Maakunnittaiset ennusteet

Transkriptio

1 versio 1 Maakunnittaiset ennusteet Kooste MDI:n maakuntien väestöennusteesta vuoteen 2040

2 Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).

3 1. Maakunnittaiset väestöennusteet

4 Miksi alueellinen väestöennuste maakunnille? Tilastokeskus tuottaa kolmen vuoden välein koko maan ja alueellisen väestöennusteen. Vuonna 2018 julkaistiin koko maan väestöennuste, mutta alueellinen ennuste julkaistaan aikaisintaan syksyllä Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. Alentuneen syntyvyyden vuoksi koko maan odotettu väestönlisäys vuosina jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin. Syntyvyyden osalta voitaneen puhua romahduksesta, joka heijastuu tulevaan alueelliseen väestöennusteeseen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta: lähitulevaisuuden muuttoalttiit nuoret ikäluokat ovat huomattavasti nykyisiä pienempiä. Alueellista väestöennustetietoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja päätöksenteossa. MDI teki aiemmin kymmenelle kaupunkiseudulle väestöennusteen tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa väestön kansallisista kehityssuunnista. Tämän vuoksi MDI teki uuden väestöennusteen kaikille maakunnille. Menetelmät ja oletukset ovat vastaavat kuin 10 kaupunkiseudun ennusteessa. Ennuste on menetelmiltään ja tuloksiltaan vastaavanlainen kuin Tilastokeskuksen vuoden 2018 ennusteessa. Maakunnittainen ennuste on tehty maakuntatasolla eikä siinä ole tarkasteltu maakuntien sisäistä kehitystä Tilastokeskus 2015 Tilastokeskus 2018 MDI ennuste Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste

5 Miten väestöennuste toteutettiin?! Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus), 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto)! Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotis-ikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen.! Väestöennusteeseen on tehty yksi perusvaihtoehto (MDI:n ennuste) ja vaihtoehtoinen trendilaskelma. Tämän lisäksi on tehty matalamman syntyvyyden herkkyysanalyysi.! MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla.! Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että maan sisäisen muuttoliikkeen volyymi pysyy seuduittain vastaavana kuin vuosina keskimäärin. Vaihtoehtoisen trendilaskelman voi pitää eräänlaisena väestönkehityksen ala- tai ylärajana tai potentiaalina: miten väestö kehittyy, jos 2010-luvun tilanne pysyisi vastaavana 2040-luvulle asti. Tämä vaatisi huomattavaa muuttoalttiuksien kasvua nykyiseen verrattuna, sillä muuttoalttiiden ikäluokkien koot tulevat pienenemään ajanjakson aikana.! Tarkemmat tiedot ennusteen toteutuksesta ja oletuksista ovat liitteissä.! Maakunnittainen ennuste on tehty maakuntatasolla, eikä siinä ole tarkasteltu maakuntien sisäistä kehitystä. Maakunnat seuraavat vuoden 2018 hallinnollista maakuntajakoa. Verrokkina olevaan Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen maakuntajako on muutettu vastaamaan vuoden 2018 hallinnollista jakoa.

6 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ahvenanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Ahvenanmaan väestö kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +20,9 prosentilla Ennusteen perusteella Ahvenanmaan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Ahvenanmaan väkiluku kasvaa 17,3 prosentilla. Ahvenanmaan väestö väestö kasvaa 359 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi

7 Uudenmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +17,7 prosentilla Ennusteen perusteella Uudellamaalla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Uudenmaan väkiluku kasvaa 19,3 prosentilla. Uudenmaan väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

8 Pirkanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +4,1 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Pirkanmaalla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Pirkanmaan väkiluku kasvaa 8,4 prosentilla. Pirkanmaan väestö väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi

9 Varsinais-Suomen ennuste MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Varsinais-Suomen väestö kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +1,8 prosentilla Ennusteen perusteella Varsinais-Suomessa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Varsinais-Suomen väkiluku kasvaa 2,4 prosentilla. Varsinais-Suomen väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi

10 Pohjois-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois- Pohjanmaan maakunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -2,4 prosentilla Ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaisi 0,9 prosentilla. Pohjois-Pohjanmaan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

