SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE 1 2011 Specialaisesta Akavan puheenjohtaja? 3 Kevätkokous Kotkassa 13 Vuosi yliopistouudistuksen jälkeen 14
Pääkirjoitus Ostovoimaa vai kilpailukykyä? yöehtosopimusneuvottelut, jotka koskettavat yli miljoonaa suomalaista ovat parhaillaan käynnissä. Neuvotteluiden osapuolet, työnantajat ja palkansaajajärjestöt, toivovat uutisissa vuorotellen ymmärtämystä toinen toisiltaan. Kabinettien ulkopuolelle kantautuvat argumentit kuulostavat usein varsin kuluneilta. Työnantajapuolen mukaan palkkoja ei tulisi korottaa, koska se heikentäisi kilpailukykyä ja siitä seuraisi, ettei uusia työpaikkoja syntyisi ja vanhatkin menetettäisiin kustannussyistä. Palkansaajapuoli vetoaa ostovoimaan. Ostovoimaa on lisättävä korottamalla palkkoja, jolloin saadaan lisää virtaa talouteen, mikä taas tarkoittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Molempien osapuolien argumentit kuulostavat sellaisenaan varsin ymmärrettäviltä ja katu-uskottavilta. Haastavampaa on nähdä argumenttien yhteys reaalitalouteen. Osaatko sinä esimerkiksi sanoa, miten paljon muutaman prosentin palkankorotus vähentäisi Suomen kilpailukykyä? Entä paljonko pitäisi ostaa tavaroita lisää, jotta työttö- Osapuolet ovat oikeassa omissa mielipiteissään, mutta argumenttien välisen tasapainon löytäminen on liki mahdotonta. Tämä johtaa helposti mitäänsanomattomaan retoriikkaan, joka ei ole hyväksi kenellekään. Onneksi neuvottelujen aiheena ovat palkat ja niiden korottaminen. Se itsessään jo kiinnostaa melkein jokaista kansalaista. Sopimusneuvottelut olivat sivustakatsojan näkökulmasta sekä yhteiskunnallisesti että älyllisesti paljon antoisammat niin sanottujen tupojen aikana, jolloin hallitus oli mukana neuvottelujen kolmantena osapuolena. Silloin neuvottelut jopa ohjasi lainsäädäntöä ja puhuttiin muistakin eduista kuin muutaman prosentin palkankorotuksista. Emme ole yksin Työmarkkinaneuvotteluissa tärkeä sana on painostusvoima. Sen sana painaa eniten, jonka takaa löytyy tahtoa, yhtenäisyyttä, jäseniä, osaamista, kumppaneita ja rahaa. Meitä specialaisia on reilut kuusituhatta. Se on komea joukko mutta ei vielä anna riittävästi voimaa. Meidän mahdollisuutemme taata neuvotteluvoimamme on kumppanuuksien rakentaminen ja niistä huolehtiminen. Meille tärkein kumppani on Akavan Erityisalat (AE) ja mekin olemme sille tärkeä kumppani, onhan joka neljäs AE:läinen meidän jäsenemme. Hyvä kumppanuus perustuu yhteisille tavoitteille ja selkeälle työnjaolle. Meillä on omat luottamushenkilömme AE:n toimielimissä pitämässä meidän jäsentemme etuja esillä. Viime vuonna hyväksytty yhteistoiminta-asiakirja määrittelee AE:n ja sen jäsenjärjestöjen työnjaon, jotta kaikki voisivat käyttää resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti. AE ja sen 25 jäsenjärjestöä tekevät yhdessä töitä edunvalvonnassa ja jäsenpalveluissa. Akavan Erityisalat Vaikka TUPO-järjestelmä voidaan nähdä holhoavana ja tasapäistävänä tekijänä, sillä oli etunsa palkansaajan näkökulmasta. Tuntuu täysin mahdottomalta, että nykyinen sopimusjärjestelmä saisi aikaiseksi vanhassa järjestelmässä sovittuja sosiaalisia uudistuksia. Kuulostaako esimerkiksi realistiselta, että valtiosektorin neuvotteluissa sovittaisiin, että perjantaista tehtäisiin viiden tunnin työpäivä? Perusteluina olisi työssäjaksamisen edistäminen, uusien työpaikkojen syntyminen sekä valtionsektorin houkuttelevuus työnantajana. Työantajapuolen iloksi valtionsektorin parantunut työhyvinvointi ja kilpailukyky työntekijöistä, johtaisi tuottavuuden nousuun. Vaikka kaikki olisivat lopputulokseen tyytyväisiä, niin tämä kuulostaa tänä päivänä varsin utopistiselta. Onneksi huomenna on taas uusi päivä uusille ajatuksille. Innovatiivisempia ja älykkäimpiä sopimusneuvotteluja odotellessa, voimme odottaa maltillisia palkankorotuksia tämän talven neuvotteluista. Vaikka alussa mainitun kilpailukyvyn ja ostovoiman välistä tasapainoa on mahdotonta arvioida, pitää toivoa, että palkankorotukset eivät ole ennustettua inflaatiota alhaisemmat. Reaalitulojen lasku yhdistettynä esimerkiksi asuntolainojen korkojen nousuun ei kuulosta ostovoima-näkökulmasta kovin järkevältä. Vaikka elämässä pitää olla tärkeämpiäkin asioita kuin raha, niin se kuulostaa myös asuntovelallisen korvissa varsin ikävältä. Simon Huldén kehittämispäällikkö Puheenjohtajan mietteitä vie vuorostaan meidän tavoitteitamme Akavaan ja Akavan neuvottelujärjestöihin. Neuvottelujärjestöt, yksityisen sektorin YTN ja julkisen sektorin JUKO, vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta. Akava edustaa meitä politiikan ja talouden perimmäisissä kamareissa koko yhteiskunnan tasolla. Specia on kiteyttänyt missionsa sanoihin: Et ole yksin. Me Specian luottamustehtävissä ja toimistossa varmistamme lisäksi, ettemme myöskään jää yksin. Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi MARKKU OJALA MIKKO KÄKELÄ 2 asiantuntija 1 2011
