Haapahuhdan ja Kirjauksen päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelma

Haapahuhdan ja Kirjauksen päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelma

Sisällysluettelo Johdanto... 2 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet... 2 2 Varhaiskasvatus... 2 2.1 Mitä varhaiskasvatus on?... 2 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja... 2 2.3 Kasvatuspäämäärät... 3 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen... 3 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi... 3 3.1.1 Haapahuhdan päiväkoti... 3 3.1.2 Kirjauksen päiväkoti... 4 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus... 4 3.2.1 Arjen käytäntöjä... 5 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa... 5 3.4 Varhaiskasvatusympäristö... 5 3.5 Oppimisen ilo... 6 3.5.1 Haapahuhdan päiväkoti... 6 3.5.2 Kirjauksen päiväkoti... 6 3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa... 7 3.7 Lapselle ominainen tapa... 8 3.7.1 Leikkiminen... 8 3.7.2 Liikkuminen... 9 3.7.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 10 3.7.4 Tutkiminen... 11 3.8 Sisällölliset orientaatiot... 11 4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa... 12 4.1 Kasvatuskumppanuus... 12 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa... 12 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi... 13 5 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa... 13 6 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa... 14 7 Kiusaamisen ehkäisy... 15 8 Toimintakauden 2015-2016 keskeiset kehittämisalueet Kirjauksen ja Haapahuhdan varhaiskasvatuksessa... 16

2 Johdanto Mitä se varhaiskasvatus on? Se on pienen lapsen ihmettelyä suurilla silmillä. Pienten sormien hapuilua perhosen pesässä. Temppuilua, touhuilua elämän ensi askelilla. Kokemuksia kuralammikoista, lumiukon katoamisesta. Se on lapsen maailmaa suurennuslasilla. Sinisilmäisesti vaaleanpunaisten unelmien keskellä. Rajoilla rajoittaen, vaaroista varottaen. Se on pienen ihmisen ymmärrystä, elämää ennen kaikkea. Lapsen hymyä, kikatusta, kyyneleitä ja vihastusta. Se on halia, lämmintä syliä, kuperkeikkoja, tunteita syviä. Kasvamista ison ja pienen ihmisen. -Eeva Peltola- 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Haapahuhdan ja Kirjauksen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu sekä valtakunnalliseen että Riihimäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. 2 Varhaiskasvatus 2.1 Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatus koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Se on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia sekä tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kirjauksen ja Haapahuhdan päiväkodeissa varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten ja kunnallisten linjausten mukaisesti. Kirjauksen päiväkodissa tarjotaan sekä kokopäivätoimintaa että avointa toimintaa. Kirjauksen kaksi ryhmää on tarkoitettu 3-5-vuotiaille ja yksi alle 3- vuotiaille lapsille. Avoimessa toiminnassa on kaksi kerhoryhmää kahdesti viikossa sekä kahdesti viikossa avointa toimintaa perheille. Haapahuhdan päiväkodissa on kokopäivätoimintaa kahdessa ryhmässä 1-5-vuotiaille. 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja Kirjauksen ja Haapahuhdan päiväkotien arvot ovat turvallisuus, toisen kunnioittaminen ja lapsuuden vaaliminen. Turvallisuus on tärkein arvo, kun päiväkodin henkilöstö on vastuussa vieraista lapsista. Päiväkodeissamme työskentelee koulutettu henkilöstö, joka läsnäolollaan

3 kykenee puuttumaan kiusaamiseen ja ennaltaehkäisemään sitä. Henkilöstö on yhdessä sopinut pelisäännöt ja tekee toimikausittain tiimisopimukset ja ryhmävasut. Ne sitouttavat henkilöstön yhteisiin toimintamalleihin, sopimuksiin ja struktuuriin. Henkilöstö kunnioittaa lasta ja hänen perhettään ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja yksilönä ryhmässä. Päiväkodillemme on laadittu turvallisuussuunnitelma ja sitä päivitetään vuosittain. Työsuojelutrio ylläpitää ja kehittää yksiköiden turvallisuutta muun muassa tekemällä vuosittain riskien ja vaarojen arvioinnit. Päiväkodeissa järjestetään toimikausittain poistumisharjoitukset ja henkilöstön EA -valmiutta ylläpidetään kahden vuoden välein lapsen hätäensiapukoulutuksella. Henkilöstö on velvollinen ilmoittamaan läheltä-piti tilanteet sekä informoimaan korjausta vaativista kohteista ja poistamaan rikki menneet leikkivälineet. Toivomme, että pystymme työskentelemään toisiamme kunnioittaen. Se edellyttää pelisääntöjä ja tiimisopimuksia. Niiden noudattaminen luo hyvän työyhteisön ja ne vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Se on tärkeää, kun työskennellään lasten ja perheiden kanssa. Hyvät käytöstavat luovat hyvän työilmapiirin, jossa kaikkien on hyvä olla. Arvostamme toistemme tapaa tehdä työtä, vaikka se olisikin erilainen, kuin omamme. Kuuntelemme, olemme avoimia ja annamme leikki- ja työrauhan. Haluamme etteivät kätemme ole kiireiset ja vihaiset vaan kehonkielemme luo lämpimän ilmapiirin. Myönnämme erheemme, pyydämme anteeksi ja olemme näin esimerkkinä lapsille. Haluamme vaalia lapsuutta ja kunnioittaa lasten kulttuuria. Emme vaadi lapselta liikaa vaan huomioimme hänen kehitystasonsa ja edellytyksensä. Toimintamme on monipuolista ja meillä on lapsen kehitystasoa vastaavat leikkivälineet. Opetamme lapsille sopivia leikkejä, pidämme perinteitä tärkeänä, elämme nykyhetkessä ja vastaamme kehityksen tuomiin haasteisiin. 2.3 Kasvatuspäämäärät Kirjauksen ja Haapahuhdan päiväkodit haluavat vaalia lapsuuden ainutkertaisuutta. Haluamme tarjota toimintaa, joka kunnioittaa lasten kulttuuria. Haluamme kehittää yksiköissämme leikkiä ja liikuntaa sekä kielen tärkeyttä. Kehittämiskohteet määritellään sekä lapsiryhmien tarpeista että asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta. Vuosittain tehdään toimintasuunnitelma, johtamisen vuosisuunnitelma sekä vasun kehittämissuunnitelma. Tiimit tekevät jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman ja ryhmävasun. 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 3.1.1 Haapahuhdan päiväkoti Haapahuhdan henkilökunnan mielestä hyvinvoiva lapsi saa olla oma itsensä. Hän