11 Keski-Suomen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -3,7 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK Ennusteen perusteella Keski-Suomen maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Keski-Suomen väkiluku vähenee 3,8 prosentilla. Keski-Suomen väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi

12 Pohjanmaan ennuste MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Pohjanmaalla väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -4,6 prosentilla Ennusteen perusteella Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Pohjanmaan väkiluku vähenee 0,6 prosentilla. Pohjanmaan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi

13 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Päijät-Hämeen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -5,8 prosentilla Ennusteen perusteella Päijät-Hämeen maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Päijät-Hämeen väkiluku vähenee -8,6 prosentilla. Päijät-Hämeen väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi

14 Keski-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Keski-Pohjanmaan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -6,4 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Keski-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Keski-Pohjanmaan väkiluku vähenee 7,7 prosentilla. Keski-Pohjanmaan väestö vähenee 755 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi

15 Pohjois-Savon ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -7,0 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Pohjois-Savon maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Pohjois-Savon väkiluku vähenee 6,5 prosentilla. Pohjois-Savon väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi

16 Kanta-Hämeen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -8,5 prosentilla Ennusteen perusteella Kanta-Hämeen maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Kanta-Hämeen väkiluku vähenee 12 prosentilla. Kanta-Hämeen väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

17 Lapin ennuste MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Lapin maakunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -9,6 prosentilla Ennusteen perusteella Lapissa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Lapin väkiluku vähenee 15,8 prosentilla. Lapin väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi

18 Pohjois-Karjalan ennuste MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Karjalan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -10,0 prosentilla Ennusteen perusteella Pohjois-Karjalan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Pohjois-Karjalan väkiluku vähenee 14,3 prosentilla. Pohjois-Karjalan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi

19 Etelä-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä- Pohjanmaan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -10,6 prosentilla Ennusteen perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Etelä-Pohjanmaan väkiluku vähenee 13,2 prosentilla. Etelä-Pohjanmaan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

20 Etelä-Karjalan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -11,3 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Etelä-Karjalan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Etelä-Karjalan väkiluku vähenee 14,9 prosentilla. Etelä-Karjalan väestö vähenee 960 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi

21 Kymenlaakson ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -13,8 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Kymenlaakson maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Kymenlaakson väkiluku vähenee 20,1 prosentilla. Kymenlaakson väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi

22 Satakunnan ennuste MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Satakunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -14,1 prosentilla Ennusteen perusteella Satakunnan maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Satakunnan väkiluku vähenee 15,6 prosentilla. Satakunnan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi

23 Etelä-Savon ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä-Savon väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -17,1 prosentilla Ennusteen perusteella Etelä-Savon maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Etelä-Savon väkiluku vähenee 25,4 prosentilla. Etelä-Savon väestö vähenee 972 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

24 Kainuun ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kainuun väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -18,0 prosentilla MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Kainuun maakunnassa asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Kainuun väkiluku vähenee 30,5 prosentilla. Kainuun väestö vähenee 499 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi

25 2. Yhteenveto ja johtopäätökset

26 Maakuntien väestönkehitys MDI:n ennusteen perusteella maakunnat voidaan jakaa kuuteen luokkaan: 1. Vahvan kasvun maakunnat: Uusimaa ja Ahvenanmaa. Väkiluku kasvaa merkittävästi koko ennusteajanjakson ajan. 2. Maltillisen kasvun maakunnat: Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Väkiluku kasvaa ennusteajanjakson aikana maltillisesti. 3. Maltillisesti supistuvat maakunnat: Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Väkiluku vähenee maltillisesti ennustejakson ajan. 4. Kohtuullisen voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Väkiluku vähenee tasaisesti. 5. Voimakkaasti supistuvat maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Satakunta. Väkiluku vähenee voimakkaasti. 20,9 6. Erittäin voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kainuu ja Etelä-Savo. Väkiluku vähenee huomattavan voimakkaasti.

