Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 348 henkilöllä, mikä on noin puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna luvun tappiollisten vuosien jälkeen Lahden väkiluku kääntyi tasaiseen nousuun 1990-luvun alussa. Suurimmillaan kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina , jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Vuonna 2013 väkiluvun kasvu kuitenkin puolittui edellisvuodesta ollen vain 348. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yhteensä henkilöllä. (Kuva 1). Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on verrattu myös 10 suurimpaan kaupunkiin. Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina Lähde:Tilastokeskus

2 indeksi 2008=100 indeksi 2008=100 2 Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 3,3 % ( henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin ja, joiden väestömäärän lisäys oli liki 8 %. n, Helsingin, en ja n väkiluku kasvoi yli 5 %. Väestönkasvu oli Lahtea voimakkaampaa myös ssa ja Turussa. Hitainta kasvu oli ssa, jossa väkiluku pieneni lähes 2 %. (Kuva 2). Vuonna 2013 Lahden väkiluku kasvoi 0,3 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna. Suurista kaupungeista yli 1,5 prosentin väestönkasvu saavutettiin ssa ja ssa. Yli prosentin kasvuun pääsivät lisäksi,,, ja. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös ssä. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni. (Taulukko1). Asukkaita Muutos lkm % , , , , , , , , , ,4 Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,1 % eli henkilöllä. (Kuva 3). Kasvu oli hidasta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan n kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni -1,7 %. Yli 5 %:n kasvu saavutettiin n, Helsingin ja en kaupunkiseuduilla. Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana liki henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran. Vuonna 2013 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,1 % eli 175 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain n kaupunkiseudulla. Nopeinta väestönlisäys oli n (+ 335 henkilöä), Helsingin ( henkilöä) ja en ( henkilöä) kaupunkiseuduilla. Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2012 ja n kaupunkiseutu Helsingin kaupunkiseutu en kaupunkiseutu n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu Lahden kaupunkiseutu Lähde: Tilastokeskus n kaupunkiseutu Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2008=100. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2008=100.

3 3 Väestönkasvu painottui Karistoon ja Launeelle Kaupungin väestöstä neljännes asuu Launeen suuralueella. Viimeisimmän viiden vuoden aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava- Kujalan ja Keskustan suuralueille. Launeella väkiluku kasvoi yli henkilöllä. Kolava-Kujalan ja Keskustan kasvu oli noin 800 ja Ahtialan liki 500 asukasta. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 88. Väkiluku väheni Jalkarannan ja Kärpäsen alueilla. (Kuva 4). Väestön määrä laski eniten eli yli 130 henkilöllä Kerinkallion alueella, mikä johtui Liipolan kaupunginosan väestökadosta (- 111 henkilöä). (Kuva 5). Vuonna 2013 väkiluvun kasvu hiipui Keskustassa, jossa väestömäärä kasvoi vuodessa vain 29 henkilöllä. Asukasluku kasvoi eniten Launeella (+ 148 henkilöllä ja Kolava-Kujalassa (+ 170 henkilöllä). Kasvu oli maltillisempaa Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella (+ 33 henkilöä), Mukkulassa (+ 15 henkilöä) ja Ahtialassa (+ 3 henkilöä). Asukasluku pieneni Jalkarannassa 48 ja Kärpäsessä 41 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa ja Asemantaustassa, joissa väestönkasvu oli yli 150 henkilöä. Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina Kuva 5. Väkiluku tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4 henkilöä asukkaan raja rikki 2020-luvulla? Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laadittu trendiennuste lupaa Lahdelle nopeampaa kasvua kuin sen kolme vuotta aikaisemmin luoma ennuste, mikä johtuu viime vuosien aiempaa myönteisemmästä väestönkasvusta. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2018 ja asukkaan rajan vuonna Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 6). Lahden oman vuonna 2013 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2017 eli vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan asukasta jo vuonna 2021 eli kaksi vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli jo vuonna 2016, vuonna 2019 ja 115 vuonna Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja ssä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan lla, ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan % vuoteen 2025 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kuntien omien väestöennusteiden osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

5 5 Kuolleita 57 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 64 henkilöllä (kuva 7). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli liki enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten n, n, Helsingin ja n väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2013 syntyneitä 976 ja kuolleita 1 033, joten kuolleita oli 57 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua noin 250 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua noin henkilöllä, n yli ja n runsaalla henkilöllä. (Kuva 9). ssa, ssä ja ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä henkilöllä. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat vain ja. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena noin henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas 8 000, en reilu 7 600, Turun lähes ja n yli henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2013 Lahden muuttovoitto oli 397, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes ja koko pääkaupunkiseutu noin henkilöllä. en muuttovoitto oli liki henkilöä, Turun ja n noin henkilöä. (Kuva 9).