ASIANTUNTIJA, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Libris Oy Kontulantie 12 00940 Helsinki Painos: 6500 SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh. 0201 235 371 markku.saarinen@specia.fi Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh. 0201 235 372 simon.hulden@specia.fi Suunnittelija Mikko Lehtonen Puh. 0201 235 368 mikko.lehtonen@specia.fi Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi www.specia.fi Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen Puh. 040 078 0676 risto.tolonen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 (toimistoaika 9.00 15.00) jaana.honni@akavan erityisalat.fi katja.kosonen@akavan erityis - alat.fi mary.luokkamaki@akavan erityis - alat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti suojatuilla lomakkeilla tai sähköisessä asioinnissa www.specia.fi kautta SPECIAn entinen puheenjohtaja Akavan puheenjohtajakisaan Akavan Erityisalat on pyytänyt toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkeä asettumaan ehdokkaakseen Akavan puheenjohtajavaaliin. Akavalle valitaan uusi puheenjohtaja nelivuotiskaudelle toukokuussa. Salla Luomanmäki (FM) on ollut liiton toiminnanjohtaja kesäkuusta 2004 alkaen ja hän on aiemmin toiminut SPECIAn (1994 98 ja 2002 04) sekä Akavan Erityisalojen puheenjohtajana. Keskusjärjestö Akavan varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Muista SPECIAn koulutustuki! Hae koulutustukea osaamisesi kehittämiseen, esimerkiksi avoimeen yliopistoon kesäyliopistoon täydennyskoulutuskeskukseen ammattikorkeakoulujen avoimille kursseille Maksamme 50 % koulutuksen kurssimaksuista ja vuosittain enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa kerran vuodessa oheisella hakemuksella postitse. Opiskelijat voivat myös luonnollisesti hakea koulutustukea esimerkiksi muiden (avointen) yliopistojen kursseihin tai koulutustarjontaan. Hakemukset postitetaan osoitteella SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lisätietoja löytyy osoitteessa www.specia.fi Riina Länsikalliosta varapuheen - johtaja Kokouksessaan 29.1. SPECIAn hallitus valitsi Riina Länsikallion yksimielisesti yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Riina toimii ylitarkastajana Etelä- Suomen aluehallintovirastossa, työsuojelu vastuualueella. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri. VEIKKO SOMERPURO Jäsenuutisia Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Faksi (09) 272 1212 www.erko.fi päivystys: ma to klo 12 15 ISNN 1797-6626 Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Vielä ehtii Leville SSPECIAn jäseneten käytössä olevaan mökkiin löytyy vielä vapaita viikkoja vuoden 2011 aikana. Mökki on vielä vapaa viikkoina 19, 20, 21, 22, 24, 26, 27, 35, 39, 40 ja 42. Varaa viikko tai kysy lisää osoitteesta levinhaku@specia.fi. 1 2011 asiantuntija 3
Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Pekka Sippola Millainen mies on ottanut vetovastuun Specian toiminnasta? Asiantuntija jututti Risto Tolosta. Risto Tolonen on Specian uusi puheenjohtaja Olen 43-vuotias, Oulussa syntynyt. Asun vaimoni ja tyttäreni kanssa Turussa, johon tulin aikoinani opis- Mitä harrastat? Vapaa-aikani menee perheen kanssa touhutessa ja näissä järjestöhommissa. Lisäksi olen lukutoukka ja yritän olla aktiivinen kulttuurinharrastaja, mihin tarjoutuu lukemattomia mahdollisuuksia täällä Euroopan kulttuuripääkaupungissa. Kesken on nytkin pino kirjoja, esimerkiksi Meriläisen ja Huhdan Feministin käsikirja, Image-lehden artikkelikokoelma, Sartren Inho ja Fagerholmin Glittterscen. Mitä opiskelit? Valtiotieteitä Åbo Akademissa. Opiskeluaikana minusta piti ensin tulla diplomaatti ja sitten kunnanjohtaja, kouluaikaisia