VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 Koko kaupungin ennuste 2018-2045 Osa-alue-ennuste 2018-2027

Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Joel Haapamäki, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu A4 : 2017 ISSN-L 1799-6996 ISSN 1799-7119 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-566-6

Sisällysluettelo Saatteeksi... 3 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2016... 5 2 Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen... 6 3 Ennustekauden 2017 2045 väestönkehityksen yleispiirteitä... 8 4 Väestöennusteen oletukset... 9 4.1 Koko kaupungin ennuste... 9 4.1.1 Syntyvyys... 9 4.1.2 Kuolevuus... 10 4.1.3 Muuttoliike... 11 4.2 Osa-alueittainen ennuste... 13 4.2.1 Syntyvyys... 13 4.2.2 Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus... 13 4.2.3 Asuntorakentaminen... 14 4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin... 17 5 Vantaan väestöennuste 2017 2045... 18 6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain 2017 2027... 21 6.1 Myyrmäen suuralue... 21 6.2 Kivistön suuralue... 22 6.3 Aviapoliksen suuralue... 23 6.4 Tikkurilan suuralue... 24 6.5 Koivukylän suuralue... 25 6.6 Korson suuralue... 26 6.7 Hakunilan suuralue... 27 LIITE A... 29 Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain 1.1.2017 1.1.2045.... 30 Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin 1.1.2017 1.1.2045.... 32 Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin 1.1.2017 1.1.2045.... 33 Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2017 1.1.2027.... 34 Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2017-1.1.2027.... 37 Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2017 1.1.2027... 39 Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2017 1.1.2027.... 109 LIITE B... 127 Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain 1.1.2017: toteuma, ennuste ja ennustevirhe.... 128 Liitetaulukko 9. Väestö osa-alueittain 1.1.2017 ja vuosien 2012 2016 ennusteiden ennustevirhe.... 130 Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2016 ennusteen ennustevirhe (toteuma - ennuste).... 131 LIITE C... 132 Liitetaulukko 11. Asuntorakentamisennuste (kerrosala, m 2 ) alueittain, vuosittain ja talotyypeittäin vuosille 2017 2026.... 133 1

2

Saatteeksi Lähivuosien väestökehityksen ennakointiin liittyy merkittäviä haasteita. Kuolleisuutta lukuun ottamatta kaikkiin väestökehityksen osatekijöihin koti- ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen sekä syntyvyyteen liittyy yllätyksellisyyttä ja kehitysuria, joiden jatkuvuutta on vaikea ennakoida. Ulkomaisen muuttoliikkeen osalta merkittävä tekijä on kansainvälisten kriisien vaikutus pakolaisuutta ja siirtolaisuutta aiheuttavana tekijänä. Väestöpaine on monissa kehitysmaissa myös suuri. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessakin nopeasti. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on sittemmin vähentynyt, perussyyt ilmiön taustalla ovat edelleen olemassa. Samalla talouden rakennemuutos Suomessa jatkuu ja kaupungistuminen tuo erityisesti nuorta väestöä suurimmille kaupunkiseuduille. Syntyvien lasten lukumäärä Suomessa on puolestaan laskenut historiallisen alas. Syntyvien ja kuolleiden määrän erotus, luonnollinen väestönlisäys, oli Suomessa vuonna 2016 itsenäisyyden ajan pienin. Alimmillaan syntyvyys on suurimpien kaupunkiseutujen keskuskaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Myös Vantaalla syntyvyys on laskenut usean vuoden ajan. Alkuvuoden 2017 tiedot viittaavat siihen, että syntyvyys laskee edelleen. Väestöennusteen perustana ovat Tilastokeskuksen viralliset väestötiedot. Toisena keskeisenä aineistoperustana väestöennusteessa on Vantaan kaupungin asuntorakentamisennuste. Ennusteessa väestökehitystä kuvataan sekä ikäryhmittäin että osa-alueittain. Väestöennuste sisältää myös tietoja toteutuneesta väestökehityksestä sekä tietoja aiempien väestöennusteiden toteutumisesta ikäryhmittäin ja alueittain. Väestöennuste löytyy Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta www.vantaa.fi/tilastot (sekä pdf- että excelmuodossa). Väestöennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare tietokannoissa (www.aluesarjat.fi ja www.hri.fi). Väestöennusteen on laatinut Vantaan kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen väestöennusteen mahdollistavan asuntorakentamisennusteen on laatinut Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson. Lisätietoja väestöennusteesta antaa tutkija Harri Sinkko (p. 09-83922129, sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi). Vantaalla 14.8.2017 Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö 3

