Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00155 YVA Polvinen Minna(OKM) 07.07.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission ehdotus neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta Kokous Koulutus (EU30) 21.08.2017-21.08.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Suomen kannan valmistelu komission ehdotukseen. Puheenjohtajamaa Viron tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys suosituksesta koulutusneuvoston kokouksessa 20.11.17. Asian käsittely on aloitettu koulutuskomiteassa 4.7.17. Suomi tukee komission näkemystä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien ja niitä koskevan yhteistyön kehittämisen tarpeesta. Tutkinnon suorittaneiden työllistymisen seurannalla voidaan tukea sekä kansallisia että EU-tason kehittämistoimia, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia sekä tukea kansalaisia opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Vertailukelpoisella tiedolla ja yhteistyön kehittämisellä voidaan luoda merkittävää lisäarvoa kansalliselle kehittämistyölle. Suomi pitää komission ehdotusta oikeansuuntaisena, kansallisiin tarpeisiin joustavasti mukautuvana sekä hyvänä pohjana jatkoyhteistyölle. Suomi pitää tärkeänä, että EU-tason seurantaindikaattoreiden valinta mahdollistaa joustavuuden kansallisten järjestelmien tarpeiden mukaisesti sekä kehittää vertailtavuutta ja ennakointia. Laadullisesta työllistymisestä ei saada tietoa ilman erilliskyselyitä. Tällä hetkellä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei saada kattavasti tietoa olemassa olevista rekistereistä. Kansallisen kehittämisen näkökulmasta ehdotus EU-yhteistyön tehostamisesta ulkomailla suoritettujen tutkintojen suhteen on perusteltua. On hyvä, että suosituksessa otetaan huomioon myös opintonsa keskeyttäneiden seuranta. Laadullisten sekä ulkomaalla suoritettuja tutkintoja
koskevien tietojen saatavuuden osalta tarvitaan lisätietoa tiedonkeruun toteutettavuudesta. 2(6) Valmistumisen jälkeisen jatko-opiskelun ja työllistymisen seurantaan on olemassa Suomessa erittäin hyvät valmiudet rekisteritietoja yhdistämällä. Tyypillisesti Pohjoismaissa kehittyneet rekisterisysteemit ja lainsäädäntö mahdollistavat rekisteritietojen yhdistämisen. Komission ehdotukset laadullisen tiedon kehittämiseksi EUROGRADUATE yhteistyötä kehittämällä ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Suomi pitää tärkeänä, että komission esityksessä todetaan tiedonkeruu toteutettavan kansallinen lainsäädäntö (kansalliset ja eurooppalaiset tietosuojasäännöt mukaan luettuina), käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. Yliopistotutkinnon suorittaneiden laadullista uraseurantaa toteutetaan Suomessa jo Aarresaari-verkostossa, joka on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallista uraseurantakyselyä kehitetään parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 2016 työryhmän laatimaan ehdotuksen laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. Työryhmän keväällä 2017 tekemän esityksen mukaan nykyinen työllistymisen rahoituskriteeri rahoitusmalleissa korvattaisiin työllistymisen laadullisen ulottuvuuden sisältävällä kriteerillä, joka perustuisi korkeakoulujen uraseurantakyselyjen tuottamiin tietoihin Suomessa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymisen seuranta on jo pitkään ollut osa ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen mittaristoa. Vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin myötä tuloksellisuuden (suoritusrahoitus 35 %) ja vaikuttavuuden (vaikuttavuusrahoitus 15 %) osuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta kasvaa nykyisestä 3 %:sta 50 %:iin. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen tulee olemaan yksi osa uutta vaikuttavuusrahoitusta jatko-opintoihin sijoittumisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen ohella. Myös opintojen keskeyttämistä ja koulutuksen läpäisyä seurataan systemaattisesti. Lisäksi tehdään erillisiä seurantatutkimuksia tarvittaessa. Parhaillaan on mm. meneillään strategisen tutkimuksen rahoituksella rahoitettu tutkimus kohorttien ja sukupuolten välisistä eroista eri koulutusalojen työmarkkinatuotoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. ammatillisen ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä, palkkakehitystä, työuran pituutta eri aloilla. Tutkimuksessa tehdään myös sukupuolten välistä vertailua ja myös kohorttien välistä vertailua. Tilastokeskuksella on olemassa perustilastot jne Mika toimittaa tähän kappaleen. Pääasiallinen sisältö
Toukokuussa 2017 komissio julkisti useita koulutusta koskevia aloitteita, jotka ovat jatkoa komission vuonna 2016 julkistamalle osaamisen agendalle. 3(6) Ehdotus neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta on osa tätä laajempaa aloitetta. Ehdotetun neuvoston suosituksen tavoitteena on, että saatavilla olisi entistä paremmin laadullista ja määrällistä tietoa siitä, mitä eurooppalaiset korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet tekevät tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää palveluissa, joilla autetaan uusia opiskelijoita tekemään tietoon perustuvia opiskeluvalintoja, opetushenkilöstön keskuudessa ja oppilaitosten hallinnossa suunniteltaessa kurssisisältöjä sekä viranomaistahoilla tehtäessä päätöksiä siitä, kuinka korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ohjataan. Ehdotuksella pyritään vauhdittamaan tutkinnon suorittaneiden sijoittumista koskevien seurantamenetelmien jatkokehittämistä ja hyödyntämistä yksittäisten jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien tasolla, kannustamaan seurantaan osallistuvien kansallisten