toiveammattejani olivat kirjastonhoitaja, opettaja ja kielenkääntäjä. Valtiotieteisiin kallistuin, koska olin kiinnostunut yhteiskunnan toiminnasta - politiikasta, hallinnosta ja oikeudesta. Alan valinta ei ollut niinkään rationaalisen pohdinnan tulos, vaan mukana oli aimo annos intuitiota ja sattumaakin. Kielet tai historia olisivat olleet yhtä todennäköisiä valintoja. Millainen työura sinulla on ollut? Olen tehnyt töitä sosiaalisen työllistämisen alalla koko urani ajan. Ensin olin pari vuotta Kuopion kaupungin palveluksessa projektitöissä, ja sen jälkeen olen tehnyt projekti- ja kehittämistöitä järjestöissä. Nyt olen kuudetta vuotta toiminnanjohtajana Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ssä. Se on työllistymiseen ja arjen hallintaan valmentavia palveluja tuottava yhdistys. 4 asiantuntija 1 2011
Miten koulutuksesi on valmentanut sinut juuri tähän työhön? Mitä erityisosaamista sinulta vaaditaan? Kokonaisuuksien hallinta, analyyttisyys ja kriittinen ajattelu ovat akateemisen koulutuksen mukanaan tuomia taitoja kuten myös kyky ymmärtää yhteiskunnan toimintaprosesseja. Ihmisten ja asioiden johtaminen ovat tärkein työssäni tarvittava erityisosaaminen. Projektinhallinnan, taloushallinnon ja monet muut käytännön työtaidot olen oppinut työssä. Millaisia onnistumisen tai raivon hetkiä työsi sinulle antaa? Työni parhaita puolia ovat mahtavat työkaverit, hyvät kumppanuusverkostot ja jatkuva uuden oppiminen. Onnistumisen hetket syntyvät, kun löydämme yhdessä työtovereideni kanssa ratkaisuja ajankohtaisiin asioihin, ja kun sidosryhmiltä tulee positiivista palautetta. Raivo liittyy lakien ja byrokratian joustamattomuuteen niihin hetkiin, jolloin tulee tunne, ettei byrokratian takia voi tehdä parastaan vaan joutuu tyytymään vähempään. Mitä järjestötoiminta sinulle merkitsee? Yhteiskunnallisesti ajatellen järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan kulmakivi, joka tuo ihmisten näkökulman julkisen hallinnon ja yritysten rinnalle. Järjestöissä toimivalle avautuu uusia näköaloja yhteiskuntaan ja mahdollisuus vaikuttaa sen kehittymiseen tuomalla oma osaamisensa ja kokemuksensa yhteen muiden kanssa. Millainen on ollut järjestöurasi? Kuulun moniin järjestöihin, suurimpaan osaan jäsenmaksun maksajana ja siten hyvän asian kannattajana. Oma aktiivisuuteni keskittyy ammattiyhdistystoimintaan ja sosiaalialaan. Sosiaalipuolella toimin Varsinais-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen puheenjohtajana, ja minulla on luottamustehtäviä myös Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa. Mitä olet tähän asti tehnyt Speciassa? Liityin Speciaan kuutisen vuotta sitten. Menin heti mukaan Akavan Erityisalojen Varsinais-Suomen alueryhmään, ja siitä polku lähti aluesihteeriksi ja muihin Specian ja AE:n luottamustehtäviin. Specian hallituksessa olin varajäsen 2009 ja varsinainen 2010. AE:n hallitukseen ja yksityissektorin neuvottelukuntaan olen kuulunut vuodesta 2009. Yksityissektorin neuvottelukunnan alaiseen järjestöalan työntekijöiden edunvalvontaa kehittäneeseen työryhmään menin mukaan 2009. Viime vuonna menin saman neuvottelukunnan alaiseen työryhmään, joka kehittää akavalaisten työehtosopimusten ulkopuolella olevien Akavan Erityisaloihin kuuluvien liittojen jäsenten edunvalvontaa. 2008 toimin puheenjohtajana Specian syyskokouksessa, 2010 AE:n liittokokouksessa. Tästä vuodesta lähtien toimin Akavan Erityisalojen kolmantena varapuheenjohtajana ja sen myötä AE:n hallituksen työvaliokunnassa. Mitkä ovat olleet ne tekijät, jotka ovat innostaneet sinut Specian toimintaan? Ennen liittymistäni Speciaan, vertailin muita potentiaalisia akavalaisia ammattiliittoja. Speciasta syntyi vaikutelma uskottavasta, avarakatseisesta ja eteenpäin menevästä toimijasta. Myös Specian moninaisuus houkutteli: liiton jäsenillä on erilaisia koulutustaustoja ja todella monenlaisia työpaikkoja. Lisäksi Akavan Erityisalojen resurssit ja aluetoiminta painoivat vaa assa. Speciaa oli helppo lähestyä, Saarisen Markku on helmi meille. Miksi mielestäsi sellaisella koulutus- ja työtaustalla kuin sinulla olevien kannattaa kuulua juuri Speciaan? Specian ydin ovat kasvatustieteilijät ja humanistit. Näille aloille specialaisuus on osa ammatti-identiteettiä. Mukana on myös monien muiden alojen koulutuksen saaneita kuten minäkin, joita yhdistää hyvään koulutukseen perustuva vaativa asiantuntijan tai johtajan työ. Järjestössä töitä tekevälle on tärkeää, että Specia toimi moottorina, kun järjestöala nostettiin YTN:n sopimusalaksi suurten teollisuusja palvelualojen rinnalle. Mitä ovat tämänhetkisen Specian parhaat puolet? Specialla on kolme taitavaa työntekijää ja innostuneet luottamushenkilöt. Meillä on iso painoarvo Akavan Erityisaloissa ja sen osaava henkilökunta käytettävissämme. Meillä on toimivat välineet ajaa jäsentemme etua. Entä heikkoudet? Miten muutat ne mahdollisuuksiksi? >> 1 2011 asiantuntija 5
