Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM201500326 EOS Niemi Ville(TEM) 16.09.2015 JULKINEN Viite Asia Epävirallinen energiaministerikokous 23.9.2015 Luxemburg Ministerit keskustelevat uusista energiateknologioista ja tutkimuksesta (asiakohta 1) keskittyen erityisesti uusien energiateknologioiden mahdollisuuksiin luoda markkinoita, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Toinen puheenjohtajamaa Luxemburgin esiin nostama aihe on ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto (asiakohta 2). Suomi pitää tärkeänä komission pyrkimystä kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen investointien avulla. Lounaskeskustelu käydään energiasektorin ja kehitysavun synergioista.
Asialista: 2(7) 23.9.2015 Energiaministereiden työistunto uusista energiateknologioista ja tutkimuksesta Lounaskeskustelu energiasektorin ja kehitysavun synergioista Energiaministereiden työistunto Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR)
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201500321 EOS Sorsa Reetta(TEM) 16.09.2015 3(7) Asia Epävirallinen energiaministerikokous 23.9. Luxemburgissa Kokous Epävirallinen energiaministerikokous 23.09.2015 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa energiaministerikokouksessa on tarkoitus keskustella energiaalan tutkimuksesta, teknologiasta ja innovaatioista. Lisäksi puheenjohtajamaan kysymysten perusteella keskustellaan Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), joka on perustettu vauhdittamaan uusia hankkeita mm. energiasektorin kehittämisessä. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. 1. Uudet energiateknologiat ja tutkimus Suomen kanta Suomi pitää energiateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa keskeisenä toimenpiteenä energia ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Monella energiateknologian sektorilla EU on globaalisti johtavassa asemassa, mutta aseman säilyttäminen ja asetelmien vahvistaminen muilla sektoreilla edellyttää jatkuvia ponnisteluja. Suomi kannattaa energiateknologian painoarvon vahvistamista EU:n T&K&I toiminnassa niin perustutkimuksessa kuin uuden teknologian kehittämisessä. Kannatamme EUtason ja laajempaakin kansainvälistä yhteistyötä energiateknologian kehittämisessä, mutta meille on oleellista voida päättää itse kansallisen rahoituksemme suuntaamisesta meille tärkeiden painopistealueiden kehittämiseen. Suomen vahvoja osaamisalueita on erityisesti bioenergia, mutta myös monilla muilla sektoreilla Suomella on vahvaa osaamista. Suomen huolena ovat teknologian kehityskaaren loppupäässä usein olevat esteet. Pienempien pilottilaitosten jälkeen tarvitaan kaupallisen koon suuria demolaitoksia, ja näiden tukeminen on välttämätöntä ennen aidosti kaupallisen toiminnan alkamista. Riittävät rahoitus ja tukielementit kansallisella ja EUtasolla on varmistettava tässä kehityskaaren loppupäässä. Pääasiallinen sisältö Euroopan komissio korostaa tutkimus ja innovaatiostrategian keskeistä roolia energiaunionin rakentamisessa. Komissio mukaan EU:n tulisi olla edelläkävijä useilla
4(7) puhtaiden teknologioiden aloilla, jotta energiaunionista voi tulla kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn veturi. EU:n energiateknologian tutkimuksella on komission mukaan kolme prioriteettia: strateginen energiateknologiasuunnitelma (SETPlan), liikennealan strateginen tutkimusja innovointiohjelma (STRIA) sekä aloite liittyen maailmanlaajuiseen johtoasemaan energia ja ilmastoalan teknologiassa ja innovoinnissa vauhdittaakseen uusien työpaikkojen syntymistä ja kasvua (TILI). Komission on tarkoitus antaa tiedonanto kaikista kolmesta prioriteetista vuoden 2016 loppuun mennessä. Ensimmäisenä julkaistiin SETPlanin tiedonanto 15.9.2015. Tiedonanto sisältää 10 avaintoimenpidettä (Key Action), joista monet ovat hyvin yleisellä tasolla ( EU tulee uusiutuvassa energiassa maailman johtajaksi ) ja muutama hieman yksityiskohtaisempia (EU kilpailukykyiseksi liikenteen akkuteknologiassa). Energiateknologian kehittämiselle on saatavissa julkista EUtason rahoitusta Horisontti 2020 ohjelmasta ja muista tukiinstrumenteista. Lisäksi EU:n energia ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös muiden politiikkalohkojen toimin, mistä hyvänä esimerkkinä on Euroopan aluekehitysrahaston vähähiilinen talous hankekokonaisuus. 2. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä komission pyrkimystä kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen investointien avulla. Suomi korostaa yksityisten sijoittajien keskeistä merkitystä investointien vauhdittamisessa. Tästä syystä rahoitettavien hankkeiden tulee olla taloudellisesti kannattavia ja niiden valintamenettely tulee perustua markkinaehtoisiin arvionteihin. Suomi on päättänyt hyödyntää aktiivisesti investointisuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet. Jatkamme myös aktiivista keskustelua julkisten rahoituslaitosten ja yksityisen rahoitussektorin toimijoiden kanssa toimivan kansallisen yhteistyöjärjestelmän rakentamiseksi ESIR:n toimeenpanoa varten. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisiä Energiaunionin asialistan prioriteetteja. On parempi, että sitä koskevista tavoitteista keskustellaan siinä yhteydessä. ESIRrahoituksen käyttö ja siihen liittyvien toimien valmistelu on nyt vasta siinä vaiheessa, ettei Suomi halua ottaa kantaa, pitäisikö kansallisesti asettaa tavoitteita tietyille sektoreille suunnattavan rahoituksen volyymista. Jo energiatehokkuusinvestoinnin määrittely ja rajaaminen on kokemuksen perusteella sen verran haastavaa, että tällaisen tavoitteen asettamista pitää arvioida myös sen seurantaan liittyvän lisätyön ja hallinnollisen taakan näkökulmasta. Pääasiallinen sisältö Taustapaperi keskittyy energiatehokkuuteen rakennussektorilla ja pkyrityksiin. Nämä ovat alueita joilla on hyödyntämätöntä potentiaalia johtuen erilaisista lainsäädännöllisistä, teknisistä ja rahoituksellisista esteistä. Paperissa esitellään ratkaisuja investointien kiihdyttämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
5(7) Paljon on jo saatu aikaan mm. kehittämällä lainsäädäntöä ja vahvistamalla Euroopan rakenne ja investointirahaston ja energiasektorin tavoitteiden välistä integraatiota. Jotta energiatehokkuushankkeiden hajallaan olevia rahoitusmarkkinoita voitaisiin edelleen kehittää ja investointeja energiatehokkuuteen lisätä, jäsenvaltiot, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio voisivat esimerkiksi varmistaa, että paikallisella tasolla on saatavilla ohjausta projektien kehittämiseen sekä entisestään vahvistaa kansallisia energiatehokkuusohjelmia ja kehittää uusia myös Euroopan strategisen investointirahaston puitteissa. Aiemman kokemuksen pohjalta voidaan sanoa, että investointien kiihdyttäminen ja yksityisen rahoituksen houkutteleminen onnistuu, jos jäsenvaltiot mm. nopeuttavat ja varmistavat EU:n energiatehokkuuslainsäädännön täydellisen toimeenpanon ja, jos vakaa lainsäädännöllinen toimintaympäristö voidaan taata. ESIR on Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen perustettu Euroopan strategisten investointien rahasto, joka on osa Euroopan komission investointisuunnitelmaa. EIP sijoittaa rahastoon 5 mrd. euroa ja EU takaa rahastoa 16 mrd. edestä. Tavoitteena on saada aikaan vähintään 315 mrd. euron lisäinvestoinnit seuraavien kolmen vuoden aikana. Tavoitteesta 240 mrd. euroa on tarkoitus suunnata investointitakauksiin ja 75 mrd. euroa pienten ja keskisuurten sekä ns. midcap yritysten (pkyritysten ja suuryritysten välissä) riskisijoituksiin. ESIR auttaa energiasektorin projekteja saamaan pitkäaikaista rahoitusta. Investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja strategisiin infrastruktuuriprojekteihin, kuten kaasu ja sähköverkkoihin, ovat prioriteettilistan kärjessä. Rahoitusta kohdennetaan myös muihin unionin politiikkoja tukeviin toimiin kuten tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä investointeihin koulutukseen ja informaatio ja kommunikaatioteknologioihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 18.9.2015 SuV kokous 18.9.2015 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 6(7) Asiakirjat Puheenjohtajan taustaasiakirjat. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 1. Uudet energiateknologiat ja tutkimus Työ ja elinkeinoministeriö, teollisuusneuvos Timo Ritonummi, 029 506 4798 Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, 029 506 4813 Työ ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Mikko Paloneva, 029 504 7882 2. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) Työ ja elinkeinoministeriö, asiantuntija Reetta Sorsa, 029 504 8280 Työ ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Ville Niemi, 029 506 4105 EUTORItunnus Liitteet Viite
7(7) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energiatehokkuus, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto, Euroopan strategisten investointien rahasto (EFSI) LVM, TEM, VM ALR, EUE, MAVI, MMM, OKM, SM, TRAFI, UM, VNK, YM