4 uskaltaa näyttää tunteensa, mutta tekee sen pääsääntöisesti hallitusti. Hyvinvoiva lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi ja hänellä on rakkautta ja rajoja ympärillään. Rakkaus ja rajat edesauttavat lapsen hyvinvointia. Lapsi tulee nähdä ja kuulla aidosti. Toiminnan tulee olla lapsilähtöistä ja aikuisjohtoista. Kun aikuinen on aidosti läsnä, arvostaa erilaisuutta, kohtelee lasta yksilöllisesti ja luo turvallisen oppimisympäristön hän pystyy huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista. 3.1.2 Kirjauksen päiväkoti Kirjauksessa henkilöstö on määritellyt että hyvinvoiva lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Hyvinvoiva lapsi uskaltaa ja saa olla oma itsensä. Kun lapsen elämässä on rakkautta ja rajoja, hän voi hyvin. Myönteinen ilmapiiri edesauttaa lapsen hyvinvointia. Johdonmukainen toiminta ja johdonmukaiset aikuiset takaavat sen, ettei lapsi saa ristiriitaisia viestejä ja silloin lapsi tietää mitä häneltä odotetaan. Kun lapsi tulee aidosti kohdatuksi, hän tietää olevansa tärkeä. Johdonmukaisesti toimiva aikuinen hän luo ympärilleen turvallisen ilmapiirin. Turvallinen ja itsetuntoa kohottava psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen ympäristö edistää lapsen hyvinvointia. 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden lapsen arjessa päiväkodissamme. Kasvattajan tehtävänä on huomioida lapsen ikä ja kehitys suunnitellessaan toimintaa. Kaiken perustana on aikuisen läsnäolo ja vuorovaikutus sekä varhaiskasvatussuunnitelma. Pienten ryhmässä aikuisen läsnäolo korostuu. Perushoitotilanteet muodostavat suuren osan alle 3-vuotiaan lapsen päivästä. Perushoitotilanteet aikuisen on käytettävä hyväkseen sillä pienet toimintatuokiot ovat vain osa pienen lapsen päivähoitopäivää. Isojen ryhmässä opetus korostuu vaikka hoito ja kasvatus ovat edelleen keskeisessä osassa. Kasvattajan tulee olla tietoinen lapsen kehityksestä, jotta toiminnan suunnittelu on realistista ja tukee lapsen hyvinvointia. Pienryhmätoiminta on keskeinen osa päiväkotimme toimintaa. Pienryhmässä lapsi saa osakseen aikuisen läsnäoloa ja hän pystyy harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan sekä kasvattajan että muiden lasten kanssa. Sosiaalisten taitojen kehittyminen on yksi alle kouluikäisen lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tärkeimmistä tavoitteista. Lasten erilaisuus ja yksilöllisyys otetaan huomioon. Leikki on tärkein lapsen toiminta. Päiväkodissamme kasvattaja ymmärtää leikin merkityksen ja järjestää lapsen oppimisympäristön sellaiseksi että se tukee lapsen hyvinvointia ja kehitystä sekä mielenkiinnon ylläpitoa.

5 3.2.1 Arjen käytäntöjä Ruokailu: Aikuiset ja lapset syövät yhdessä ja silloin rauhallinen ruokahetki on mahdollinen. Yhdessä harjoitellaan kauniita pöytä- ja keskustelutapoja. Lapset houkutellaan maistamaan kaikkia ruokia mutta ketään ei pakoteta syömään. Päivälepo: Päiväkodissamme kaikki lapset lepäävät. Lapsen oppiminen ja kehittyminen edellyttävät rauhallista hetkeä aktiivisen toiminnan välissä. Pienten ryhmässä kuunnellaan rauhallista musiikkia ja kasvattajat silittävät kaikki lapset uneen. Lasten unentarve on yksilöllistä, joten päivälevon pituus vaihtelee tunnista kahteen tuntiin. Isojen ryhmässä aikuinen lukee unisatua ja sen jälkeen kuunnellaan vielä rauhallista musiikkia. Myös isojen lepohetken pituus riippuu lapsen tarpeista. Aikaisin aamulla herännyt saattaa nukahtaa heti ja tarvitsee koko kahden tunnin päivälevon. Toinen selviää tunnin lepotauolla. Yksilölliset tarpeet selvitetään vanhempien kanssa ja ne pyritään ottamaan huomioon. Aina näin ei kuitenkaan voida toimia, sillä päivälevon aikana henkilöstöllä on mahdollisuus pitää tiimipalaverit, järjestää vasukeskusteluja ja suunnitella toimintaa. Ulkoilu: Päiväkodissamme ulkoillaan pääsääntöisesti sekä aamu- että iltapäivisin. Ulkoilu säällä kuin säällä on tärkeää ja edellyttää asianmukaisia varusteita. On myös tilanteita ettei ulkoilu ole mahdollista tai järkevää. 3.3 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kasvattajat varhaiskasvatuksessa ovat koulutettuja. Henkilöstö huolehtii osaamisestaan osallistumalla koulutuksiin, joita varhaiskasvatuksen koulutustyöryhmä sekä henkilöstöhallinto järjestävät. Osaamista ylläpidetään myös yksiköiden työilloissa, tiimipalavereissa sekä pedatiimissä, joissa määritellään pedagoginen linjaus. Tiimisopimuksessa tiimi sopii toiminnan periaatteista sekä omista pelisäännöistä. Työilloissa koko henkilöstö määrittelee muun muassa arvot, painopistealueet ja yksikön strategian kaupungin ja varhaiskasvatuksen strategian pohjalta. Toistamme tukien ja arvostaen kehitämme työtämme ja annamme palautetta. Toivomme myös perheiltä palautetta päivittäisen vuorovaikutuksen yhteydessä. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta vuosittain tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn välityksellä. Uuden työntekijän ja sijaisten perehdyttämiseen on päiväkodeissamme panostettu. 3.4 Varhaiskasvatusympäristö Psyykkinen oppimisympäristö: Aikuisen myönteinen, lämmin ja positiivinen läsnäolo takaa sen, että lapsen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Sosiaalinen oppimisympäristö: Kasvattajat edistävät hyvän ilmapiirin syntymistä kuunnellen ja kunnioittaen erilaisia mielipiteitä. Näin lapset tuntevat osallistuvansa toimintaan ja kuuluvansa samalla yhteen. Lapsille tarjotaan rikasta vuorovaikutusta ja viestintää kasvattajien, vertaisryhmän ja ympäristön kanssa.

