotka-Haminan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Rauman Rovaniemen Kuopion Kyrönmaan Äänekosken Kaustisen Turun Lahden Lappeenrannan Riihimäen Seinäjoen Forssan Jämsän Tampereen Oulun Helsingin Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Ahvenanmaan ja Kainuun seutukuntien sekä Siikalatvan seutukunnan tiedot puuttuvat Kuva Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain 2011.

106 104 Teollisuus Jalostustoimialoihin kuuluu toimialaluokituksen TOL 2008 mukaan teollisuuden (C) lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (B), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E) sekä rakentaminen (F). Jalostuselinkeinoissa työskenteli vuonna 2010 koko maassa lähes henkilöä eli 22,1 % työllisistä ja heistä yli 79 % oli miehiä. Suurin ikäluokka niin miehissä kuin naisissakin oli vuotiaat. Jalostusala työllisti suhteellisesti eniten Raahen seutukunnassa, 39 % työllisistä. Ålands skärgårdin seutukunnassa jalostuksessa työskentelevien osuus oli pienin, alle 10 %. Maakunnista jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Teollisuustoimintaan lasketaan tässä julkaisussa toimialat B, C ja D sekä E. Suurimmat teollisuustoiminnan toimipaikat henkilöstön määrällä mitattuna olivat vuonna 2011 Raahen, Äänekosken, Jämsän ja Vaasan seutukunnissa. Näissä seutukunnissa teollisuustoiminnassa työskenteli keskimäärin yli 20 henkilöä toimipaikkaa kohti. Jalostusarvo suhteessa väestöön oli suurin Nivala-Haapajärven seutukunnassa, yli euroa asukasta kohti. Teollisuustoiminnan tuottavuus eli jalostusarvo suhteessa henkilöstöön oli myös siellä suurin, euroa/henkilöstö. Teollisuustoiminnan investoinnit olivat koko maassa 764 euroa asukasta kohti vuonna Suurimmillaan investoinnit olivat Raahen seutukunnassa, yli euroa/asukas. Investoinnit käsittävät käyttöomaisuuden (=aineelliset hyödykkeet) hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Teollisuustoiminnan jalostusarvoa, henkilöstöä ja investointeja seutukuntakohtaisesti laskettaessa perusyksikkönä on käytetty kuntaa. Jos kunnassa on alle kolme teollisuustoimipaikkaa, se ei ole laskennassa mukana Ikäryhmä Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Osuus jalostuksen työllisistä (%) TOL 2008 Miehet Naiset Kuva Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

107 105 Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain 2010 Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Maakuntaraja Osuus (%) 9,2-21,5 21,6-25,0 25,1-29,5 29,6-38,9 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Kuva Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2010 Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Kainuu Uusimaa Ahvenanmaa 16,5 14,9 28,5 27,8 27,7 26, ,7 24,4 24,1 24,1 23,9 22,7 22,1 21,5 20,9 20,4 19,2 30,4 TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2010.

108 106 Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain 2010 Raahen Rauman Vakka-Suomen Äänekosken Etelä-Pirkanmaan Kyrönmaan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Varkauden Jakobstadsregionen Kemi-Tornion Salon Imatran Luoteis-Pirkanmaan Forssan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Loimaan Haapaveden-Siikalatvan Järviseudun Ylivieskan Loviisan Porin Lahden Seinäjoen Porvoon Vaasan Keuruun Nivala-Haapajärven Pohjois-Satakunnan Raaseporin Oulunkaaren Kouvolan Riihimäen Kuusiokuntien Kokkolan Hämeenlinnan Tampereen Saarijärven-Viitasaaren Kotka-Haminan Ylä-Savon Keski-Karjalan Pieksämäen Kaustisen Åboland-Turunmaan Joensuun Pielisen Karjalan Lappeenrannan Joutsan Sisä-Savon Sydösterbotten Koillis-Savon Jyväskylän Mikkelin Turun Oulun Savonlinnan Kehys-Kainuun Kajaanin Ålands landsbygd Torniolaakson Koillismaan Kuopion Itä-Lapin Helsingin Tunturi-Lapin Rovaniemen Pohjois-Lapin Mariehamns stad Ålands skärgård 9,2 11,2 38,9 36,8 36,6 36,2 35,5 34,9 34,1 33,2 33,1 32, ,9 30,8 30,5 30,2 30,1 29,9 29,7 29,4 28,9 28, ,9 27,8 27,6 27,5 26,4 26,4 26,4 26,3 26,1 25,6 25,4 25, ,8 24,8 24,5 24,4 23,9 23,7 23,6 23,6 23, ,6 22,6 22,5 22,5 22,4 22,1 21,8 21,6 21,3 21,1 20,9 20,7 20, ,9 18,6 18,1 17,2 16,5 16,3 15,7 15,3 14,3 13, TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Osuus seutukunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuva Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain 2010.

109 107 Teollisuustoiminnan henkilöstö seutukunnittain 2011 Raahen Äänekosken Jämsän Vaasan Kemi-Tornion Imatran Rauman Porvoon Helsingin Salon Varkauden Jakobstadsregionen Tampereen Oulun Etelä-Pirkanmaan Jyväskylän Loviisan Hämeenlinnan Kotka-Haminan Lahden Joensuun Ylivieskan Kouvolan Ylä-Savon Kokkolan Raaseporin Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Lappeenrannan Riihimäen Forssan Porin Vakka-Suomen Turun Nivala-Haapajärven Mikkelin Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Seinäjoen Kajaanin Kuopion Savonlinnan Koillis-Savon Keuruun Lounais-Pirkanmaan Pieksämäen Rovaniemen Sydösterbotten Tunturi-Lapin Kehys-Kainuun Loimaan Kuusiokuntien Oulunkaaren Ålands landsbygd Saarijärven-Viitasaaren Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Mariehamns stad Keski-Karjalan Kyrönmaan Pohjois-Satakunnan Järviseudun Suupohjan Itä-Lapin Kaustisen Sisä-Savon Pohjois-Lapin Torniolaakson Joutsan Ålands skärgård 0,4 5,8 5,4 4,8 4,7 3,6 3,4 3 20,7 20,6 18,9 17,8 16,9 16, ,8 15,6 15, ,5 14,1 13,9 13,7 13,5 13,2 13, ,9 12,9 12,4 12,4 12,1 12, ,7 11, ,8 10, ,9 9,4 9,4 9,1 8,4 7,8 7,8 7,6 7,4 7,3 7,2 7,1 7,1 6,9 6,9 6,8 6,7 6,7 6,4 6,4 6,4 6 5,9 23,5 22,9 28,9 28,4 TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2013 aluerajat Henkilöstö/toimipaikka Kuva Teollisuustoiminnan henkilöstö seutukunnittain 2011.

110 108 Teollisuustoiminnan tuottavuus seutukunnittain 2011 Nivala-Haapajärven Loviisan Tunturi-Lapin Porvoon Imatran Lappeenrannan Oulun Kuopion Jämsän Etelä-Pirkanmaan Rauman Kajaanin Äänekosken Vaasan Riihimäen Kokkolan Kemi-Tornion Kotka-Haminan Helsingin Kouvolan Raahen Åboland-Turunmaan Varkauden Turun Pohjois-Lapin Jakobstadsregionen Joensuun Porin Torniolaakson Ålands landsbygd Oulunkaaren Rovaniemen Tampereen Ylä-Savon Mariehamns stad Sisä-Savon Seinäjoen Lahden Joutsan Vakka-Suomen Jyväskylän Pohjois-Satakunnan Ylä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Keuruun Lounais-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Kehys-Kainuun Forssan Ylivieskan Kyrönmaan Suupohjan Järviseudun Savonlinnan Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Kaustisen Pielisen Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Koillismaan Salon Koillis-Savon Itä-Lapin Sydösterbotten Raaseporin Mikkelin Ålands skärgård Kuusiokuntien TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2013 aluerajat Jalostusarvo euroa/henkilöstö Kuva Teollisuustoiminnan tuottavuus seutukunnittain 2011.

111 109 Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain 2011 Nivala-Haapajärven Loviisan Rauman Porvoon Äänekosken Jämsän Etelä-Pirkanmaan Imatran Raahen Vaasan Jakobstadsregionen Kemi-Tornion Vakka-Suomen Varkauden Tunturi-Lapin Lappeenrannan Kokkolan Ylä-Pirkanmaan Porin Salon Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Seinäjoen Tampereen Riihimäen Kotka-Haminan Forssan Luoteis-Pirkanmaan Lahden Kouvolan Oulun Joensuun Haapaveden-Siikalatvan Lounais-Pirkanmaan Turun Ylivieskan Loimaan Pohjois-Satakunnan Helsingin Kajaanin Keuruun Kuopion Järviseudun Suupohjan Hämeenlinnan Jyväskylän Raaseporin Sydösterbotten Ålands landsbygd Saarijärven-Viitasaaren Pielisen Karjalan Kuusiokuntien Koillis-Savon Mariehamns stad Oulunkaaren Savonlinnan Sisä-Savon Pieksämäen Mikkelin Keski-Karjalan Kaustisen Pohjois-Lapin Kyrönmaan Rovaniemen Kehys-Kainuun Torniolaakson Koillismaan Joutsan Itä-Lapin Ålands skärgård TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2013 aluerajat Euroa/asukas Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain 2011.

112 110 Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain 2011 TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Maakuntaraja Euroa/asukas Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2013 aluerajat Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain 2011 Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Savo TOL B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain 2011.

113 111 Teollisuustoiminnan investoinnit seutukunnittain 2011 TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Maakuntaraja Euroa/asukas Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2013 aluerajat Kuva Teollisuustoiminnan investoinnit seutukunnittain Teollisuustoiminnan investoinnit maakunnittain 2011 Kainuu Satakunta Lappi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Ahvenanmaa TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva Teollisuustoiminnan investoinnit maakunnittain 2011.

114 112 Toimipaikat maakunnittain 2013 Työllisten määrän muutos maakunnittain Toimipaikkoja/1 000 as. 50,7-55,0 55,1-62,0 62,1-66,0 66,1-93,6 Muutos (%) -0,6 - -0,2 0,3-1,2 1,3-1,5 1,6-2,3 Vuoden 2013 aluerajat (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Vuoden 2013 aluerajat Kuva Toimipaikat maakunnittain Kuva Työllisten määrän muutos maakunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain 2011 Teollisuustoiminnan investoinnit maakunnittain 2011 TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto TOL 2008 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Euroa/asukas Euroa/asukas Vuoden 2013 aluerajat Vuoden 2013 aluerajat Kuva Teollisuustoiminnan jalostus- Kuva Teollisuustoiminnan invesarvo maakunnittain toinnit maakunnittain 2011.

