VANTAAN KAUPUNKI. Osavuosikatsaus 3/2009

VANTAAN KAUPUNKI Osavuosikatsaus 3/2009 2.11.2009

RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN LAADINNAN YHDYSHENKILÖVERKOSTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) 8392 2716 TALOUDEN KEHITYS Pauli Outila Taloussuunnittelu, p. (09) 8392 2722 TOIMIALAT Kristiina Tikkala Taloussuunnittelu, p. (09) 8392 2121 Marja Mäkinen Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus, p. (09) 8392 2024 Pia Ojavuo Konsernihallinto p. 050 3121 868 Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) 8392 2014 Minna Sevon Talouspalvelukeskus p. 040 574 7646 Anne Lindblad-Ahonen Tietohallinnon palvelukeskus, p. (09) 8392 2733 Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) 8392 4290 Pirjo Kerminen Sivistysvirasto, p. 050 3122 142 Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) 8392 2336 Pirkko Immonen Maankäyttö/ympäristö, p. (09) 8392 3102 Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) 8392 2210 Maarit Hievanen Vapaa-aika ja asukaspalvelut, p. (09) 8392 2124 LIIKELAITOKSET Petri Lahdentausta Työterveyshuolto, p. (09) 8392 3902 Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) 8394 0026 Kirsti Mäkinen Vantaan Vesi, p. (09) 8392 3527 HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09) 8392 2187

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkasvun arvioidaan olevan Vantaalla tänä vuonna ennustetun suuruista Pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvu on ollut tammi-syyskuussa 2009 lähes tuhat henkilöä suurempaa kuin viime vuonna. Syynä on Helsingin vetovoiman kasvu. Vantaalla muuttovoittoa on kertynyt parisen sataa vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Espoossa alkuvuosi on edelleen ollut maassamuutossa tappiollista. Pääkaupunkiseutu saa kuitenkin suurimman muuttovoittonsa ulkomailta. Ulkomailta saatu muuttovoitto on alkuvuodesta ollut satakunta viimevuotista suurempaa. Maassamuutostakin on kertynyt muuttovoittoa nelisen sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on tullut kaikki Helsinkiin. Vantaalla asui Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan syyskuun 2009 lopussa 197 312 asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 1 915 henkilöllä, mikä on lähes kolme sata vähemmän kuin mitä väestönlisäys oli viime vuoden tammi-syyskuussa. Muuttovoittoa on Vantaalle kertynyt huhti- ja heinäkuuta lukuun ottamatta joka kuukausi. Muuttovoitosta kaksi kolmasosaa on tullut maahanmuutosta. Muuttovoitto on supistunut selvästi alkuvuoteen verrattuna. Maassamuutossa nettomuutto oli tappiollinen kesä-, heinä- ja syyskuussa ja maahanmuutto huhtikuussa. Syntyneitä Vantaalla on ollut satakunta vähemmän kuin vuosi sitten tammi-syyskuussa, kuolleita taas puolisen sataa enemmän. Ennakkotiedon mukaan väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta kaikilla suuralueilla, vähiten Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla. Suurinta väestönkasvu on ollut Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla, joilla kummallakin oli syyskuun lopussa viitisen sataa asukasta enemmän kuin vuoden alussa. Väkimäärä kasvoi 38 kaupunginosassa ja väheni 23:ssa. Eniten ovat alkuvuoden aikana kasvaneet Myyrmäen (+285) ja Tammiston (+250) kaupunginosat. Väestömäärän vähennykset ovat olleet ylipäätään varsin pieniä. Syyskuun lopun ennakkotiedon mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut koko kunnan tasolla runsaalla kahdella sadalla. Väestöennusteessa kuluvan vuoden kasvuksi on arvioitu kolme sataa. Myyrmäen suuralueella muutos on ollut hieman ennustettua suurempi, Aviapoliksen suuralueella selvästi ennustettua pienempi, muilla alueilla ennustetun suuruinen tai pienempi. Peruskouluikäisten määrän väheneminen on ollut koko kunnan tasolla lähes ennusteen mukaista. Suuralueista Tikkurilassa ja Myyrmäessä peruskouluikäisiä näyttää olevan vuoden lopussa hieman ennustettua enemmän, muilla suuralueilla kutakuinkin ennustettu määrä. Nuorten, 16-24-vuotiaiden, määrä on kasvanut lähes ennustetulla tavalla. Hakunilan suuralueella lisäys on ollut toistaiseksi pienempää kuin alkuvuodesta ennustettiin. Myyrmäessä työikäisten, 25-64-vuotiaiden, määrä ei ole toistaiseksi vähentynyt, vaikka niin on ennustettu, vaan on pysytellyt lähes samansuuruisena kuin mitä heitä oli vuoden alussa. Aviapoliksessa taas kasvu on jäänyt ennustettua pienemmäksi. Muilla alueilla kehitys on ollut ennustetun mukaista. Eläkeiän saavuttaneiden määrän on ennustettu kasvavan vuoden 2009 aikana vajaalla 1 200 henkilöllä. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ikäryhmän lisäys on ollut 860 henkilöä eli se on kasvanut lähes ennustetulla vauhdilla. Myyrmäessä ja Hakunilassa ikäryhmän muutos on ollut hieman ennakoitua pienempää. Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluvun arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna noin kahdella ja puolella tuhannella asukkaalla, josta muuttoliikkeen osuudeksi määriteltiin kolmannes. Ennustettu väkimäärän kasvu oli alkuvuodesta jonkin verran suurempaa, mutta on kuitenkin hidastunut viime kuukausina niin, että ennusteen mukainen kasvu näyttää toteutuvan. Nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden aikana Työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä Vantaalla kasvoi noin 30 prosentilla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suuralueista suurimmat lisäykset tulivat Myyrmäen ja Hakunilan suuralueilla. Suhteellisesti pienin lisäys oli Korson suuralueella. Työttömyysaste oli alhaisin Aviapoliksen suuralueilla (5,3 %), korkein Hakunilassa (10,2 %). Työttömyysaste-ero suuralueiden välillä oli kasvanut.