6 Fyysinen oppimisympäristö: Yksiköissämme tiloja käytetään monipuolisesti niin että leikki voidaan eriyttää pieniin ryhmiin. Silloin lapset voivat toimia rauhassa. Ympäristöä muunnellaan lasten tarpeiden ja kehityksen mukaan. 3.5 Oppimisen ilo 3.5.1 Haapahuhdan päiväkoti Haapahuhdassa henkilöstö on sitä mieltä, että myönteinen ilmapiiri edistää ja edesauttaa oppimisen iloa. Myös aikuisen mukanaolo lisää lapsen innostusta ja halua oppia. Se että aikuinen itse innostuu asioista innostaa myös lasta kokeilemaan. Silloin lapsi oppii huomaamattaan uusia asioita. Jotta oppiminen olisi mahdollisimman hyvää, toiminnan pitää olla lapsen kehityksen mukaista. Tämä edellyttää aikuisen jatkuvaa havainnointia. Silloin hän kykenee järjestämään sellaista toimintaa, joka antaa lapselle haastetta mutta myös onnistumisen kokemuksia. Aikuisen aito innostaminen, kehuminen ja kannustaminen lisäävät lapsen halua oppia. Sitoutunut kasvattaja edistää oppimista. Sitoutunut aikuinen on myös aidosti läsnä lapsen elämässä. Pakottamalla oppimisen voi tukahduttaa. Vähättely lannistaa lapsen eikä turhilla kielloilla saada mitään hyvää aikaiseksi. 3.5.2 Kirjauksen päiväkoti Kirjauksen henkilöstön mielestä lapsi kasvaa hyvin, kun oppiminen on iloista. Ilo edistää oppimista ja oppiminen tuo ilon tunteita. Myönteinen ilmapiiri on oppimisessa tärkeää. Lapsi tuntee olevansa tärkeä ja hänen ajatuksensa ovat tärkeitä kasvattajalle. Toiminnan tulee olla sellaista että lapsen on mahdollista kokea onnistumisen iloa. Lapsen ideoihin tartutaan ja luodaan yhdessä ympäristö, joka houkuttelee kokeilemaan. Kasvattaja kannustaa ja kehuu. Kasvattajan aito läsnäolo, lapsen havainnointi ja kehityksen tuntemus ovat tärkeitä osatekijöitä lapsen oppimisen edistämisessä. Kun kasvattaja aidosti iloitsee lapsesta varmistaa hän omalta osaltaan lapsen myönteisen kasvun, kehityksen ja oppimisen.

7 3.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Puhekieli on keskeinen siinä kuinka lapsi toimii. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan. Kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Tavoitteena on ajattelun, mielikuvituksen ja itseilmaisun kehittyminen. Kielen avulla lapsi oppii erittelemään ajatuksiaan ja mielipiteitään, keskustelemaan ja kuuntelemaan. Tavoitteena on myös uusien käsitteiden oppiminen, tunteiden ilmaisu, itsetunnon tukeminen sekä ohjeiden kuunteleminen ja niiden mukaan toimiminen. Panostamme vuorovaikutuksen laatuun. Hyviä hyödynnettäviä tilanteita ovat perushoitotilanteet kuten syöminen, pukeutuminen, vessassa käyminen sekä erilaiset ohjatut tilanteet. Lapsille tarjotaan myös pienryhmä ja kahdenkeskisiä tilanteita. Tilanteet luodaan mahdollisimman kiireettömiksi. Aikuinen on rauhallinen, kiinnostunut, vastaa lapsen aloitteisiin, kuuntelee ja rikastaa lapsen puhetta. Aikuinen käyttää hidasta ja selkeää puhetta ja sellaista kieltä, jota lapsi voi oman kielellisen kykynsä mukaisesti ymmärtää. Aikuisen selkeä sanallinen/ sanaton viestintä helpottaa kielen oppimisen haasteita. Kielenkehityksen tukemisessa on tärkeää asioiden sanoittaminen ja nimeäminen. Aikuinen sanoittaa ja nimeää esineitä, asioita ja tilanteita. Aikuinen nimeää ja sanoittaa myös omaa tekemistään. Lasta ohjataan määrätietoisesti käyttämään asioiden, esineiden ja tilanteiden oikeita nimiä ja käsitteitä. Käytämme hyviä kielen tukemisen käytänteitä: kielellä leikkiminen, lukeminen, laulaminen, loruttaminen, riimittely, suujumppa, sadutus, näytteleminen ja leikki. Aikuinen osallistuu lasten leikkiin olemalla läsnä ja leikin lomassa ohjaa ja tukee kielen kehitystä. Aikuista tarvitaan erityisesti silloin, kun lapsi arastelee leikkiin menemistä tai hänellä on vaikeutta ymmärtää erilaisia rooleja tai vaikeutta kommunikoida toisten kanssa. Nimeämme tunteita ja mietimme sanojen merkityksiä. Helpotamme kielen oppimista tutkimalla erilaisia asioita ja ilmiöitä. Lapsen kehoa ja liikkumista käytetään myös kielen oppimisen apuna. Myös erilaisten värien, muotojen, materiaalien ja välineiden käyttäminen helpottaa kielen oppimista. Aikuinen käyttää kuvailevaa kieltä arjen tilanteissa. Lasta haastetaan myös käyttämään aktiivisesti kieltä ja ajattelua kyselemällä kysymyksiä. Huomioimme lapset päivittäisten keskustelujen ja pohdintojen avulla ja kannustamme heitä ilmaisemaan itseään. Luomme tilanteita, joissa tuemme lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Huumori auttaa arjessa.

