Eurooppa matkalla energiaunioniin

Transkriptio

1 Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki,

2 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2

3 EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet 1/2 Tavoitteista sovittiin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa 2014 Vähintään -40 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta Päästökauppasektorin päästövähennys -43 % ja eipäästökauppasektorin -30 % vuoteen 2005 verrattuna EU-tason sitova tavoite uusiutuvan energian osuudelle 27 % EU-tason ohjeellinen tavoite energiatehokkuuden parantamiselle 27 % (voi kohota 30 %:iin)

4 EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet 2/2 Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin marras-joulukuussa pidettävän Pariisin COP21- ilmastokokouksen jälkeen. Tavoitteet voivat periaatteessa siis vielä kiristyä. Toimeenpanon konkretisointi säädöksiksi alkaa toden teolla ensi vuonna. (vrt. energiaunionitoimet)

5 EU:n energiapolitiikan lähtökohtia Energiapolitiikan peruslähtökohtia ovat kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävyys. Unionin yhteisellä energiapolitiikalla pyritään kilpailukykyisiin energian hintoihin, energian riittävän ja häiriöttömän saatavuuden takaamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Energialähteiden valinta kuuluu perussopimusten mukaan jäsenvaltioille. Kansallinen ja unionin energiapolitiikka täydentävät toisiaan.

6 Energiapolitiikan uusi brändi: energiaunioni Yksi Junckerin komission prioriteetista. Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič. Painopisteet (komission energiaunionitiedonanto 3/2015): Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää Vähähiiliseen talouteen siirtyminen Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävä energiaunioni

7 Mitä uutta? Teemat ovat samoja kuin perinteisesti unionin energiapolitiikassa. Suunnitelmallisuus on kuitenkin uudella tasolla ja kokonaisuus heijastaa globaalia energiamurrosta. Lähtökohtana oli Ukrainan sodan myötä ajankohtainen toimitusvarmuusnäkökulma, mutta lopputulos on laajaalainen. Mahdollisuus tarkastella energiapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja keskittyä EU-tasolla olennaiseen kuten markkinoiden kehittämiseen.

8 Komission kesäpaketti Tärkeä ensiaskel energiaunionin strategian toimeenpanemiseksi Paketti sisälsi: Ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamiseksi Ehdotuksen energiamerkintädirektiivin uudistamiseksi Tiedonannon energian vähittäismarkkinoista Tiedonannon energiamarkkinamallista (market design)

9 Työohjelma: Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus Kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudelleentarkastelu Q1/2016 LNG-strategia Q1/2016 (nesteytetty maakaasu) Valtioiden välisiä sopimuksia koskevan IGA-päätöksen uudelleentarkastelu Q1/2016 Kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten koordinointi

10 Työohjelma: Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat Sähkömarkkinamallitiedonanto Vähittäismarkkinatiedonanto PCI 2 lista Q4/2015 eurooppalaisen tason infrastruktuurihankkeet markkinoiden integroimiseksi Tiedonanto sähköverkkojen yhteenliittämisen 15 %:n tavoitteen tehokkaasta saavuttamisesta 2016 Sähkön toimitusvarmuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016

11 Työohjelma: Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää Energiamerkintädirektiivin uudelleentarkastelu Ekosuunnitteludirektiivin uusi työohjelma Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU-strategia Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu 2016

12 Työohjelma: Vähähiiliseen talouteen siirtyminen Päästökauppadirektiivi (kausi ) Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti, ml. bioenergian kestävyyskriteerit 2016 Tiedonanto jätteen käytöstä energian tuottamiseen 2016 Taakanjakopäätös ja LULUCF-sektorin sisällyttäminen puitteisiin Q1/ sitovat velvoitteet vähentää päästöjä ei-päästökauppasektorilla (liikenne, rakennukset, maatalous) Liikenteen vähähiilisyys 2016

13 Työohjelma: Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävä energiaunioni SET Plan -tiedonanto 9/2015 strateginen energiateknologiasuunnitelma energiateknologian kehittämisessä painotetaan aiempaa enemmän systeemitason näkökulmaa