2 Lomautettuna oli syyskuun lopussa noin 650 henkilöä enemmän kuin vuoden 2008 syyskuun lopussa. Lomautettujen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut alkuvuodesta. Tukityössäkin oli tänä syksynä parisen sataa henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli kaikilla suuralueilla selvästi alempi kuin miehillä ja se oli kasvanut vuoden aikana myös vähemmän kuin miehillä. Ikäryhmistä työttömyyden lisäys oli pienin 55-59-vuotiailla, mutta työttömien määrä kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä. Selvimmin työttömyys on kohdannut alle 30-vuotiaita, joita työttömänä oli nyt kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2008 syyskuussa. Tässä ikäryhmässä nuorimmat, alle 25- vuotiaat, ovat vielä muita vaikeammassa asemassa. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli jonkin verran enemmän kuin aiemmin. Muutokset suuralueilla olivat pieniä. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin alueellisesti eriytynyttä, kuten työttömyys yleensäkin: Vantaan itäosissa pidempään kuin vuoden työttömänä olleita on suhteellisesti enemmän kuin läntisellä Vantaalla. Erityisen vaikeata pitkäaikaistyöttömyys on Hakunilassa, jossa kaikista Vantaan pidempään kuin vuoden työttömänä olleista asuu useampi kuin joka viides. Uusien asuntojen aloituksia huomattavasti aiempaa enemmän Uusia asuntoja on valmistunut tammi-syyskuussa 780, mikä on lähes kolme sataa asuntoa vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Viidennes valmistuneista asunnoista rakennettiin omakotitaloihin ja lähes kaksi kolmannesta kerrostaloihin. Pientaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on siis hieman yli kolmannes, aivan kuten oli vuoden 2008 tammi-syyskuussa. Kaikista tammi-syyskuussa valmistuneista asunnoista hieman useampi kuin joka neljäs rakennettiin Myyrmäen ja joka neljäs Aviapoliksen suuralueelle. Koivukylään uusia asuntoja on valmistunut 131, Tikkurilaan 108, Korsoon 48, Kivistöön 36 ja Hakunilaan 34. Uusia asuinrakennuslupia vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnetyillä luvilla saa rakentaa 1 523, mikä on viisi sataa enemmän kuin mitä viime vuoden tammi-syyskuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Neljä viidestä alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloon ja joka kymmenes omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista useampi kuin joka neljäs valmistuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle, saman verran Myyrmäen suuralueelle, joka viides Tikkurilaan ja joka kuudes Koivukylään. Vähiten lupia on myönnetty Hakunilan (21) suuralueelle. Kaikkiaan 1 260 uuden asunnon rakennustyöt on pantu alulle alkuvuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona aloitettiin vain 720 asunnon rakennustyöt. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli tammisyyskuussa neljä viidestä ja omakotitalojen aloituksia hieman useampi kuin joka kymmenes. Useampi kuin joka kolmas tammi-syyskuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Aviapoliksen suuralueelle, useampi kuin joka neljäs Tikkurilaan ja joka kuudes Myyrmäkeen. Vähiten (15) asuntojen aloituksia oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Hakunilan suuralueella. Asuntoja valmistunee tänä vuonna vain noin 1 000, mutta ensi vuonna jo huomattavasti enemmän. Vantaalaistaloyhtiö maksaa veroja ja kunnallisia maksuja 9 prosenttia enemmän kuin espoolaistaloyhtiö, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin helsinkiläistaloyhtiö Kiinteistöliiton indeksitalovertailun 1 mukaan vantaalaisessa taloyhtiössä maksetaan veroja ja kunnallisia maksuja keskimäärin 1,85 euroa asuinneliötä kohden kuukaudessa. Espoossa keskimääräinen kulu on 1,70 ja Helsingissä 2,06 euroa. Esimerkiksi 45 neliön kaksiossa asuva vantaalainen maksaa näitä kunnallisia kuluja kuukaudessa keskimäärin vajaa 7 euroa enemmän kuin samankokoisessa kerrostaloasunnossa asuva espoolainen, mutta 9 euroa vähemmän kuin samankokoisessa asunnossa asuva helsinkiläinen. 75 neliön kolmiossa vantaalainen häviää 11 eurolla espoolaiselle, mutta voittaa 16 eurolla helsinkiläisen asukkaan. Kymmenen suurimman kaupungin tilastossa Helsinki on kärjessä (kallein), Vantaa seitsemäntenä ja Espoo yhdeksäntenä. Oulussa verojen ja kunnallisten maksujen osuus on lähes neljänneksen pienempi kuin Helsingissä (1,56 /m 2 /kk). Tontti- ja kiinteistöveroa Vantaalla maksetaan 28 senttiä asuinneliötä kohden kuukaudessa. Helsingissä verojen osuus on 52 senttiä ja Espoossa 16 senttiä. Espoossa näiden verojen osuus on suurista kaupungeista pienin, Vantaalla kuudenneksi suurin. Kaukolämmöstä maksavat turkulaiset eniten ja oululaiset vähiten. Vantaalaiset ovat tässä seitsemännellä sijalla. Vesi- ja jätevesimaksut ovat suurimmat Jyväskylässä, pienimmät Helsingissä. Sähkömaksuissa erot ovat varsin pienet. Kouvolassa jätehuolto on 1 Indeksitalo on 30 vuotta vanha 10 000 kuutiometrin suuruinen asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja siinä on 40 asuntoa. Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

3 pienimmät Helsingissä. Sähkömaksuissa erot ovat varsin pienet. Kouvolassa jätehuolto on lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin muissa suurissa kaupungeissa, Turkua lukuun ottamatta. Viiden viime vuoden aikana indeksitalon verot ja kunnalliset maksut ovat kohonneet vertailukaupungeissa keskimäärin 23 prosenttia. Helsingissä kasvu on ollut 26 prosenttia, mutta Espoossa ja Vantaalla vain 11 prosenttia. Tontista ja rakennuksesta maksettujen verojen määrä asuinneliötä kohden on Vantaalla pysynyt ennallaan, Espoossa se on kasvanut 7 prosentilla ja Helsingissä peräti 44 prosenttia. Suurin vaihtelu on tontista perittävässä kiinteistöverossa, joka Helsingissä on lähes kolme kertaa suurempi kuin Vantaalla. Ero kuitenkin johtuu enemmän tontin verotusarvosta kuin tontin veroprosentista. Kaukolämmöstä perittävät maksut ovat Vantaalla kohonneet viidessä vuodessa 35 prosenttia. Espoossa kasvua oli lähes saman verran, 33 prosenttia, mutta Helsingissä kasvu oli suurempaa, 42 prosenttia. Vedestä ja jätevedestä aiheutuvat kulut olivat vähentyneet kaikissa kolmessa kaupungissa, Helsingissä hieman muita vähemmän. Sähköstä aiheutuvat maksut olivat Vantaalla ja Helsingissä kohonneet 20 prosentilla, Espoossa vain 9 prosentilla. Jätehuollosta kaikissa kaupungeissa maksetaan saman verran. Viidessä vuodessa kustannukset olivat kasvaneet vajaalla 17 prosentilla. Toimitilojen vajaakäyttöaste kohonnut nopeasti Kolmen viime vuoden aikana on pääkaupunkiseudulle valmistunut Catella Property Groupin syksyn 2009 markkinakatsauksen mukaan uutta toimistotilaa noin 400 000 k-m 2. Runsas rakentaminen on nostanut vajaakäyttöasteen vuoden toisen neljänneksen aikana yli 10 prosentin, mikä tarkoittaa 870 000 tyhjää neliötä. Vajaakäyttöaste on noin 40 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Aviapolis -lentokenttäalueen vajaakäyttöaste on noussut vuodessa lähes nollatasosta 11 prosenttiin. Vajaakäyttöasteen nousu ja investointikysynnän puute ovat johtaneet siihen, että uusien toimistohankkeiden aloitukset ovat koko seudulla minimissään. Catella Property Group ennustaa vajaakäyttöasteen jatkavan nousuaan ainakin vuoden 2010 kesään saakka. Markkinakatsauksen mukaan Business Park -tyyppisiin kohteisiin taantuma pääsee puremaan nopeimmin, koska näissä on yrityksiä, jotka nopeasti sopeuttavat toimintansa yleistä taloustilannetta vastaavaksi. Toisaalta kun taantuma taittuu, nämä kohteet nousevat nopeasti uusine tiloineen. Kuva Toimitilojen vajaakäyttöaste (%) pääkaupunkiseudulla toisella neljänneksellä 2008 ja 2009 16 14 12 vajaakäyttöaste, % 10 8 6 4 2 0 II/2008 II/2009 II/2008 II/2009 II/2008 II/2009 Vantaa Espoo Helsinki liiketilat toimistotilat teollisuus-/varastotilat lähde: Catella Suomen viennin nopea heikkeneminen näkyy teollisuus- ja varastotilojen vajaakäytössä. Vaikka kokonaisuutena vajaakäyttöaste on vielä kohtuullinen, tyhjän tilan määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tyhjää teollisuus- ja varastotilaa on pääkaupunkiseudulla nyt 340 000 k-m 2. Näin korkealla tasolla vajaakäyttöaste on viimeksi ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Työpaikkarakentamisen aloitukset ovat tänä vuonna vähentyneet 4 Vantaalle valmistui toimitilaa kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 265 000 k-m 2, mikä on viidenneksen enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Yli kaksi kolmasosaa kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, kymmenesosa Tikkurilan suuralueelle ja vajaa kymmenesosa Myyrmäen suuralueelle. Lähes puolet valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin liikenteen rakennuksiin, liki kolmannes varastorakennuksiin ja runsas kymmenesosa liike- ja toimistorakennuksiin. Lupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin 30 000 k-m 2 :n verran enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kerrosalasta runsas kolmannes on tarkoitettu liike- ja toimistorakennuksiin ja lähes saman verran varastorakennusten rakentamiseen. Luvilla myönnetystä kerrosalasta vajaa puolet rakentuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle ja vajaa viidennes Tikkurilan suuralueelle. Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna vain noin puolet siitä mitä aloitettiin vuoden 2008 tammi-syyskuussa, aloituksia oli vajaa 100 000 k-m 2 :n verran. Tästä puolet tulee varastorakennuksiin ja kolmannes liike- ja toimistorakennuksiin. Aloitetusta toimitilakerrosalasta yli kaksi kolmasosaa on Aviapoliksen suuralueella ja vajaa kuudesosa Tikkurilan suuralueella. Kerrosaloissa mitattuna toimitilarakentamisen aloitukset ovat kuluneen vuoden aikana vähentyneet oleellisesti. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot, Primas kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2008, Rakentaminen: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä: kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Catella Property Group: Markkinakatsaus, Suomi syksy 2009