8 Kaikki lapset tarvitsevat säännöllisen päivärytmin ja tutut säännöt ja ohjeet. Hyvä tapa on kuvittaa ohjeet. Kuvien avulla käydään läpi mm. päiväohjelma. Teemme erilaisia suujumppia. Käytämme myös tukiviittomia taitojemme mukaan. Ohjeemme ovat lyhyitä ja selkeitä. Kertaamme asioita jatkuvasti. Arjen kiireettömyys, esineiden ja tavaroiden omat, vakituiset paikat helpottavat kielen oppimisen haasteita. Tavoitteenamme on avoin, luottavainen, turvallinen ja kunnioittava suhde lapseen. Silloin lapsi uskaltaa tulla vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Myös vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen kielen kehittymisen tukemisessa. 3.7 Lapselle ominainen tapa 3.7.1 Leikkiminen Päiväkodissamme pääpaino on leikinomaisessa toiminnassa ja oppimisessa. Leikkiessään lapset laskevat, vertailevat, luokittelevat, hahmottavat ja päättelevät erilaisia asioita ja esineitä. Lasten omat kiinnostuksen kohteet huomioidaan ja lapsille tarjotaan monipuolisia leikkejä päiväkodin kaikkia tiloja hyödyntäen. Aikuiset ovat aktiivisesti mukana lasten leikeissä ja pystyvät näin havainnoimaan leikkiä. Aikuisen tehtävä on taata lapsille leikkirauha. Leikeissä lapset saavat mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja aikuisen tukemana. Aikuinen keskustelee ja pohtii lasten kanssa erilaisuutta, oikeaa ja väärää, hyviä tapoja ja oikeudenmukaisuutta. Pienryhmätoiminta auttaa leikin kehittymistä. Leikin maailmasta kasvaa luovuus, kyky ajatella toisin, kyky nähdä uutta ja ymmärtää enemmän. Leikkiympäristöjä valokuvataan, muokataan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa niin, että ne ovat leikkiin kannustavia ja houkuttelevia. Päiväohjelmat suunnitellaan siten, että yhtäjaksoiselle leikille jää riittävästi aikaa. Päivittäinen leikinvalinta tapahtuu kuvien avulla. Lapsilla on myös mahdollisuus valita liikunnallisia sisäleikkejä. Aikuiset huolehtivat, että kaikki pääsevät leikkeihin mukaan. Opettelemme leikkimään kaikkien kanssa. Määrärahojen puitteissa hankimme laadukkaita ja monipuolisia leikkivälineitä, unohtamatta kierrätys mahdollisuutta. Leikkivälineillä ja materiaaleilla on omat paikkansa, josta lasten on ne helppo löytää. Lapset huolehtivat ikätason edellyttämällä tavalla leikkiympäristön siisteydestä

9 leikin lopuksi. Lasten roolileikkivälineistöä rikastetaan hankkimalla välineitä ja kuvittamalla leikkejä. Päivittäisessä ulkoilussa päiväkodin piha haastaa ja houkuttelee lapsia omaehtoiseen leikkiin. Leikeissä lapsilla on mahdollisuus tutkia, havainnoida ja aistia lähiympäristöään - päiväkodinpihaa ja lähimetsää omista lähtökohdistaan. Lähimetsä ja sen luonnonmateriaalit rikastavat lasten leikkejä. Erityislastentarhanopettajamme mallintaa päiväkodin henkilöstölle vuorovaikutusleikkejä lasten kanssa. Henkilöstölle on myös havainnointikoulutus. Koulutuksista saatu tieto ja taito siirtyvät toimintaamme lasten kanssa. 3.7.2 Liikkuminen Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja terveydelle. Kirjauksessa ja Haapahuhdassa monipuolinen ympäristö, sitoutuneet työntekijät, aikuisen esimerkki ja ymmärrys liikunnan tärkeydestä takaavat sen, että lapsi saa osan päivittäisestä liikunnantarpeesta tyydytetyksi päiväkodissa. Vanhempien rooli on myös tärkeä lapsen päivittäisen kahden tunnin liikkumistavoitteen saavuttamisessa. Päiväkodeissa liikutaan varsinaisten liikuntatuokioiden lisäksi siirtymä- ja odotustilanteissa, aamu- ja päiväpiireissä, ulkona, Uramon koulun salissa ja Haapahuhdan liikuntahallissa. Lasta kannustetaan valitsemaan liikuntaleikki omaehtoiseksi leikiksi. Tämä tarkoittaa, että päiväkodeissa sallitaan lasten aktiivista ja omaehtoista liikkumista, jonka myötä myös ääntä mahtuu päiviin enemmän. Oppimisympäristöä on muokattu liikuntamyönteisemmäksi. Liikkumiseen on helppo sisällyttää kaikki sisällölliset orientaatiot. Fyysisesti liikkumalla voidaan laskea ja mitata. Erilaisissa peleissä ja liikkumisessa tarvitaan laskemista ja vertailua. Luokittelua toteutetaan liikuntaleikeissä. Luonnossa ja metsässä lapsia oppii hahmottamaan omaa kehoaan ja ympäristöään sekä tutkii ja tutustuu ympäristöön. Juhlapyhinä liikutaan erilaisin laululiikuntaleikein sekä käydään läpi erilaisia perinneliikuntaleikkejä. Liikkumisessa korostuvat säännöt ja oikeudenmukaisuus, oikea ja väärä ja toisen kunnioittaminen. Liikuntavälineillä on omat paikkansa ja liikkuessa tulee arvioida, minkälainen tila on turvallinen. Liikuntaa toteutettaessa on päiväkodilla tehty oma liikuntasuunnitelma Yhdessä liikkuen. Sitä hyödynnetään liikunnan toteuttamisessa.