14 Energiaunionin tila raportti PCI 2 -lista Ohjeistus kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin Avainindikaattorit Komission talvipaketti tammihelmikuu 2016 Kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudelleentarkastelu IGA-päätöksen uudelleentarkastelu LNG-strategia Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva strategia Toimitusvarmuus Energian sisämarkkina Energiatehokkuus Vähähiilisyys Energia-alan tutkimus ja innovaatiot Komission työohjelma 2016 Energianeuvosto Sähkömarkkinamallisäädös Sähkön toimitusvarmuusdirektiivin uudelleentarkastelu RES-paketti ml. biomassan kestävyyskriteerit Energiatehokkuuspaketti ml. rakennusten energiatehokkuus Sähkömarkkina mallisäädös ml. ACER:n roolin arviointi Ekosuunnittelun uusi työohjelma Taakanjakopäätös + LULUCF Energiaunionin tutkimus-, innovaatio- ja kilpailukykystrategia Sähkön toimitusvarmuus direktiivin uudistaminen Lämmitys- ja jäähdytysstrategia Tiedonanto liikenteen päästövähennyksistä Luxemburg Kaasun toimi- Alankomaat Slovakia tusvarmuus- IGA-päätöksen LNG- asetuksen uudistaminen strategia uudistaminen Infrastruktuuritiedonanto vuoden % siirtoyhteystavoitteesta Energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen RES-direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit Rakennusten energiatehokkuus direktiivin uudistaminen Jätteistä energiaksi - tiedonanto Hallintomalli Ohjeistus alueelliseen yhteistyöhön

15 Tiedonanto energiaunionin tilasta Esittelee merkittävimmät edistysaskeleet sekä tärkeimmät suunnitelmat. Nostoja Suomen osalta: + Suomi ollut eturintamassa hyödyntämässä uutta rahoitusinstrumenttia: Euroopan Strategisten Investointien Rahastoa (ESIR) + Suomen ja Viron välinen Estlink 2 tärkeä yhdentyneiden sähkömarkkinoiden näkökulmasta + Sähkönkulutuksen etäluenta otettu laajasti ja tehokkaasti käyttöön + Suomi edistää innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkuudessa ja vähähiilisissä teknologioissa - Suomessa käytettävä maakaasu yhden toimittajan varassa - Suomen indikatiivista energiatehokkuustavoitetta ei pidetä riittävän kunnianhimoisena odotettuun talouskasvuun nähden Energianeuvoston päätelmät

16 Hallintomalli - jatkotoimet Komissio aloittaa raportointivelvoitteita koskevan ns. toimivuustarkastuksen osana paremman sääntelyn agendaa 2016 lopulla komission ehdotus virtaviivaistamisesta Alueellisesta yhteistyöstä komission ohjeistusta alkuvuodesta Työtä kansallisten suunnitelmien ym. parissa jatketaan asiantuntijaryhmässä. Jäsenvaltioiden tulee laatia kansalliset suunnitelmat ennen kaikkea unionin tavoitteiden toteuttamiseksi. - Alueelliset konsultaatiot Alustavat kansalliset suunnitelmat Vertaisarvioinnit (KOM+MS) - Varsinainen kansallinen suunnitelma Tarvittaessa päivitys ennen 2030

17 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Juha Sipilän hallitus on päättänyt laatia uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian, taustalla kaksi lähtökohtaa Hallitusohjelman tavoitteet 2020-luvulle Uusiutuvan energian osuuden lisääminen yli 50 %:n Tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittaminen Uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus yli 40 %:n Kivihiilen käytön lopettaminen EU:n 2030-tavoitteiden täyttäminen (kansallinen suunnitelma) Kriittisiä EU-riippuvaisia seikkoja mm.: Ei-päästökauppasektorin velvoitteet (taakanjako) EU:n kestävyyskriteerit biomassan käytölle Valtiontukipolitiikka 17

18 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 4/17 5/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan 18

19 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu Kokonaisvaltaisuus ja kattavuus lähtökohtina TEM, YM, MMM, LVM ja VM valmistelevat tiiviissä yhteistyössä, TEM:llä vetovastuu Biotalous ja puhtaat ratkaisut ministerityöryhmä ohjaa, puheenjohtajana elinkeinoministeri Olli Rehn Energia- ja kasvihuonekaasuskenaarioiden valmistelu pohjatyönä Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota avoimuuteen sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistamiseen 19

20 Kiitos!