5 TALOUDEN KEHITYS Kansantalouden ennusteet tälle vuodelle ovat vakiintuneet BKT:n osalta 6-7 prosentin laskuun, inflaation arvioidaan olevan lähellä nollaa ja työttömyyden kipuavan noin 9 prosentin tasolle. Verotulojen kannalta tärkeät palkkatulot jäänevät koko maassa miinukselle. Arviot ansiotasoindeksin muutoksesta ovat eri ennustelaitoksilla noin 4 prosentin tuntumassa. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman yli 4 prosenttia, josta ansiotasoindeksin muutos tuo 3,5 prosenttia. Kuluttajien luottamuksen Tilastokeskus arvioi olevan jo keskimääräisellä tasolla, todetaan lokakuussa julkistetussa kuluttajabarometrissä. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat parantuneet, mutta arviot sekä yleisestä että omasta työttömyydestä ovat edelleen synkät. Lokakuussa kuluttajat arvioivat säästämismahdollisuuksiaan hyviksi ja suhtautuivat lainanottoon myönteisesti, erityisesti kestokulutustavaroiden hankintaan liittyen. Tilastokeskuksen Helsingin seudun suhdannetietojen mukaan seudun palkkasumma oli 1,5 prosenttia miinuksella elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna, henkilöstöä oli 5 prosenttia vähemmän ja liikevaihto oli laskenut noin 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pahiten lamasta ovat seudulla kärsineet toimialoista rakentaminen, teollisuus ja liikenne. Kaupungin talous Kaupungin verotulot tammi-syyskuussa ovat kehittyneet loppukeväästä tehdyn, 38,5 miljoonalla eurolla talousarviosta alennetun, verotuloarvion mukaisesti. Myös lokakuun saatu tilitys ja ennakkotieto marraskuun kunnallisveron ns. maksuunpanotilityksestä (verovuoden 2008 palautukset veronmaksajille) tukevat tätä arviota. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 748 milj. euroa vuonna 2009, mikä on 0,9 prosenttia viime vuotta vähemmän. Kunnallisveroja on kertynyt tammi-syyskuussa yhteensä 537,8 milj. euroa, 2,2 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Myös verovuoden 2009 ennakot ovat kasvaneet 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja niitä on kertynyt yhteensä 433 milj. euroa. Verovuodelta 2007 tilityksiä (lisäverot) on kertynyt yli 23 milj. euroa ja vuoden 2008 ennakoita ja täydennysveroja noin 80 milj. euroa. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän yhteensä 653,5 milj. euroa. Yhteisöveroja on kertynyt tammi-syyskuussa yhteensä 31,5 milj. euroa, mikä on lähes kolmannes viime vuotta vähemmän. Kuntien osuus yhteisöverosta korotettiin 32,03 prosenttiin vuosille 2009-2011. Vantaan jakoosuus kuntien yhteisöverosta on tänä vuonna 3,33 prosenttia. Yhteisöveroja arvioidaan vuonna 2009 kertyvän yhteensä noin 40 milj. euroa. Kiinteistöveroja kaupunki saa tänä vuonna lähes talousarvion mukaisesti: kiinteistöveroja on maksuunpantu noin 54,5 milj. euroa. Laskennallisia käyttötalouden valtionosuuksia kaupunki saa tänä vuonna 111,3 milj. euroa ministeriöiden (VM, OPM, STM) päätösten mukaan. Yleisestä valtionosuudesta Valtiovarainministeriö lähetti lokakuussa kaupungille 4,4 milj. euron laskun maksettavaksi, joka on huomioitu talousraportoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia kaupunki saa 77,3 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 38,3 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet tarkentuvat syksyn 2009 oppilastietojen tarkentuessa loppuvuodesta. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on tänä vuonna -59,8 milj. euroa (vuonna 2008-53,3 milj. euroa) ja tasaus on huomioitu edellä mainituissa ministeriöiden päätöksissä. Toimialojen tekstiosuuksissa on raportoitu tarkemmin vuoden 2009 alkuperäisen talousarvion ylityspaineista, joista valtaosa muodostuu sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen menoylityksistä. Toimialojen arvioiden mukaan on koottu ennuste koko kaupungin vuoden 2009 tuloksesta, joka ennusteen mukaan on -59,6 milj. euroa. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä mm. loppuvuoden tulovirtojen toteutumisen suhteen. Toimialojen tulee tehdä esitykset muutoksista vuoden 2009 alkuperäiseen talousarvioon niin, että ne voidaan käsitellä viimeistään joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa.

6 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset 2008-2009 (M ) sekä muutos Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä 2008 2009 Muutos-% 2008 2009 Muutos-% 2007 2008 Muutos-% Tammikuu 64,4 66,3 2,9 4,6 0,1-98,4 69,0 66,3-3,9 Helmikuu 129,3 127,9-1,1 8,2 3,5-57,2 137,4 131,4-4,4 Maaliskuu 193,6 197,2 1,9 12,2 3,9-68,0 205,8 201,1-2,3 Huhtikuu 247,2 250,6 1,4 15,8 5,7-63,9 263,0 256,3-2,6 Toukokuu 305,6 308,2 0,9 29,9 14,2-52,3 335,4 322,4-3,9 Kesäkuu 357,6 365,7 2,3 34,2 22,7-33,7 391,8 388,4-0,9 Heinäkuu 418,2 427,9 2,3 38,1 25,6-32,9 456,3 453,5-0,6 Elokuu 475,1 486,0 2,3 42,3 28,6-32,5 517,5 514,6-0,6 Syyskuu 526,4 537,5 2,1 46,6 31,5-32,5 573,1 569,0-0,7 Lokakuu 576,4 50,5 627,0 Marraskuu 579,9 54,9 634,8 Joulukuu 644,4 58,8 703,2 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset 2006-2009 (M ) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 2006 2007 2008 2009 10,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

7 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) 30.9.2009 (1000 euroa) TA 2009 TOT 30.9.2009 ENNUSTE Toimintatulot 375 568 264 822 371 627 Valmistus omaan käyttöön 78 617 60 915 78 267 Toimintamenot 1 271 735 939 711 1 300 054 Toimintakate -817 550-613 974-850 160 Verotulot 786 500 571 013 748 000 Valtionosuudet 112 500 82 363 111 300 Korkotuotot 14 536 7 703 12 500 Muut rahoitustulot 20 621 18 617 20 500 Korkomenot 40 237 20 641 29 800 Korvaus peruspääomasta 2 187 1 640 2 187 Muut rahoitusmenot 283 2 080 713 Vuosikate 73 900 41 360 9 440 Poistot 73 719 51 099 69 000 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 1 0 Tilikauden tulos 181-9 739-59 560 RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituslaskelmaa ei liitetä tähän raporttiin.

8 10-11 KESKUSHALLINNON TOIMIALA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta -346-264 76 % 273 274 100 % 20 Kaupunginvaltuusto -663-420 63 % 0 0 30 Tarkastuslautakunta ja -toimi -474-295 62 % 0 0 40 Kaupunginhallitus -12 870-7 729 60 % 4 658 2 344 50 % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset -14 783-10 819 73 % 0 0 Yleishallinto yhteensä -29 136-19 527 67 % 4 931 2 618 53 % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto -21 945-14 964 68 % 2 718 550 20 % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut -21 090-13 715 65 % 0 73 Keskushallinto yhteensä -43 035-28 679 67 % 2 718 623 23 % Keskushallinto/Konserni ja rahoituspalvelut TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön 1 865 1 177 Yleishallinnon menot ja tulot ovat alittamassa talousarvion meno- ja tulomäärärahat. Yleishallinnon toimintakatteen toteumaprosentti tammi-syyskuulta 2009 on 70 prosenttia. Myös keskushallinnon menot ja tulot ovat alittamassa talousarvion meno- ja tulomäärärahat. Keskushallinnon toimintakatteen toteumaprosentti tammi-syyskuulta 2009 on 67 prosenttia. Näin ollen koko keskushallinnon toimialan toimintakate toteutunee koko vuoden 2009 osalta talousarviota parempana. Vuonna 2009 keskushallintoa on työllistänyt merkittävästi VanVan-hanke, jonka I-vaihe on päättymässä ja IIvaihe alkamassa. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön mm. taloushallinnon ja raportoinnin osalta ja sen käyttäjäkuntaa on laajennettu. Toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään ja toimintaprosesseja kehitetään edelleen hankkeen II- ja III-vaiheissa. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valtuustokauden 2005-2008 tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2009 neljä kertaa ja työryhmät kerran. Valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunta on syyskuun loppuun mennessä kokoontunut kolme kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa. Kun huomioidaan kokouspalkkioiden ja tilintarkastuksen laskuttamisen yhden kuukauden viive, määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee noin 95 prosenttia.