115 113 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tilasto sisältää tietoja t&kmenoista ja niiden rahoituksesta, tutkimushenkilöstöstä ja työvuosista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät 7 miljardin euron rajan vuonna Yritysten tk-menot olivat 5 miljardia euroa, korkeakoulusektorin 1,4 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin vajaat 700 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 190 miljoonaa euroa. Uudenmaan t&k-menojen osuus koko maan menoista oli maakuntien suurin, yli 43 %. Asukaslukuun suhteutettuna tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat kuitenkin suurimmat Salon ja Oulun seutukunnissa, yli euroa asukasta kohti. Asukasta kohti lasketut maakunnittaiset menot olivat suurimmat Pohjois- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2011 lähes henkilöä ja heistä noin puolet toimi yrityssektorin puolella. Viimeisen kuuden vuoden aikana henkilöstön määrä on pysynyt suhteellisen vakaana. Koko maan t&k-henkilöstöstä yli 44 % työskenteli Uudellamaalla. Tutkimus- ja kehittämistoimen menot koko maassa Miljardia euroa 7 6 Julkinen sektori ja yvt** Korkeakoulusektori Yritykset * *Korkeakoulusektorin vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin **Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva Tutkimus- ja kehittämistoimen menot koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2011 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kanta-Häme Lappi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 3 2,7 2,1 1,5 1,2 1,2 1,2 1 0,9 0,6 0,5 0,4 0,4 0,3 0,1 10, ,1 43, Vuoden 2012 aluerajat Osuus koko maasta (%) Kuva Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2011.

116 114 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö koko maassa Henkilöä Julkinen sektori ja yvt** Korkeakoulusektori Yritykset * *Korkeakoulusektorin vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin **Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2011 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Lappi Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Yritykset Korkeakoulusektori Julkinen sektori ja yvt* * Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Vuoden 2012 aluerajat Henkilöä Kuva Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain Informaatiosektori Informaatiosektoriin kuuluu ICT-sektori (=tavara- ja palvelutuotanto) sekä sisältötuotanto. Määritelmä perustuu OECD:n suositukseen. Sisältötuotannosta on käytetty tässä julkaisussa ns. laajaa määritelmää (s.157). Informaatiosektorin toimipaikkoja oli Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan yli kappaletta vuoden 2013 alussa. Eniten toimipaikkoja oli sisältötuotannon toimialalla. Väestömäärään suhteutettuna eniten informaatiosektorin toimipaikkoja oli Mariehamns stadin ja vähiten Koillis-Savon seutukunnissa. Maakunnista toimipaikkoja asukasta kohti oli eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. Vuoden 2010 työssäkäyntitilastossa informaatiosektorilla tilastoitiin työpaikkaa, mikä oli 7,4 % kaikista työpaikoista. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus alueen kaikista työpaikoista oli suurin Salon seutukunnassa. Suhteellisesti vähiten informaatioalan työpaikkoja oli Koillis-Savon seutukunnan alueella.

117 115 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/asukas Ei ilmoitusta Vuoden 2012 aluerajat Kuva Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain 2011 Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Lappi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain 2011.

118 116 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain 2011 Salon Oulun Tampereen Helsingin Vaasan Porvoon Turun Forssan Jyväskylän Kuopion Äänekosken Rauman Lappeenrannan Joensuun Åboland-Turunmaan Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Raahen Imatran Kokkolan Pohjois-Lapin Kemi-Tornion Porin Hämeenlinnan Lahden Mariehamns stad Seinäjoen Mikkelin Ylä-Savon Savonlinnan Jakobstadsregionen Varkauden Raaseporin Riihimäen Järviseudun Luoteis-Pirkanmaan Kotka-Haminan Loimaan Nivala-Haapajärven Ålands landsbygd Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Kouvolan Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Tunturi-Lapin Pieksämäen Keuruun Oulunkaaren Saarijärven-Viitasaaren Jämsän Kuusiokuntien Vakka-Suomen Koillismaan Suupohjan Torniolaakson Loviisan Itä-Lapin Kaustisen Ei ilmoitusta: 10 seutukuntaa Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asukas Kuva Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain 2011.

119 117 Informaatiosektorin toimipaikat seutukunnittain 2013 Informaatiosektorin toimipaikoiksi lasketaan tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon toimipaikat Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,7-1,5 1,6-2,5 2,6-3,0 3,1-8,6 TOL 2008, laaja määritelmä Vuoden 2013 aluerajat (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Kuva Informaatiosektorin toimipaikat seutukunnittain Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi Kainuu 1,8 3,5 3,3 3,1 2,8 2,7 2,5 2,5 2,3 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2,5 4,3 4,1 4,8 5,8 Palvelutuotanto Sisältötuotanto Tavaratuotanto 7,2 0 TOL 2008, laaja määritelmä Toimipaikkoja/1 000 asukasta (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Kuva Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2013.

120 118 Informaatiosektorin työpaikat seutukunnittain 2010 Salon Helsingin Oulun Tampereen Forssan Jyväskylän Turun Mariehamns stad Kuopion Vaasan Rovaniemen Keuruun Raahen Mikkelin Joensuun Pohjois-Lapin Lappeenrannan Hämeenlinnan Kokkolan Riihimäen Ylivieskan Kehys-Kainuun Kajaanin Savonlinnan Porin Lahden Porvoon Kouvolan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Seinäjoen Haapaveden-Siikalatvan Varkauden Kotka-Haminan Koillismaan Imatran Lounais-Pirkanmaan Rauman Åboland-Turunmaan Kemi-Tornion Pieksämäen Raaseporin Suupohjan Tunturi-Lapin Ålands landsbygd Ålands skärgård Jakobstadsregionen Vakka-Suomen Järviseudun Saarijärven-Viitasaaren Sisä-Savon Itä-Lapin Joutsan Loviisan Oulunkaaren Pielisen Karjalan Ylä-Savon Äänekosken Kuusiokuntien Etelä-Pirkanmaan Jämsän Loimaan Kaustisen Nivala-Haapajärven Sydösterbotten Keski-Karjalan Torniolaakson Kyrönmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon 6,2 5,9 5,6 5,5 5,3 5 4,8 4,7 4,5 4,2 4, ,9 3,8 3,7 3,7 3,6 3,5 3,4 3,1 2,9 2,8 2,7 2,6 2,6 2,5 2,4 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1 2,1 2,1 2 1,9 1,9 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,4 1,3 1,3 1,2 1,1 1, ,9 0,9 0,8 8,1 7,5 7,4 10,4 12,1 12,1 19, Osuus kaikista työpaikoista (%) TOL 2008, laaja määritelmä Vuoden 2012 aluerajat Palvelutuotanto Sisältötuotanto Tavaratuotanto Kuva Informaatiosektorin työpaikat seutukunnittain 2010.

121 119 Tulot ja kulutus Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista ja aineisto mahdollistaa useamman vuoden pitkittäistarkastelun. Tilaston tietosisältö perustuu kokonaan hallinnollisiin rekistereihin. Tulonjaon kokonaistilaston perusaineisto kattaa koko asuntokuntaväestön. Kun asuntokuntien bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo. Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2011 keskimäärin euroa. Keskivertoasuntokuntien tuloja paremmin kuvaavan mediaanitulon mukaan asuntokuntien käytettävissä oleva tulo oli euroa. Mediaanitulo kuvaa asuntokuntien tuloja ja niiden muutoksia luotettavammin kuin keskiarvo, koska se ei ole herkkä yksittäisille ääriarvohavainnoille. Alueellisesti suurimmat mediaanitulot olivat Ålands landsbygdin seutukunnassa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Asuntokunnat olivat pienituloisimpia Pielisen Karjalan seutukunnassa ja Pohjois-Karjalan maakunnassa. Vuosien 1995 ja 2011 välillä väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat reaalisesti 12 %. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen kasvu oli 70 %. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot kasvoivat 6,6 % koko maassa, seutukunnista eniten Pohjois- Lapin seutukunnassa (9,9 %) ja vähiten Koillismaan seutukunnassa (3,5 %). Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Velallisia asuntokuntia oli lähes 60 % kaikista asuntokunnista vuonna Velkaa niillä oli keskimäärin euroa. Iän mukaan tarkasteltuna velkaisimpia olivat ne asuntokunnat, joiden eniten ansaitseva henkilö (viitehenkilö) oli vuotias, velan ollessa keskimäärin euroa velallista asuntokuntaa kohti. Suurimmat asuntovelat olivat vuotiaiden asuntokunnilla, keskimäärin euroa. Eniten velkaa oli Ålands landsbygdin seutukunnassa, yli euroa velallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelkaa asuntovelallista asuntokuntaa kohti oli eniten Helsingin ja Porvoon seutukunnissa. Asuntokuntien tulojen reaalikehitys koko maassa Käytettävissä oleva keskimääräinen rahatulo vuoden 2011 rahassa, euroa Asuntokunnat keskimäärin 1. tulokymmenys (pienituloisin) 10. tulokymmenys (suurituloisin) Kuva Asuntokuntien tulojen reaalikehitys koko maassa

122 120 Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Käytettävissä oleva mediaanitulo, euroa Vuoden 2012 aluerajat Kuva Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo seutukunnittain Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo maakunnittain 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Vuoden 2012 aluerajat Käytettävissä oleva mediaanitulo, euroa Kuva Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo maakunnittain 2011.

123 121 Asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulon muutos seutukunnittain Pohjois-Lapin Loviisan Sisä-Savon Åboland-Turunmaan Tunturi-Lapin Vaasan Oulunkaaren Rauman Kajaanin Vakka-Suomen Saarijärven-Viitasaaren Kyrönmaan Joutsan Mikkelin Seinäjoen Kuopion Haapaveden-Siikalatvan Lounais-Pirkanmaan Helsingin Keuruun Hämeenlinnan Ylä-Savon Porvoon Jakobstadsregionen Porin Jyväskylän Koillis-Savon Lahden Rovaniemen Kemi-Tornion Nivala-Haapajärven Joensuun Riihimäen Kokkolan Savonlinnan Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Luoteis-Pirkanmaan Mariehamns stad Raahen Kehys-Kainuun Etelä-Pirkanmaan Ålands landsbygd Turun Järviseudun Forssan Lappeenrannan Itä-Lapin Suupohjan Pieksämäen Ylä-Pirkanmaan Ålands skärgård Kaustisen Ylivieskan Loimaan Torniolaakson Kuusiokuntien Sydösterbotten Oulun Pohjois-Satakunnan Tampereen Jämsän Imatran Varkauden Äänekosken Salon Kotka-Haminan Kouvolan Raaseporin Koillismaan 8,5 8,5 8,1 7,9 7,8 7,8 7,6 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,4 7,4 7,4 7,2 7,1 7, ,9 6,9 6,9 6,8 6,6 6,6 6,6 6,6 6,3 6,3 6,3 6,2 6,2 6, ,9 5,9 5,8 5,8 5,7 5,5 5,5 5,5 5,4 5,4 5,3 5,3 5,2 5, ,9 4,8 4,6 4,6 4,5 4,1 4,1 3,9 3,9 3,9 3,8 3,5 9,9 9,7 9,6 9, Mediaanitulon muutos (%) vuoden 2011 rahassa Vuoden 2012 aluerajat Kuva Asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulon muutos seutukunnittain