4

1 Vantaan väestökehitys vuonna 2016 Vantaan väestö oli vuoden 2016 lopussa 219 341 henkeä. Vuoden aikana väestön määrä lisääntyi 4 740 hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 2,2 prosenttia. Vuoden 2016 kasvu oli selvästi suurempaa kuin koskaan 2000-luvulla. Edellisen kerran vastaavaan suhteelliseen väestönkasvuun on päästy vuonna 1978 ja henkilömäärälliseen kasvuun vuonna 1976. Väestömäärän lisäys oli yli 900 henkeä suurempi kuin vuonna 2015. Helsingissä kasvu oli 1,1 prosenttia ja Espoossa 1,8 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrän kasvu oli 0,7 prosenttia ja muulla Uudellamaalla väestömäärän lasku 0,4 prosenttia. (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina 2000 2016. Lähde: Tilastokeskus. Vantaalle syntyi vuonna 2016 lapsia 2 521, joka oli lähes sama määrä kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, 1 394 henkeä, kasvoi vuoteen 2015 verrattuna noin 70 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, laski edellisestä vuodesta ollen 1 127 henkeä. Vantaan saama muuttovoitto, 3 613 henkeä, oli lähes 900 henkeä suurempi kuin vuonna 2015 ja yli 2 300 henkeä suurempi kuin vuonna 2014. Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli 76 prosenttia, kun se oli vuosina 2000 2015 keskimäärin 32 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun oli 73 prosenttia ja Espoossa noin 10 prosenttiyksikköä Vantaata ja Helsinkiä matalampi (62 prosenttia). Kehysalueella muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli myös selvästi Vantaata pienempi (57 prosenttia). Vantaalla tulomuuttajien määrä (19 245 henkeä) kasvoi noin 1 400 hengellä ja lähtömuuttajien määrä (15 632 henkeä) noin 550 hengellä vuoteen 2015 verrattuna. Kotimaan muuttovoitto oli toisena vuotena peräkkäin suurempi kuin ulkomaan muuttovoitto. Kotimaan muuttovoitto oli 2 089 henkeä, kun ulkomaan nettomuutto oli noin 500 henkeä vähemmän, 1 524 henkeä. Ennen vuotta 2015 kotimaan muuttovoitto on ollut ulkomaan muuttovoittoa suurempi vain kahtena vuotena 2000-luvulla, vuosina 2000 ja 2006. Kotimaan muuton osuus nettomuutosta oli Vantaalla 58 prosenttia, kun se Helsingissä oli 64 ja Espoossa 55 prosenttia. Kehysalueella kotimaan osuus muuttovoitosta oli 41 prosenttia ja muulla Uudellamaalla 290 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. 5

2 Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneen kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestönmuutoksista. Mallissa käytettävät väestönmuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestönmuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Näiden lisäksi käytetään hyväksi kuntarekisterin väestö- ja rakentamistietoja. Vantaan väestöennuste perustuu useimpien muiden muualla tehtävien väestöennusteiden tapaan menneeseen väestökehitykseen. Väestömuutostekijöiden trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestömuutostekijöiden trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin sattumasta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lyhyemmän aikavälin ennusteesta on kysymys. Pidemmän aikavälin ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikea-aikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2016 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2017 alussa ennustettiin 218 234 henkeä. Todellinen väestön määrä oli 219 341 henkeä, joten ennustevirheeksi (todellinen ennuste) tuli 1 107 henkeä, mikä on noin 0,5 prosenttia väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2016 oli 3 613 henkeä, kun ennusteen oletus oli 2 300 henkeä, joten ennustevirhe oletuksessa oli 1 313 henkeä. Kotimaan muuttovoitto oli 889 henkeä suurempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli 424 henkeä ennustettua suurempi. Kotimaan nettomuutto-oletuksen virheellisyyttä selittää osaltaan se, että vuosi 2016 poikkesi edellisten 10 vuoden keskimääräisistä muuttomääristä huomattavasti ja se oli myös huomattavasti vuotta 2015 suurempi. Vantaalle syntyi 2 521 lasta vuonna 2016, kun ennusteen määrä oli 2 692 lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -171 lasta. Syntyneiden lasten määrän ennustevirhettä selittää edellisen ennusteen liian korkea kokonaishedelmällisyysoletus, 1751 lasta tuhatta naista kohden, kun toteutunut kokonaishedelmällisyys oli 1613 lasta tuhatta naista kohden. Hedelmällisyys on laski edellisestä vuodesta yli 40 yksiköllä. Kokonaishedelmällisyys on ollut edellisen kerran yhtä matalalla tasolla vuonna 1981. Kokonaishedelmällisyys laski Helsingissä, Espoossa ja kehysalueella. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen vielä Vantaakin lukua alempi, 1570 lasta 1000 naista kohden. Syntyneiden lasten määrään vaikuttavat sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2016 ennusteessa 1 363, kun todellinen määrä oli 1 394, joten ennustevirhettä oli 31 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketuissa kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniänodote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2016 luvut olivat 79,0 ja 83,7 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. 6

Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat vuoden 2016 ennusteessa olivat välillä -1,5 0,7 prosenttia. Suurin henkilömääräinen ja suhteellinen virhe oli nuorten työikäisten, 16 24- ja 25 34-vuotiaiden ryhmissä, joissa ennuste oli yhteensä 859 henkeä liian matala. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden ja kouluikäisten, 7 15-vuotiaiden ryhmissä virheet olivat kohtuullisen pieniä, 46 ja 25 henkeä. Alle kouluikäisten ryhmän virheen pienuutta selittää ennustettua pienempi syntyneiden määrä. Tarkemmat tiedot ovat esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 10). Kuten aiempien vuosien ennusteissakin, vuoden 2016 ennusteessa suurin virhetekijä toteutuneeseen väestönkehitykseen verrattuna oli muuttoliike. Aiempien vuosien ennusteissa virheellinen oletus muuttoliikkeessä on muodostunut lähinnä ulkomaan muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2016 suuremmaksi virhelähteeksi muodostui oletus kotimaan muuttoliikkeen määrästä. Vasta tulevat vuodet näyttävät, onko nettomuuton lähde muuttunut pysyvämmin, vai johtuuko vuoden 2016 poikkeuksellinen muutos esimerkiksi runsaasta asuntorakentamisesta. Ulkomaan muuttovoitto kasvoi koko 2000-luvun alkupuolen ajan vuoteen 2013 asti, mutta on muutama viime vuotena tasoittunut. On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kasvaisi tulevaisuudessa ainakaan huomattavasti, vaikkakin yksittäisten vuosien korkeat nettomuuttomäärät ovat mahdollisia. Vuonna 2015 alkanut pakolaisaalto ei näyttänyt tuovan Vantaalle huomattavia määriä lisää ulkomailta tulleita, mutta sen vaikutukset saattavat näkyä myöhemmässä vaiheessa kotimaan muuttoliikkeen kautta pakolaisten saatua oleskeluluvan Suomessa. Hedelmällisyys jatkoi useamman vuoden kestänyttä laskuaan, kun oletuksena oli, että se nousisi hieman edellisestä vuodesta. Hedelmällisyysoletuksen virheestä johtuen Vantaalle syntyi selvästi ennustetta vähemmän lapsia. Kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmimmalla pohjalla. Koko kaupungin ennusteen lisäksi Vantaan ennuste sisältää kaupunginosa- ja suuraluetasoisen ennusteen. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia kuin koko kaupungin ennusteessa. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärien pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua ennusteessa käytettäviin demografisiin tekijöihin, eli hedelmällisyyteen, kuolemanvaaraan ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen osa-alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat kasvaa varsin suuriksi, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen ennusteessa käytettävällä menetelmällä on käytännössä mahdotonta. Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty kuviossa 2. Tikkurilan suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla edellisen vuoden ennuste jäi liian pieneksi. Suhteelliset virheet olivat välillä -0,2 3,7 prosenttia. Henkilömäärissä virheet olivat välillä -79 352 henkeä. Suurin suhteellinen virhe oli muulla alueella, johon kuuluvat Vantaalla kirjoilla olevat henkilöt, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Vantaalla. Toiseksi suurin virhe suhteellisesti oli Kivistön suuralueella. Henkilömääräisesti suurimmat virheet olivat Kivistön ja Myyrmäen suuralueilla. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 8, Liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2016 ennusteen ennustevirheen (prosenttia / henkeä) suuruus suuralueittain 1.1.2017. 7

3 Ennustekauden 2017 2045 väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2017 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet 2017 2045 ja osa-alueittainen ennuste vuodet 2017 2027. Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että sen onnistuminen riippuu täysin siinä tehtyjen oletusten toteutumisesta. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestönmuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin väestömuutostekijöistä ja kaupungin asuntorakentamisennusteeseen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan keskimäärin lähes 3 000 asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestönmuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestönmuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestönmuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2018 alkuun mennessä 223 447 asukkaaseen, vuonna 2020 reiluun 232 200 asukkaaseen ja vuonna 2030 noin 264 900 asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan lähes 294 000 henkeä. Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee vuodesta 2018 eteenpäin ennustekauden loppuun kuuden edellisen vuoden (2011 2016) keskiarvon tasolle, mutta on vuonna 2017 hieman tätä tasoa matalampi. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2017 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen laskemien muutoskerrointen mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina 2017 2021 noin 3000 henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 700 henkeä vuodessa. Vantaan väestön määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2017 noin 4 100 asukkaalla, jonka jälkeen kasvu ylittäisi 4 000 hengen rajan aina vuoteen 2021 asti. Tämän jälkeen väestön määrän kasvu tasaantuisi siten, että vuonna 2030 kasvu olisi noin 2 400 henkeä. (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Runsaan asuntorakentamisen odotetaan lisäävän asukkaiden määrän kasvua ennustekauden alkupuolella huomattavasti. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna suurimmat muutokset oletuksissa ovat nettomuuton selvä kasvu sekä kotimaan nettomuuttomäärien kasvaminen. Nettomuuton oletetaan tässä ennusteessa seuraavan tarkemmin asuntorakentamisen määrää erityisesti kotimaan muuton osalta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja keskimääräinen kasvu pysyy vakaana. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä muuttoliike ja naisten hedelmällisyys ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 2 800 lapsella nykyisestä vajaasta 18 800 lapsesta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 850 lapsella ja yläkouluikäisten, 13 15-vuotiaiden, reilulla 1 400 lapsella vuoteen 2025 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 20 000 henkeen nykyisestä 12 400 hengestä, ja vuonna 2035 heitä on lähes 27 000 henkeä. Vantaan väestörakenne muuttuu siten ennusteen mukaan vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2017 alussa vieraskielisiä oli Vantaalla 16,6 prosenttia. Vuonna 2015 Helsingin seudulle tehdyn vieraskielisen väestön ennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, eli noin 44 300 henkeen. Tässä ennusteessa ei kuitenkaan ennusteta väestön kielirakennetta, vaan ainoastaan koko väestön määrää ikäluokittain. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015 2030. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Tietotuotanto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 1/2016. Helsinki 2016. 8