12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 9 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta -61-39 63 % 0 0 10 Talous- ja hallintopalvelut -6 149-3 280 53 % 20-19 -94 % 20 Erikoissairaanhoito -163 670-131 772 81 % 0 0 30 Terveydenhuollon palvelut -60 903-42 902 70 % 10 028 5 582 56 % 40 Perhepalvelut -119 825-90 539 76 % 21 220 13 825 65 % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut -129 796-97 654 75 % 16 170 12 299 76 % Yhteensä -480 404-366 185 76 % 47 438 31 687 67 % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitysuhka on noin 24,3 milj. euroa ja tulojen ennustetaan ylittyvän noin 4,5 milj. euroa. Nettoylitysuhka on 19,8 milj. euroa. Ylitysuhka on pienentynyt puolivuosikatsauksen tilanteeseen verrattuna 1,7 milj. euroa. Menojen ylitysuhka on vanhus- ja vammaispalveluissa 8,4 milj. euroa ja perheiden palveluissa 6,5 milj. euroa. Perheiden palvelujen ylitysuhka muodostuu toimeentulotuen ylityksestä. Muun toiminnan osalta perheiden palvelut säästää käyttösuunnitelmaan nähden 0,4 milj. euroa. Influenssapandemiaan varautumisesta syntyy terveyspalvelujen tulosalueelle ylityspaineita noin 300 000 euroa, josta 200 000 euroa kohdistuu pandemiavarusteluun. Erikoissairaanhoidon ylitys on 9,9 milj. euroa, josta HUS:n arvioima erikoissairaanhoidon palvelusopimus on yli 9,8 milj. euroa (6,2 %). Merkittävimmät muutokset puolivuosikatsaukseen verrattuna ovat toimeentulotuen toteumaennusteen tarkentuminen, joka pienentää ylitysuhkaa 3,1 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon ylitysuhan kasvu 1,1 milj. euroa. Kun toimialan ylityspaineesta vähennetään toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon ylitysuhat, on toimialan oman palvelutuotannon ylitysuhka noin 7,5 milj. euroa. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin niille, jotka eivät pysty enää kotona asumaan (2,0 milj. euroa), omaishoidon tukeen (0,6 milj. euroa) ja kotihoidon tukipalveluihin (0,5 milj. euroa). Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 6,0 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 2,1 milj. euroa tulee vammaisavustuksista ja -palveluista, 2,9 milj. euroa asumispalveluiden ostoista ja noin 1 milj. euroa laitoshoidon ostoista. Talouden haasteisiin vastaaminen Kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman mukaisesti toimialalla on ollut tavoitteena toteuttaa 7,3 milj. euron säästötoimet. Tämän lisäksi toimialan käyttösuunnitelman ylitysuhan pienentämiseksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 18.5.09 yhteensä 4,3 milj. euron arvosta lisäsopeutustoimenpiteitä, joita toimialalla on pyritty toteuttamaan. Yhteensä sopeuttamistoimenpiteitä on 11,6 milj. euroa, joista erikoissairaanhoidon toimenpiteitä on 4,1 milj. euroa. Oman toiminnan osalta ennustettua ylitysuhkaa on kyetty pienentämään ensimmäisen osavuosikatsauksen tilanteesta 2,1 milj. eurolla ja toimeentulotuen ennuste on tarkentunut ja ylitysuhka pienentynyt ensimmäisestä osavuosikatsauksesta 3,1 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon ennuste on noussut 3,8 milj. eurolla ylitysuhan ollessa 9,8 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti 20.4. kokouksessaan, että se edellyttää HUS:lta 3,7 milj. euron pienennystä tämän vuoden kuntalaskutukseen ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. HUS ei ole vastannut kaupunginhallitukselle. HUS:n ylikäyttömaksumenettely korvautui 1.9.2009 hoitopäiväperusteisella laskutuksella. Hoito-ketjujen toimivuutta parannetaan yhdessä HUS:n kanssa.

10 Vaikka toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kesän jälkeen hieman vähentynyt, asiakkaita oli kuitenkin syyskuussa 16 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa. Syyskuun lopussa Vantaan työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Työttömiä oli yhteensä 9 214, mikä on noin 3 140 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vanhuspalveluissa menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon käyntimäärä on kasvanut noin 15 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sairaalan kuormitus on ollut 101,3 prosenttia ja hoitojaksojen määrä on kasvanut 40 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2008. Vanhainkotien kuormitus on ollut 101,1 prosenttia. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää ei ole ollut mahdollista vähentää käyttösuunnitelman edellyttämässä laajuudessa, jotta erikoissairaanhoidon osastot eivät ruuhkaudu. Vammaispalvelut eivät ole pystyneet riittävästi muuttamaan toimintaansa pysyäkseen määrärahassa. Tarkempi erittely toimialan talousohjelman ja ylitysuhan kattamistoimenpiteiden toteutumisesta esitetään tulosalueiden kohdalla. Muutokset palvelujen saatavuudessa ja toiminnan kehittäminen Terveydenhuollon vastaanottotoiminnan suuret toimintatapamuutokset etenevät. Lääkärien ja hoitajien tiimityömallin käyttöönotto siirtyy keväälle 2010. Lääkäreiden väestövastuu-järjestelmää korvaavan listautumismallin suunnittelu on edennyt, ja se otetaan käyttöön syksyllä 2010. Pääkaupunkiseudun hammaslääkäripäivystys yhdistyi 1.10.2009. Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt ovat pystyneet tarjoamaan kuntalaisille terveydenhuollon palveluja pysyen hoitotakuussa. Toisella vuosineljännekselle suun terveydenhuollossa oli yli 6 kuukautta jonottaneita asiakkaita noin 100-150. Nämä asiakkaat on hoidettu. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita asiakkaita ei enää ole suun terveydenhuollon jonossa. Hoitojonot sekä kaikille vastaanotoille että kuntoutukseen ovat kuitenkin olleet kasvussa. Taloustilanteen mukaisten työntekijöiden palkattomien vapaiden mahdollistamiseksi terveysasemien kesäsulku oli 10 viikkoa normaalin 8 viikon sijasta. Pandemiarokotustoiminnan käynnistyminen loppuvuodesta tulee vaikuttamaan normaalin ajanvaraustoiminnan kapasiteettia vähentävästi. Perhepalvelujen äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa otetaan syksyllä käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä ja uusitut terveystarkastusohjelmat. Pandemiarokotukset tulevat työllistämään terveydenhoitajia runsaasti, mikä heijastuu myös mahdollisuuteen toteuttaa terveystarkastusohjelmia suunnitellusti. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvussa. Vaikeahoitoisten nuorten osalta on jouduttu etsimään sijoituspaikoiksi erityisyksikköjä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelupaikkoja on vähennetty sopeutuspäätösten mukaisesti, mutta henkilöiden siirtymistä kevyemmin tuetun palvelun piiriin hidastaa vaikeus saada asuntoja mm. VAV:lta. Vanhus- ja vammaispalveluissa sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on käynnistynyt suunnitellusti ja arviot on tehty lain edellyttämissä aikarajoissa. Alkuvuoden aikana palvelutarpeen arvio tehtiin keskitetyn arviointipisteen toimesta 124 henkilölle. Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009, jolloin mm. henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta tuli subjektiivinen oikeus. Uuden lain mukaan henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäävien osalta korvaavat toimenpiteet suunnitellaan syksyn 2009 aikana. Ikääntymispoliittista ohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen ja toimijoiden kanssa. Ohjelma valmistuu keväällä 2010. Vanhusten avopalvelut sekä palvelutalot ja päivätoiminta on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi elokuun alusta lähtien. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa tai etenevät tavoitteen suuntaisesti. Nopeasti huonontunut taloustilanne asettaa kuitenkin haasteita tavoitteiden saavuttamisella. Toimeentulotukiasiakkaita oli syyskuussa 16 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa, joten tavoite Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee, ei tule toteutumaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus ikäryhmästä on säilynyt