124 122 Asuntokuntien velat velkalajeittain koko maassa % 80% 60% 40% Elinkeinotoim. ja tulolähteen velat Opintovelat Muut velat Asuntovelat 20% 0% Kuva Asuntokuntien velat velkalajeittain koko maassa Asuntokuntien velat ikäryhmittäin koko maassa Asuntokunnan viitehenkilön ikä Viitehenkilö = talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat Euroa/velallinen asuntokunta Kuva Asuntokuntien velat ikäryhmittäin koko maassa Asuntokuntien asuntovelat ikäryhmittäin koko maassa Asuntokunnan viitehenkilön ikä Viitehenkilö = talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat Euroa/asuntovelallinen asuntokunta Kuva Asuntokuntien asuntovelat ikäryhmittäin koko maassa

125 123 Asuntokuntien velat seutukunnittain 2011 Ålands landsbygd Porvoon Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionen Raaseporin Riihimäen Loimaan Salon Helsingin Kokkolan Ylivieskan Seinäjoen Mariehamns stad Kyrönmaan Hämeenlinnan Suupohjan Loviisan Vaasan Kaustisen Turun Nivala-Haapajärven Etelä-Pirkanmaan Oulun Tampereen Sydösterbotten Kuopion Haapaveden-Siikalatvan Rauman Kuusiokuntien Vakka-Suomen Mikkelin Jyväskylän Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Forssan Oulunkaaren Lahden Lounais-Pirkanmaan Joutsan Lappeenrannan Ålands skärgård Luoteis-Pirkanmaan Koillis-Savon Järviseudun Porin Äänekosken Raahen Kotka-Haminan Jämsän Kajaanin Joensuun Keuruun Rovaniemen Kouvolan Kemi-Tornion Savonlinnan Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Sisä-Savon Varkauden Saarijärven-Viitasaaren Koillismaan Keski-Karjalan Imatran Tunturi-Lapin Pohjois-Lapin Torniolaakson Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Itä-Lapin Vuoden 2012 aluerajat Euroa/velallinen asuntokunta Asunto Muut Elinkeinotoiminta ja tulolähde Opinto Kuva Asuntokuntien velat seutukunnittain 2011.

126 124 Asuntovelat seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/asuntovelallinen asuntokunta Vuoden 2012 aluerajat Kuva Asuntovelat seutukunnittain Asuntovelat maakunnittain 2011 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Vuoden 2012 aluerajat Euroa/asuntovelallinen asuntokunta Kuva Asuntovelat maakunnittain 2011.

127 125 Työmarkkinat Työllisyys Työssäkäyntitilaston määritelmän mukaan työlliseen työvoimaan kuuluvat kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana. Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 2,35 miljoonaa työllistä työntekijää. Työllisten määrä väheni rajusti 1990-luvun alkuvuosina. Vuosien 1993 ja 2008 välillä työllisten määrä kasvoi vuosittain, enimmillään yli 4 %. Vuonna 2009 työllisiä oli 3,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta viimeisimmät työssäkäyntitilaston luvut kertovat määrän kääntyneen taas nousuun vuodesta 2010 lähtien. Eläkeläisten määrä on kasvanut tasaisesti tarkastelujakson ( ) alun reilusta miljoonasta 1,3 miljoonaan henkilöön. Viimeisimmät toimialoittaiset työssäkäynnin tiedot sekä tiedot työpaikoista ovat vuodelta Työnantajasektoreista yksityinen sektori oli merkittävin. Kuntasektori työllisti seuraavaksi eniten naisia ja yrittäjyys miehiä. Terveysja sosiaalipalvelut (Q) oli tuolloin merkittävin työllistäjä toimialaluokituksen (TOL 2008) kirjaintasolla mitattuna. Toiseksi eniten työllisti teollisuus (C) Väestön pääasiallinen toiminta koko maassa Henkilöä Työllinen työvoima Työtön työvoima 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Kuva Väestön pääasiallinen toiminta koko maassa Työllinen työvoima työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010 Yksityinen sektori Kunta Yrittäjät Valtio Miehet Naiset Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon Työllinen työvoima Kuva Työllinen työvoima työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

128 126 Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa 2010 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus F Rakentaminen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus J Informaatio ja viestintä A Maa-, metsä- ja kalatalous I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainväliset organisaatiot T Työnantajakotitaloudet TOL Työllinen työvoima Kuva Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa Ikäryhmä Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa Toimiala Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon TOL 2008 Miehet Naiset Kuva Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa Karkeammalla 4-luokkaisella toimialatasolla ja ikäryhmittäin tarkasteltuna työllistävin toimiala oli palvelutoiminta ja suurin työllinen ikäluokka oli vuotiaat vuonna Alkutuotannossa ja jalostuksessa työskenteli enemmän miehiä kuin naisia. Palvelutoimialoilla tilanne oli päinvastainen. Työllisten määrä lisääntyi koko maassa 1,2 % vuonna Suhteellisesti eniten työllisten määrä kasvoi Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla, yli 2 % (kuva ). Työllisten määrä väheni vastaavana aikana Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa.

129 127 Työpaikkaomavaraisia seutukuntia oli 17 kpl vuonna Kun seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste ylittää 100 %, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Alhaisimman omavaraisuusasteen seutukunnat, Kyrönmaa, Ålands landsbygd ja Ålands skärgård (alle 67 %), sijaitsevat työpaikkaomavaraisten Mariehamns stadin (180,6 %) ja Vaasan (109,3 %) seutukuntien läheisyydessä. Maakunnista Ahvenanmaa, Uusimaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat työpaikkaomavaraisia. Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta työikäisistä. Luku on laskettu tässä julkaisussa vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. ssa työllisyysaste oli 69,9 % vuonna Suurin se oli Ålands landsbygdin seutukunnassa, 81,1 % ja pienin Itä-Lapin seutukunnassa, 56,9 %. Tarkastelujakson ( ) korkein työllisyysaste oli jakson alkuvuonna (72,5 %) ja matalin kolme vuotta myöhemmin (58,2 %) (kuva ). Kuntatasolla työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pendeliliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin. Seutukuntatasolla 10,6 prosenttia työllisistä käy töissä muualla kuin asuinseutukunnassaan. Helsingin seutukunnasta pendelöidään ulos selkeästi vähiten (3 %) eli oman seutukunnan alueella työskenteli 97 % työllisistä vuonna Alhaisen ulospendelöinnin seutukuntia ovat myös Kemi-Tornio (6,8 %), Vaasa (6,8 %) sekä Joensuu (6,9 %). Ålands landsbygdin ja Kyrönmaan seutukunnan työllisistä yli puolet käy töissä oman seutukuntansa ulkopuolella. Seutukuntien sisäänpendelöinnissä suurimmat prosenttiosuudet saavat Mariehamns stad (55,9 % seutukunnassa työssäkäyvistä asuu toisessa seutukunnassa), Riihimäki (27,9 %) ja Ålands landsbygd (24,6 %). Näissä seutukunnissa siis työskentelee suhteellisesti eniten muiden seutukuntien asukkaita. Suhteellisesti vähiten sisäänpendelöintiä tapahtui Joensuun (5,9 %), Oulun (7,5 %), Lahden (7,8 %) ja Helsingin (7,8 %) seutukuntiin. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä henkilöä on sataa työllistä kohti. Huoltosuhde oli koko maassa 129,4 vuonna Korkeimmillaan se oli Itä-Lapin seutukunnassa, yli 200. Huoltosuhde oli alin Mariehamns stadin ja Ålands landsbygdin seutukunnassa, alle sadan.

130 128 Työpaikkaomavaraisuus seutukunnittain 2010 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueen työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen Maakuntaraja Työpaikkaomavaraisuus (%) 60,2-93,0 93,1-98,0 98,1-100,0 100,1-180,6 Vuoden 2012 aluerajat Kuva Työpaikkaomavaraisuus seutukunnittain Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain ,7 103,8 100,7 100,3 99,8 99, ,9 98,6 98,6 98,4 98,2 98,2 97,9 97,7 97,6 97,3 95,7 90, Vuoden 2012 aluerajat Työpaikkaomavaraisuus (%) Kuva Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2010.

131 129 Työllisyysaste seutukunnittain vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä Maakuntaraja Työllisyysaste (%) 56,9-64,0 64,1-67,0 67,1-71,0 71,1-81,1 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Työllisyysaste seutukunnittain Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Työllisyysaste maakunnittain ,3 75,1 74,4 71,6 70,5 70,4 70,4 69,9 69,3 68,8 67,4 66,9 66, ,9 65,7 65,3 63,3 63,1 62, Vuoden 2013 aluerajat vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Kuva Työllisyysaste maakunnittain 2011.

132 130 Ulospendelöinti seutukunnittain 2010 Maakuntaraja Ulospendelöivien osuus alueella asuvista työllisistä (%) 3,0-10,0 10,1-15,0 15,1-20,0 20,1-51,3 Vuoden 2012 aluerajat Kuva Ulospendelöinti seutukunnittain Ulospendelöinti maakunnittain 2010 Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Uusimaa Ahvenanmaa 2,5 2,3 7,2 7 6,9 6,8 6,7 6,7 6,7 6,4 6,2 5,2 4,9 4,8 9,4 8,5 11, , Vuoden 2012 aluerajat Ulospendelöivien osuus alueella asuvista työllisistä (%) Kuva Ulospendelöinti maakunnittain 2010.

133 131 Sisäänpendelöinti seutukunnittain 2010 Maakuntaraja Sisäänpendelöivien osuus alueella työssäkäyvistä (%) 5,9-10,0 10,1-15,0 15,1-20,0 20,1-55,9 Vuoden 2012 aluerajat Kuva Sisäänpendelöinti seutukunnittain Kanta-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Sisäänpendelöinti maakunnittain ,1 6,9 6,6 6 5,9 5,7 5,6 5,5 5,2 5 4,7 4,6 4,5 3,8 3,8 7,8 11,3 13,2 12, Vuoden 2012 aluerajat Sisäänpendelöivien osuus alueella työssäkäyvistä (%) Kuva Sisäänpendelöinti maakunnittain 2010.

134 132 Taloudellinen huoltosuhde seutukunnittain 2011 Itä-Lapin Pielisen Karjalan Torniolaakson Kehys-Kainuun Oulunkaaren Joutsan Koillis-Savon Keski-Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Sisä-Savon Keuruun Varkauden Ylä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Imatran Savonlinnan Jämsän Järviseudun Koillismaan Haapaveden-Siikalatvan Äänekosken Kemi-Tornion Ylä-Savon Kotka-Haminan Pieksämäen Kuusiokuntien Raahen Joensuun Kajaanin Luoteis-Pirkanmaan Suupohjan Pohjois-Satakunnan Ylivieskan Mikkelin Lounais-Pirkanmaan Kouvolan Pohjois-Lapin Kaustisen Porin Etelä-Pirkanmaan Lahden Salon Forssan Rovaniemen Lappeenrannan Kokkolan Loviisan Oulun Tunturi-Lapin Loimaan Vakka-Suomen Rauman Åboland-Turunmaan Jyväskylän Kuopion Sydösterbotten Seinäjoen Raaseporin Hämeenlinnan Jakobstadsregionen Kyrönmaan Ålands skärgård Tampereen Turun Riihimäen Porvoon Vaasan Helsingin Ålands landsbygd Mariehamns stad 202,4 198,7 196,6 195,7 193,7 187,7 187,1 184,3 181,5 178,6 176, ,3 171,2 169,6 168,9 168,5 167,8 167,5 165,3 164,6 164,2 160,5 159,6 159,5 157,9 156,3 153,1 152,4 151,4 150,7 150,7 149,8 149,4 148,7 148,1 147,3 146,6 145,9 143,8 142,6 141,8 141,8 141,3 140,2 137,1 136,7 135,8 135,5 135,1 133,8 133, ,9 131, ,2 130,2 129,9 129,4 128,8 126,4 125,1 124,2 123,7 123,5 117, ,5 102,3 98,9 Vuoden 2013 aluerajat Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Kuva Taloudellinen huoltosuhde seutukunnittain 2011.