4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osa-alueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennustemallissa käytetään hyväksi ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, kuolemanvaara ja muuttoliike. 4.1.1 Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v.) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Hedelmällisyys laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 hedelmällisyysluvut nousivat aavistuksen edellisen vuoden tasosta, mutta vuosina 2015 2016 hedelmällisyys laski edelleen. Kokonaishedelmällisyys on laskenut 9 vuodessa yli 400 lapsella tuhatta naista kohden. Vuoden 2016 tasolla hedelmällisyysluvut ovat olleet edellisen kerran vuonna 1982. Vastaava ilmiö on havaittavissa koko pääkaupunkiseudulla, kehysalueella sekä koko Suomessa. Vantaan hedelmällisyyden taso oli vuonna 2016 hieman koko Suomen tasoa ylempänä. Espoon kokonaishedelmällisyys on ollut 2010-luvulla hieman Vantaata korkeammalla, kun taas Helsingin luku on ollut reilusti Vantaata alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina 1980 2016 Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille 2017 2035. Taso pysyy vuosien 2018 2035 tasolla ennustekauden loppuun saakka. Lähde: Tilastokeskus. Hedelmällisyyslukujen oletusten tekemisen kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; 35 39-vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas 20 24- ja 25 29-vuotiaiden ryhmissä ne ovat laskeneet. 30 34-vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut nousivat 2010-luvun alkuun saakka, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. (Kuvio 4). 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden ikäryhmittäinen hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä. 9

Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina 1980 2016. Lähde: Tilastokeskus. Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan kuuden edellisen vuoden (2011 2016) keskiarvon tasolle vuosiksi 2018 2045. Vuonna 2017 niiden oletetaan olevan kuitenkin hieman ko. keskiarvoa alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy 2 634 lasta vuonna 2017, mikä olisi 110 lasta enemmän kuin edellisen vuotena. 4.1.2 Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden (2012 2016) aineistoista laskettuja sukupuolittaisia ja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja vuoden 2017 osalta. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2017 oli naisilla 83,6 ja miehillä 78,2 vuotta. Vuodesta 2018 eteenpäin kuolevuuslukuja korjataan Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, minkä vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2017 kuolevien määräksi ennustetaan 1 398 henkeä, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2016. 4 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2060, laatuseloste. [http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_laa_001_fi.html] 10

4.1.3 Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Tärkeimpinä syinä muuttoliikkeen eriyttämisessä koti- ja ulkomaan muuttoon ovat viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Lisäksi koti- ja ulkomaanmuuton sukupuoli- ja ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivinen. Vuodet 2015 2016 poikkesivat aiemmista vuosista siten, että kotimaan muuttovoitto kasvoi ulkomaan muuttovoittoa suuremmaksi. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Sekä kotimaan että ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien 2000 2016 kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä 16 900 hengestä reiluun 17 200 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona reilusta 2 300 hengestä reiluun 3 900 henkeen. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on viime vuosina suurimmilta osin perustunut ulkomaan muuttovoittoon, mutta vuodet 2015 ja 2016 poikkesivat tästä. Edellisen kerran kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna 2006. Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut 2000-luvulla reilun 500 hengen muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 hengen muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa, mutta vuonna 2015 se oli 1 417 henkeä ja vuonna 2016 se kasvoi 2 089 henkeen. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut 2000-luvulla vajaasta sadan hengen muuttovoitosta vajaan 2 000 hengen muuttovoittoon. Vuosien 2000 2015 keskiarvo oli reilu 830 henkeä ja viiden edellisen vuoden nettomuuton määrän keskiarvo oli vajaat 1 500 henkeä. Vuoden 2016 muuttovoitto ulkomailta oli 1 524 henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrässä koko 2000-luvun keskiarvo antaa hieman vääristelevän kuvan, sillä määrät ovat nousseet alle 100 hengestä reilusti yli tuhanteen henkeen. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla 2012 2016 muuttanut Vantaalle keskimäärin noin 830 henkeä vuodessa enemmän kuin mitä Vantaalta on muuttanut Helsinkiin. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin 820 henkeä vuodessa vuosina 2012 2016. Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Vantaa on saanut muuttovoittoa viiden vuoden jaksolla 2012-2016 keskimäärin 530 henkeä vuodessa. Vuonna 2016 Vantaa sai noin 1 650 hengen muuttovoiton Helsingistä ja 980 hengen muuttovoiton Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä lähes 690 henkeä. Vantaan muuttovoiton oletetaan vuonna 2017 laskevan hieman edellisen vuoden tasosta. Ulkomaan muuttovoiton oletetaan pysyvän vuonna 2017 (1 300 henkeä) lähes samalla tasolla kuin vuonna 2016. Kotimaan muuttovoitto jää oletuksen (1 600) mukaan hieman edellisestä vuodesta, mutta on kuitenkin vuotta 2015 korkeammalla tasolla. Vuosina 2017 2021 se on keskimäärin 1 700 henkeä. Vuodesta 2022 lähtien kotimaasta tuleva muuttovoitto laskee asteittain siten, että se on 400 henkeä vuonna 2030. Ulkomaan muuttovoitto pysyy oletusten mukaan 1 300 hengessä vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen se laskee asteittain siten, että vuonna 2024 2026 se on 1000 henkeä. Tämän jälkeen ulkomaan nettomuutto pysyy ennustekauden loppuun 700 hengessä. (Kuvio 5). Oletusta kotimaan muuttovoitosta on nostettu selvästi verrattuna vuoden 2016 ennusteeseen runsaan asuntorakentamisen ja kahden edellisen vuoden runsaan kotimaan muuttoliikkeen vuoksi. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla ja asuntorakentamisen määrällä on positiivinen riippuvuus. Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien 2012 2016 keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana kotimaan muuttovoittoa 20 30-vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä 2 10-vuotiaista lapsista että 50 70- vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten 20 35-vuotiaista. (Kuvio 6). 11

Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina 1995 2016 ja ennuste vuosille 2017 2045. Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuttojen ikäjakaumat vuosien 2012 2016 keskiarvoina. Lähde: Tilastokeskus. 12

4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään erikseen ennustevuotena rakennettavaan asuntokantaan tuleva väestönlisäys ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestönmuutokset. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestönmuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus. 4.2.1 Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla viime vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osaalueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koska osa kaupunginosista on väestömäärältään suhteellisen pieniä, yhdistellään ennustemallissa vierekkäisiä ja samankaltaisia kaupunginosia laskennassa samoiksi alueiksi. Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden (2012 2016) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Tämä perustuu havaintoon siitä, että uudisrakentamisalueilla hedelmällisyys kasvaa hieman muutamiksi rakentamisen jälkeisiksi vuosiksi. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien 2012 2016 keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1728) on koko kaupungin vuosien 2012 2016 hedelmällisyyden keskiarvo. Lähde: Tilastokeskus. 4.2.2 Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Osa-alueittaisessa ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestönmuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen tarkasteltavaa ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuonna 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osa-alueelle rakennetaan verrattuna vanhojen asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrä ja rakenne vaikuttaa koko osa-alueen väestön määrän ja rakenteen kehitykseen. 13

Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvan väestön määrään ja ikärakenteeseen ennustetaan käytettävässä mallissa ns. väestönmuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Tässä ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden (2012 2016) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestönmuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestönmuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, väestönmuutoskertoimien laskennassa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: 15 17-vuotiaat, 18 20-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Vanhimmassa ikäryhmässä muuttoliikettä suurempi vaikutus on kuolleisuudella. Väestönmuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että muuttoliikkeen ja kuolevuuden vaikutukset väestömääriin pysyvät alueilla tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisina. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi kerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön, Keimolan ja Veromiehen nopeasti rakentuvat kaupunginosat. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tulee tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osaalueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn. 4.2.3 Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen lasketaan asuntorakentamisennusteen (vuodet 2017 2026) ja viime vuosien perusteella laskettujen asumisväljyyksien keskiarvojen ja niiden kehityksen perustuvien oletusten avulla. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MAL-aiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet 2016 2019, ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on yhteensä 9600 asuntoa. Helsingin tavoitteeksi on asetettu yhteensä 24 000 ja Espoon 12 000 asuntoa sopimuskauden aikana. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite sopimuskaudella on yhteensä 60 000 asuntoa. Vuonna 2017 Vantaalle ennustetaan valmistuvan reilu 3 100 uutta asuntoa. Viisivuotisjaksolla 2017 2021 uusia asuntoja valmistuu keskimäärin 3 400 asuntoa vuodessa. Vuosina 2022 2026 asuntoja valmistuu vajaat 2 600 kappaletta vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin 3 000 asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosina rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Kivistön, Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueille (kuvio 8). 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [http://www.ym.fi/fifi/maankaytto_ja_rakentaminen/maankayton_suunnittelun_ohjaus/maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset. Viitattu 16.6.2016]. 14

Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vuosina 2017 2026. Alueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9). Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv. 2017 2026. 15

Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain vuosina 2007 2016 ja ennuste vuosille 2017 2026. Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan ja Hämeenkylän kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena. Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön kaupunginosan rakentaminen pysyy vilkkaana koko kymmenvuotisjakson ajan. Keimolan kaupunginosan rakentaminen painottuu ensimmäiselle viisivuotiskaudelle. Rakentaminen kohdistuu lähinnä kerrostaloasuntoihin, mutta Kivistön kaupunginosaan tulee jonkin verran myös omakotitaloja. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna 2017, mutta pääpaino on kuitenkin vuosina 2019 2026. Veromieheen tulee kymmenen vuoden aikana lähes 3 000 uutta asuntoa. Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja tasaisesti läpi ennustejakson. Veromiehen asuntotuotanto kohdistuu yksinomaan kerrostaloihin, kun taas Pakkalaan tulee myös rivi- ja omakotitaloja. Ylästössä asunnot valmistuvat suurimmalta osin omakoti- ja rivitaloihin. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen painottuu vuosille 2017 2022. Uusia asuntoja tulee myös Viertolan, Jokiniemen, Koivuhaan ja Hiekkaharjun kaupunginosiin. Rakentaminen painottuu kerrostaloasuntoihin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän, Asolan ja Havukosken kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina 2017 2021 ja Asolassa vuosina 2017 2020. Uudet asunnot tulevat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin. Korson suuralueella asuntojen rakentamisen painopiste on vuosilla 2020 2026. Eniten asuntoja tulee Korson, Vallinojan ja Nikinmäen kaupunginosiin. Korsossa rakennetaan lähinnä kerrostaloasuntoja, mutta Nikinmäkeen valmistuu yhtä kerrostaloa lukuun ottamatta omakoti- ja rivitaloja. Vallinojalla asunnoista noin puolet tulee kerrostaloihin. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy Hakunilan ja Länsimäen kaupunginosiin. Hakunilassa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2018 ja jatkuu tasaisena jakson loppuun saakka. Länsimäessä rakennetaan vuosina 2019 2023. Asuntorakentamisennuste on liitteessä C vuosittain, talotyypeittäin ja kaupunginosittain. Ennusteen luvut ovat rakennettavia kerrosneliömetrejä. 16