6 nettosiirtolaisuus nettomaassamuutto syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2013.

7 7 Muuttovoitto muista kunnista laski voimakkaasti Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta henkilöllä (kuva 7). Määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat, ja. Maassamuutto oli tappiollinen lle ja lle (kuva 8). Vuonna 2013 Lahteen muutti muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Kaupungin muuttovoitto muista kunnista oli siten 55 henkilöä. Muuttovoitto putosi roimasti, sillä viitenä edellisenä vuotena kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista henkilöä. Vielä vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2013 oli vasta sijalla seitsemän. Vuonna 2013 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten, jonka nettomaassamuutto oli runsas henkilöä. Muilla pääkaupunkiseudun kunnilla meni heikommin, sillä n kärsi muuttotappiosta ja nkin muuttovoitto oli vain parisenkymmentä henkilöä. en muuttovoitto oli liki Turun noin henkilön muuttovoitto oli kaupungin ennätys 2000-luvulla. Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni ssa runsaalla 300 ja lla noin 500 henkilöllä. (Kuva 9). Viiden viimeisimmän vuoden aikana kuntien välinen muuttoliike on vaikuttanut väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina Lahden väestönkasvusta 55 % johtui muista kunnista saadusta muuttovoitosta. Vuonna 2013 Lahden muuttovoitosta enää vain 14 % tuli maan sisäisestä muuttoliikkeestä kun vastaava osuus oli ssa 75 % ja ella 71 %. Suurista kaupungeista ainoastaan n, en, Turun ja Helsingin muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus vuonna Muuttovoitosta 86 % siirtolaisuudesta Vuonna 2013 Lahteen muutti ulkomailta 507 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille muuttajia oli 165 (kuva 7). Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 342 henkilöllä. Vuosina siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä henkilöllä (kuva 8). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko 2000-luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2013 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki henkilöä, lla lähes ja ssa noin henkilöä. (Kuva 9). Vuosina Lahden muuttovoitosta 41 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2013 vastaava osuus oli peräti 86 %. Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä Lahden lisäksi lla, ssa, ssä ja ssa.

8 Indeksi, 2008=100 8 Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 12). Yli 65- vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Viiden viimeisimmän vuoden aikana vuotiaiden työikäisten määrä pieneni 2,3 % ( henkilöä). Heistä vuotiaiden määrä supistui jopa 4,5 prosenttia ( henkilöä). Yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 20,8 % ( henkilöä) ja yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kasvoi 21,6 % (+ 445 henkilöä). Vuonna 2013 Lahden asukasluku kasvoi 348 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta laski työikäisten vuotiaiden määrä 510 henkilöllä ja vuotiaiden nuorten 146 henkilöllä. Alle 15- vuotiaiden lasten määrä lisääntyi 92 henkilöllä ja yli 65-vuotiaiden peräti 912 henkilöllä. (Kuva 13). Vuoden 2013 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 51 % vuotiaita ja 21 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui ikäluokassa vuotiaat, joiden määrä lisääntyi jopa 39,5 % ( henkilöä). Myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle on, että lasten määrä on kasvanut neljän viime vuoden aikana. Vuosina alle 15- vuotiaiden lasten määrä kasvoi 1,5 % (+ 223 henkilöllä. Lähinnä muuttoliikkeen ansiosta vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 4,0 % (+ 525 henkilöllä. Kuva 12. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina Indeksi 2008= Lähde:Tilastokeskus Kuva 13. Lahden väestö ikäluokittain vuosina

9 9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2013 lopussa lasten osuus oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 14) vuotiaiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 52 % oli vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (55-58 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (21 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain %. 13,7 12,7 32,3 25,2 9,3 6,8 19,5 12,6 29,6 25,2 8,3 4,8 13,6 15,1 29,7 23,8 9,8 7,9 18,2 12,3 29,1 26,5 9,0 5,0 19,5 15,0 28,4 23,6 7,8 5,8 12,8 15,3 28,3 24,0 10,6 8,9 16,2 15,9 27,8 24,1 9,2 6,7 15,3 14,6 25,1 27,0 9,9 8,1 14,4 13,2 24,2 27,0 12,2 9,0 14,3 11,0 21,1 30,3 12,8 10,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2013.