27 Maakuntien väestönkehitys MDI:n ennusteen perusteella maakunnat voidaan jakaa kuuteen luokkaan: 1. Vahvan kasvun maakunnat: Uusimaa ja Ahvenanmaa. Väkiluku kasvaa merkittävästi koko ennusteajanjakson ajan. 2. Maltillisen kasvun maakunnat: Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Väkiluku kasvaa ennusteajanjakson aikana maltillisesti. 3. Maltillisesti supistuvat maakunnat: Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Väkiluku vähenee maltillisesti ennustejakson ajan. 4. Kohtuullisen voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Väkiluku vähenee tasaisesti. 5. Voimakkaasti supistuvat maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Satakunta. Väkiluku vähenee voimakkaasti Erittäin voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kainuu ja Etelä-Savo. Väkiluku vähenee huomattavan voimakkaasti.

28 MAAKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA ,9

29 Missä väestö asuu ennusteen mukaan vuonna 2040? Puukartassa on kuvattu, missä maakunnissa väestö asuu vuonna 2040, jos ennusteen oletukset toteutuvat: Pirkanmaa 9,5 % Varsinais-Suomi 8,7 % Yli 1,9 miljoonaa suomalaista asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (35 % koko maan väestöstä). Pirkanmaan, Uudenmaan, Varsinais- Suomen ja Kanta-Hämeen kasvukolmion alueella asuu noin 3 miljoonaa asukasta vuonna 2040 (55,8 % koko maan väestöstä). Kuuden suurimman maakunnan alueella asuu yli 3,8 miljoonaa asukasta (69 % koko maan väestöstä). Muissa 13 maakunnassa asuu 1,7 miljoonaa asukasta eli vähemmän kuin Uudellamaalla. Uusimaa 34,8 % Pohjois- Pohjanmaa 7,2 % Keski-Suomi 4,7 % Pohjois-Savo 4,1 % Pohjanmaa 3,1 % Etelä- Pohjanmaa 3,0 % Lappi 2,9 % Päijät-Häme 3,4 % Kanta-Häme 2,8 % Pohjois-Karjala 2,6 % Etelä-Savo 2,2 % Satakunta 3,4 % Kymenlaakso 2,7 % Etelä-Karjala 2,1 % Keski- Pohjan maa 1,1 % Kainuu 1,1 % Ahvenanmaa 0,6 %

30 Maakuntien väestönkehityksen määrällinen ja suhteellinen muutos vuosina Maakunta Väkiluku 2017 Väkiluku 2040 Absoluuttinen muutos Suhteellinen muutos Ahvenanmaa ,9 Etelä-Karjala ,3 Etelä-Pohjanmaa ,6 Etelä-Savo ,1 Kainuu ,0 Kanta-Häme ,5 Keski-Pohjanmaa ,4 Keski-Suomi ,7 Kymenlaakso ,8 Lappi ,6 Pirkanmaa ,1 Pohjanmaa ,6 Pohjois-Karjala ,0 Pohjois-Pohjanmaa ,4 Pohjois-Savo ,0 Päijät-Häme ,8 Satakunta ,1 Uusimaa ,7 Varsinais-Suomi ,8

31 Maakuntien väestö- ja ikärakenteen muutos vuosina Työikäisen väestön (15-64) muutos (%) Yli 65-vuotiaiden muutos (%) Alle 15-vuotiaiden muutos (%) Maakunta Ahvenanmaa 14,9 45,4 11,6 Etelä-Karjala -17,6 12,1-28,2 Etelä-Pohjanmaa -16,3 17,2-30,1 Etelä-Savo -25,4 6,0-31,9 Kainuu -26,0 9,1-35,5 Kanta-Häme -16,3 27,8-33,8 Keski-Pohjanmaa -10,3 17,0-21,8 Keski-Suomi -8,0 23,1-24,0 Kymenlaakso -21,9 13,4-31,5 Lappi -15,5 15,2-25,3 Pirkanmaa 1,2 31,4-20,1 Pohjanmaa -7,5 16,0-21,1 Pohjois-Karjala -17,1 16,2-25,2 Pohjois-Pohjanmaa -7,4 41,3-27,7 Pohjois-Savo -14,0 19,5-20,5 Päijät-Häme -12,6 21,3-24,4 Satakunta -19,2 7,8-31,9 Uusimaa 14,1 51,0-2,1 Varsinais-Suomi -2,2 26,6-18,9