11 ennallaan 1,4 prosentissa, mikä on suurten kaupunkien viime vuosien keskiarvoa (1,6 %) pienempi. Mielenterveyskeskuksen valmistelua jatketaan ja toiminta käynnistyy vuonna 2010. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä. Taloudellisen taantuman seurauksena tulosalueen työssä on painottunut toimialan talouteen liittyvä valmistelu. Vantaa-sopimuksen hankkeistaminen ja täytäntöönpano on aloitettu. Tulosalue on koordinoinut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa toimialalla. Rondon toimivuutta toimialalla on parannettu sekä aloitettu SAP-portaalin käyttöönotto. Terveydenhuollon kansallista tietojärjestelmähanketta (Kanta-hanke) ja muita tietojärjestelmähankkeita on valmisteltu. Operatiivisen raportoinnin kehittäminen on aloitettu. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu. Palveluiden hankintaa kehittävää Innovatiiviset hankinnat -hanketta on toteutettu. Toimialan laadunhallinnan koordinointi on käynnistetty uudelleen. Esimiestyötä on kehitetty erilaisin johtoryhmä- ja esimiesvalmennuksin. Lisäksi toimialalla järjestetään säännöllisesti kaikkia esimiehiä koskevia esimiesfoorumeita, joilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Toimistotyöselvitykseen ja täyttölupiin liittyviä kysymyksiä on selvitetty edelleen. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Talous- ja hallintopalvelujen määrärahoihin sisältyy paljon toimialan yhteisiä menoja. Näissä määrärahavarauksissa on tehty säästöjä tai niitä ei ole muutoin käytetty niin, että käyttösuunnitelmaan nähden on syntymässä säästöä yhteensä runsaat 0,8 milj. euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Talousohjelmassa olevat talous- ja hallintopalvelujen käyttösuunnitelmaan kohdistuvat säästöt toteutetaan. Toimialalla tehdään merkittävää palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämisen valmistelua varmistamaan tulevien vuosien palvelujen laatu kustannustehokkaasti. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Toiminnan laajuudesta on sovittu vuoden 2008 jälkipuolella käydyissä kuntaneuvotteluissa. Neuvotteluiden perusteella on laadittu kuntasopimus. Erikoissairaanhoidon tuotanto kuvataan tuotetasolla HUS:n laatimassa Vantaan erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmassa. HUS:n ennustama ja budjetoima erikoissairaanhoidon suoritemäärä ei kuitenkaan ota huomioon tuottavuusvaadetta eikä palvelusopimusta täysin, vaan palvelusuunnitelmassa erikoissairaanhoitoon osoitettu määräraha on keinotekoisesti jaoteltu eri tuotteiden kesken. Tästä on seurauksena mm. se, että käyntijaksotuotteita näyttää olevan Vantaan tilauksessa huomattavasti liian vähän, vaikka ko. tuotteiden tarve ei olekaan kasvanut. Lisäksi tuotebudjetointia ja -seurantaa sekoittaa HUS:ssa tehty tuotteistuksen muutos (aikaisemmin hoitojaksotuotteina laskutettuja toimintoja on muutettu käyntituotteiksi). Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä on laskenut 2,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaan ajanjaksoon. Alkuperäisistä lähetteistä noin 66 prosenttia laaditaan terveyskeskuksessa ja loput yksityislääkäreiden ja työterveyslääkäreiden vastaanotoilla. Alkuperäisiä lähetteitä laadittiin 1-9/09 yhteensä 37 266 kpl (terveyskeskuslähetteitä noin 24 000 kpl). On huomattava, että suuri osa lähetteistä laaditaan myös HYKS:n sisäisenä toimintana eli potilas siirretään hoitoon toiselle erikoisalalle. Yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 335 (30.9.2009). Noin puolet näistä potilaista oli silmätautien erikoisalan kaihijonossa. Jonottaneiden suhteellinen määrä vastasi Helsingin ja Espoon vastaavaa. Lastenpsykiatrissa ei ollut yli 3 kuukautta jonottaneita ja nuorisopsykiatrissa oli yksi yli 3 kuukautta jonottanut potilas.

12 HUS siis ennustaa vantaalaisten erikoissairaanhoidon käytön ylittävän kaupungin ja HYKS:in tekemän palvelusopimuksen, mihin on osaltaan vaikuttamassa se, ettei tuotteiden määrää ole pystytty arvioimaan oikein. HUS on epärealistisesti määrittänyt Nord-DRG-tuotteiden määrän liian alhaiseksi. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 157,7 milj. euroa vuodeksi 2009. Palvelusopimuksen menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. Tammi-syyskuun erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen laskutus on ollut Vantaalle 127,7 milj. euroa. Vuoden 2009 tammi-elokuun HUS-johdon palvelutoteumaennusteessa arvioitiin Vantaan palvelusopimuksen kokonaiskustannukseksi 167,5 milj. euroa, mikä ylittää yhteistyömuistiossa sovitun Vantaan maksuosuuden yli 9,8 milj. eurolla (6,2 %). Vuonna 2008 Vantaa maksoi erikoissairaanhoidon palvelujen ostosta HUS:lle yli 160,0 milj. euroa sisältäen kalliin hoidon tasausmaksua 107 000 euroa. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat Helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. HUS eläkevastuumenot ovat olleet Vantaalle 3,6 milj. euroa tammi-syyskuussa 2009. HUS eläkevastuumenot tulevat ylittämään käyttösuunnitelman noin 0,1 milj. eurolla. Kaupunginhallitus päätti 20.4. kokouksessaan, että se edellyttää HUS:lta 3,7 milj. euron pienennystä tämän vuoden kuntalaskutukseen ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. HUS ei ole vastannut kaupunginhallitukselle. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat jäädyttäneet ylikäyttömaksut virheiden tarkistamista varten ja reklamoineet asiasta HUS:lle 21.9.2009. HUS:n ylikäyttömaksumenettely korvautui 1.9.2009 hoitopäiväperusteisella laskutuksella. Hoitoketjujen toimivuutta parannetaan yhdessä HUS:n kanssa. Terveydenhuollon palvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto ja kuntoutus ovat pystyneet tarjoamaan kuntalaisille terveydenhuollon palveluja pysyen hoitotakuussa. Toisella vuosineljännekselle suun terveydenhuollossa oli yli 6 kuukautta jonottaneita asiakkaita noin 100-150. Nämä asiakkaat on hoidettu. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita asiakkaita ei enää ole jonossa. Väestönkasvun, ikääntymisen ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia hoitojonot sekä kaikille vastaanotoille ja kuntoutukseen ovat edelleen olleet kasvussa. Toimiala käynnistää kolme kuukautta kestävän pandemiarokotustoiminnan lokakuussa. Normaalin ajanvaraustoiminnan kapasiteettia vähennetään riittävien resurssien turvaamiseksi rokotuksiin. Tiukentuneen taloustilanteen takia vakansseja on pidetty täyttämättä ja ostopalvelutyövoiman käyttöä on vähennetty (9/2009 viisi lääkärinvakanssia täyttämättä). Vastaanoton lääkärikäyntimäärä on laskenut noin 7 prosenttia (vuonna 2009 ennuste 195 198 käyntiä; vuonna 2008 vastaava luku 214 767). Hoitohenkilöstön käyntimäärä on sen sijaan hieman kasvanut (4,6 %; vuonna 2009 ennuste 184 142 käyntiä). Päivystystoiminnan lääkärikäynnit ovat vähentyneet 13 prosenttia edellisestä vuodesta pääosin pääkaupunkiseudulla noudatettavan päivystyspotilaan hoidontarpeen arviointijärjestelmän (ns. triage) tavoitteiden mukaisesti. Suun terveydenhuollon käyntimäärät ovat pysyneet vuoden2008 tasolla. Pääkaupunkiseudun hammaslääkäripäivystys yhdistyi 1.10.2009. Kuntoutuksessa on jouduttu taloustilanteen takia entisestään vähentämään ostopalveluiden käyttöä ja tiukentunut käytäntö tulee vaikuttamaan palvelutasoon. Lakisääteiset palvelut turvataan. Vastaanottotoiminnassa lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa on kehitetty Madaltuvat rakenteet - hankkeessa tiimimallisuunnittelussa. Tiimityömalliin siirrytään terveysasemilla kevään 2010 aikana. Lääkäreiden väestövastuujärjestelmää korvaava listautumismalli käynnistetään vaiheittain vuoden 2010 aikana. Suun terveydenhuollon liikelaitostamisen suunnittelu on käynnistetty. Uusi liikelaitos aloittaa toimintansa alkuvuoden 2010 aikana.

