KYSYMYKSIÄ KRIISIN KESKELLÄ Minkälaisia kysymyksiä kriisin keskellä oleminen herättää? Markus Torvinen 26.7.2017
AKUUTTI TILANNE n. klo 12 soitto koululle asemiehestä ja epämääräistä tietoa ampumavälikohtauksesta, aluksi huhu haulikkomiehestä keskustassa Nopean tilannekatsauksen jälkeen päätettiin, että oppilaita ei päästetä pois koulusta ja ovet suljetaan. Parakissa olevat luokat päätettiin ottaa pääkoulun suojiin. Myöhemmin myös kunnasta tuli informaatio, että oppilaita ei saa päästää pois koulusta. Pian yläkoulun oppilaita alkoi tulla sisään koulun pääovista ja heitä ohjattiin ruokalaan ja saliin Koululla alkoi liikkua huhua ampujan henkilöllisyydestä, mutta henkilökunnalla ei ollut asiasta tarkkaa tietoa. Viranomaisilta ei saatu tarkkaa tietoa, koska heilläkään ei sitä ollut
Mitä kysymyksiä heräsi koulun johtamisen näkökulmasta? Miten ovien lukitus ym. tekniikka on järjestetty? Onko hätäpainiketta, jolla kaikki ovet sulkeutuvat? Kuka sitä painaa ja varmistuu, että kaikki oppilaat ovat päässeet sisään? Miten järjestetään valvonta ovilla tilanteessa, jossa väkeä tulee sisään paljon? Keitä voi päästää sisään, jos ei tarkkaan tiedetä mitä on tapahtunut? Seurannan/nimilistojen pitäminen todettiin tilanteessa käytännössä mahdottomaksi. Voiko tiloja osioida ulkoisen uhan takia ja ohjata suojaan otettavat oppilaat eri tiloihin?
Mitä kysymyksiä heräsi koulun johtamisen näkökulmasta? Mihin sijoitetaan suuri määrä toisen koulun oppilaita? Miten estetään tapahtuman keskellä olleiden ja oman koulun oppilaiden kohtaaminen? Koululla kannattaa jo etukäteen miettiä alueellisesti tilanteita, joissa yksi kouluista joudutaan evakuoimaan. Miten tilanne saadaan pysymään rauhallisena, kun oppilaat saavat tietoa kännyköiden kautta? Miten nykyään some ym. asiat saadaan hallittua? Tärkeää, että aikuisilla on mahdollisimman paljon oikeaa tietoa tai tiedossa mistä sitä saa. Miten huolehditaan kriisin luonteesta riippumatta oppilaiden perustarpeista, jos koululla joudutaan olemaan pidempään eikä heitä voida päästää kotiin? (ruoka, lämpimät vaatteet, wc, tiedottaminen)?
Mitä kysymyksiä heräsi koulun johtamisen näkökulmasta? Ketkä aikuiset irrotetaan omista luokistaan ja mihin tehtäviin? Olisiko koululla syytä olla valmiiksi mietitty lista erilaisista yksinkertaisistakin tehtävistä ja siitä kuka sen ottaa hoitaakseen, jos tarve vaatii? Miten ruokailu ym. asiat henkilökunnalle ja auttajille? Kuka järjestää henkilökunnan akuutit tukitoimet, kun rehtorin aika menee järjestellessä asioita? Miten tiettyjen avainhenkilöiden tehtävät on jaettu koulussa/alueella? Kriisiryhmä / suunnitteluryhmä / turvallisuusryhmä? Samoja henkilöitä kyseisissä ryhmissä ja kokouksia pidetään usealla koululla yhtä aikaa, miten asia hoidetaan? Miten koulu organisoituu eri vaihtoehdoissa? Tietoliikenneyhteyksien toimivuuden varmistaminen, jso verkkoliikenne ruuhkautuu?