>> Specian toiminnallinen haaste on jäsenkunnan pirstaleisuus: meitä on usein vain yksi tai muutamia kussakin työpaikassa. Specian pitää onnistua kokoamaan jäsenkuntaansa entistä enemmän, näkyä jäsenille ja kuulla heitä. Tavoittelen myös yhä tiiviimpää yhdessä tekemistä Specian toimielinten ja AE:n elimissä toimivien specialaisten välille, näin saamme edunvalvontaan tehoa. Kuusi tuhatta ihmistä luottaa Speciaan tärkeissä asioissa. Yhdistyksen on vastattava siihen nöyrästi ja ammattitaidolla. Kuusi tuhatta ihmistä luottaa Speciaan tärkeissä asioissa. Yhdistyksen on vastattava siihen nöyrästi ja ammattitaidolla. Millaisen pomon Specian toimiston väki saa? Puheenjohtajana keskityn strategisen tason asioihin, ja toiminnanjohtajalla on valta ja vastuu operatiivisesta johtamisesta. Pyrin olemaan helposti lähestyttävä ja päätöksentekokykyinen. Johdan työkseni kahdentoista henkilön työyhteisöä eli minulla on osaamista ja kokemusta johtajan tehtävästä. Speciassa on nyt vankka miesvalta: sinä puheenjohtajana, toimiston kolmesta työntekijästä ovat kaikki miehiä, hallituksessa toki enemmistö naisia. Onko sukupuolella merkitystä? Sukupuolella on merkitystä, sekä tiedostettua ja tiedostamatonta. Itse olen genderisti eli pyrin tunnistamaan sukupuolijärjestelmän sekä naisiin että miehiin kohdistuvat normit, asenteet ja rakenteet ja purkamaan niitä. Speciassa miesten on varmistettava, ettei naisten näkökulma unohdu, ja naisten on varmistettava, ettei miesten näkökulma unohdu. Kun asian tiedostaa, sille voi tehdä jotain. Onko specialaisilla jäsenillä työpaikoillaan ongelmia näiden asioiden kanssa? Ilman muuta myös specialaisia kohdellaan työpaikoillaan usein sukupuolensa edustajina epäreilusti ja epätarkoituksenmukaisesti. Liitto pitää asiaa esillä työelämän laadusta keskusteltaessa, se voi neuvoa, kannustaa ja antaa oikeudellista apua. Millainen tilanne specialaisilla yleisesti ottaen on työpaikoillaan tänä päivänä? Specian moninainen jäsenkunta näkyy moninaisina ongelmina. Yrityksissä loputtoman vaativat markkinat ja konemainen tehokkuuden tavoittelu, valtiolla hurjat rakennemuutokset ja sattumanvaraisesti toteutuva tuottavuusohjelma ja järjestöissä sitoutuneisuuden rutiininomainen hyväksikäyttö vievät asiantuntijalta työniloa ja sitä kautta heikentävät työn tuottavuutta. Reilun palkan lisäksi meillä on oikeus vaatia kunnollista johtamista työpaikoillamme. Miten liitto voi konkreettisesti auttaa jäseniään näiden arkipäivässä? Liitto haluaa tukea jäsentensä jaksamista ja osaamisen kehittämistä koulutuksella ja virkistystapahtumilla. Ne eivät ratkaise ongelmia, mutta antavat välineitä ja kannustusta arkeen. Specian koulutustuki on aivan ainutlaatuinen malli. Kriisitilanteissa liiton asiantuntijat ja juristit auttavat. Silpputyö on monelle specialaiselle tuttua. Laittomissa pätkissä juristit auttavat. Lisäksi yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimintatapoja pitää viedä sellaiseen suuntaan, että pätkätyöläisen arki ei kohtuuttomasti vaikeudu. Esimerkkejä tällaisista asioista ovat vuosiloman kertyminen, julkiset palvelut ja sosiaaliturvan maksaminen. Milloin Specian jäsen saa sinut helpoimmin kiinni puhumaan kanssaan? Koska hoidan puheenjohtajuutta vapaa-ajallani, en voi aina heti vastata jäsenten sähköposteihin tai puhelinsoittoihin. Viesti kuitenkin kannattaa jättää aina, niin otan yhteyttä sopivassa tilanteessa. Miten varmistat, että jaksat hoitaa niin työsi ja Specia-hommat kuin perheesi ja itseäsikin? Oman perheeni hyväksyntä on jaksamiselle a ja o. Huono omatunto veisi voimat heti. Järjestötoiminta on jo itsessään virkistävää ja innostavaa. Koko ajan oppii uutta ja saa olla mukana vaikuttamassa. Kirjat ja kaupungin ihmisvilinään sujahtaminen ovat parhaat keinot rentoutua ja nollata pää. 6 asiantuntija 1 2011