10 3.7.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen yhdistävät kaikki kehityksen osa-alueet (kognitiivinen, sosioemotionaalinen ja motorinen). Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu sisältävät kuvataiteen, musiikin sekä liikunnallisen, kielellisen ja dramaattisen ilmaisun. Niiden tarkoituksena on elämyksellinen kokeminen ja itseilmaisuun rohkaiseminen. Se antaa mahdollisuuden monenlaisiin kokemisiin, kehittää mielikuvitusta ja luovuutta ja vahvistaa lapsen minäkuvaa. Lapsi on luontaisesti luova. Toiminnan pääpaino on työskentelyllä, ei tuloksilla. Kasvattajat antavat lapsen käyttöön materiaaleja, erilaisia työtapoja ja mahdollisuuksia tutustua eri taiteenlajeihin. He siirtävät kulttuuriperintöä. Lapsen omille ideoille annetaan tilaa ja huolehditaan siitä, että lapsen toiminnalle jää riittävästi aikaa. Lapsille annetaan päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen tutustumiseen taiteen eri alueisiin. Tarvittavat materiaalit: paperit, kynät, sakset, liimat, kirjat, roolivaatteet ja leikkivälineet, ovat esillä ja helposti lasten saatavilla. Välineiden saatavuus ja niiden oikeanlaiseen käyttöön ohjaaminen, tukee lapsen luovuuden ja motoristen taitojen kehittymistä. Aina ei tarvita valmiita malleja. Lapsi voi tehdä sellaisen taideteoksen kuin hän haluaa. Kuvallisessa ryhmätyöskentelyssä (esim. laulupiirtäminen lapset kokevat yhdessä tekemisen ja oppimisen iloa). Päivittäiset lukuhetket ja unisadut tutustuttavat lapset monipuolisesti lastenkirjallisuuteen. Sadut ohjaavat eläytymään toisen asemaan ja näkemään asioita muistakin kuin omasta näkökulmasta. Lapsille luetaan kertomuksia, jotka tukevat lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa. Ne vahvistavat lapsen omaa kokemusta, mutta ovat samalla kiinnostavia ja hauskoja. Lapsia kannustetaan myös omien tarinoiden kerrontaan. Lorut ja riimit toimivat oppimisen välineenä, mutta ennen kaikkea ne ovat kielen leikkiä. Lorujen ja runojen avulla lapsi tutustuu kielen rytmiin ja sointuun. Lapsille tarjotaan kokonaisvaltaisia musiikkielämyksiä. Haluamme, että lapsi oppii nauttimaan monipuolisesti musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja soittamisesta. Laululeikit ja musiikkiliikunta tukevat lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua. Lapset tutustuvat erilaisiin rytmisoittimiin, tekevät soittimia itse ja opettelevat käyttämään niitä. Oman ryhmän lauluhetkien lisäksi järjestämme yhteisiä juhla- ja lauluhetkiä. Kasvattajat luovat elämyksiä lapsille yksin ja yhdessä lasten kanssa (esim. pöytä- ja nukketeatteri sekä muut esitykset). Draamakasvatuksen keinoin lapsi eläytyy erilaisiin rooleihin ja tulee rohkeaksi esiintyjäksi. Samalla hän harjoittaa tunnetaitoja ja kehittää eläytymis- ja kuuntelutaitojaan. Draamakasvatus on yhteydessä niin leikkiin kuin oppimiseen. Toiminnassa käytetään hyväksi lähiympäristön luontoa. Luonnosta löytyvät kaikki taiteen elementit. Oppimisympäristön viihtyvyyteen ja esteettisyyteen kiinnitetään myös huomiota. Lasten töitä laitetaan esille. Päiväkodin ulkopuolelta haetaan voimavarojen mukaan taiteellisia kokemuksia (esim. teatteri, museot).