Mitä kysymyksiä heräsi koulun johtamisen näkökulmasta? Eniten informaatiota saatiin netin kautta. Viranomaisyhteistyö erittäin tärkeää. Huoltajien tiedottaminen oli erittäin tärkeää. Koululta laitettiin mahdollisimman pian tieto nettiin, että oppilaita ei päästetä kotiin elleivät vanhemmat tule hakemaan heitä koulusta. Haluttiin varmistaa, että kukaan pienistä lapsista ei joudu tyhjään kotiin kun tapahtumista ei ollut tarkkaa tietoa. Median kiinnostus oli valtavaa ja toiminta joillain epäammatillista. Media kiinnostui myös Pertun koulusta ja sen oppilaista. Tiedottamisessa hyvä määritellä kellonajat, jolloin tiedotusta on ainakin tulossa, esim. seuraava tiedote annetaan klo 12. Tällöin voidaan saada työrauhaa turhilta soitoilta. Etukäteen on hyvä olla mietitty pelisäännöt median kanssa toimimiseen. Hallinnossa jouduttiin ottamaan käyttöön varaliittymiä. Kuka antaa haastattelut/kommentit? Mikä on rehtorin rooli ja milloin asia siirtyy häneltä pois?
Mitä kysymyksiä heräsi koulun johtamisen näkökulmasta? Punainen lanka / Inhimillinen tekijä tunne, tarve kertoa. Miten tähän suhtaudutaan tai miten suhtaudut siihen omalta osaltasi? Voiko henkilökunta puhua medialle? Mitä / minkälaista tietoa annetaan? Tiedottamisen oikea-aikaisuus? Henkilökunnan suojeleminen liikaa puhumiselta?
Mitä kysymyksiä nousi esiin tilanteen jälkeisinä päivinä? Miten oppilaiden koulunkäynti järjestetään, jos koulu on kiinni? Kuka koordinoi auttajia ja kriisityön tekijöitä ja päättää ketkä sitä työtä tekevät. Miten tähän voidaan varautua? Missä lisätyöntekijät tekevät työnsä? Kuka vastaa koulun toiminnan pyörittämisestä mm. iltaisin/viikonloppuisin, jos on tarve käyttää koulun tiloja tiedottamiseen tai jälkihoidon organisointiin? Rehtorikin tarvitsee lepoa.
Mitä kysymyksiä nousi esiin tilanteen jälkeisinä päivinä? Turvatoimia suunniteltava myös alueellisesti. Mihin ihmisiä sijoitetaan, jos suuret massat ovat liikkeellä ja isot paikat suljettu? Mihin oma koulu voi poistua, jos on päästävä turvaan sisätiloihin? Mihin voidaan sijoittaa mm. johtokeskus tai muut välttämättömät toiminnot? Miten lähikoulut saavat tiedon mahdollisimman nopeasti ja toimintatavat olisivat melko yhteneväiset? Voiko organisoida lisätyövoimaa muilta kouluilta? Saisiko sieltä henkilöitä hoitamaan arjen asioita omaan kouluun? Voiko olla esim. alueellisesti päätetty, ketkä henkilöstöstä voidaan irrottaa kriisikoululle.
MITÄ ERILAISTA TOISELLA KERRALLA TAI VUOSIPÄIVINÄ? Olemmeko lähellä vai kaukana tapahtunutta? Miten kohdataan ne tunteet, joiden piti tulla pintaan vasta myöhemmin? Tyhjyyden tunne, mitä pitäisi tehdä kun shokkiputki ei ole turvana? Miten isona tapahtuma nähdään koululla? Miten huomioidaan vuosipäivän aikoihin kiertäneet huhut?
OMIEN TUNTEIDEN HALLINTA Itsetuntemus näissä tilanteissa tärkeää, koska sen mukaan voi suunnitella omaa toimintaansa. Esimerkiksi koulun oppilaille tiedottamisessa hyvänä apuna oli lukea suoraan paperista se mitä oli tarkoitus sanoa. Alussa epäusko ja kiire estää tehokkaasti tunteilun. Koulun hiljentymiseen ja yksinäisinä hetkiin hyvä varautua. Oman perheen ja läheisten hyvinvointi?
OPH johtaminen kriisitilanteessa 1. Kriisitilanteessa rehtori tai johtaja tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle, opiskelijoille sekä pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Hän vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu. Rehtori ohjaa henkilöstöään toimimaan rauhallisesti opiskelijoiden turvana.