135 133 Yrittäjät Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 10,6 % työllisistä eli henkilöä oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna Yrittäjien määrä lisääntyi 4 % edellisestä vuodesta. Yrittäjäintensiivisimmät seutukunnat olivat Kaustinen ja Joutsa. Naisten osuus yrittäjistä oli koko maassa 33,7 %. Seutukunnista suurin naisten osuus oli Raahen seutukunnassa (38,1 %) ja pienin Ålands landsbygdin seutukunnassa (26,1 %). Yrittäjissä ovat mukana myös maatalousyrittäjät. Maa-, metsä- ja kalatalouden (toimialaluokka A) jälkeen eniten yrittäjiä toimi kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla (G-I) vuonna Yrittäjät koko maassa Yrittäjät sukupuolen mukaan, henkilöä Naiset Miehet Yrittäjien osuus (%) työllisistä Kuva Yrittäjät koko maassa Yrittäjät toimialan ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous G-I Kauppa, Kulj. ja varast., Majoitus-, rav.toim. F Rakentaminen M-N Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. R-U Muut palvelut X Toimiala tuntematon O-Q Julk. hall., Koulutus, Terveys- ja sos.palv. C Teollisuus J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta B, D-E Kaivost., Energia, Vesi-, jäteh. Miehet Naiset Henkilöä Kuva Yrittäjät toimialan ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010.

136 134 Yrittäjät sukupuolen mukaan seutukunnittain 2011 Kaustisen Joutsan Järviseudun Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Pohjois-Satakunnan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Sisä-Savon Suupohjan Nivala-Haapajärven Loimaan Sydösterbotten Ålands skärgård Lounais-Pirkanmaan Ylä-Savon Torniolaakson Kuusiokuntien Tunturi-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Vakka-Suomen Loviisan Ylä-Pirkanmaan Pielisen Karjalan Itä-Lapin Pieksämäen Ylivieskan Oulunkaaren Åboland-Turunmaan Savonlinnan Ålands landsbygd Salon Koillismaan Kehys-Kainuun Kyrönmaan Keuruun Mikkelin Forssan Seinäjoen Raaseporin Jämsän Jakobstadsregionen Porvoon Imatran Lahden Raahen Joensuun Varkauden Kokkolan Porin Rauman Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Kouvolan Hämeenlinnan Lappeenrannan Riihimäen Kajaanin Kemi-Tornion Kotka-Haminan Turun Rovaniemen Tampereen Kuopion Jyväskylän Vaasan Oulun Helsingin Mariehamns stad 21,3 21,1 21,1 20,9 20,7 20,2 20, ,8 19,7 19,4 18,5 18,5 18,2 18,1 17,9 17,3 16,8 16,7 16,5 16,3 16, ,7 15,6 15,5 15,3 15, ,9 14,9 14,8 14,5 14, ,7 13,2 12,9 12,6 11,9 11,7 11,5 11,4 11,2 11,2 11,2 11,2 11, ,8 10,8 10,6 10,6 10,5 10,3 9,9 9,8 9,5 9,3 9,2 9,2 9 8,9 7,9 7,7 7, , Osuus alueen työllisistä (%) Vuoden 2013 aluerajat Miehet Naiset Kuva Yrittäjät sukupuolen mukaan seutukunnittain 2011.

137 135 Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan maaliskuussa 2013 työttömyysaste oli 11,0 %, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuusta 2012 maaliskuuhun 2013 työttömyysaste aleni vain Keuruun ja Ålands skärgårdin seutukunnissa. Työttömyys kasvoi eniten Salon ja Koillis-Savon seutukunnissa. Kuukausittaisessa tarkastelussa koko maan työttömyysastetta tarkastellaan edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen. Työttömyys kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11/2008 7/2010 ja väheni 8/2010 3/2012. Alueiden väliset työttömyyserot ovat maassamme suuret. Maaliskuussa 2013 työttömyys oli suurimmillaan Pohjois-Karjalan maakunnassa, 15,7 %. Ahvenanmaalla työttömiä oli suhteessa vähiten, 3,7 % työvoimasta. Seutukuntien työttömyysaste vaihteli Itä-Lapin 19,3 prosentista Ålands skärgårdin 2,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan tarkastella suhteessa kaikkiin työttömiin tai suhteessa koko työvoimaan. Maaliskuussa 2013 pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan työttömistä oli 23,8 % ja työvoimasta oli 2,6 %. Pitkäaikaistyöttömiä suhteessa työttömiin oli eniten Tampereen seutukunnassa ja suhteessa työvoimaan Pielisen Karjalan seutukunnassa ja Keski-Suomen maakunnassa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 38 % työttömistä oli täyttänyt 50 vuotta vuoden 2011 lopussa. Suurimman yksittäisen työttömien 5-vuotisikäryhmän muodostivat vuotiaat. Heitä oli työttöminä yli , mikä on 14,5 % kaikista työttömistä. Työttömistä 57 % oli miehiä. Työttömyysaste kuukausittain koko maassa Työttömyysaste (%) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuva Työttömyysaste kuukausittain koko maassa

138 136 Työttömät iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Ikäryhmä Työttömät Miehet Naiset Kuva Työttömät iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Työllisyysaste vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta (%) Työttömyysaste Kuva Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa

139 137 Työttömyyden muutos seutukunnittain Maaliskuu 2012 maaliskuu 2013 Salon Koillis-Savon Vakka-Suomen Raahen Tampereen Luoteis-Pirkanmaan Kajaanin Oulun Raaseporin Varkauden Loimaan Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Ylä-Savon Jyväskylän Kehys-Kainuun Rovaniemen Rauman Lounais-Pirkanmaan Turun Pielisen Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Koillismaan Pieksämäen Nivala-Haapajärven Keski-Karjalan Jämsän Lahden Pohjois-Satakunnan Suupohjan Järviseudun Kyrönmaan Kouvolan Hämeenlinnan Helsingin Forssan Pohjois-Lapin Vaasan Riihimäen Porin Ylivieskan Seinäjoen Torniolaakson Etelä-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Äänekosken Imatran Lappeenrannan Mikkelin Åboland-Turunmaan Joensuun Joutsan Kokkolan Mariehamns stad Ålands landsbygd Savonlinnan Kuopion Oulunkaaren Loviisan Kotka-Haminan Jakobstadsregionen Sydösterbotten Porvoon Itä-Lapin Kuusiokuntien Ylä-Pirkanmaan Kaustisen Sisä-Savon Keuruun Ålands skärgård -0,1-0,1 2,5 2,4 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,1 1,9 1,9 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1, ,9 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 3 2,9 3, ,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Työttömyys laskenut Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyys kasvanut Muutos (%-yksikköä) Kuva Työttömyyden muutos seutukunnittain

140 138 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2013 Itä-Lapin Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Keski-Karjalan Varkauden Äänekosken Oulunkaaren Saarijärven-Viitasaaren Torniolaakson Koillis-Savon Jämsän Joensuun Kemi-Tornion Salon Kotka-Haminan Savonlinnan Koillismaan Imatran Rovaniemen Oulun Ylä-Savon Jyväskylän Lahden Joutsan Kajaanin Kouvolan Tampereen Pohjois-Lapin Forssan Keuruun Lappeenrannan Porin Etelä-Pirkanmaan Raahen Sisä-Savon Tunturi-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Mikkelin Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Pohjois-Satakunnan Turun Nivala-Haapajärven Suupohjan Luoteis-Pirkanmaan Rauman Ylivieskan Kuopion Vakka-Suomen Järviseudun Loviisan Kuusiokuntien Hämeenlinnan Kokkolan Loimaan Riihimäen Raaseporin Seinäjoen Porvoon Helsingin Lounais-Pirkanmaan Kaustisen Vaasan Kyrönmaan Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionen Sydösterbotten Mariehamns stad Ålands landsbygd Ålands skärgård 2,2 3,2 4,7 5,8 5, ,4 17,1 16,4 15,7 15,7 15,5 15,3 15,2 14,9 14,9 14,9 14,8 14,7 14,6 14,5 14,5 14, ,8 13,7 13,4 13, ,9 12,7 12,6 12,6 12,5 12,4 12,2 12,2 12, ,8 11,2 11,2 11, ,7 10,7 10,5 10,5 10,5 10,4 10,3 10,1 10 9,7 9,5 9,5 9,3 9,3 9,2 8,8 8,2 8,1 8 7,7 7,5 7,3 6,7 19,3 18, Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyysaste (%) Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2013.

141 139 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2013 Maakuntaraja Työttömyysaste (%) 2,2-10,0 10,1-12,5 12,6-15,0 15,1-19,3 Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Työttömyysaste maakunnittain maaliskuussa 2013 Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 3,7 6,8 8,1 14,8 14,6 14,3 13,8 13,7 13,4 13,2 12,7 12,6 12,4 11,8 11, ,1 9,3 9,1 15,7 Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyysaste (%) Kuva Työttömyysaste maakunnittain maaliskuussa 2013.

142 140 Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 Osuus työvoimasta Maakuntaraja Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (%) 0,3-1,5 1,6-2,5 2,6-3,5 3,6-5,1 Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuva Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työvoimasta). Pohjois-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2013 Osuus työvoimasta 0,4 1,6 1,5 1,4 1,8 3,2 3, ,8 2,8 2,6 2,5 2,3 3,8 3,8 3,6 3, Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (%) Kuva Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työvoimasta).

143 141 Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 Osuus työttömistä Tampereen Jämsän Porin Varkauden Etelä-Pirkanmaan Pielisen Karjalan Jyväskylän Keuruun Itä-Lapin Lahden Kotka-Haminan Kouvolan Loviisan Jakobstadsregionen Porvoon Joensuun Savonlinnan Rovaniemen Lappeenrannan Äänekosken Mikkelin Kuopion Ylä-Savon Forssan Keski-Karjalan Oulun Hämeenlinnan Salon Turun Oulunkaaren Helsingin Imatran Sisä-Savon Joutsan Vaasan Haapaveden-Siikalatvan Kajaanin Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Lapin Ylä-Pirkanmaan Raaseporin Rauman Ylivieskan Torniolaakson Koillis-Savon Ålands skärgård Kokkolan Åboland-Turunmaan Seinäjoen Loimaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Kaustisen Tunturi-Lapin Pieksämäen Kuusiokuntien Kemi-Tornion Sydösterbotten Nivala-Haapajärven Kehys-Kainuun Raahen Vakka-Suomen Järviseudun Kyrönmaan Lounais-Pirkanmaan Koillismaan Suupohjan Ålands landsbygd Mariehamns stad 9,5 9,1 28,8 28,2 27,4 27,1 27,1 26,7 26,3 26,3 26, ,9 25,5 25,5 25,4 25, ,8 24,5 24, ,9 23,8 23,8 23,2 23,1 23,1 22,8 22,7 22,6 22,3 22,3 21,8 21,3 21,2 21, ,7 20,6 20, ,6 19,4 19,3 18,2 18,1 17,9 17,5 17,3 17,2 17, ,8 16, ,4 15,3 15,1 14, ,7 13,6 13,5 12,8 12,1 11,7 32,2 31,5 Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) Kuva Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työttömistä).