4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (omakoti-, rivija kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden (2012 2016) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,82, rivitaloille 0,86 ja kerrostaloille 0,68 asuin-m 2 per kerros-m 2. Vuonna 2016 uusien asuntojen asumisväljyydet olivat omakotitaloissa 37,8 m 2, rivitaloissa 32,3 m 2 ja kerrostaloissa 33,8m 2. Kaikissa talotyypeissä 2000-luvun alkupuolella tapahtunut asumisväljyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Asumisväljyydessä oli jonkin verran eroja kaupunginosittain vuonna 2017. Ennusteessa käytetään tästä huolimatta samoja väljyyksiä kaikissa kaupunginosissa. Asumisväljyys (m 2 /henkilö) lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden (2012 2016) keskiarvona. Omakotitaloissa käytettiin vuodesta 2017 eteenpäin asumisväljyyden kehitystrendinä vuosien 2007 2016 mukaista trendiä. Trendin mukaan asumisväljyys kasvaa niissä nykyisestä omakotitaloissa 38,3 m 2 :stä 42,5 m 2 :iin vuonna 2025. Rivi- ja kerrostaloissa asumisväljyyden trendi asetettiin siten, että vuonna 2026 asumisväljyys on 38 m 2. Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden (2012 2016) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50/50 prosenttijakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneinä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole huomattavaa vaikutusta lopullisiin tuloksiin. 17

5 Vantaan väestöennuste 2017 2045 Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 2,0 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu laskee siten, että se on vuonna 2025 noin 1,2 prosenttia ja vuonna 2035 noin 0,7 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan lähes 4 600 henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla reilut 1 600 henkeä vuodessa. Ennusteen alkupuolella väestönkasvusta yli puolet muodostuu muuttoliikkeestä. Vuodesta 2027 eteenpäin väestönkasvun lähde muuttuu siten, että luonnollinen väestökasvu, ts. syntyneiden ja kuolleiden erotus, selittää siitä suurimman osan. Syntyneiden määrä kasvaa jakson aikana 2 600 lapsesta jakson lopun 3 100 lapseen. Syntyneiden määrän lisääntyminen selittyy hedelmällisyysiässä olevien naisten määrän lisääntymisellä. Kuolleitten määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä nykyisestä 1 400 kuolleesta noin 2 200 kuolleeseen. Nettomuutto on oletuksen mukaan suurimmillaan 3 100 henkeä vuosina 2020 2021, mutta laskee asteittain 700 henkeen. (Taulukko 1). Vantaan väestö vanhenee ennustekauden aikana selkeästi. Tämä näkyy erityisesti vanhimpien, 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joiden osuus väestöstä kasvaa ennustekauden aikana vajaasta 15 prosentista vajaaseen 20 prosenttiin. Henkilömäärissä tarkasteltuna kasvu on noin 32 800 hengestä lähes 57 800 henkeen. Eniten väestön ikääntyminen näkyy kaikista vanhimpien, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, jonka koko kasvaa lähes 21 000 hengellä. (Taulukko 2, Kuvio 11.) Nuorimpien, 0 6-vuotiaiden, lasten määrä kasvaa noin 3 000 hengellä, mutta osuus väestöstä laskee hieman yli yhden prosenttiyksikön. Ennustejakson lopulla Vantaalla on hieman alle 22 000 alle kouluikäistä lasta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa jakson aikana vajaalla 2 600 lapsella, ja yläkouluikäisten, 13 15- vuotiaiden, määrä kasvaa reilulla 2 300 lapsella. Alakouluikäisiä vuonna 2045 ennustetaan olevan noin 18 300 henkeä ja yläkouluikäisiä 9 600 henkeä. Työikäisten, 16 64-vuotiaiden, osuus väestöstä laskee hieman, vaikka ryhmän henkilömäärä kasvavaakin lähes 42 000 hengellä. Työikäisten määrä on jakson alussa 144 800 henkeä ja jakson lopulla vajaat 186 600 henkeä. Heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee 66,0 prosentista 63,5 prosenttiin. Ikärakenteen kehityksen seurauksena väestöllinen huoltosuhde 7 kasvaa nykyisestä 49:stä noin 55:een vuoteen 2045 mennessä. Vantaan huoltosuhde oli vuonna 2017 koko maan 8 huoltosuhdetta (59) edullisempi, mutta lähes sama kuin koko Uudenmaan maakunnassa (51). Koko maan huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2040 mennessä lähes 70:een 9. 7 0 14-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohden. 8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.7.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/yht.html 9 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.7.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html 18

Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina 2000 2016 ja ennuste vuosille 2017 2045 (vuoden 2017 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2017 tiedot ennusteita). Lähde (2000 2017): Tilastokeskus. Vuosi Väestö Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. hlöä hlöä enemmyys muutto muutos % hlöä hlöä hlöä hlöä 2000 176 386 2 467 968 1 499 608 2 107 1,2 2001 178 471 2 363 957 1 406-46 1 360 0,8 2002 179 856 2 460 998 1 462 580 2 042 1,1 2003 181 890 2 531 1 026 1 505 646 2 151 1,2 2004 184 039 2 615 1 028 1 587-190 1 397 0,8 2005 185 429 2 541 1 055 1 486 340 1 826 1,0 2006 187 281 2 673 1 014 1 659 742 2 401 1,3 2007 189 711 2 611 1 077 1 534 1 211 2 745 1,4 2008 192 522 2 766 994 1 772 1 045 2 817 1,5 2009 195 397 2 721 1 096 1 625 499 2 124 1,1 2010 197 636 2 737 1 157 1 580 845 2 425 1,2 2011 200 055 2 659 1 218 1 441 1 282 2 723 1,4 2012 203 001 2 606 1 239 1 367 971 2 338 1,2 2013 205 312 2 563 1 212 1 351 1 451 2 802 1,4 2014 208 098 2 620 1 248 1 372 1 281 2 653 1,3 2015 210 803 2 525 1 317 1 208 2 720 3 928 1,9 2016 214 605 2 521 1 394 1 127 3 613 4 740 2,2 2017 219 341 2 634 1 398 1 236 2 900 4 136 1,9 2018 223 477 2 805 1 426 1 379 3 000 4 379 2,0 2019 227 855 2 869 1 454 1 415 3 000 4 415 1,9 2020 232 271 2 932 1 482 1 449 3 100 4 549 2,0 2021 236 820 2 996 1 510 1 486 3 100 4 586 1,9 2022 241 406 3 058 1 540 1 518 2 100 3 618 1,5 2023 245 024 3 094 1 569 1 526 1 800 3 326 1,4 2024 248 350 3 119 1 599 1 520 1 500 3 020 1,2 2025 251 370 3 134 1 630 1 504 1 500 3 004 1,2 2026 254 374 3 144 1 663 1 481 1 500 2 981 1,2 2027 257 355 3 152 1 698 1 455 1 100 2 555 1,0 2028 259 910 3 145 1 733 1 412 1 100 2 512 1,0 2029 262 422 3 139 1 769 1 369 1 100 2 469 0,9 2030 264 892 3 130 1 806 1 324 1 100 2 424 0,9 2031 267 316 3 121 1 842 1 279 1 100 2 379 0,9 2032 269 695 3 112 1 876 1 236 900 2 136 0,8 2033 271 831 3 102 1 909 1 193 900 2 093 0,8 2034 273 924 3 093 1 940 1 153 900 2 053 0,7 2035 275 977 3 087 1 970 1 117 900 2 017 0,7 2036 277 994 3 083 1 999 1 084 900 1 984 0,7 2037 279 978 3 081 2 026 1 055 800 1 855 0,7 2038 281 834 3 081 2 053 1 029 800 1 829 0,6 2039 283 662 3 085 2 078 1 007 800 1 807 0,6 2040 285 469 3 089 2 102 987 800 1 787 0,6 2041 287 256 3 097 2 125 972 800 1 772 0,6 2042 289 028 3 106 2 144 962 700 1 662 0,6 2043 290 690 3 115 2 162 953 700 1 653 0,6 2044 292 343 3 126 2 178 947 700 1 647 0,6 2045 293 991 3 138 2 192 945 700 1 645 0,6 19

Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne 1.1.2017-1.1.2045. 2017 2020 2025 2035 2045 Ikä hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % 0-6 18 776 8,6 19 494 8,4 21 574 8,6 22 022 8,0 21 803 7,4 7-12 15 717 7,2 16 454 7,1 16 560 6,6 18 753 6,8 18 286 6,2 13-15 7 215 3,3 7 863 3,4 8 647 3,4 9 331 3,4 9 556 3,3 16-24 23 751 10,8 24 368 10,5 25 911 10,3 27 811 10,1 30 623 10,4 25-34 33 426 15,2 36 200 15,6 39 058 15,5 38 405 13,9 40 367 13,7 35-44 31 661 14,4 34 527 14,9 37 572 14,9 41 756 15,1 40 419 13,7 45-54 30 477 13,9 30 183 13,0 31 660 12,6 37 115 13,4 40 707 13,8 55-64 25 494 11,6 27 078 11,7 29 122 11,6 29 488 10,7 34 457 11,7 65-74 20 442 9,3 21 865 9,4 21 283 8,5 24 448 8,9 24 581 8,4 75-12 382 5,6 14 237 6,1 19 981 7,9 26 847 9,7 33 192 11,3 Yht. 219 341 100,0 232 271 100,0 251 370 100,0 275 977 100,0 293 991 100,0 Kuvio 11. Väestön määrän kehitys Vantaalla ikäluokittain vuosina 2000 2017 ja ennuste vuosille 2018 2045. 20