toimijoiden välistä yhteistyötä hyvien käytänteiden jakamiseksi ja lisäämään kerättyjen seurantatietojen vertailukelpoisuutta. Tausta ja perustelut Komissio toteaa, että tutkinnon suorittaneiden työllistyvyys on huolenaihe monissa EU:n jäsenvaltioissa. Huomattava osuus korkeaasteen tutkinnon suorittajista on työttömänä tai tekee työtä, johon he ovat ylikoulutettuja. Ammatillisen tutkinnon vasta suorittaneiden tilanne on monimutkaisempi. Joissakin maissa ammatillisen tutkinnon vasta suorittaneiden työllisyysasteet ovat jopa korkeammat kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteet. Usein ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteet ovat kuitenkin selvästi jäljessä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteista. Ratkaisujen laatimiseksi tarvitaan laadukkaita tietoja siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät koulutuksen päättymisen jälkeen ja kuinka he arvioivat koulusta tai yliopistosta saamiensa tietojen, taitojen ja osaamisen hyödyllisyyttä. Komissio toteaa joissakin jäsenmaissa seurantajärjestelmiä jo kehitetyn, mutta seurantamenetelmien puuttuminen tai niiden vertailtavuuden edistäminen vaatii yhdessä sovittuja toimenpiteitä.vertailukelpoisen tiedon puute estää tarvittavien toimenpiteiden rakentamista. Kokonaiskuvan laatiminen edellyttäisi seurantatietoa myös tutkinnon suorittamisen keskeyttäneiden osalta. Seurantaa koskeva aloite tukee Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitetta, jolla pyritään siihen, että vähintään 40 prosenttia 30 34-vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, sillä sen avulla voidaan tehostaa opintojen aloittamista harkitseville annettavaa ammatinvalinnanohjausta ja kehittää korkea-asteen koulutusta niin, että se vastaa muuttuviin koulutus-, työllisyys- ja yhteiskunnallisiin
4(6) tarpeisiin. Ehdotus on johdonmukainen työllisyyden suuntaviivojen kanssa. Työllisyyden suuntaviivojen prioriteettina on työvoiman ja osaamisen tarjonnan lisääminen puuttumalla koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Ehdotuksella edistetään myös nuorisotakuun onnistunutta toteuttamista, sillä työttömiä tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot auttavat myös nuorisotakuun palveluntarjoajia kartoittamaan paremmin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret (NEETnuoret) tästä ryhmästä ja kohdentamaan toimensa heihin. Lisäksi komissio on useissa viime vuosien aloitteissaan, työohjelmissaan ja linjauksissaan korostanut tutkinnon suorittaneita koskevan seurantatiedon kehittämisen tarvetta. Komission ehdottama seurantatieto Ehdotuksessa suositetaan jäsenvaltioille, että nämä parantaisivat tutkinnon suorittaneiden sekä henkilöiden, jotka jättävät kesken korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen, jatkosijoittumista koskevien tietojen saatavuutta ja laatua perustamalla vuoteen 2020 mennessä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä. Seurantajärjestelmiin tulisi sisältyä relevanttien hallinnollisten tietojen keruu koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvan tietokannoista; tutkinnon suorittaneita koskevien pitkittäistutkimusten kehittäminen; ja mahdollisuus yhdistää eri lähteistä peräisin olevia tietoja anonymisoidulta pohjalta. Tämä toteutetaan kansallinen lainsäädäntö (kansalliset ja eurooppalaiset tietosuojasäännöt mukaan luettuina), käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä myös muualle muuttaneita ja ulkomaille opiskelemaan siirtyneiden kansalaisten seurannan toteuttamiseen. Yhteistyön kehittämiseksi perustetaan asiantuntijaverkosto. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165, 166. Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista tai sitovia velvoitteita jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, kuinka ne soveltavat neuvoston suositusta. Käsittely Euroopan parlamentissa CULT komitea käsittelevä komitea, raportoijaa ei asetettu. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-jaosto 30 (koulutus) 21.8.2017
5(6) - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Suomi pyytää komissiolta lisätietoja Euroopan tilastoyhteistyön olemassa olevan tiedonkeruun hyödyntämisestä suosituksen toimeenpanossa. Arvio kansallisen tason taloudellisista vaikutuksista voidaan tehdä vasta seurantatietoa ja toteutusta koskevan lisätiedon perusteella. On mahdollista, että Suomen osalta hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset rajoittuvat olemassa olevan seuranta- ja rekisterijärjestelmän nojalla Euroopan komissiolle tuotettuun raportointitietoon sekä laadullisten seurantojen toimeenpanoon. Useille muille jäsenvaltioille suosituksen toimeenpano merkitsisi merkittäviä hallinnollisia uudistuksia ja uusia rakenteita. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ne jäsenvaltiot, joilla ei ole olemassa olevia seurantajärjestelmiä, ovat ilmaisseet huolensa komission ehdotuksen tuottamasta hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista. Komissio perustelee hankkeen pitkän aikavälin kustannus- ja politiikkahyötyjen kattavan jäsenvaltioiden hallinnolliset panostukset. KOM(2017) 247 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, opetusneuvos, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; 0295330262 Petri Haltia, opetusneuvos, OKM, petri.haltia@minedu.fi; Tomi Kytölä, ylitarkastaja, OKM, tomi.kytola@minedu.fi; Mika Tuononen, kehittämispäällikkö, Tilastokeskus, mika.tuononen@tilastokeskus.fi EUTORI-tunnus EU/2017/1012 Liitteet KOM (2017) 249 lopullinen Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ammatillinen koulutus, koulutus, työllisyys OKM, TEM EUE, SM, STM, TULLI, VM, VNK