13 Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen menomäärärahan ylitysuhka on 0,3 milj. euroa ja tulot alittunevat 1,5 milj. eurolla. Tulosalueen käyttösuunnitelman toteutumisennusteessa varaudutaan influenssapandemian osalta 300 000 euron lisäkustannukseen, jota ei ole huomioitu käyttösuunnitelmassa. Influenssaepidemian luonne ja laajuus ovat edelleen epäselviä, mutta em. varaus kattaa todennäköisesti epidemian aiheuttamat kustannukset. Käyttösuunnitelman mukaisen toiminnan osalta tulosalue tullee pysymään vuoden 2009 talousarviossa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman ja sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialan käyttösuunnitelman ylitysuhan pienentämiseksi hyväksymien säästötoimien arvo on terveyspalvelujen tulosalueella yhteensä 1,6 milj. euroa, josta toteutunee noin 1,5 milj. euroa. Toimenpidesuunnitelmat perustuivat ensimmäisen osavuosikatsauksen tietoihin taloudesta ja toiminnasta. Väestönkasvu, ikääntyminen ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ovat lisänneet palvelutarvetta, jonka aiheuttamien menojen hallintaan toimenpiteitä on tarvittu olemassa olleen ylitysuhan pienentämisen lisäksi. Terveyspalvelujen käyttösuunnitelman toteutumisennusteessa oli ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ylitysuhkaa 0,6 milj. euroa, joka on kolmanteen osavuosikatsaukseen mennessä saatu sopeutettua käyttösuunnitelman tasolle lukuun ottamatta influenssapandemiasta mahdollisesti aiheutuvia menoja. Toteutumassa ovat seuraavat talousohjelman mukaiset toimenpiteet: Koulutus, kalusto, materiaalimäärärahan karsinta (199 000 euroa) Vakanssien jäädytys (80 000 euroa) Palkattomien virkavapauksien suosiminen (184 000 euroa) Ostopalveluhenkilöstön käytön minimoiminen (68 000 euroa) Avohuollon ostopalveluiden supistaminen (85 000 euroa) Kela-maksun alenemisesta syntyvä säästö (161 000 euroa) Henkilöstön käyttöä on karsittu merkittävästi, mutta vähentäminen käyttösuunnitelmassa suunnitellun alle ei onnistu. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei hyväksynyt iltavastaanottotoiminnan lopettamista. Ylitysuhan pienentämiseksi hyväksytyt toimenpiteet ovat toteutumassa: Suun terveydenhuollon lisätyövirkaehtosopimuksen soveltaminen lopetettu ja ylityökielto 1.6.2009 alkaen (300 000 euroa). Suun terveydenhuollon vuokrahammaslääkärityövoiman käytön väheneminen kipupoliklinikalla ja muissa pisteissä; arvioitu kustannusvaikutus 200 000 euroa, toteutunee 100 000 euroa. Laboratorio ja röntgen kustannusten hallinta/vähentäminen lääkäreiden koulutuksella ja valvonnalla (250 000 euroa). Länsimäen laboratorion sulkeminen HUS:n toimesta (30 000 euroa). Lääkkeiden käytön valvonta ja tiettyjen lääkkeiden käytön lopetus terveysasemilla (esim. Hyalganpolvikulumalääke), arvioitu kustannusvaikutus 30 000 euroa, toteutunee 80 000 euroa. Vantaa-sopimuksen liittyvien toimien valmistelu on myös aloitettu. Näitä ovat mm. suun terveydenhuollon liikelaitostaminen ja erikoislääkärien tuominen terveysasemille, mikä liittyy myös vuoden 2010 HYKS:n kanssa tehtävään erikoissairaanhoidon palvelusopimukseen. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa otetaan syksyn aikana käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä ja uusitut terveystarkastusohjelmat. Neuvoloissa jatketaan supistetulla terveystarkastusohjelmalla aiempaa pidempään ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollossa jää kuluvana lukuvuonna osa terveystarkastuksista suorittamatta, sillä pandemiarokotukset tulevat työllistämään terveydenhoitajia runsaasti. Psykososiaalisissa palveluissa on jatkettu alkuvuoden mukaisella toiminnalla eikä muutoksia palvelurakenteeseen tai toiminnan sisältöön ole tehty. Palvelujen tuottamisen kannalta vakanssien alhainen täyttöprosentti näkyy kasvaneina jonoina ja lisääntyneinä asiakasmäärinä työntekijää kohden.