144 142 Yritykset ja toimipaikat Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastoon sekä jatkuvasti päivittyvään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin palvelutietokantaan. Tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Vuositilaston viimeisin käytettävissä oleva tilasto on vuodelta Tiedot siihen kerätään pääasiassa kahdesta lähteestä: Verohallinnon rekistereistä ja Tilastokeskuksen omista tiedusteluista. Vuositilastossa on mukana yritykset ja toimipaikat, jotka ovat toimineet tilastovuonna yli puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan. Vuonna 2011 tilastoraja oli euroa. Yritysten lukumäärä vuositilastossa oli suurin maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla vuonna Henkilökuntaa ja liikevaihtoa oli kuitenkin teollisuuden yrityksissä eniten. Teollisuuden osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta oli yli 34 % ja yritysten henkilökunnasta 22 %. Toimipaikoilla työskenteli koko maassa keskimäärin 4,2 henkilöä toimipaikkaa kohti. Henkilökuntaa oli keskimäärin eniten Mariehamns stadin seutukunnassa. Liikevaihto henkilöstöä kohti oli keskimäärin euroa. Suurimmillaan liikevaihto/henkilöstö oli Porvoon seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa. Tammikuun 2013 toimipaikkojen lukumäärätiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana vain työnantajina toimivat tilat. Rekisterin mukaan yritysten toimipaikkoja oli koko maassa kappaletta. Määrällisesti vähiten toimipaikkoja oli Ålands skärgårdin seutukunnassa, mutta asukaslukuun suhteutettuna toimipaikkoja oli kuitenkin siellä eniten. Maakunnista toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja suurin Ahvenanmaalla. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain koko maassa 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. H Kuljetus ja varastointi C Teollisuus S Muu palvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut L Kiinteistöalan toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta P Koulutus E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto O Julkinen hallinto ja maanpuolustus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto TOL 2008 Osuus kaikista yrityksistä (%) Kuva Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain koko maassa 2011.

145 143 Toimipaikkojen liikevaihto seutukunnittain 2011 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö Vuoden 2012 aluerajat Kuva Toimipaikkojen liikevaihto seutukunnittain Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2011 Uusimaa Satakunta Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Vuoden 2012 aluerajat Euroa/henkilöstö Kuva Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2011.

146 144 Toimipaikkojen henkilöstö seutukunnittain 2011 Mariehamns stad Helsingin Oulun Raahen Rauman Tampereen Äänekosken Kemi-Tornion Vaasan Jyväskylän Kuopion Varkauden Kotka-Haminan Turun Lappeenrannan Kajaanin Lahden Imatran Kokkolan Joensuun Kouvolan Rovaniemen Jämsän Etelä-Pirkanmaan Porin Jakobstadsregionen Hämeenlinnan Porvoon Riihimäen Mikkelin Ylivieskan Salon Koillismaan Forssan Raaseporin Ylä-Pirkanmaan Seinäjoen Ylä-Savon Savonlinnan Pieksämäen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Keuruun Haapaveden-Siikalatvan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Pohjois-Lapin Loviisan Oulunkaaren Kuusiokuntien Nivala-Haapajärven Keski-Karjalan Luoteis-Pirkanmaan Koillis-Savon Itä-Lapin Sydösterbotten Lounais-Pirkanmaan Torniolaakson Saarijärven-Viitasaaren Suupohjan Järviseudun Pohjois-Satakunnan Kaustisen Åboland-Turunmaan Ålands landsbygd Loimaan Sisä-Savon Joutsan Kyrönmaan Ålands skärgård 1,5 4 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 3,8 3,8 3,8 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,1 3, ,9 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,6 2,6 2,6 2,6 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 1,9 1, ,8 4,7 4,6 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 5,4 6, Vuoden 2012 aluerajat Henkilöstö/toimipaikka Kuva Toimipaikkojen henkilöstö seutukunnittain 2011.

147 145 Toimipaikat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 47,7-56,0 56,1-64,0 64,1-75,0 75,1-113,9 Vuoden 2013 aluerajat (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) Kuva Toimipaikat seutukunnittain Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Pirkanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Toimipaikat maakunnittain 2013 Kuva Toimipaikat maakunnittain Vuoden 2013 aluerajat Toimipaikkoja/1 000 asukasta (tarkistamaton rekisteritieto, tammikuu 2013) 94

148 146 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja sen lähdeaineistoina käytettäviin Verohallinnon rekisteritietoihin. Tilastoon sisältyy valtion liikelaitokset, mutta ei kuntien liikelaitokset. Alue määräytyy yrityksen kotikunnan perusteella. Vuonna 2012 toimintansa koko maassa aloitti uutta yritystä, mikä on yli yritystä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lopettaneiden yritysten kohdalla viimeisin koko vuotta koskeva tieto on vuodelta 2011, jolloin yritystä lopetti toimintansa. Yrityskantaan suhteutettuna eniten aloittaneita yrityksiä oli Oulun ja Riihimäen seutukunnissa vuonna Maakunnista uusia yrityksiä aloitti suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Suhteellisesti eniten lopettaneita yrityksiä oli Oulun ja Kotka-Haminan seutukunnissa sekä Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset koko maassa Yritysten lkm Aloittaneet Lopettaneet Kuva Aloittaneet ja lopettaneet yritykset koko maassa Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2011 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Savo Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Aloittaneet Lopettaneet Vuoden 2012 aluerajat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan (%) Kuva Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2011.

149 147 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset seutukunnittain 2011 Oulun Riihimäen Helsingin Turun Tampereen Jyväskylän Rovaniemen Äänekosken Kotka-Haminan Salon Kuopion Raahen Porvoon Hämeenlinnan Imatran Lahden Kouvolan Lappeenrannan Varkauden Porin Torniolaakson Nivala-Haapajärven Keuruun Kokkolan Joutsan Kemi-Tornion Seinäjoen Loviisan Vaasan Rauman Raaseporin Lounais-Pirkanmaan Pieksämäen Etelä-Pirkanmaan Jakobstadsregionen Mariehamns stad Åboland-Turunmaan Mikkelin Jämsän Luoteis-Pirkanmaan Oulunkaaren Suupohjan Savonlinnan Tunturi-Lapin Forssan Kaustisen Vakka-Suomen Ylä-Savon Kajaanin Loimaan Pohjois-Satakunnan Ålands landsbygd Keski-Karjalan Ylivieskan Haapaveden-Siikalatvan Joensuun Itä-Lapin Koillis-Savon Kyrönmaan Kuusiokuntien Ålands skärgård Saarijärven-Viitasaaren Kehys-Kainuun Ylä-Pirkanmaan Järviseudun Pielisen Karjalan Koillismaan Pohjois-Lapin Sisä-Savon Sydösterbotten Aloittaneet Lopettaneet Vuoden 2012 aluerajat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan (%) Kuva Aloittaneet ja lopettaneet yritykset seutukunnittain 2011.

150 148 Konkurssit Vuonna 2012 pantiin vireille konkurssia, mikä on 12 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli , mikä puolestaan on 934 henkilöä enemmän kuin vuonna Helsingin seutukunnan osuus konkurssiyritysten henkilökunnasta oli 34 % vuonna Vireille pannut konkurssit koko maassa neljännesvuosittain Vireille pannut konkurssit I nelj. II nelj. III nelj. IV nelj. Kuva Vireille pannut konkurssit koko maassa neljännesvuosittain Vireille pannut konkurssit maakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa tanan maakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Vireille pannut konkurssit, yritysten lkm Kuva Vireille pannut konkurssit maakunnittain Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta maakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo tanan maakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Lappi Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Henkilöä Kuva Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta maakunnittain

151 149 Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta seutukunnittain 2012 Helsingin Tampereen Turun Åboland-Turunmaan Lahden Jyväskylän Oulun Kotka-Haminan Seinäjoen Salon Kuopion Porin Rauman Hämeenlinnan Rovaniemen Ylä-Savon Kouvolan Vakka-Suomen Kehys-Kainuun Lappeenrannan Mikkelin Kemi-Tornion Vaasan Kajaanin Joensuun Loimaan Porvoon Savonlinnan Kokkolan Suupohjan Riihimäen Sydösterbotten Varkauden Jakobstadsregionen Lounais-Pirkanmaan Oulunkaaren Loviisan Pohjois-Satakunnan Etelä-Pirkanmaan Kuusiokuntien Raaseporin Pieksämäen Järviseudun Saarijärven-Viitasaaren Luoteis-Pirkanmaan Forssan Ylivieskan Äänekosken Raahen Keski-Karjalan Kyrönmaan Nivala-Haapajärven Ylä-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Imatran Keuruun Koillismaan Sisä-Savon Pohjois-Lapin Jämsän Kaustisen Pielisen Karjalan Koillis-Savon Joutsan Itä-Lapin Ålands landsbygd Tunturi-Lapin Mariehamns stad Torniolaakson Ålands skärgård Vuoden 2013 aluerajat Henkilökuntaa konkurssiyrityksissä Kuva Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta seutukunnittain 2012.