11 3.7.4 Tutkiminen Tutkiessaan lapsi ihmettelee, kyselee ja pohtii. Silloin hän käyttää aistejaan kuuntelemalla, maistelemalla ja kokeilemalla. Lähialueet ja -metsä tarjoavat oivallisen tutkimusympäristön ja yksiköiden oppimisympäristön muokkaaminen tuo lapselle uusia tutkimuskohteita. Kasvattajan sitoutuminen ja aito kiinnostus mahdollistaa lapsen luontaisen halun tutkia. Tutkiminen on lapselle luontaista. Se on lapsen tapa oppia ja kehittyä. Aikuinen mahdollistaa lapsen tutkimisen, mutta hän voi myös sen estää. Aikuinen tukee lapsen ihmettelyä, ajattelua, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisua. Aikuinen vastaa lapsen kysymyksiin ja vie omilla jatkokysymyksillään tutkimista eteenpäin. Lapsi on kiinnostunut kaikesta ympärillä olevasta ja aikuisen tehtävänä on antaa lapsen tutkia. Tätä varten tulee lapselle antaa aikaa ja mahdollisuuksia, tukea ja kannustusta, tutkia yhdessä ja selvittää haastaviinkin kysymyksiin vastauksia. Lapsen kiinnostuksenkohteet ja ideat huomioidaan päivittäisessä toiminnassa ja suunnittelussa. Tämä edellyttää aikuisen aitoa läsnäoloa ja kuuntelua. Toisen ihmisen malli on tärkeää lapsen tutkimisen kehittymisessä. Lapsi huomaa toisen lapsen kiinnostuksen, aikuisen kiinnostuksen ja haluaa itsekin tehdä samoin. Eri-ikäiset lapset samalla pihalla tuovat varsinkin pienemmille esimerkkejä tutkimisesta. Lähiympäristö, varsinkin metsä tuo huimat mahdollisuudet tutkimiselle. Metsässä lapsi luokittelee, laskee ja vertaa käpyjä, kiviä ja keppejä hyväksi käyttäen. Kestävä kehitys näkyy päiväkotien Vihreä lippu historiassa. Ympäristön tutkiminen kestävän kehityksen näkökulmasta kehittää lasten suhtautumista luontoon ja ympäristöön yleensä. 3.8 Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio sisällytetään lapselle ominaiseen tapaan toimia. Leikkimiseen, liikkumiseen, taiteelliseen kokemiseen ja tutkimiseen sisältyy kaikki sisällölliset orientaatiot. Ne otetaan suunnittelussa huomioon, mutta niitä ei päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmassa korosteta. Suunnitelmissa orientaatiot huomioidaan, mutta toiminnasta ei haluta tehdä orientaatiopainotteista. Tärkeintä on että päiväkodeissa tuetaan monipuolisesti lapselle ominaisia tapoja toimia.

12 4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa 4.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on henkilöstön ja vanhempien tietoista ja tasavertaista yhteistyötä. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen vuorovaikutukseen, luottamukseen, avoimuuteen ja kunnioitukseen. Henkilöstön tulee huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja toimia lapsen parhaaksi. Yhteiset päivittäiset keskustelut sekä viralliset että epäviralliset takaavat sen, että tieto kulkee kodin ja päiväkodin välillä. Päiväkodeissamme järjestetään tapahtumia, joihin koko perhe voi osallistua. Yhteisissä joulu- ja kevätjuhlissa, perheilloissa, tuikkupolulla ja liikunnallisissa koko perheen tapahtumissa vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan ja päiväkotien yhteisöllisyys lisääntyy. Tiedottaminen tapahtuu pääasiallisesti ryhmien kuukausikirjeiden sekä ilmoitustaulun välityksellä. Pyrimme vähitellen siirtymään sähköiseen viestintään, joka tällä hetkelläkin on mahdollista. Henkilöstö näkee vanhempia päivittäin, joten tiedottamista tapahtuu myös näin. Tekstiviesteillä voi ilmoittaa lapsen poissaolot ja informoida henkilöstöä muutenkin. 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Aloituskeskustelussa perhe ja henkilöstö tapaavat useimmiten ensimmäisen kerran. Aloituskeskustelussa on tarkoitus saada tietoa lapsesta ja siitä millaisia odotuksia vanhemmilla on varhaiskasvatusta kohtaan. Hyvin sujunut aloituskeskustelu antaa pohjan lapsen hyvälle varhaiskasvatukselle. Lapsen vasukeskustelu käydään viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen varhaiskasvatuksen aloittamisesta. Tässä tilaisuudessa kerrotaan henkilöstön havainnot lapsen siihenastisesta päiväkotiajasta. Toivottavaa on myös että vanhemmat aktiivisesti kertovat myös oman näkemyksensä lapsen tilanteesta. Vasukeskustelussa sovitaan yhteiset tavoitteet ja huomioon otettavat asiat. Päivittäinen vuorovaikutus on tärkein tiedonvälityskanava. Henkilöstö

13 kertoo päivittäin lapsen päivästä. Tällöin myös vanhemmat tuovat esiin toiveitaan ja näkemyksiään lapsesta. Vuosittain marraskuussa järjestetään kaupungin varhaiskasvatuksen sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn pohjalta tiimit suunnittelevat ja kehittävät toimintaansa. Tämä tiedotetaan vanhemmille. Meillä on myös mahdollisuus tehdä omia asiakastyytyväisyyskyselyjä, joissa on myös osio lapsen omalle arvioinnille. Näin olemme tehneet, jos vastausprosentti koko kaupungin kyselyyn on ollut hyvin alhainen. Toivomme, että vanhemmat tuovat mielipiteensä toiminnastamme avoimesti tietoomme. Näin meillä on mahdollisuus kehittää ja parantaa toimintaamme ja myös olla tyytyväisiä, jos olemme onnistuneet. 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Kasvatus/vasukeskustelut pidetään 1-2 kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Keskustelu käydään viimeistään kahden kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Päivähoidon aloituskeskustelu pyritään käymään ennen hoidon aloitusta. Keskusteluissa on ensiarvoista vanhemmilta saatu tieto lapsesta sekä vanhempien osallistuminen lapsen varhaiskasvatukseen. Ryhmävasu tehdään vuosittain ja siinä huomioidaan lasten yksilövasuista nousevat tarpeet koko ryhmän toiminnan kautta. Ryhmävasun toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin. Lasten ja toiminnan jokapäiväinen havainnointi on tärkeä työväline ryhmävasun kehittämisessä ja arvioinnissa. 5 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen. Jokainen lapsi saa hyvää ja laadukasta ohjausta, jossa hänen yksilölliset tarpeensa ja oppimisedellytyksensä huomioidaan. Se perustuu kasvattajien pedagogiseen osaamiseen. Päivähoidon keskeinen ja tärkeä kuntoutus- ja tukimuoto on lapsen päivittäisen ja arkisen toimintaympäristön muokkaaminen lapsen kehitystä ja oppimista tukevaksi. Varhaiskasvatuksen tukitoimet vahvistuvat asteittain yleisestä, kaikille lapsille tarkoitetusta tuesta tehostettuun tukeen ja edelleen erityiseen tukeen. Yleistä tukea ovat: 1. Toiminnan selkeä rakenne eli struktuuri luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Se auttaa lasta ennakoimaan ja hahmottamaan itsensä osana ryhmää ja toimintaa. 2. Lasten keskinäiseen ja kasvattajien ja lasten väliseen hyvään vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota. 3. Lapsen oman toiminnan ohjaus eli lasta opastetaan ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. Hänelle opetetaan päivittäisiin toimiin liittyviä taitoja. Lasta opetetaan asettamaan tavoitteita ja tunnistamaan omaa osaamistaan ja onnistumistaan.