14 Etelä-Suomen lääninhallitukselle kerättiin tietoa lastensuojelulain toteutumisesta ajalta 1.9.2008-31.8.2009. Tällä ajalla oli tehty 5 598 lastensuojeluilmoitusta, joista 2 831 oli johtanut lastensuojelun toimenpiteisiin. Lastensuojeluilmoituksista 90 prosenttia käsiteltiin lastensuojelulaissa (26 ) säädetyssä 7 päivän määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 78 prosenttia tehtiin lastensuojelulaissa säädetyssä 3 kk määräajassa. Perhetyön kilpailutus on siirretty vuodelle 2010. Lastensuojelun sijaishuollossa omien vastaanottolaitosten käyttöaste oli syyskuussa Tammirinteessä 96 prosenttia ja Viertolassa 114 prosenttia, mikä vastaa hyvin vuoden 2009 keskimääräistä käyttöastetta. Molemmissa laitoksissa on käynnissä perusparannus, josta on seurannut useissa eri väistötiloissa työskentely. Kiireellisiä sijoituksia on ollut 50. Vaikeahoitoisten nuorten kohdalla on jouduttu etsimään sijoituspaikoiksi erityisyksikköjä, joiden hoitopäivähinnat ovat korkeita. Päihdehuoltoon sijoitettavien nuorten kohdalla on luotu yhteinen asiakasohjaus päihdepalvelujen nuorisoaseman kanssa. Sopeuttamispäätösten mukaisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalvelupaikkoja on vähennetty toukokuusta lähtien 16 paikalla. 15 henkilöä odottaa edelleen muuttamista kevyemmin tuettuun palveluun. Siirtymistä asumispalveluista kevyemmän tuen piiriin on hidastanut vaikea asuntojen saaminen. Sairaalassa odottaa tällä hetkellä 7 henkilöä pääsyä asumispalveluun. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kesän jälkeen hiukan vähentynyt, asiakkaita oli kuitenkin syyskuussa 16 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa. Toimeentulotukimenojen arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman 6,9 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan 18.5.2009 päätöksen mukaisesti päihdehuollon kuntouttavassa laitoshoidossa on säästettävä 500 000 euroa puolen vuoden aikana. Asumispalvelujen ostopalvelujen ylitys pystytään kompensoimaan omien asumispalvelujen toiminnan säästöillä. Kuntouttavan laitoshoidon kysyntä on lokakuusta 2008 ollut kasvava. Laitoshoidon säästövelvoitetta on toteutettu ohjaamalla asiakkaita avohoitoon ja/tai tekemällä kielteinen päätös lähes 1 200 hoitovuorokauden osalta heinä-syyskuussa. Tehdyt toimenpiteet eivät riitä säästötavoitteen toteuttamiseen. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että marrasjoulukuun aikana kuntouttavaan laitoshoitoon ei lähetetä uusia asiakkaita. Päihdehuollon laitoshoidon tarpeessa oleviksi arvioidut asiakkaat ovat niin huonokuntoisia, että laitoshoidon sulku ei ole mahdollista. Laitoshoidon tarve arvioidaan päihdelääkärin johtamassa moniammatillisessa työryhmässä. Aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa on ajoittain ollut vaikeuksia asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi toteuttaa lakisääteinen 7 vuorokauden määräaika toimenpiteiden käynnistämisessä ja päätöksenteossa. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen menomäärärahan ylitysuhka on 6,5 milj. euroa. Tulomääräraha ylittynee 4,5 milj. eurolla. Menojen ylitysuhka muodostuu pääosin toimeentulotukimenoista (6,9 milj. euroa). Ylitystä muodostuu myös asiakaspalvelujen ostoista mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa ja päivätoiminnassa (1,4 milj. euroa) ja lastensuojelun sijaishuollossa (0,5 milj. euroa). Tulosalueen henkilöstömenoja säästyy käyttösuunnitelmaan nähden 2,0 milj. euroa, josta varsinaisten palkkojen osuus on 1,3 milj. euroa. Henkilöstömenosäästöt muodostuvat pääosin psykososiaalisista palveluista (0,6 milj. euroa), lastensuojelun avopalveluista (0,5 milj. euroa), päihdepalveluista (0,3 milj. euroa) sekä asunnottomuusohjelman myöhentämisestä (0,3 milj. euroa). Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman ja sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialan käyttösuunnitelman ylitysuhan pienentämiseksi hyväksymien säästötoimien arvo on perhepalvelujen tulosalueella yhteensä 4,3 milj. euroa. Talousohjelman toimenpiteistä toteutunee noin 1,2 milj. euroa. Ylitysuhan sopeutustoimenpiteistä pois lukien työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalle toteutunee 0,8 milj. euroa. Toimenpidesuunnitelmat perustuivat ensimmäisen osavuosikatsauksen tietoihin taloudesta ja toiminnasta. Väestönkasvu ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ovat lisänneet palvelutarvetta, jonka aiheuttamien menojen hallintaan toimenpiteitä on tarvittu olemassa olleen ylitysuhan pienentämisen lisäksi. Perhepalvelujen käyttösuunnitelman toteutumisennusteessa oli ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ylitysuhkaa toimeentulotukimenoissa 10,0 milj. euroa. Muun palvelutuotannon menoissa ennakoitiin 0,2 milj. euron säästöä käyttösuunnitelmaan nähden. Kolmanteen osavuosikatsaukseen mennessä toimeentulotuen menoennuste on tarkentunut 6,9 milj. euroon ja muissa menoissa säästöennuste on kasvanut 0,5 milj. euroon.

15 Talousohjelman mukaiset toimenpiteet ovat toteutumassa: Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman myöhentäminen; suunniteltu säästö 100 000 euroa, toteutunee 300 000 euroa. Koulutus, kalusto, materiaalimäärärahan karsinta (143 000 euroa) Vakanssien jäädytys (320 000 euroa) Palkattomien virkavapauksien suosiminen (148 000 euroa) Ostopalveluhenkilöstön käytön minimoiminen (105 000 euroa) Avohuollon ostopalveluiden supistaminen; suunniteltu kustannusvaikutus 350 000 euroa, toteutunee 100 000 euroa. Kela-maksun alenemisesta syntyvä säästö (173 000 euroa) Ylitysuhan pienentämiseksi hyväksytyt toimenpiteet ovat toteutumassa seuraavasti: Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen määrärahojen puitteissa (0,1 milj. euroa) toteutuu. Työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalle (1,7 milj. euroa), toteutuu vasta vuonna 2010. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden vähentäminen (0,2 milj. euroa) ei toteudu. Säästötavoitteen toteutuminen riippuu siitä, pystyykö VAV osoittamaan näille asiakkaille asuntoja. Tähän mennessä asuntoja ei ole mielenterveyskuntoutujille VAV:lta eikä muiltakaan vuokranantajilta löytynyt, vaikka asuntoja on etsitty aktiivisesti koko vuoden ajan. Päihdepalvelujen asumispalvelujen ja nuorisoaseman ostopalvelujen vähentäminen toteutuu nuorisoasemapalvelujen osalta. Päihdepalvelujen kuntouttavan laitoshoidon käyttöä on saatu vähennetyksi, mutta 500 000 euron menoleikkausta ei tavoiteta. Päihdehuollon laitoshoidon tarpeessa oleviksi arvioidut asiakkaat ovat niin huonokuntoisia, että laitoshoidon sulku ei ole mahdollista. Laitoshoidon tarve arvioidaan päihdelääkärin johtamassa moniammatillisessa työryhmässä. Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu on toteutettu yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Kesän jälkeen hanke on jalkautunut mm. vanhustenviikolla ja aluetoimikuntiin. Ohjelma tulee valtuuston hyväksyttäväksi keväällä 2010. Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on käynnistynyt suunnitellusti ja arviot on tehty lain edellyttämissä aikarajoissa. Alkuvuoden aikana palvelutarpeen arvio tehtiin keskitetyn arviointipisteen toimesta 124 henkilölle. Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009, jolloin mm. henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta tuli subjektiivinen oikeus. Lautakunta hyväksyi asiaa koskevan toimintaohjeen kesäkuussa. Uuden lain mukaan henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäävien osalta korvaavat toimenpiteet suunnitellaan syksyn 2009 aikana. Lautakunta hyväksyi kesäkuussa omaishoidon tuen myöntämisen uudet ohjeet ja rahallisen korvauksen tukitasot, jotka ylintä maksuluokkaa lukuun ottamatta laskettiin lakisääteiselle tasolle. Lautakunnan päätöksestä poiketen uudet korvaustasot tulevat pääosin voimaan 1.9.2009, koska uusien korvaustasojen käyttöönotto edellytti vanhojen sopimusten irtisanomista, irtisanomisajan ollessa kaksi kuukautta. Kesäkuun alun jälkeen ei ole myönnetty uusia omaishoidon tukia määrärahan loppumisen vuoksi. Kotihoidon yöhoidon kaksi tiimiä yhdistettiin ja henkilöstöstä vähennettiin kaksi henkilöä. Lääninhallitus antoi touko-kesäkuussa ratkaisunsa Myyrinkotia ja Simonkotia koskevissa henkilöstömitoituskanteluissa. Päätösten seurauksena Vantaan vanhainkoteihin siirretään toimialan sisäisin järjestelyin viisi lähihoitajaa sekä kaupungin sisäisenä siirtona laitoshuollon palveluja lisätään siten, että laitoshuollon mitoitus on vähintään 0,1 työntekijää/asukas. Muutokset toteutuvat vuoden 2010 alusta lähtien. Vanhainkotien lääkkeiden koneellinen annosjakelu otetaan käyttöön syksyllä. Kahdeksanpaikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö Ruusuhaka Päiväkummussa on käynnistänyt toimintansa. Kaupungin nopeasti huonontunut taloudellinen tilanne on leimannut alkuvuoden työskentelyä. Vanhus- ja vammaispalvelut on käynnistänyt toimenpiteet kaupunginhallituksen ja lautakunnan hyväksymien talousohjelman ja sopeutusohjelman toteuttamiseksi.