Markku löysi elämän Specian toiminnanjohtaja Markku Saarinen palasi tammikuun alussa töihin vuoden kestäneeltä vuorotteluvapaalta. Sen aikana monessa liemessä keitetty mies oppi itsestään paljon. Markku Saarinen, 44, on varmasti jokaiselle specialaisille enemmän tai vähemmän tuttu mies. Iloinen, huumorintajuinen, lämmin ja mutkaton kaveri saa jäsenen tuntemaan olevansa tervetullut liittoon ja sen toimintaan. Työt ja liiton asiat kuitenkin hoituvat Markun käsissä jämptisti oikein eikä vain sinne päin. Mutta kuten tiedämme, paneutuminen liian syvälle työasioihin vaatii stressaavassa työelämässä veronsa. Niinpä Markkukin latasi akkuja viime vuoden. Nyt hän on uudessa iskussa, ja liiton toimistossa raikuu tuttu nauru. Opettajasta politiikan työläiseksi Markku Saarinen on kotoisin Nokialta. Koulun jälkeen hän pääsi opiskelemaan Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitokseen. Taidan olla perusluonteeltani opettaja. Specian hallituksen kokouksissakin opastan, että tehdään näin tai noin, Markku Saarinen tunnustaa pilke silmäkulmassa. Mutta ei opettajan ammatti ollut hänen juttunsa. Niinpä hän siirtyi puolen vuoden koulunomaisten opintojen jälkeen Tampereen yliopistoon. Siellä aineyhdistelmäksi valikoitui kasvatustiede, psykologia, sosiologia ja julkishallinto. Markku valmistui 1994 pahimpaan lama-aikaan. Jo tuolloin hän oli yhteiskunnallisesti aktiivinen järjestöihminen. Se pelasti tuoreen maisterin työttömyydeltä. Häntä oli pyydetty Keskustanuorten toiminnanjohtajaksi. Pian pesti vaihtui puolueen piirin toiminnanjohtajan miespuolisen hoitovapaan sijaisuuteen. Sitten avautui Keskustanuorten liiton pääsihteerin paikka. Se on luottamustehtävä, johon valitaan liittokokouksessa. Sain paikan, ja hoidin tehtävää kaksi kahden vuoden kautta. Asunto Pispalassa sai jäädä. Markku muutti Tampereelta Helsinkiin. Nuori mies eläkeläisten kouluttajana Nuortenliiton pääsihteerin paikka ei ole mikään eläkevirka yli kolmekymppisiä siinä ei katsella. Niinpä Markku joutui neljän vuoden jälkeen muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi, kunnes pääsi töihin toiseen ääripäähän: maan suurimpaan eläkeläisjärjestön, Eläkeliittoon. Siellä hän työskenteli koulutussihteerinä kolme ja puoli vuotta. Eläkeliitossa näki ikäihmisten parhaimmiston: hyvinvoivia, hyväkuntoisia, aktiivisia ja hyvin toimeentulevia eläkeläisiä. Kiersin kouluttamassa niin ahkeraan, että matkapäiviä kertyi vuodessa 140. Se oli ihan hurjaa! Mummujen kanssa seurustelusta tuli jo elämäntapa. Lopulta aloitin puheenikin valittamalla vaivoistani. Silloin hälytyskellot soivat. Työ vastasi Markun koulutusta, mutta hän kaipasi muuta koulutuskeskuksissa vietettyjen viikkojen ja kuluttavan, kokonaisvaltaisen uppoutumisen vastapainoksi. Niinpä hän alkoi hakea uutta paikkaa. Nyt työ saisi olla muualta kuin järjestömaailmasta. Se oli jo nähty. Sokeiden kiehtova maailma Markku suunnitteli virkamiehen uraa, ehkä koulutussuunnittelijana. Siihen tehtävään hän pääsikin, näkövammaisten koulutus- ja kehittämiskeskus Arlainstituuttiin. Valtion oppilaitos sijaitsi Espoossa. Työtehtäväni olivat monipuoliset. Hoidin oppisopimus- ja täydennyskoulutusasiat, olin erityis - palvelujen tiimin reilun kymmenen hengen esimies ja mukana johtoryhmässä. Lisäksi vastuullani oli tilamyynti eli asuntolan pyörittäminen kesähotellina. Arlainstituutissa opetettiin näkövammaisia perinteisiin ammatteihin, kuten harjan- tai korintekijöiksi ja hierojiksi, mutta myös tradenomeiksi, datanomeiksi ja lähihoitajiksi. Opiskelijat olivat sokeita ja näkövammaisia, mutta myös näkeviä, jotka opiskelivat ohjaajiksi. Kohderyhmä oli Markulle entuudestaan vieras. En ollut lukenut erityispedagogiikkaa, mutta äkkiä sen oppi. Näkövammaisten maailma oli kiehtova. Heillä on aivan mieletöntä osaamista ja kykyjä pärjätä työelämässä. Markun vastuualue Arlainstituutissa oli valtava ja työmäärä iso. Sitten Specia alkoi kuin varkain houkutella miestä. Sippolavuorotteluvapaalta Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Pekka 1 2011 asiantuntija 7