14 4. Ryhmätoiminta, lasten keskinäistä vertaistoimintaa ja leikkiä mahdollistetaan ja tuetaan. Lasta ohjataan hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja ja häntä tuetaan sääntöjen ja tapojen omaksumisessa. 5. Lapsen yksittäisten kehityksen osa-alueiden (kielen kehitys, motorinen kehitys jne.) tukeminen liitetään muuhun toimintaan. Osa-alueita tuetaan kasvatuksellisin menetelmin sekä sisältöjen valinnalla. Joskus lapsi tarvitsee varhaista tukea eli muutakin, kuin päiväkodin arjen perustoimintaa. Tehostettu tuki on suunnitelmallisempaa, pitkäjänteisempää, vahvempaa ja yksilöllisempää kuin yleinen tuki. Tuki toimet aloitetaan heti, kun tarve huomataan, koska niillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen tuen tarpeen havainnoinnissa, joten vanhempien asiantuntijuutta oman lapsen kehityksen ja tarpeiden tuntijana arvostetaan. Erityislastentarhanopettajan (resurssierityislastentarhanopettaja,relto/ konsultoiva erityislastentarhanopettaja, kelto) kanssa voidaan pohtia, kuinka lapsen hyvinvointia ja kehitystä tuetaan päivähoidossa ja kotona. Tavoitteena on tukea lapsen eri osa alueita luontevana osana lapsen hoitopäivää. Tukitoimia voi olla esim. kuvien käytön tehostaminen, tukiviittomat, Kili ym. kielellinen kuntoutus, Tontun aarrearkku, Askeleittain, Kadonnut avain, Kuvin tuettu leikki, Sherborne kokonaiskehitystä tukeva liikunta, vuorovaikutusleikkiryhmä. Menetelmien lisäksi voidaan lisätään henkilökohtaista ohjausta lapsen omantoiminnan ohjauksen tueksi. Myös oppimisympäristössä voi tehdä muutoksia. Tukitoimena voi olla myös moni ammatillinen yhteistyö puhe- tai toimintaterapeutin, neuvolan, lastensuojelun, perheneuvolan jne. kanssa. Yhteistyössä vanhempien kanssa lapselle laaditaan yksilöllisen tuen suunnitelma osana varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetuksessa tehostetun tai erityisen tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti yhteisen sopimuksen mukaisesti. Päiväkodissamme toimiva relto jakaa päivittäin erityispedagogista osaamista henkilökunnalle ja mallintaa tarkoituksenmukaisia toimintatapoja pedagogisiin käytäntöihin. Hän havainnoi, arvioi ja suunnittelee lapsen ohjausta yhteistyössä lapsen oman henkilöstön kanssa. Relto antaa opetusta lasten pienryhmissä/yksilöllisesti ja toteuttaa pedagogista arviointia tukevia pienryhmiä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Hän huolehtii yhteistyöstä lapsen oman ryhmän henkilöstön kanssa myös eri yhteistyötahojen suuntaan tukea tarvitsevien lasten asioissa. Relton työnkuva vaihtelee toimikausittain lasten ja henkilökunnan tarpeiden sekä relton, päiväkodin johtajan ja alueen kelton vuosittain laatiman tarkemman toimintasuunnitelman mukaan. 6 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lapsen mahdollisuus oman kulttuuri identiteetin vahvistamiseen toisten lasten kanssa on oleellinen osa varhaiskasvatustamme. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Kasvattajat vastaavat siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti lapsiryhmässä.