16 Menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon käyntimäärä on kasvanut noin 15 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhainkodeissa ja sairaaloissa asiakkaita on hoidettu ylipaikoilla. Sairaalan kuormitus on ollut 101,3 prosenttia ja hoitojaksojen määrä on kasvanut 40 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2008. Vanhainkotien kuormitus on ollut 101,1 prosenttia. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää ei ole ollut mahdollista vähentää käyttösuunnitelman edellyttämässä laajuudessa, koska erikoissairaanhoidon osastot olisivat ruuhkautuneet. Erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksumenettelystä on luovuttu 1.9.2009 alkaen. Talouden taantumasta huolimatta toimialueella vallitsee edelleen työvoimapula: erityisesti pulaa on sairaanhoitajista. Vuokratyövoiman kustannukset ovat vähentyneet 23 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kokemukset vuoden vaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Invataksitilaukset on keskitetty yhteen taksien tilausnumeroon. Toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamisen seurauksena VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun määrä on vähentynyt keskimäärin 2 000 matkaa/kk. Vanhusten avopalvelut sekä palvelutalot ja päivätoiminta on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi elokuun alusta lähtien. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen ylitysuhka on 8,4 milj. euroa. Suuri osa tästä oli tiedossa talousarviota ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Myös valtuusto oli tästä tietoinen hyväksyessään talousarvion. Tulot ylittyvät 1,7 milj. euroa. Merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin niille, jotka eivät pysty enää kotona asumaan (2,0 milj. euroa), omaishoidon tukeen (0,6 milj. euroa) ja kotihoidon tukipalveluihin (0,5 milj. euroa). Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 6,0 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 2,1 milj. euroa tulee vammaisavustuksista ja -palveluista, 2,9 milj. euroa asumispalveluiden ostoista ja noin 1 milj. euroa laitoshoidon ostoista. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman ja sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialan käyttösuunnitelman ylitysuhan pienentämiseksi hyväksymien säästötoimien arvo on vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella yhteensä 2,0 milj. euroa. Toimenpiteiden avulla saataneen toteutettua noin 0,6 milj. euron säästö. Toimenpidesuunnitelmat perustuivat ensimmäisen osavuosikatsauksen tietoihin taloudesta ja toiminnasta. Väestönkasvu ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ovat lisänneet palvelutarvetta, jonka aiheuttamien menojen hallintaan toimenpiteitä on tarvittu olemassa olleen ylitysuhan pienentämisen lisäksi. Vanhus- ja vammaispalvelujen käyttösuunnitelman toteutumisennusteessa oli ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ylitysuhkaa 9,3 milj. euroa, joka on kolmanteen osavuosikatsaukseen mennessä saatu sopeutettua 8,4 milj. euroon. Seuraavat kaupungin talousohjelmassa esitetyt säästötoimenpiteet sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa 18.5.2009 päätetyt talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat tulosalueella toteutumassa Talousohjelman mukaiset toimenpiteet ovat toteutumassa seuraavasti: Kotihoidon yöpartion keskittäminen (50 000 euroa) toteutuu Koulutus-, matka- ja työnohjausrahojen karsiminen (46 000 euroa) toteutuu Kaunialan hoitopäivähinnan tarkistaminen (170 0000 euroa) ei toteudu Koivukodin toiminnan siirto Etevalle (50 000 euroa) ei toteudu Ostopalvelujen supistaminen (565 000 euroa) ei toteudu. Asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Henkilöstöpalvelujen oston vähentäminen (327 000 euroa) käyttösuunnitelmaan nähden ei toteudu. Vuoden 2008 henkilöstöpalvelujen oston tasoon verraten syntynee kuitenkin 0,4 milj. euron säästö. Palkattomien virkavapauksien suosimisella ei päästä asetettuun tavoitteeseen (146 000 euroa) Kela-maksun alenemisesta syntyvä säästö (219 000 euroa) toteutuu.

17 Ylitysuhan pienentämiseksi hyväksytyt toimenpiteet ovat toteutumassa: Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden tarkistaminen aloituspäivää myöhentämällä ja myöntämiskriteerejä tiukentamalla (100 000 euroa) Omaishoidon tukea ei myönnetä loppuvuonna 2009 uusille asiakkaille Kotihoidon tukipalveluna myönnettävän ateriapalvelun vähentäminen (52 000 euroa) Kotihoidossa tehostetaan toimintaa erikoissairaanhoidossa olevien potilaiden kotiuttamisen edistämiseksi Vammaisten virkistystoiminnan tukemisen lopettaminen kesäleiritoiminnan osalta (30 000 euroa) Kehitysvammaisten päivätoiminnan laajuuden supistaminen ja oman toiminnan tehostaminen 2-3 päivätoimintapäivän verran (50 000 euroa)

18 13 OPETUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Opetuslautakunta -37-34 91 % 0 0 20 Hallinto- ja talouspalvelut -3 265-2 352 72 % 65 1 2 % 30 Suomenkielinen perusopetus -143 161-101 054 71 % 3 039 2 057 68 % 40 Suomenkielinen lukiokoulutus -20 404-14 217 70 % 220 213 97 % 50 Varhaiskasvatus -126 816-92 958 73 % 14 903 11 915 80 % 55 Kirjastopalvelut -9 093-6 929 76 % 1 035 494 48 % 60 Muu koulutus -35-1 215 3471 % 0 0 70 Vantaan ammattiopisto, Varia *) -28 307-20 742 73 % 2 352 1 134 48 % 80 Aikuisopisto *) -3 824-2 750 72 % 1 622 1 537 95 % 90 Ruotsinkielinen tulosalue -10 480-7 091 68 % 461 337 Yhteensä -345 422-249 342 72 % 23 697 17 688 75 % *) Nettoyksikkö Sivistystoimi yhteensä Kevään yhteishaussa ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille järjestettiin ohjausta Tikkurilassa nuorten Kesäohjaamossa 20.7. - 31.8.2009. Nuoria ohjattiin hakemaan kesän täydennyshaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen sekä ammattiopisto Varian ammatilliseen koulutukseen, perusopetuksen lisäopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen. Kesäohjaamosta sai myös tietoa nuorten työpajoihin hakemisesta. Asiakkaita Kesäohjaamossa oli yhteensä 131. Syyskuun lopussa ilman opiskelupaikkaa tai muuta kiinnekohtaa elämäänsä oli 10 nuorta. Näiden nuorten tilannetta selvitellään. Sivistystoimen keskeinen tavoite koulutustakuusta toteutui kokonaisuutena hyvin. Sivistystoimen määrärahojen korotustarve bruttoyksiköiden osalta on yhteensä 4 108 105 euroa ja nettoyksiköiden 1 247 000 euroa eli yhteensä noin 5,4 milj. euroa. Määrärahojen ylitykset on eritelty tarkemmin ao. tulosalueen kohdalla. Tulot ylittyvät varhaiskasvatuksessa noin 1,1 milj. eurolla ja alittuvat ammatillisessa koulutuksessa arviolta 291 000 euroa. Sivistystoimen tuottavuusohjelman laatiminen on käynnistynyt tilaketjujen ja palvelurakennemuutosten suunnittelulla. Muutosten viestiminen eri kohderyhmille on aloitettu ja informaatio- ja kuulemistilaisuudet on pidetty ennen päätöksentekoa. Halti- projektin täytäntöönpanoa on jatkettu. Siihen liittyen mm. koulusihteereiden työaika on uudelleen mitoitettu. Sivistystoimen yhteiset palvelut Sivistystoimen yhteisissä palveluissa on keskeisenä tehtävänä ollut toiminnanohjaushankkeen toteuttaminen. Laskujen sähköisen kierrätyksen, hankintojen varastotilausten ja johdon raportoinnin 1. vaihe käyttöönoton jälkeen on keskitytty suunnittelemaan johdon raportoinnin 2. vaihetta, taloussuunnittelu- ja matkanhallinta -osioita. Tulosalueen talousarvio toteutunee. Ylityspaineita kohdistuu keskitetysti maksettaviin puhelinmenoihin, mikä johtuu varhaiskasvatuksen lankapuhelinten kuluista joille ei ole saatu vastaavaa katetta sosiaali- ja terveystoimesta. Halti-projektin toteuttamista on jatkettu ja henkilöstömäärä on vähentynyt talousyksikössä 0,5 henkilötyövuotta. Palkattomia vapaita säästösyistä on kertynyt 124 päivää. Suomenkielinen perusopetus Koulujen lukuvuosisuunnitelma toteutettiin osana koulujen wilma -järjestelmää. Erillisellä valtionavustuksella toteutettavassa koulujen kerhotoiminnan kehittämisessä ovat mukana lähes kaikki perusopetuksen koulut. Kouluille on jaettu hankerahoituksesta 3 830 kerhotuntia. Jatkettiin yhteistyötä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) kanssa sekä Helsingin ja Espoon oppilaanohjauksen kehittämistoimintojen kanssa.