152 150 Työssäkäyntialueet Tammikuussa 2013 päivitetty tilastollinen työssäkäyntialueluokitus perustuu työssäkäyntitilaston pendelöintitietoihin. Kuntajako on mukainen. Tilastokeskuksen tilastollinen työssäkäyntialueluokitus luotiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 työssäkäyntitilaston pohjalta. Työssäkäyntialuejako on luonteeltaan tilastollinen eikä sillä ole hallinnollisen aluejaon luonnetta. Työssäkäyntialueet eivät kata koko maata, sillä osa kunnista ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Kunta kuuluu työssäkäyntialueeseen, jos vähintään 10 % kunnan työllisestä työvoimasta käy työssä niin sanotussa keskuskunnassa. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 % sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Yksi kunta ei voi muodostaa omaa työssäkäyntialuettaan. Näiden pendelöintietojen mukaan syntyy 40 työssäkäyntialuetta, jotka muodostuvat 227:stä kunnasta. 93 kuntaa (29,1 % kunnista) ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Nämä sijaitsevat lähinnä Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa ja niissä asui yhteensä asukasta vuoden 2012 lopussa, mikä on 11,5 % koko Suomen väestöstä. Työssäkäyntialueet ovat väkimäärältään hyvin eri kokoisia. Helsingin työssäkäyntialueen väkiluku on yli 1,56 miljoonalla asukkaallaan 2,5 kertaa väkirikkaampi kuin työssäkäyntialueisiin kuulumattomat alueet yhteensä. Alle puolet työssäkäyntialueista kasvatti välilukuaan ja yli puolessa väkimäärä väheni. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomilla alueilla väkiluku väheni 0,8 %. Suurten kaupunkikeskusten ympärille muodostuneilla työssäkäyntialueilla asuu paljon työikäistä. Vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus on niissä pienempi kuin työssäkäyntialueisiin kuulumattomilla tai väkimäärältään pienillä alueilla. Väestötappiollisilla ja väkimäärältään pienillä työssäkäyntialueilla työikäisiä taas on suhteessa vähiten ja yli 64-vuotiaita eniten. Työllisyysaste eli vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä oli korkein (yli 77 %) Maarianhaminan ja Närpiön työssäkäyntialueilla vuonna Kemin ja Nurmeksen alueilla työllisyysaste oli noin 60 %. Työllisten määrä kasvoi 26 ja väheni 13 työssäkäyntialueella vuosina Heidän määränsä kasvoi eniten Tampereen työssäkäyntialueella (2,5 %) ja väheni eniten Keuruun työssäkäyntialueella (2,3 %). Työssäkäyntialueisiin kuulumattomilla alueilla työllisten määrä lisääntyi hieman. Kuntien verotulot asukasta kohti vaihtelivat Nurmeksen työssäkäyntialueen eurosta Helsingin työssäkäyntialueen euroon, koko maan verotulojen ollessa euroa asukasta kohti. Niin ikään korkea-asteen tutkintojen osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suurin Helsingin työssäkäyntialueella (35,2 %) ja vähiten korkea-asteen tutkintoja oli suoritettu Parkanon, Nurmeksen ja Kiteen työssäkäyntialueilla (alle 17 %). Yleisesti ottaen työssäkäyntialueet menestyvät tilastollisilla mittareilla mitattuna paremmin kuin ne alueet, jotka eivät kuulu työssäkäyntialueisiin.

153 151 Työssäkäyntialueet Helsingin tk-alue 03 Hämeenlinnan tk-alue 04 Lahden tk-alue 05 Kouvolan tk-alue 06 Kotkan tk-alue 07 Salon tk-alue 08 Turun tk-alue 09 Loimaan tk-alue 10 Rauman tk-alue 11 Porin tk-alue 12 Kankaanpään tk-alue 13 Parkanon tk-alue 14 Tampereen tk-alue 15 Lappeenrannan tk-alue 16 Mikkelin tk-alue 17 Savonlinnan tk-alue 18 Kiteen tk-alue 19 Varkauden tk-alue 20 Kuopion tk-alue 21 Iisalmen tk-alue 22 Joensuun tk-alue 23 Nurmeksen tk-alue 24 Närpiön tk-alue 25 Vaasan tk-alue 26 Seinäjoen tk-alue 27 Alajärven tk-alue 28 Pietarsaaren tk-alue 29 Jämsän tk-alue 30 Jyväskylän tk-alue 31 Äänekosken tk-alue 32 Keuruun tk-alue 33 Kokkolan tk-alue 34 Raahen tk-alue 35 Oulun tk-alue 36 Kajaanin tk-alue 37 Kemin tk-alue 38 Rovaniemen tk-alue 39 Maarianhaminan tk-alue 40 Imatran tk-alue 41 Alavuden tk-alue Vuoden 2013 aluerajat Kuva Työssäkäyntialueet 2013.

154 152 Väkiluku työssäkäyntialueittain 2012 Helsingin tk-alue Ei tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Oulun tk-alue Lahden tk-alue Jyväskylän tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Vaasan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kotkan tk-alue Mikkelin tk-alue Kokkolan tk-alue Salon tk-alue Rovaniemen tk-alue Kajaanin tk-alue Rauman tk-alue Savonlinnan tk-alue Varkauden tk-alue Imatran tk-alue Raahen tk-alue Pietarsaaren tk-alue Kemin tk-alue Iisalmen tk-alue Maarianhaminan tk-alue Jämsän tk-alue Äänekosken tk-alue Loimaan tk-alue Kankaanpään tk-alue Kiteen tk-alue Alavuden tk-alue Alajärven tk-alue Keuruun tk-alue Närpiön tk-alue Nurmeksen tk-alue Parkanon tk-alue Väkiluku Kuva Väkiluku työssäkäyntialueittain Väestöennuste työssäkäyntialueittain 2030 Maarianhaminan tk-alue Oulun tk-alue Helsingin tk-alue Tampereen tk-alue Jyväskylän tk-alue Vaasan tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Seinäjoen tk-alue Turun tk-alue Rovaniemen tk-alue Pietarsaaren tk-alue Lahden tk-alue Kokkolan tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue Salon tk-alue Närpiön tk-alue Porin tk-alue Kotkan tk-alue Forssan tk-alue Äänekosken tk-alue Raahen tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kajaanin tk-alue Raman tk-alue Mikkelin tk-alue Loimaan tk-alue Kemin tk-alue Iisalmen tk-alue Kouvolan tk-alue Ei tk-alue Parkanon tk-alue Keuruun tk-alue Savonlinnan tk-alue Kankaanpään tk-alue Alajärven tk-alue Varkauden tk-alue Jämsän tk-alue Kiteen tk-alue Nurmeksen tk-alue -0,4-0,6-1,9-2 -2,1-2,1-2,6-3,2-4,1-4,9-4,9-6,1-7,9-9,2-9,6-10,3-11,2-11,6-11,7-13,1-15,8-16,5 3 1,6 0,6 4,9 4,4 9,6 9,3 8,6 8,3 7,5 7,1 18,1 17,6 16,1 14,5 13,4 12,5 12,2 21,3-20 /Väestöennuste Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste työssäkäyntialueittain 2030.

155 vuotiaat työssäkäyntialueittain 2012 Helsingin tk-alue Jyväskylän tk-alue Rovaniemen tk-alue Tampereen tk-alue Oulun tk-alue Turun tk-alue Joensuun tk-alue Kuopion tk-alue Maarianhaminan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Vaasan tk-alue Kajaanin tk-alue Lahden tk-alue Seinäjoen tk-alue Iisalmen tk-alue Kemin tk-alue Rauman tk-alue Kouvolan tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Kankaanpään tk-alue Kotkan tk-alue Mikkelin tk-alue Porin tk-alue Kokkolan tk-alue Varkauden tk-alue Raahen tk-alue Salon tk-alue Imatran tk-alue Äänekosken tk-alue Savonlinnan tk-alue Pietarsaaren tk-alue Ei tk-alue Loimaan tk-alue Kiteen tk-alue Parkanon tk-alue Jämsän tk-alue Närpiön tk-alue Nurmeksen tk-alue Alajärven tk-alue Alavuden tk-alue Keuruun tk-alue 68,1 66,6 66,5 65,9 65,6 65,6 65,3 64,9 64,8 64,2 64, ,8 63,6 63,4 63,2 63,1 63, ,6 62,4 62,3 62,2 62, ,6 61,4 61,1 60,8 60,8 60,5 60,5 60,5 60,4 59,7 59,7 59,5 59,4 59,3 58,9 58, Osuus väestöstä (%) Kuva vuotiaat työssäkäyntialueittain Yli 64-vuotiaat työssäkäyntialueittain 2012 Nurmeksen tk-alue Närpiön tk-alue Keuruun tk-alue Kiteen tk-alue Savonlinnan tk-alue Imatran tk-alue Jämsän tk-alue Parkanon tk-alue Loimaan tk-alue Ei tk-alue Alavuden tk-alue Varkauden tk-alue Mikkelin tk-alue Kotkan tk-alue Alajärven tk-alue Kankaanpään tk-alue Porin tk-alue Kouvolan tk-alue Salon tk-alue Äänekosken tk-alue Iisalmen tk-alue Rauman tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kemin tk-alue Lahden tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Kajaanin tk-alue Kokkolan tk-alue Maarianhaminan tk-alue Kuopion tk-alue Vaasan tk-alue Joensuun tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Seinäjoen tk-alue Raahen tk-alue Tampereen tk-alue Rovaniemen tk-alue Jyväskylän tk-alue Helsingin tk-alue Oulun tk-alue 13,2 27,8 27,1 26,9 26,5 26, ,8 24,4 24,2 23,8 23,8 23, ,8 22,7 22,6 22,6 22,3 22,2 21,8 21,4 21, ,8 20,5 19,5 19,4 19,3 19, ,8 18,8 18,6 18,4 17,4 16, Osuus väestöstä (%) Kuva Yli 64-vuotiaat työssäkäyntialueittain 2012.

156 154 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2011 Maarianhaminan tk-alue Närpiön tk-alue Pietarsaaren tk-alue Vaasan tk-alue Helsingin tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kokkolan tk-alue Loimaan tk-alue Rauman tk-alue Turun tk-alue Salon tk-alue Tampereen tk-alue Alavuden tk-alue Porin tk-alue Lahden tk-alue Mikkelin tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kankaanpään tk-alue Oulun tk-alue Jyväskylän tk-alue Parkanon tk-alue Kuopion tk-alue Ei tk-alue Iisalmen tk-alue Kouvolan tk-alue Raahen tk-alue Rovaniemen tk-alue Kajaanin tk-alue Jämsän tk-alue Äänekosken tk-alue Alajärven tk-alue Kotkan tk-alue Savonlinnan tk-alue Imatran tk-alue Keuruun tk-alue Joensuun tk-alue Varkauden tk-alue Kiteen tk-alue Kemin tk-alue Nurmeksen tk-alue 79,3 77,5 75,6 74,5 74, ,9 71, ,5 70,4 69,9 69,8 69,6 69,2 67,7 67,6 67,4 67,4 67,3 67, ,9 66,9 66,6 66,5 66,5 65,9 65,3 65, ,6 64, ,7 63,7 63,6 63, ,8 60,2 59, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Kuva Työllisyysaste työssäkäyntialueittain Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Tampereen tk-alue Maarianhaminan tk-alue Oulun tk-alue Pietarsaaren tk-alue Kuopion tk-alue Rovaniemen tk-alue Turun tk-alue Seinäjoen tk-alue Lappeenrannan tk-alue Vaasan tk-alue Helsingin tk-alue Jyväskylän tk-alue Iisalmen tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Raahen tk-alue Lahden tk-alue Parkanon tk-alue Porin tk-alue Kajaanin tk-alue Imatran tk-alue Joensuun tk-alue Kokkolan tk-alue Loimaan tk-alue Ei tk-alue Savonlinnan tk-alue Närpiön tk-alue Äänekosken tk-alue Rauman tk-alue Salon tk-alue Varkauden tk-alue Mikkelin tk-alue Nurmeksen tk-alue Kouvolan tk-alue Kemin tk-alue Alavuden tk-alue Kankaanpään tk-alue Kotkan tk-alue Jämsän tk-alue Kiteen tk-alue Alajärven tk-alue Keuruun tk-alue -2,2-2,3-1,5-1,7-0,2-0,4-0,4-0,4-0,5-0,6-0,6-0,6-0,7 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0 2,5 2,3 2,2 2,1 1,9 1,8 1,8 1,7 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1 0,9 0, Muutos (%) Kuva Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain

157 155 Verotulot työssäkäyntialueittain 2011 Helsingin tk-alue Raman tk-alue Vaasan tk-alue Kemin tk-alue Kouvolan tk-alue Turun tk-alue Tampereen tk-alue Kotkan tk-alue Jämsän tk-alue Raahen tk-alue Salon tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rovaniemen tk-alue Oulun tk-alue Maarianhaminan tk-alue Lahden tk-alue Kokkolan tk-alue Kuopion tk-alue Jyväskylän tk-alue Porin tk-alue Kajaanin tk-alue Mikkelin tk-alue Pietarsaaren tk-alue Seinäjoen tk-alue Savonlinnan tk-alue Varkauden tk-alue Äänekosken tk-alue Närpiön tk-alue Loimaan tk-alue Forssan tk-alue Keuruun tk-alue Ei tk-alue Joensuun tk-alue Parkanon tk-alue Iisalmen tk-alue Kankaanpään tk-alue Kiteen tk-alue Alajärven tk-alue Nurmeksen tk-alue Euroa/asukas Kuva Verotulot työssäkäyntialueittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työssäkäyntialueittain 2011 Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Jyväskylän tk-alue Tampereen tk-alue Vaasan tk-alue Turun tk-alue Rovaniemen tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Kuopion tk-alue Seinäjoen tk-alue Raman tk-alue Joensuun tk-alue Mikkelin tk-alue Kajaanin tk-alue Lahden tk-alue Porin tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kotkan tk-alue Kokkolan tk-alue Kemin tk-alue Salon tk-alue Pietarsaaren tk-alue Kouvolan tk-alue Varkauden tk-alue Maarianhaminan tk-alue Savonlinnan tk-alue Forssan tk-alue Loimaan tk-alue Jämsän tk-alue Keuruun tk-alue Raahen tk-alue Iisalmen tk-alue Närpiön tk-alue Kankaanpään tk-alue Äänekosken tk-alue Ei tk-alue Alajärven tk-alue Nurmeksen tk-alue Kiteen tk-alue Parkanon tk-alue 31,9 31,3 30,6 30,1 29,6 28,8 28,2 27,9 27,8 25,8 25,6 25,4 24,9 24,6 24,5 24,2 24, ,2 23, ,9 22,9 22,6 22,5 21,9 21,3 21,1 21,1 20, ,7 19,3 19,1 18,4 18,4 16,4 16,3 16,2 35, Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Kuva Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työssäkäyntialueittain 2011.

158 156 Aluemuutokset Seutukuntamuutokset Nilsiä (534) liitettiin Kuopioon (297), jolloin entisen Nilsiän kunnan alue siirtyi Koillis- Savon seutukunnasta (113) Kuopion seutukuntaan (112). Suomenniemi (775) liitettiin Mikkeliin (491), jolloin entisen Suomenniemen kunnan alue siirtyi Lappeenrannan seutukunnasta (091) Mikkelin seutukuntaan (101). Yli-Iin (972) kunta liitettiin Ouluun (564), jolloin entisen Yli-Iin kunnan alue siirtyi Oulunkaaren seutukunnasta (173) Oulun seutukuntaan (171). Kiikoinen (254) liitettiin Sastamalaan (790), jolloin entisen Kiikoisen kunnan alue siirtyi Pohjois-Satakunnan seutukunnasta (044) Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan (068). Maakuntamuutokset Vähäkyrö (942) liitettiin Vaasaan (905), jolloin entisen Vähäkyrön kunnan alue siirtyi Kyrönmaan seutukunnasta (151) Vaasan seutukuntaan (152). Suomenniemi (775) liitettiin Mikkeliin (491), jolloin entisen Suomenniemen kunnan alue siirtyi Etelä-Karjalan maakunnasta (09) Etelä-Savon maakuntaan (10). Työssäkäyntialueet Kiikoinen (254) liitettiin Sastamalaan (790) jolloin entisen Kiikoisen kunnan alue siirtyi Satakunnan maakunnasta (04) Pirkanmaan maakuntaan (06). Aluemuutokset Aluemuutokset Seutukuntamuutokset Imatran työssäkäyntialue (40) sekä Alavuden työssäkäyntialue (41) tulivat uutena työssäkäyntialueina luokitukseen. Forssan työssäkäyntialue (02) putosi pois luokituksesta. Muutoksia myös Helsingin (01), Kotkan (06), Porin (11), Mikkelin (16), Kuopion (20), Iisalmen (21), Seinäjoen (26), Pietarsaaren (28), Kokkolan (33) ja Oulun (35) työssäkäyntialueilla. Ei seutukunta- eikä maakuntamuutoksia. Rantasalmi (681) siirtyi Pieksämäen seutukunnasta (105) Savonlinnan seutukuntaan (103). Sipoo (753) siirtyi Porvoon seutukunnasta (201) Helsingin seutukuntaan (011). Itä-Uudenmaan maakunnan (20) yhdistyessä Uudenmaan maakuntaan (01) Porvoon seutukunnan (201) numero muuttuu 015:ksi ja Loviisan seutukunnan (202) numero muuttuu 016:ksi. Kuhmalahti (289) liitettiin Kangasalaan (211), jolloin entisen Kuhmalahden kunnan alue siirtyi Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnasta (062) Tampereen seutukuntaan (064). Maakuntamuutokset Pälkäne (635) siirtyi Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnasta (062) Tampereen seutukuntaan (064). Näiden kahden muutoksen myötä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta (062) lakkautettiin. Lisätietoa: tilastokeskus.fi/luokitukset Itä-Uudenmaan maakunnan (20) kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan (01), jolloin Itä- Uudenmaan maakunta lakkautettiin ja maakuntien lukumäärä väheni yhdeksääntoista.

159 157 KÄYTETYT TIETOLÄHTEET Tilastokeskuksen tietokantapalveluita: AlueOnline tilastokeskus.fi/alueonline StatFin-tilastopalvelu tilastokeskus.fi/statfin Kaupunki- ja seutuindikaattorit tilastokeskus.fi/kasit Kunnittaiset toimipaikkatilastot tilastokeskus.fi/kunto Väestötilastopalvelu tilastokeskus.fi/vaestotilastopalvelu Yritys- ja toimipaikkarekisteri tilastokeskus.fi/yritysrekisteri Tilastokeskus (tilastokeskus.fi), Kainuun maakuntayhtymä (kainuu.fi), Työ- ja elinkeinoministeriö (tem.fi),vr (vr.fi) KÄYTETYT KÄSITTEET Ahtaasti asuminen. Asunto määritellään ahtaasti asutuksi ja siinä asuvat henkilöt ahtaasti asuviksi, jos asunnossa asuu normi 4:n mukaan enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Aluetilinpidon tietosisältö on laajentunut ja tiedot ovat yhteensopivia koko maan tietojen kanssa. Uusittu aluetilinpito vastaa käsitteiltään ja luokituksiltaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 1995 ohjeistusta (EKT95). Tietoja taloustoimista on suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain. Asuntokunta. Kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisesti kirjoilla samassa asunnossa eli joilla on väestön keskusrekisterin henkilörekisterissä sama kotipaikkatunnus, muodostavat asuntokunnan. Asuntojen varustetaso. Hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku, kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Asuntojen hallintaperusteet: omistusasunto (asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet), vuokra-asunto (aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto tai muu vuokra-asunto), muu hallintaperuste (asumisoikeusasunto, syytinki, sukulaisuus), tuntematon (ei tiedossa). Arvonlisäys on bruttokansantuotteen toimialoittainen arvo. Bruttokansantuote (BKT). Bruttokansantuote on lopputulos kotimaassa vuoden aikana tapahtuneesta taloudellisesta tuotantotoiminnasta. BKT:sta ei vielä ole vähennetty tuotantovälineistön kulumista (kiinteän pääoman arvon vähenemistä). Huoltosuhteet: Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15- ja yli 64-vuotiaiden määrän sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa (lapset, opiskelijat, eläkeläiset jne.) on sataa työllistä kohti. Informaatiosektori koostuu tavaratuotannon, palvelutuotannon ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoista (TOL 2008). Tavaratuotanto: 261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus, 262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus, 263 Viestintälaitteiden valmistus, 264 Viihde-elektroniikan valmistus, 268 Tallennevälineiden valmistus. Palvelutuotanto: 4651 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa, 4652 Elektroniikka- ja viestintälaitteiden ja osien tukkukauppa, 582 Ohjelmistojen kustantaminen, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 631 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit, 951 Tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus. Sisältötuotanto: 581 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta, 591 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta, 592 Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 601 Radio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen, 602 Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen, 639 Muu tietopalvelutoiminta. Lisäksi laajaan sisältötuotantoon lasketaan seuraavat toimialat: 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, Videofilmien vuokraus, 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, 743 Kääntäminen ja tulkkaus, 8219 Sihteeri-, toimisto- ja postituspalvelut, 91 Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta, 9001 Esittävät taiteet, 9002 Esittäviä taiteita palveleva toiminta, 9003 Taiteellinen luominen, 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta. Jalostusarvo (EU:n määritelmän mukainen arvonlisäys perushintaan sisältäen tukipalkkiot) mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan liiketoiminnasta. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO - aine- ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - varastojen muutos - ulkopuoliset palvelut - muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO. Koulutusastejaottelu noudattaa pääosin koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksoittain alemmilta ylemmille koulutusasteille.

160 158 Koulutustaso on koulutusta kuvaava kolminumeroinen mittainluku, joka on laskettu kunkin alueen 20 vuotta täyttäneestä väestöstä tietyn kaavan mukaan. Mitä pitempi koulutuksen kokonaispituus on, sitä korkeampi on koulutustaso. Käytettävissä oleva rahatulo: Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo (tai kahden keskimmäisen keskiarvo tai jompikumpi keskimmäisistä arvoista, jos havaintoja on parillinen määrä). Muuttotase on nettomuutto suhteutettuna alueen asukaslukuun. Nettomuutto on alueen tulomuutto - lähtömuutto. NUTS -alueluokitusta käytetään Euroopan unionin tilastovirastoon Eurostatiin lähetettävissä tilastoissa: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 5 kpl) ja NUTS 3 (maakunnat 19 kpl). Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Pitkäaikaistyötön on henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden. Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakentamisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus on valmistunut käyttökuntoon. Seutukunta on kuntien yläpuolelle luotu toiminnallinen välitaso. Niiden rajauksesta on päättänyt sisäasiainministeriö. Seutukuntia on Suomessa 70 kpl ( ). Tilastollinen kuntaryhmitys. Kaupunkimaiset kunnat: Väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutut kunnat: Väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle Maaseutumaiset kunnat: Väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Tutkinnon suorittaneeksi määritellään henkilö, joka on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsotaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa loppuun suoritetut tutkinnot, joissa koulutusaika on vähintään 400 tuntia. Työllisyyskoulutuksen osalta tutkinnoksi katsotaan vain työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suoritus. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka ovat laskentahetkellä työllisiä. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työpaikat: alueella työssäkäyvät (riippumatta asuinpaikasta) muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueen työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Mikäli alueen työpaikkojen määrä on suurempi kuin työllisten määrä, alueen omavaraisuusaste ylittää 100 %. Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Yritystoimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. Väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita 3 vuoden välein. Kunnallistalouden käsitteet: Tehtäväkohtaiset nettokustannukset on laskettu seuraavasti: Käyttökustannuksiin on käyttötalouden menoista laskettu yhteen toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät. Käyttötuottoihin on laskettu toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.