2. Tilanteen rauhoituttua rehtori tai johtaja järjestää neuvottelun oppilaitoksen henkilökunnan kesken. Tilanteen luonteesta riippuen yhteys neuvottelu käydään myös koulutuksen järjestäjän kanssa. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta: kartoitetaan henkilöstön omat kokemukset kriisistä ja arvioidaan voimavarat asioiden käsittelyyn kootaan tiedot opiskelijoiden tilanteesta niin pitkälle kuin mahdollista otetaan huomioon myös työssäoppimisessa olevat opiskelijat sovitaan, miten opiskelijoiden koteihin ja läheisiin ihmisiin ollaan yhteydessä sovitaan, miten toimenpiteistä tiedotetaan sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tilanteen käsittelemiseksi ja sovitaan tilaisuuksiin liittyvät vastuut sovitaan, miten eri opiskelutilanteissa asiaa käsitellään; vältetään asioiden liiallista käsittelyä ja korostetaan, että opettajan ensisijainen tehtävä on kuunnella, vastata kysymyksiin, antaa tietoa ja seurata opiskelijoiden mahdollisia oireita, jotka liittyvät kriisiin sovitaan, miten annetaan tietoa median edustajille; tässä on syytä olla erityisen tarkka varsinkin opiskelijoiden suojaamisessa sovitaan, miten ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin; millaista asiantuntija-apua voidaan saada oppilaitoksen ulkopuolelta sovitaan, miten asioiden käsittelyä jatketaan henkilöstön kesken ja keskustellaan, mitä mahdollisia tukitoimia he tarvitsevat.
OPH johtaminen kriisitilanteessa 3. Rehtori tai johtaja neuvottelee kriisisuunnitelmassa sovitun kriisiryhmän tai opiskeluhuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta: sovitaan, mikä on opiskeluhuollon palveluista vastaavan henkilöstön rooli yhteydenpidossa koteihin ja tiedon saamisessa opiskelijoiden tuen tarpeesta sovitaan, millaista tukea oppilaitoksessa voidaan tarjota ja miten enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat ohjataan ulkopuolisen tuen piiriin sovitaan, miten opiskeluhuollon palveluista vastaava henkilöstö tukee muuta henkilökuntaa sovitaan, miten hoidetaan yhteydet muihin alueen kouluihin tai oppilaitoksiin, erityisesti niihin, joissa on samojen perheiden lapsia mikäli oppilaita tai opiskelijoita ja henkilöstöä on vaarassa tai kadoksissa (laajat kriisit), voi olla tarpeen perustaa erityinen kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä; ryhmään voi pyytää asiantuntija-apua terveyskeskuksesta, paikallisesta SPR:n osastosta tai muusta vastaavasta. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjän rooli korostuu.
4. Rehtori tai johtaja arvioi yhteisen tilaisuuden järjestämisen tarpeen. Kriisistä riippuen tiedottamisesta sovitaan muiden toimijoiden kanssa (pelastustoimi, poliisi). Järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon seuraavat näkökulmat: tilaisuus suunnitellaan huolella ja sen kestossa otetaan huomioon myös nuorimmat lapset asiaan liittyvä keskustelu opiskelijoiden kanssa on suotavaa käydä luokissa ja opiskelijaryhmissä lasten ja nuorten tarpeista lähtien tilaisuudessa asia esitetään lyhyesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla: lyhyt kuvaus tosiasioista keitä asia on kohdannut ja miten mitä tuntemuksia järkyttävä asia herättää miten oppilaitoksessa asia otetaan huomioon lähipäivinä tilaisuus on kaikille yhteinen ja oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön henkilökohtaista vakaumusta ja kulttuuritaustaa kunnioittava tilaisuutta johtaa rehtori tai hänen osoittamansa henkilö 5. On tärkeää, että rehtori tai johtaja huolehtii kriisin aikana ja sen jälkeen sekä omasta jaksamisestaan että henkilöstönsä jaksamisesta.
Yhteenveto kokemuksesta Henkilöstö venyi uskomattomiin suorituksiin. Tärkeässä roolissa ammatillisuus, jota on hyvä painottaa harjoiteltaessa tilanteita. Kaikkia poikkeustilanteita on hyvä harjoitella. Todennäköisempää on, että koulu on ilman vettä ja sähköä päivän tai koulusta lähdetään tulipalon takia. Turvallisuuden tunteen säilyttäminen erittäin tärkeää Turvallisuustietoisuus ja turvallisuuskulttuurin edistäminen kaiken perusta. Koulun toimivat arjen rakenteet tukevat toimintaa kriisitilanteessa. Mikään harjoitus, suunnitelma tai kirjaus turvallisuuden edistämiseksi ei ole turha -> selkäytimestäkin tulevat päätökset/toimintamallit kumpuavat jostain.