6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain 2017 2027 Osa-alueiden väestön määrän ja ikärakenteen muutokset on esitetty tarkemmin liitetaulukoissa 6 ja 7. 6.1 Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralueella asuu lähes 55 000 asukasta, joten se on väestömäärältään Vantaan suurin suuralue. Suuralueen osuus Vantaan väestöstä on noin neljäsosa. Alueen väestön määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin 6 800 asukkaalla kasvun painon ollessa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Väestön määrän lisäystä selittää eniten 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kasvu, joka on 3 000 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmän osuus alueen väestöstä on lähes 21 prosenttia vuoden 2027 alussa. Alle kouluikäisten määrä kasvaa runsaalla 400 lapsella ja kouluikäisten määrä 900 lapsella. Työikäisten määrä kasvaa 3 400 hengellä. Myyrmäen suuralueella väestön määrä kasvaa eniten Myyrmäen kaupunginosassa, 2 150 hengellä. Martinlaaksossa väestö lisääntyy 1 750 hengellä ja Kaivokselassa sekä Hämeenkylässä hieman alle 1 200 hengellä. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat selvästi pienempiä. Martinlaakson kasvu painottuu ensimmäiselle viisivuotisjakolle, kun muissa kaupunginosissa kasvu jakautuu tasaisemmin koko ennustejaksolle. Suhteellisesti eniten kasvavat Linnainen, 24 prosentilla, ja Myyrmäki, 23 prosentilla. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2007 ja 2017 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2027 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos 2007 2017 2022 2027 2017 2021 2022 2027 Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä 0 6 3 813 7,6 4 254 7,7 4 601 7,8 4 672 7,6 347 71 7 12 3 043 6,1 3 454 6,3 3 837 6,5 3 948 6,4 383 111 13 15 1 775 3,6 1 598 2,9 1 901 3,2 2 024 3,3 303 124 16 24 5 587 11,2 5 515 10,0 5 877 9,9 6 605 10,7 362 728 25 34 7 181 14,4 8 430 15,3 8 799 14,8 8 279 13,4 369-520 35 44 6 976 14,0 7 366 13,4 8 379 14,1 8 794 14,2 1 013 415 45 54 6 985 14,0 7 056 12,8 7 187 12,1 7 739 12,5 131 552 55 64 7 860 15,7 6 573 11,9 6 760 11,4 6 940 11,2 187 180 65 74 4 402 8,8 6 569 11,9 6 270 10,6 5 643 9,1-299 -627 75 2 327 4,7 4 212 7,7 5 689 9,6 7 213 11,7 1 477 1 524 Yhteensä 49 949 100,0 55 027 100,0 59 300 100,0 61 858 100,0 4 273 2 558 21

Kuvio 12. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2007 2017 ja ennuste 2018 2027. 6.2 Kivistön suuralue Kivistön suuralueella asuu kaikista suuralueista vähiten väestöä, vajaat 12 000 asukasta. Alueen väestön määrä kasvaa vuosina 2017 2026 runsaan uudisrakentamisen seurauksena suuralueista eniten, vajaalla 8 800 hengellä, ja alueen osuus koko kaupungin väestön määrästä kasvaa noin 8 prosenttiin nykyisestä reilusta 5 prosentista. Kasvu painottuu hieman enemmän ensimmäisten viiden vuoden jaksolle. Alueen työikäisten määrä kasvaa 5 800 hengellä. Alle kouluikäisten määrä kasvaa 1 400 lapsella ja kouluikäisten määrä noin 570 lapsella. Alueen väestö on uudisrakentamisen myötä hieman nuorempaa kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu kohdistuu uudisrakentamisen johdosta Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosaan tulee uutta väestöä 6 600 henkeä ja Keimolan kaupunginosaan vajaat 2 000 henkeä vuosina 2017 2026. Muiden alueen kaupunginosien muutokset ovat pieniä. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2007 ja 2017 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2027 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos 2007 2017 2022 2027 2017 2021 2022 2027 Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä 0 6 736 10,1 1 122 9,6 1 783 10,6 2 528 12,3 661 746 7 12 641 8,8 954 8,1 1 108 6,6 1 400 6,8 154 292 13 15 330 4,5 409 3,5 515 3,1 533 2,6 106 18 16 24 657 9,1 1 472 12,6 1 656 9,9 1 527 7,5 184-128 25 34 738 10,2 1 819 15,5 3 526 21,0 4 211 20,6 1 707 684 35 44 1 259 17,4 1 790 15,3 2 607 15,5 3 814 18,6 817 1 206 45 54 1 108 15,3 1 626 13,9 2 067 12,3 2 259 11,0 441 192 55 64 859 11,8 1 206 10,3 1 666 9,9 1 944 9,5 460 278 65 74 616 8,5 780 6,7 1 097 6,5 1 307 6,4 317 210 75 310 4,3 544 4,6 781 4,6 967 4,7 237 186 Yhteensä 7 254 100,0 11 722 100,0 16 806 100,0 20 489 100,0 5 084 3 683 22