161 Kuvaluettelo Alueet 1.1. Maakunnat ja seutukunnat Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013 Maakunnat 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain Maapinta-ala maakunnittain 2013 Väestö 2.1. Väkiluku Suomessa Maakuntien osuus koko maan väestöstä Väkiluku seutukunnittain Väkiluku seutukunnittain Väkiluku maakunnittain Väkiluvun muutos seutukunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012 Ikä- ja sukupuolirakenne 2.9. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Alle 7-vuotiaat seutukunnittain Alle 7-vuotiaat maakunnittain Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Alle 15-vuotiaat maakunnittain vuotiaat seutukunnittain vuotiaat maakunnittain Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain Demografinen huoltosuhde seutukunnittain Demografinen huoltosuhde seutukunnittain Demografinen huoltosuhde maakunnittain Väestön keski-ikä seutukunnittain Väestön keski-ikä maakunnittain Sukupuolirakenne seutukunnittain Sukupuolirakenne maakunnittain 2012 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012 Muuttoliike Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Siirtolaisuus koko maassa Muuttotase seutukunnittain Muuttotase seutukunnittain Muuttotase maakunnittain Nettomaahanmuutto seutukunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain Syntyneiden enemmyys maakunnittain Muuttotase maakunnittain vuotiaat maakunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012 Väestöennuste Väestöennuste ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste Väestöennuste seutukunnittain Väestöennuste maakunnittain Väestöennuste seutukunnittain Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat 3.1. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013 ja vuosimuutos 3.6. Asuntojen pinta-ala seutukunnittain Asuntojen pinta-ala maakunnittain Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011 Kesämökit Kesämökkien lukumäärä maakunnittain Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain Kesämökit seutukunnittain Kesämökit maakunnittain 2011 Rakentaminen Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille koko maassa Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain Valmistuneet rakennukset seutukunnittain Valmistuneet rakennukset maakunnittain Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain Rakentamisen liikevaihto maakunnittain Rakennusalan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010 Kansantalous 4.1. Bruttokansantuotteen muutos koko maassa Bruttokansantuote koko maassa Bruttokansantuote seutukunnittain 2010, EU27 = Bruttokansantuote maakunnittain 2010, EU27 = Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain Seutukuntien osuudet koko maan bruttokansantuotteesta Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain Alkutuotannon arvonlisäys seutukunnittain Jalostuksen arvonlisäys seutukunnittain Palvelutoimialojen arvonlisäys seutukunnittain 2010 Koulutus 5.1. Väestön koulutusrakenne sukupuolen ja kuntaryhmän mukaan koko maassa Väestön koulutusaste seutukunnittain Koulutustaso seutukunnittain Koulutustaso maakunnittain Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan seutukunnittain Koulutuksen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset seutukunnittain 2011 Kunnallistalous 6.1. Kunnallistalouden tulot maakunnittain Kunnallistalouden tulot seutukunnittain Kuntien verotulot seutukunnittain Kuntien verotulot maakunnittain Kuntien valtionosuudet seutukunnittain Kuntien vuosikate seutukunnittain 2011 Liikenne ja matkailu 7.1. Tieliikenteessä kuolleet koko maassa Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain Henkilöautot seutukunnittain Henkilöautot maakunnittain Rautatieliikenteen matkojen määrä kotimaan liikenteessä Matkailu 7.6. Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä koko maassa Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa Yöpymiset majoitusliikkeissä kansallisuuden mukaan maakunnittain Toiminnassa oleva majoituskapasiteetti maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat seutukunnittain Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat seutukunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain Suomalaisten tekemät matkat Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous 8.1. Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2010

162 8.2. Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain Maatilayritysten tulos seutukunnittain Maatilayritysten tulos maakunnittain Maatilayritysten velat seutukunnittain Maatilayritysten velat maakunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala seutukunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain Maatilayritysten metsämaa seutukunnittain Maatilayritysten metsämaa maakunnittain 2011 Palvelut 9.1. Työllinen työvoima palvelutoimialoilla sukupuolen ja toimialan mukaan koko maassa Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain Kaupan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010 Sosiaaliturva Terveys- ja sosiaalipalvelujen työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain 2011 Teollisuus Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain Jalostuksen työllistävyys maakunnittain Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain Teollisuustoiminnan henkilöstö seutukunnittain Teollisuustoiminnan tuottavuus seutukunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain Teollisuustoiminnan investoinnit seutukunnittain Teollisuustoiminnan investoinnit maakunnittain Toimipaikat maakunnittain Työllisten määrän muutos maakunnittain Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain Teollisuustoiminnan investoinnit maakunnittain 2011 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoimen menot koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö koko maassa Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2011 Informaatiosektori Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot seutukunnittain Informaatiosektorin toimipaikat seutukunnittain Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain Informaatiosektorin työpaikat seutukunnittain 2010 Tulot ja kulutus Asuntokuntien tulojen reaalikehitys koko maassa Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo seutukunnittain Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo maakunnittain Asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulon muutos seutukunnittain Asuntokuntien velat velkalajeittain koko maassa Asuntokuntien velat ikäryhmittäin koko maassa Asuntokuntien asuntovelat ikäryhmittäin koko maassa Asuntokuntien velat seutukunnittain Asuntovelat seutukunnittain Asuntovelat maakunnittain 2011 Työmarkkinat Työllisyys Työllinen työvoima sukupuolen mukaan koko maassa Työllinen työvoima työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan koko maassa Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa Työpaikkaomavaraisuus seutukunnittain Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain Työllisyysaste seutukunnittain Työllisyysaste maakunnittain Ulospendelöinti seutukunnittain Ulospendelöinti maakunnittain Sisäänpendelöinti seutukunnittain Sisäänpendelöinti maakunnittain Taloudellinen huoltosuhde seutukunnittain 2011 Yrittäjät Yrittäjät koko maassa Yrittäjät toimialan ja sukupuolen mukaan koko maassa Yrittäjät sukupuolen mukaan seutukunnittain 2011 Työttömyys Työttömyysaste kuukausittain koko maassa Työttömät iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa Työttömyyden muutos seutukunnittain Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Työttömyysaste maakunnittain maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työvoimasta) Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työvoimasta) Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2013 (osuus työttömistä) Yritykset ja toimipaikat Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain koko maassa Toimipaikkojen liikevaihto seutukunnittain Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Toimipaikkojen henkilöstö seutukunnittain Toimipaikat seutukunnittain Toimipaikat maakunnittain Aloittaneet ja lopettaneet yritykset koko maassa Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain Aloittaneet ja lopettaneet yritykset seutukunnittain 2011 Konkurssit Vireille pannut konkurssit koko maassa neljännesvuosittain Vireille pannut konkurssit maakunnittain Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta maakunnittain Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunta seutukunnittain 2012 Työssäkäyntialueet Työssäkäyntialueet Väkiluku työssäkäyntialueittain Väestöennuste työssäkäyntialueittain vuotiaat työssäkäyntialueittain Yli 64-vuotiaat työssäkäyntialueittain Työllisyysaste työssäkäyntialueittain Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Verotulot työssäkäyntialueittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työssäkäyntialueittain 2011

163 Liite 1. Maakunta: Seutukunta Kunnat 2013 Ahvenanmaa: Mariehamns stad Maarianhamina Ålands landsbygd Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik, Sund Ålands skärgård Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga, Vårdö Etelä-Karjala: Imatran Lappeenrannan Etelä-Pohjanmaa: Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Etelä-Savo: Mikkelin Pieksämäen Savonlinnan Kainuu: Kajaanin Kehys-Kainuun Kanta-Häme: Forssan Hämeenlinnan Riihimäen Keski-Pohjanmaa: Kaustisen Kokkolan Keski-Suomi: Joutsan Jyväskylän Jämsän Keuruun Saarijärvi-Viitasaaren Äänekosken Kymenlaakso: Kotka-Haminan Kouvolan Lappi: Itä-Lapin Kemi-Tornion Pohjois-Lapin Rovaniemen Torniolaakson Tunturi-Lapin Pirkanmaa: Etelä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Tampereen Ylä-Pirkanmaan Pohjanmaa: Jakobstadsregionen Kyrönmaan Sydösterbotten Vaasan Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli Alavus, Kuortane, Ähtäri Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Joroinen, Juva, Pieksämäki Enonkoski, Heinävesi, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Hausjärvi, Loppi, Riihimäki Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kannus, Kokkola Joutsa, Luhanka Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen Jämsä, Kuhmoinen Keuruu, Multia Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari Konnevesi, Äänekoski Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Iitti, Kouvola Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Inari, Sodankylä, Utsjoki Ranua, Rovaniemi Pello, Ylitornio Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Akaa, Urjala, Valkeakoski Punkalaidun, Sastamala Ikaalinen, Kihniö, Parkano Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy Isokyrö, Laihia Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri

164 Pohjois-Karjala: Joensuun Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Pohjois-Pohjanmaa: Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan Nivala-Haapajärven Oulun Oulunkaaren Raahen Ylivieskan Pohjois-Savo: Koillis-Savon Kuopion Sisä-Savon Varkauden Ylä-Savon Päijät-Häme: Lahden Satakunta: Pohjois-Satakunnan Porin Rauman Uusimaa: Helsingin Loviisan Porvoon Raaseporin Varsinais-Suomi: Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi Lieksa, Nurmes, Valtimo Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva Kuusamo, Taivalkoski Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä Ii, Pudasjärvi, Utajärvi Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Tuusniemi Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto Leppävirta, Varkaus Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Siikainen Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Ulvila Eura, Eurajoki, Köyliö, Rauma, Säkylä Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti Lapinjärvi, Loviisa Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila Hanko, Inkoo, Raasepori Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki Salo, Somero Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Turku Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa Kemiönsaari, Parainen

165 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 on seutukunnittaiseen ja maakunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Se tarjoaa päättäjille, asiantuntijoille ja muille tiedonkäyttäjille ajankohtaista valmiiksi muokattua aluetietoa Suomesta. Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Seutukunta- ja maakuntakatsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös AlueOnline-palvelusta. Tutustu palveluun osoitteessa: tilastokeskus.fi/alueonline Aluekatsaus-sarjan julkaisut: Kuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero 3277 (print) Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh tfn tel Julkaisutilaukset Edita Publishing Oy puh [email protected] Beställning av publikationer Edita Publishing Oy tfn Publication orders Edita Publishing Oy tel