32 Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina Maakunta Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

33 Yhteenveto maakuntien ennusteista 1. Väestönkehitys tulee olemaan MDI:n ennusteen mukaan alueellisesti vahvasti eriytynyttä vuosien aikana. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vain neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa noin asukkaalla, josta Uudenmaan osuus on 89 prosenttia. Muissa 15 maakunnassa väkiluku vähenee vaihtelevalla voimakkuudella: kolmessa maakunnassa väkiluku laskee alle 5 prosenttia, viidessä 5-10 prosenttia ja seitsemässä maakunnassa yli 10 prosenttia. 15 supistuvan maakunnan väkiluku laskee yhteensä noin asukkaalla. Tuleva väestönkehitys painottuu erittäin voimakkaasti Uudellemaalle ja kasvukolmion kulmiin Pirkanmaalle ja Varsinais- Suomeen 2. Supistuvilla alueilla väkiluku laskee etenkin erittäin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi. Maan sisäinen muuttoliikkeen vaikutus negatiiviseen väestönkehitykseen oli luonnollista väestönkehitystä suurempi ainoastaan Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luonnollinen väestönkehitys on positiivista vain kolmessa maakunnassa ennustejakson aikana, ja painui näissäkin maakunnissa tarkastelujakson aikana negatiiviseksi. 3. Kasvavien maakuntien väestönkehitys perustuu muuttovoittoihin maan sisältä ja etenkin ulkomailta. Vain Pirkanmaalla maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys on suurempi kuin nettomaahanmuutto. Maahanmuutto tasapainottaa osaltaan supistuvien alueiden väestönkehitystä, sillä maahanmuutto oli väkilukua kasvattava tekijä kaikissa maakunnissa vuosien aikana. 13 maakunnassa maahanmuutto oli ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä. Yhdeksässä supistuvassa maakunnassa nettomaahanmuutto riitti korvaamaan maan sisäisen muuttoliikkeen muuttotappiot. 4. Työikäisen väestön kehitys oli ennustejakson aikana positiivista vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan ja Ahvenanmaan työikäinen väestö kasvaa koko ajanjakson ajan, mutta Pirkanmaan kasvu kääntyy negatiiviseksi 2030-luvulla. Kolmessa maakunnassa työikäisten määrä laskee yli 20 prosenttia, ja näistä kahdessa yli neljänneksellä. Lasten määrä vähenee kaikissa Manner- Suomen maakunnissa: kuudessa maakunnassa muutos on yli -30 prosenttia. Eläkeikäisten määrä kasvaa kaikissa maakunnissa, kasvu on voimakkainta Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Vähäisintä yli 65-vuotiaiden kasvu on Kainuussa, Etelä- Savossa ja Satakunnassa. Vuonna 2040 yhteensä 11 maakunnassa asuu yli 50 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden ja neljästä näistä maakunnista eläkeikäisiä on yli 60 henkilöä 100 työikäistä kohden.