10 10 Karistossa suhteellisesti eniten lapsia Lahtelaisista lapsista 29 % asui Launeella ja 17 % Ahtialassa ja vain 5 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %), Ahtialassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi vain seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa ja Viuhassa, joissa yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. Lasten osuus oli alhaisin ydinkeskustan useimmilla tilastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 15). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Renkomäessä, Karistossa ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli 500. Kuva 15. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Keskustassa asuu runsas eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (29 %), Jalkarannassa (28 %), Mukkulassa (25 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella (23 %). Keskustan alueista Mattilanmäellä jopa 57 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi myös keskustan Asikkalankadun, Sammonkadun ja Paavolan tilastoalueilla. Myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle viisi prosenttia Iltakallion, Ruukkikadun, Kariston ja Näkkimistön tilastoalueilla. (Kuva 16). Kuva 16. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 270 henkilöä) ja Liipolassa (1 035 henkilöä).

11 henkilöä 11 Runsas neljännes asukkaista yli 65-vuotiaita vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi lähes eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 21 %. (Kuva 17) vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan liki henkilöllä. Tällöin heitä olisi Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä vuotiaiden määrä kasvaa noin henkilöllä, kun taas vuotiaiden määrä laskee liki henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan henkilöllä, mutta vuotiaiden nuorten määrän pienenevän sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas ja nuoria Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi kuitenkin lähes ennallaan. Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 15 % ja nuorten 11 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65 -vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18) Lähde:Lahden kaupunki Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko maa 16,3 10,9 24,7 23,9 24,2 13,8 11,2 32,2 23,6 19,1 18,6 11,8 28,2 24,3 17,2 17,7 11,2 28,6 24,5 17,9 13,9 13,3 30,1 21,5 21,2 18,7 13,5 27,1 22,1 18,6 13,3 13,3 28,9 21,6 22,9 16,4 13,9 28,2 21,2 20,3 15,4 12,3 25,6 22,9 23,8 14,6 11,7 24,6 23,0 26,2 13,9 9,4 21,1 25,3 30, Lähde:Tilastokeskus Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025.

12 12 Sataa työikäistä kohti 55 lasta tai vanhusta Koko maa Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64 -vuotiasta on 100 työikäistä ( vuotiasta) kohti Vuonna 2013 huoltosuhde oli koko maassa 56 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 47. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 19) Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Koko maa henkilöä vuotiaat vuotiaat henkilöä Lähde:Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde heikkenee 0-14-vuotiaat vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde nousee lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 68 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna (Kuva 20). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa vuotiasta asukasta kohti 24 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 21). Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle henkilöä 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Lahden kaupunki Kuva 21. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja

13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 348 henkilöllä, mikä on noin puolet edellisen vuoden väestönlisäyksestä. Vuosina vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Maahanmuutto vaikutti eniten kaupungin väkiluvun kasvuun. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 342 henkilöllä. Lahden muuttovoitto muista kunnista oli 55 henkilöä. Muuttovoitto putosi roimasti, sillä viitenä edellisenä vuotena kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista henkilöä. Kuolleita oli 57 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoitto muista kunnista on suuri: Luonnollinen väestönkasvu on suuri Kasvu perustuu eniten siirtolaisuuteen: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Vuonna 2013 väkiluvun kasvusta huolimatta laski työikäisten vuotiaiden määrä laski noin 500 ja vuotiaiden liki 150 henkilöllä. Alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvoi lähes 100 henkilöllä ja yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi peräti hieman yli 900 henkilöllä. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan vuonna Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2017 ja vuonna Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi noin enemmän kuin tällä hetkellä vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan liki henkilöllä, mutta heidän osuutensa laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Lasten määrän arvioidaan kasvavan henkilöllä, mutta vuotiaiden pienenevän sadalla henkilöllä. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi lähes ennallaan. Tässä julkaisussa ei ole tarkasteltu syntyneisyyttä ja kuolleisuutta alueittain, koska Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut alueittaisia tilastoja Väestötilastopalvelun uudistamisen vuoksi. Tilastojen ilmestyttyä aiheesta julkaistaan tilastotiedote heinä-elokuussa. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta Tilastokeskus