15 Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen äidinkielen säilyminen ja kehittyminen. Lapsen oman kulttuuri-identiteetin ja äidinkielen vahvistamista korostetaan vanhempien kanssa käytävässä yhteistyössä. Yhteistyössä käytetään tarvittaessa tulkkipalveluita. Monikulttuurisen lapsen kielen kehitystä tuetaan kaikissa arjen tilanteissa. Parhaiten oppiminen tapahtuu luonnollisissa, vuorovaikutuksellisissa tilanteissa lapsen toimiessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Jokainen kasvattaja tiedostaa olevansa suomen kielen opettaja ja malli toimiessaan lapsen kanssa. Kasvattaja sanoittaa, kuvailee ja selittää asioita, esineitä, tekemisiä ja tunnetiloja. Päiväkodissamme käytetään Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien yhteistyönä laadittua Suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaa S2. S2 opetussuunnitelma laaditaan lapsille, joiden suomen kielen taito on joiltakin osin puutteellinen. Yli 3-vuotiaiden lasten suomen kielen kehityksen arvioinnissa käytetään S2 kielen oppimisen seurantalomaketta. 7 Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamista on tietoinen ja jatkuva henkinen tai fyysinen väkivalta. Syrjintä leikeissä täyttää kiusaamisen merkit kuin myös aikuisen vähättely. Kiusaamista on se, kun lapsi kokee, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään ryhmän jäseneksi. Tietoinen yksinjättäminen on henkistä väkivaltaa. Nimittely, uhkailu, kiristäminen ja toisen vahingoittaminen aiheuttavat lapsessa pahoinvointia. Tunne kiusatuksi tulemisesta on aina otettava vakavasti. Aikuisen välinpitämättömyys puuttua kiusaamisen saattaa johtaa siihen, että lapsi kantaa lopun elämänsä uhrina olemisen taakkaa. Kun lapsi kertoo tulleensa kiusatuksi, aikuisen tulee suhtautua siihen vakavasti. Aikuisen pitää selvittää asia jollakin tavoin. Lapsen käyttäytymisen muuttuminen voi myös olla merkkinä siitä, että lasta kiusataan. Lapsi saattaa muuttua itkuiseksi, syrjäänvetäytyväksi eikä halua tulla hoitoon. Lapsi saattaa muuttua itsekin aggressiiviseksi ja vastata henkiseen väkivaltaan fyysisellä väkivallalla. Aikuisen aito läsnäolo, herkkyys lasta kohtaan ja havainnointi auttavat tunnistamaan kiusaamisen. Aikuisen tulee opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja ja aikuisen oma esimerkki on tärkeässä osassa. Kun halutaan luoda ilmapiiri, joka ei hyväksy kiusaamista missään muodossa, on nollatoleranssi on ehdoton edellytys. Jos kiusaamista kuitenkin havaitaan, siihen pitää puuttua heti ja siitä pitää keskustella sekä asianosaisten, vanhempien että muiden lasten kanssa. Kun lapsi ymmärtää miltä toisesta tuntuu ja kykenee asettumaan toisen asemaan ollaan jo pitkällä kiusaamisen ehkäisyssä. Jotta pystymme elämään sovussa toistemme kanssa, pitää meidän hyväksyä erilaisuus. Tässäkin asiassa aikuisen esimerkillä on huomattava vaikutus. Toisen ihmisen kunnioittaminen tuo myönteisen ilmapiirin työyhteisöön ja lapset huomaavat, että sellainen ilmapiiri on kaikille hyvä. Toisen ihmisen kunnioittaminen on myös yksi päiväkotiemme arvoista.

16 Turvallisuus on psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä turvallisuutta. Psyykkinen turvallisuus tarkoittaa selkeää rakennetta ryhmän toiminnassa. Turvalliset, luotettavat ja kuuntelevat aikuiset ovat saatavilla. Lasta kunnioitetaan, kiusaamiseen puututaan ja kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Sosiaalinen turvallisuus sisältää esimerkiksi nollatoleranssin, kun on kyseessä toisen ihmisen kiusaaminen. Myös leikkirauha täytyy turvata lapsille. Kirjauksessa ja Haapahuhdan päiväkodeissa pyritään siihen, että kaikkien kanssa ollaan kavereita. Se takaa myönteisen ilmapiirin ryhmissä. Asioita tehdään yhdessä ja asioista päätetään yhdessä. Sosiaalista turvallisuutta tuo vanhempien kunnioitus ja arvostaminen, joka auttaa luottamuksellisen kasvatuskumppanuuden synnyssä. Jokainen saa ja uskaltaa sanoa mielipiteensä ja jokaista kuunnellaan. Fyysistä turvallisuutta luo turvallinen mutta houkutteleva oppimisympäristö. Aikuisen tehtävä on ennakoida vaaran paikkoja ja olla valppaana esimerkiksi ulkoilussa. Henkilöstön tehtävänä on huolehtia että aidat, portit yms. ovat kunnossa ja toimivat. Päiväkotien henkilöstö on yhdessä laatinut pihasäännöt, jotka tarkistetaan toimikausittain. Mutta tässäkin terveen järjen käyttö on sallittu. Ammattitaitoinen henkilökunta kykenee joskus muuntelemaan sääntöjä omaan lapsiryhmäänsä sopiviksi, kun esimerkiksi pienet eivät ole pihalla. Henkilökunta huomioi eriikäiset ja eritaitoiset lapset. Jos tiedetään, että ryhmässä on tapaturma-alttiita tai karkailevia lapsia, tästä informoidaan kaikkien ryhmien aikuisia ja lapset ovat tarkemman kontrollin alla. Kirjauksessa ja Haapahuhdassa ei ole ainoastaan minun ryhmän lapsia vaan kaikki aikuiset ovat vastuussa kaikista lapsista. Myös olosuhteet ulkona ja sisällä otetaan toiminnassa huomioon. Retkeillä huomioliivit ja ensiapulaukku ovat mukana ja suhdeluku otetaan huomioon lasten määrässä. Kaikesta tästä huolimatta joskus joku kaatuu ja joskus joku kokee tulleensa kiusatuksi. Näissä tilanteissa henkilöstö pohtii omaa toimintaansa ja pyrkii muuttamaan sitä, jos on toimittu väärin. Päiväkoteihin on laadittu turvallisuussuunnitelma ja kiusaamisen ehkäisysuunnitelma. 8 Toimintakauden 2015-2016 keskeiset kehittämisalueet Kirjauksen ja Haapahuhdan varhaiskasvatuksessa 1. havainnointi 2. lapsen osallisuus 3. leikki ( vuorovaikutus- ja roolileikki ) 4. edelleen oppimisympäristöt