Luottamushenkilöstä toiminnanjohtajaksi Kun Markku vuonna 1999 meni Arlainstituuttiin, siirtyi hänen edeltäjänsä Virpi Kauppi toiminnanjohtajaksi Speciaan. Se oli enne. Olen tykännyt kaikista töistäni, mutta politiikkaan en halunnut palata. Vaikka arvostan poliitikkojen tekemää kovaa työtä, ei minua enää saisi siihen työhän. Kymmenisen vuotta sitten Specia oli jäsenmäärältään puolet nykyisestä. Yksi sen 3 000 jäsenestä oli Markku Saarinen. Järjestömaailman tuntevaa miestä alettiin houkutella liiton luottamustehtäviin. Hän löysikin itsensä heti Specian hallituksesta ja pian AEK:n eli nykyisen Akavan Erityisalojen hallituk - sesta. Arlainstituutin leivissä vierähti vajaa kolme vuotta. Koko sen ajan Markku oli mukana Specian toiminnassa. Kun toiminnanjohtajan paikka tuli jälleen avoimeksi, päätti hallitus täyttää sen liiton sisältä. Nyt sai jäädä valtion virka ja kiva työsuhdeasunto Leppävaarassa. Markku Saarisesta tuli liiton mies kesäkuussa 2002. Liiton kasvun vuodet Risto Tolonen on Specian hallituksen uunituore puheenjohtaja. Hänen edeltäjänsä oli Leena-Maija Talikka, mutta Markku ehti työskennellä Speciassa vuoden verran jo silloin, kun Akavan Erityisalojen nykyinen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki oli Specian luottamusjohdossa puheenjohtajana. Specia on kasvanut ja kehittynyt 2000-luvulla valtavasti. Markku kiittelekin hallituksen selkeitä ratkaisuja. Specia keskittyi yksityissektoriin ja teki koulutuspoliittisia linjauksia kasvatustieteilijöihin, joilla ei ollut ammattijärjestöissä kotia. Myös opiskelijoille avattiin jäsenyys, ja hessä olikin iso kasvupotentiaali jäsenmäärälle. Liiton jäsenmäärä kasvoi vauhdilla vuoteen 2008 asti ja hidastui sitten 400-500 uuden jäsenen vuosikasvuun. Nyt jäseniä on noin 6 000. Eläköityminenkään ei ole uhkana. Koska opiskelijajäseniä on melkein tuhat, on Specian jäsenistön ikärakenne terve, sillä jäsenten keski-ikä on alle 40 vuotta. Tarpeellinen irtiotto Neljä vuotta Markku työskenteli Specian toimistossa yksin tehden kaiken mahdollisen. Vasta vuonna 2006 toimiston vahvuuteen otettiin toinen työntekijä, kun Simon Huldén tuli kehittämispäälliköksi. Simon tuli tosi tarpeeseen! Jäsenmäärä oli jo noin 4 400. Tämän vuoden alussa Markku palasi vuoden vuorotteluvapaalta. Hän oli kaivannut jo pitkään irtiottoa järjestötyöstä. 8 asiantuntija 1 2011
Vuorotteluvapaa oli pysähtymisen paikka ei aikatauluja, ei suunnitelmia. Syksyllä 2009 Markku oli muuttanut Akaaseen. Kaipasin takaisin Pirkanmaalle, sillä tykkään pienistä ympyröistä. Vuorotteluvapaalla oli sitten aikaa tutustua uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin. Markku löysikin nopeasti tiensä Viialan näyttämön vapaaehtoiseksi roudariksi, kahvin kaatelijaksi ja kaikenlaiseksi yleismieheksi. Näyttämöllekin miestä on houkuteltu. Kouluaikaista venäjän kielen taitoa hän petrasi tunneilla kahdesti viikossa. Menin myös ukkojumppapiiriin ja 20 vuoden jälkeen olen hiihtänyt. Kävin Pietarissa kokeilemassa kielitaitoa, ja serkkujen kanssa ajelimme Belgiassa ja Moselilla ja päädyimme yllättäen lätkän MM-otteluun Kölniin. Sekin oli minulle aivan uusi kokemus. Uusia ystäviä avoin ja iloinen mies on saanut helposti. Irtautuminen vie aikaa Vuorotteluvapaata Markku suosittelee sydämestään ihan jokaiselle, etenkin miehille. Byrokratiakaan ei mutkista asioita liiaksi. Speciaan löytyi sijainen helposti. Kasvatustieteilijä Mikko Lehtonen oli juuri valmistumassa, ja koska sijaiseksi aikovan ei tarvitse olla kuin työttömänä välttämättä päivää kauempaa, saatoimme ottaa hänet. Sijaistahan ei tarvitse palkata työvoimatoimiston kautta. Moni tyytyy vain muutaman kuukauden tai puolen vuoden vuorotteluvapaaseen, mutta Markulle vuosi oli tarpeen. Se on tietysti tapauskohtaista, mutta kokonaisvaltainen irtautuminen töistä vie aikaa. Tosin tulojen putoaminen 70 prosenttiin ansiosidonnaisesta miinus verot on monelle tärkeä syy olla vapaalla vähemmän aikaa. Ilman säästöjä aika olisi ollut kituuttamista. Markun irtiotto oli melkein täydellinen. En pitänyt yhteyttä työyhteisöön, joten etääntyminen töihin sujui. Kesti kuitenkin puoli vuotta ennen kuin pääsin eroon työasioista. Vasta kaamoksen myötä aloin olla valmis palaamaan. Vuorotteluvapaa oli Markun mukaan hyväksi myös muille kuin hänelle. Se tervehdytti työyhteisöä. Oli kiva huomata, miten Simon ja Mikko olivat miettineet asioiden hoidon omista näkökulmistaan. Paluu uuteen, muuttuneeseen tilanteeseen oli muutenkin mukava ja helppo. Nyt meillä on uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus, ja toimintaa muutetaan luottamushenkilövetoisemmaksi. Sain aloittaa kaiken alusta uusien ihmisten kanssa. Se vaikuttaa paljon. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja avoimuus työyhteisössä ovat tärkeitä. Työ ei tekemällä lopu Specia on Akavan Erityisaloissa iso järjestö. Työtä riittää. Mikon pesti kestää tällä tietoa ensi kesään, joten liiton toimistossa työskentelee nyt kolme miestä. Iso asia liiton kannalta on jäsenpito. Toiminnanjohtaja toivookin Akavan Erityisaloihin jäsenmaksukattoa, jotta ay-kentän halpistarjoukset eivät houkuttele maksavia jäseniä muualle. Jäsenet on saatava myös suoraan päätöksentekoon. Nyt heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat pienet AE:n rakenteesta johtuen. Demokratiaa ja osallistamismahdollisuuksia on kasvatettava. Uuden tekniikan hyödyntäminen ja tehostetumpi käyttö antaa siihen mahdollisuuksia. Vuorotteluvapaavuoden aikana Markku oppi, ettei työ tekemällä lopu. Hän sanoo löytäneensä vuorotteluvapaalla elämän. Yksi ihminen ei riitä joka paikkaan, enkä voi olla aina käytettävissä. On hirveän tärkeää tehdä ero työn ja vapaa-ajan välille. Liiallinen vastuunkanto ei kannata, hän muistuttaa. VUOROTTELUVAPAAN EDELLYTYKSET Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa taikka siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. TYÖHISTORIAEDELLYTYS Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaataikka erityishoitorahaa. Jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. TYÖSSÄOLOEDELLYTYS Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) tosiasiallinen työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kuukauden työssäoloaikaa lasketta - essa. STOCK 1 2011 asiantuntija 9
Kuva: Pekka Sippola Alhaalta ylös takaisin ja ylös: Mikko, Satu-Marjo, Markku, Anna-Liisa, Riina, Erja, Vesa, Kaisa, Sara, Risto, Mervi, Esko, Ahmed, Ritva, Sirpa. 10 asiantuntija 1 2011
Specian hallitus esittäytyy Mikko Lehtonen Olen koulutussuunnittelija Satu-Marjo Alahautala Kangasalalta. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja viestintätieteiden tohtoriopiskelija. Lähellä sydäntäni on tasa-arvoisen ja työhyvinvointia edistävän työilmapiirin kehittäminen, sekä humanistien ja kasvatustieteilijöiden työolosuhteiden parantaminen ja palkkakuopasta nouseminen. Yhtenäisenä ja vahvana voimme saada myös pienen ihmisen äänen kuuluville. Markku Saarinen Olen Anna-Liisa Holopainen ja töissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Työtehtävät liittyvät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan ja koulutuksen laadunvarmistamiseen. Koulutukseltani olen filosofian maisteri Oulun yliopistosta. SPECIAssa haluan kiinnittää huomiota ns. arkityöhön ja tuoda esille niitä asioita jotka kentällä ovat ajankohtaisia ja joihin voidaan vaikuttaa aktiivisen järjestötoiminnan kautta. Esimerkiksi tulevat vuodet ovat julkishallinnossa hyvin haasteellisia niin ylä- kuin yksilötasolla. Työolosuhteet, työssä jaksaminen ja ammattivaatimukset ovat erityisen keskeisiä. Olen Riina Länsikallio ja toimin ylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, työsuojelun vastuualueella. Koulutukseni on liikuntatieteiden maisteri ja olen aikoinaan valmistunut Jyväskylän yliopistosta. Olen toiminut työpaikkani luottamus- ja varaluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna. Haluan edistää tasapuolista ja yhdenvertaista kohtelua työelämässä ja olla vaikuttamassa jäsenistömme, osaavien ja koulutettujen specialaisten, etuisuuksien ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Toivon voivani vaikuttaa sopimusalaedunvalvonnan sisältöihin ja työhyvinvoinnin sekä ajantasaisen työelämätietouden kehittämiseen. Olen Erja Vuorio Helsingistä ja työskentelen henkilöstöpäällikkönä valtion virastossa. Minulla on ylempi ammattikorkeakoulututkinto liiketaloustieteestä valmistumassa. Toivon voivani vaikuttaa siihen, että SPECIA palvelee jäsenistöään asiantuntevasti erityisesti työelämän ongelmakohdissa ja työssä jaksamisessa. Olen Vesa Rouhiainen, projektisuunnittelija Mikkelistä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (suunnittelumaantiede). Kiinnostuksen kohteita, joita haluan ajaa SPE- CIAn hallituksessa, ovat yliopistosektorin asiat. Edustan myös itäsuomalaista näkökulmaa. Olen Kaisa Vilhunen, 25-vuotias yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija Helsingistä. Tarkoitukseni on saattaa opintoni loppuun tämän kevään aikana. SPECIAn hallituksessa pyrin ajamaan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden asiaa. Olen Sara Miettunen, helsinkiläinen humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskelen Helsingin yliopistolla historiaa European Studies - maisteriohjelmassa. SPECIAn hallituksessa haluan vaikuttaa opiskelija-asioihin ja koulutuspolitiikkaan, erityisesti humanistien osalta. Olen Risto Tolonen, hallituksen puheenjohtaja. Ikää minulla on 43 vuotta ja olen valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Åbo Akademista. Asun Turussa Kerttulinruudussa, syntyisin olen Oulusta. Ammatikseni teen toiminnanjohtajan töitä Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ssä. Hallituksessa haluan jämäköittää edunvalvontaa ja tuoda Specian lähemmäksi jäseniään. Olen Mervi Varja, espoolainen 53 -vuotias filosofian kandidaatti, joka johtaa työkseen Turun yliopiston avointa yliopistoa. Olen toiminut aiemmin mm. JUKO:n luottamusmiehenä ja Akavan Erityisalojen aluesihteerinä. Olen myös SPECIAn viestintätyöryhmän jäsen. Kiinnostukseni kohteet SPECIAssa ovat koulutuspolitiikka, viestintä sekä yliopistolaisten ja pätkätyöläisten edunvalvonta. Olen pitkän linjan projektiammattilainen Esko Pääskylä Kajaanista. Olen valmistunut teoreettisesta filosofiasta Helsingin yliopistosta, eli olen kaikkien alojen asiantuntija. Tällä hetkellä aloittelen Tekes-rahoitteisen Aktiiviasiakashankkeen projektipäällikkönä. Sitä ennen toimin selvitysmiehenä Työhyvinvoiva Kainuu -hankkeessa, koulutusjohtajana Kansalaistoiminta-Akatemiassa, kansainvälisten asioiden päällikkönä Kainuun Hoiva EQUAL-hankkeessa, Lex Kainuu projektijohtajana maakuntaliitossa jne. En ole eläissäni ollut vakityössä ja olen ylpeä siitä. Erityisosaamista on epätyypillisten työsuhteiden edunvalvonnasta. Olen ollut SPECIAn hallituksen jäsenenä 90-luvulla, mutta keskittynyt viimeisen 10 vuoden ajan Akava Kainuun perustamiseen. Olen Ahmed El Ashram Helsingistä. Opiskeluni tausta on mm. Suomen kieli, psykologiaa, filosofiaa, tietotekniikkaa, aikuiskasvatusta jne. Eniten olen tehnyt opetustyötä (mm. kieliä esim. Suomen kieltä, hyvinvointia, tietotekniikkaa). Sen lisäksi olen tehnyt suunnittelu- (opetus, tietotekniikka), käännöstyötä. Alussa tulin SPECIAan tekemään katoamisilmoitus työnilosta. Yritän kaikin tavoin lisätä työrauhaa moniin työpaikkoihin. Lisäksi yritän hyvinvoinnin kautta viedä rauhaa specialaisille. Olen kärsinyt Suomessa pätkätyöstä yli 28 vuotta. Siksi toivon, että voimme yhdessä muuttaa pätkätyöläisten oloja paremmiksi. Vähitellen myös voimme yhdessä muuttaa monien pätkätyö pysyväksi työksi. Olen Ritva Partanen Jyväskylästä. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri. Työn ohessa olen tehnyt opettajapätevöitymisen ja EUprojektiosaajan opinnot. Aloitin tammikuussa uudessa työssä vastuuopettajana erityisammattioppilaitoksessa. Tätä ennen toimin kolmannella sektorilla projektitehtävissä, projektipäällikkönä. SPECIAn hallituksen jäsenenä haluan ajaa kaikkien pätkäja projektityöntekijöiden asioita sekä tuoda esiin aluetoiminnan näkö - kulmat. Nimeni on Sirpa Lotsari, peruskoulutukseltani olen HuK, ja työskentelen verkkopäätoimittajana Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa. Sydämenasiani Specian hallituk sessa: kehittää luottamusmiestoimintaa parantaa specialaisen asiantuntijatyön arvostusta ja asiantuntijoiden toimintaedellytyksiä suunnata toimintaa ja palveluita työssäkäyville jäsenillemme tukea työttömien jäsentemme työllistymistä. (ei kuvassa) Olen Maria Iho ja toimin Technical Writerina Marioff Corporationissa. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (englantilainen ja romaaninen filologia). Haluan ajaa SPECIAn hallituksessa yhteistyötä yli rajojen, erityisesti humanistialojen ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten näkökulmasta. Jokaisella olkoon oikeus tehdä töitä turvallisessa, kannustavassa, tasa-arvoisessa ja kehittyvässä työpaikassa, jossa erilaiset persoonat täydentävät toisiaan reilun palkkauksen ja esimiestoiminnan tukemana. 1 2011 asiantuntija 11