34 Johtopäätökset maakuntien ennusteesta 1. Väestönkehitys painottuu tulevaisuudessa etenkin kasvukolmion (pl. Kanta- Häme) ja Ahvenanmaan alueelle. Kasvukolmion (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme) alueella asuu enemmän kuin joka toinen (55,8 %) suomalainen vuonna Kasvukolmionkin kasvu painottuu erittäin vahvasti Uudellemaalle. Kuuden suurimman maakunnan alueella asuu 69 prosenttia suomalaista vuonna väkiluvultaan pienimmässä maakunnassa asuu vähemmän asukkaita kuin Uudellamaalla vuonna Keskeisin maakuntien polarisoivaa väestönkehitystä selittävä tekijä ei ole maakuntien välinen muuttoliike, vaan luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus. Kuolleiden määrät tulevat kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa kaikissa maakunnissa, kun taas syntyneiden määrät ovat vähentyneet erittäin voimakkaasti 2010-luvun kuluessa. Maan sisäinen muuttoliike oli ainoastaan kolmessa maakunnassa negatiivista väestönkehitystä merkittävämpi väestöä vähentävä tekijä. 2. Tuleva väestönkehitys lisää oletusten toteutuessa alueellista eriytymistä maan eri osien ja maakuntien välillä. Kasvukolmion alueen, ja etenkin Uudenmaan, demografinen asema vahvistuu voimakkaasti vuosien aikana. Muun maan suhteellinen asema taas vastaavasti heikkenee väestömäärän alentuessa. Työikäisen väestön määrän väheneminen tulee olemaan suuri haaste varsinkin etelän kasvukolmion ulkopuolisessa Suomessa. 3. Toisaalta eläkeikäisten määrän ja osuuden kasvu tulee olemaan erityisen voimakasta juuri alhaisen lähtötason kasvukolmion alueella (sekä Pohjois- Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla). Yli 65-vuotiaan väestön osuuden ja määrän kasvu on etenkin Uudellamaalla erittäin suurta, ja tulee vaikuttamaan alueen kehitykseen merkittävästi. 4. Lasten määrä vähenee kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Osassa maakuntia muutos on erittäin dramaattinen, sillä alle 15-vuotiaiden määrä vähenee ennusteen mukaan jopa kolmanneksella. Alle 15-vuotiaiden ikäkohorttien pieni koko tulee heijastumaan tulevaisuudessa yhä pienenevinä työikäisten kohortteina. 6. Kasvavien maakuntien väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta. Maan sisäistä muuttoliikettä tärkeämpi tekijä on nettosiirtolaisuus Pirkanmaata lukuun ottamatta. Maahanmuutto tulee olemaan myös supistuvilla alueilla väestönkehityksen kannalta erittäin merkittävä tekijä, sillä kaikki maakunnat saavat ennusteen mukaan muuttovoittoa Suomen rajojen ulkopuolelta. Yhdeksän muuttotappiomaakuntaa saivat enemmän muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä kuin menettivät maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Ilman maahanmuuttoa supistuvien alueiden väestönkehitys olisi ollut huomattavasti negatiivisempaa, sillä supistuvat maakunnat saavat ennusteen mukaan yhteensä henkilöä muuttovoittoa ulkomailta. 7. Ennusteen toteutumisen ja oletusten kannalta tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat ennustejakson aikana maahanmuuton määrä ja syntyvyyden kehitys. Positiiviset ja negatiiviset muutokset molempien tekijöiden osalta voivat vaikuttaa merkittävästi alueiden tulevaan väestönkehitykseen.

35 Lähteet ja liitteet

36 Liite Väestöennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyyden lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike

37 Liite 2. Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisellä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Ikäryhmän vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Matalamman syntyvyyden herkkyystarkastelussa syntyvyyttä on vähennetty -5% vuoden 2018 arvosta. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa.

38 Liite 3. Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan 5-vuotisryhmän sisällä. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.

39 Liite 4. Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoalttiimmissa ikäluokissa (15 34-vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että muuttoliikkeen volyymi pysyy vastaavana kuin vuosina keskimäärin. Ikä- ja sukupuolirakenne pysyvät vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma ei huomio ikäluokkien koon tai alueellisen väestönkehityksen muuttumisen vaikutusta muuttoliikkeeseen, joten trendilaskelman toteutuminen vaatisi huomattavan ikäluokkien muuttoalttiuksien kasvun toteutuakseen.

40 Liite 5. Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina sekä MDI:n ennusteessa, että vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyvät vastaavina koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.

41 Liite 6. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI SYNTYVYYS KUOLLEISUUS TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Yli asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17-vuotiaiden ja yli 90- vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta MDI:N VÄESTÖENNUSTE Yli asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemmät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Kuolleisuus perustuu vuosien kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.

42 Liite 7. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina Yli asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuuttoalueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. Vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa muuttoliike perustuu alueen tulo- ja lähtömuuttoon vuosien aikana. Aikaväliltä lasketaan keskimäärin vuodessa alueelle kohdistuva muuttoliike 5- vuotisikäluokissa ja muuttoalttiimmissa muuttoryhmissä yksivuotisikäluokissa. Ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana kuin vuosina koko ajanjakson ajan. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan vuonna 2015 ja tämän jälkeen henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaavat vuosien jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuuskertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

43 MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI