Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Niemi Ville(TEM) JULKINEN Viite Asia Epävirallinen energiaministerikokous Amsterdam Kokouksen pääteemana on uuden sähkömarkkinamallin kehittäminen ja alueellinen yhteistyö. Hyvin toimivat Euroopan laajuiset sähkön sisämarkkinat ovat paras tapa varmistaa kuluttajien sähkönsaanti mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti ja taasapuolisin ehdoin markkinoille ja tätä kautta vaikuttaa laskun loppusummaansa. Sähkömarkkinoita kehitettäessä alueellisella yhteistyöllä on erityisen suuri painoarvo toimitusvarmuuden ylläpitämisessä. Ensimmäisen työistunnon aiheena on markkinoiden kehittäminen ja uusiutuvan integrointi (asiakohta 1). Toisen työistunnon aiheena on sähkön toimitusvarmuus (asiakohta 2). Ministerilounaan aiheena on kysyntäjousto sekä kuluttajien ja jakeluverkkooperaattorien rooli. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

2 Asialista: (7) Energiaministerien työistunto markkinoiden kehittämisestä ja uusiutuvan integroinnista Energiaministerien työistunto sähkön toimitusvarmuudesta Energiaministerien työlounas kysyntäjouston ja kuluttajien sekä jakeluverkkojen roolista

3 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Pahkala Tatu(TEM) (7) Asia Epävirallinen energiaministerikokous Kokous Epävirallinen energiaministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa energiaministerikokouksessa on tarkoitus keskustella tulevasta sähkömarkkinamallin uudistuksesta ja siihen sisältyvästä alueellisesta yhteistyöstä. Keskustelut ovat jatkoa kesällä 2015 annettuihin markkinamallia ja vähittäismarkkinoita koskeviin komission tiedonantoihin ja pohjustavat komission tulevia lainsäädäntöehdotuksia. Markkinoiden kehittäminen ja uusiutuvan integrointi On tärkeää, että myös uusiutuvan energian tuottajat altistuvat markkinahinnalle ja toimivat sen antamien signaalien mukaisesti. Uusiutuvan energian tuottajille tulisi ulottaa tasevastuu myös niissä maissa, joissa se ei ole tällä hetkellä käytössä. Pienimuotoisen uusiutuvan integroimisessa älymittarit ja muut älykkäät ratkaisut ovat keskeisessä asemassa. Vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon ennakoimattomuus aiheuttaa niiden tuottajille vaikeuksia ennustaa tuotantoaan yhtä tarkasti kuin perinteisille voimantuottajille on mahdollista. Tämä aiheuttaa järjestelmätasolla tarvetta lisätä säätävää kapasiteettia korjaamaan ennustevirheitä. Tästä syystä lyhyen aikavälin fyysisen sähkökaupan markkinapaikkojen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Päivän sisäisen kaupan ja säätösähkömarkkinoiden tehostaminen on tärkeää juuri vaihtelevan tuotannon kasvaessa laajenevilla markkinoilla. Kauppapaikoille osallistumiselle ei tule asettaa keinotekoisia esteitä esimerkiksi tuotantoyksikön koon suhteen ja kaupankäynnin tulee olla mahdollista riittävän lähelle varsinaista toimitushetkeä. Markkinoiden joustavuuden lisäämiseksi olennaista on myös kuluttajien aktiivinen osallistuminen markkinoille. Kuluttajilla tulee olla mahdollisuus hyötyä sähkön hinnan vaihteluista ja valita sähkön pörssihintaan sidottuja tuotteita niin halutessaan. Kysyntäjoustossa apuna voivat olla myös kolmannet osapuolet. Mikäli uusien toimijoiden markkinoille pääsyssä tunnistetaan esteitä, tulee ne poistaa. Eri toimijoita

4 tulee käsitellä tasapuolisesti ja pitää huolta siitä, että kaikki toimijat ovat vastuussa aiheuttamastaan tasepoikkeamasta (tasevastuu). 4(7) Markkinoiden yhdentymistä tulee jatkaa. Komission johdolla tapahtuva markkinoiden kehittäminen verkkosääntöjen avulla on tässä keskeisessä asemassa. Markkinoiden kehittämisessä tulisi huomioida alueellisen yhteistyön merkitys, sillä monesti tätä kautta on saavutettavissa nopeammin tuloksia. Alueellinen lähestymistapa pystyy myös ottamaan paremmin huomioon jäsenmaiden varsin poikkeavat olosuhteet. Alueellisella tasolla on myös tehty jo paljon markkinakehitystä, kuten Pohjoismaissa. Hintojen vaihtelut ovat olennainen osa markkinoiden toimintaa eikä niihin tule keinotekoisesti puuttua. Väärinkäytösten välttämiseksi markkinavalvonnasta on kuitenkin pidettävä huoli. Markkinoiden hintakaton suuruutta tulee myös pystyä nostamaan. Energiaregulaattoreiden mahdollisuudet markkinoiden tarkkailuun ovat parantuneet huomattavasti REMITlainsäädännön myötä. Toimitusvarmuus Toimitusvarmuuden ylläpitämisessä ja varmistamisessa alueellinen taso on avainasemassa. Markkinoiden yhdentyessä tuotannon riittävyyden arvioinnissa tulee ottaa naapurimaiden kapasiteetti huomioon. Onkin kannatettavaa, että tuotannon riittävyyden arviointi tehtäisiin samoihin kriteereihin perustuen alueellisella tasolla. Toimitusvarmuuden tason asettaminen ja toimitusvarmuudesta vastaaminen tulee jatkossakin pysyä kansallisella tasolla. Kysyntäjousto, kuluttajat, jakeluverkonhaltijat Tärkein tekijä asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä on älymittarit ja niiden tuottama mittaustieto. Ilman riittävän tarkkaa ja ajantasaista tietoa omasta kulutuksestaan ei asiakkaan käytösmuutoksilla ole käytännön kannustimia muuttaa käyttäytymistään. Mittaustieto tulee myös integroida osaksi markkinaa ilman kuormituskäyrien käyttöä. Kysyntäjouston tulisi olla vapaaehtoista ja markkinoiden signaaleihin perustuvaa. Erilaisten tukimekanismien luominen kysyntäjouston edistämiseksi ei ole toivottavaa. Alhainen markkinahinta vuorokausimarkkinoilla vähentää asiakkaiden kiinnostusta osallistua markkinoille aktiivisesti. Kulutuksella tuleekin olla pääsy päivän sisäisille kauppapaikoille, joissa hintavaihtelut ovat suurempia ja hinta monesti korkeampi kuin vuorokausimarkkinalla. Pelkkä kustannusten alentaminen ei välttämättä riitä asiakkaiden kiinnostuksen lisäämiseksi kysyntäjoustoon eikä kiinnostusta voida juuri lisätä hallinnollisin toimin. Palveluntarjoajilla onkin keskeinen rooli tehdä kysyntäjoustosta osa muuta palvelukokonaisuutta, joka kiinnostaa asiakasta aidosti. On tärkeää, että markkinoille tulon kynnykset pidetään mahdollisimman matalana, jolloin erityyppiset toimijat voivat vapaasti kilpailla ja luoda uusia palveluita. Sääntelyn ei pitäisi suosia erityisesti tietyn tyyppisiä toimijoita, ja sen tulee kannustaa tehokkaisiin ratkaisuihin. On tärkeää huomata, että vähittäismarkkinoiden periaatteet poikkeavat eri maissa merkittävästi toisistaan ja markkinoiden avaamisen tasossa on huomattavia eroja. Tästä syystä yksityiskohtainen harmonisointi vähittäismarkkinoilla ei välttämättä edistä markkinoiden toimintaa maissa, joissa vähittäismarkkinat toimivat jo hyvin. Esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa vähittäismarkkinat toimivat yleisiltä periaatteiltaan hyvin samalla

5 Pääasiallinen sisältö 5(7) tavalla, mutta markkinoiden yksityiskohdissa on huomattavia eroja. Erojen poistaminen tarkoittaa merkittäviä investointeja tietojärjestelmiin ja laitteistoihin, jotka lopulta käyttäjät maksavat. Sääntelyssä tulee selkeästi erottaa verkkoyhtiöiden monopolitehtävät kaupallisista, kilpailullisista palveluista. Jakeluverkonhaltijoiden tulisi toimia neutraaleina markkinoiden mahdollistajina. Haasteet jakeluverkoissa kuitenkin kasvavat hajautetun tuotannon lisääntyessä. Älyverkkoratkaisut ja älymittareiden laajamittainen asentaminen helpottavat jakeluverkon käyttöä ja optimointia. Tulevaisuudessa sähkön varastoinnilla tulee myös olemaan rooli sekä verkkojen käytössä että markkinoiden tasapainottamisessa. Verkkoyhtiöillä tuleekin olla mahdollisuus hankkia varastointilaitteistoja huomioiden kuitenkin markkinatoimintojen eriyttämisen vaatimukset. Kokous koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta: 1) Markkinoiden kehittäminen ja uusiutuvien integrointi, 2) toimitusvarmuus ja 3) kysyntäjousto, kuluttajaasiakkaat, jakeluverkkojen rooli (paneelikeskustelu). Puheenjohtajan kysymykset aihekokonaisuuksittain: 1) Markkinoiden kehittäminen ja uusiutuvien integrointi, Miten markkinoita tulisi kehittää, jotta uusiutuvan lisääminen olisi mahdollista? Miten alueellinen yhteistyö voisi auttaa uusiutuvan integrointia ja rajat ylittävää kauppaa? Ovatko jäsenmaat valmiita hyväksymään suurempia sähkön hintavaihteluja. 2) Toimitusvarmuus Miten investoinneille saataisiin oikeat hintasignaalit. Miten alueellinen yhteistyö voi auttaa toimitusvarmuuden saavuttamisessa kustannustehokkaasti? Mitkä ovat avainelementit yhteistyön lisäämiseksi toimitusvarmuuden osalta alueellisesti ja Euroopan tasolla? 3) kysyntäjousto, kuluttajaasiakkaat, jakeluverkkojen rooli. Mitkä ovat suurimmat esteet kysynnän osallistumiselle ja miten kuluttajien aktiivisuutta voitaisiin lisätä? Miten jakeluverkkoyhtiöiden rooli ja tehtävät pitäisi määritellä? Miten uusia toimijoita saataisiin joustomarkkinoille ja mikä uusien toimijoiden rooli tulisi olemaan? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta 8.4.

6 6(7) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 8.4. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustaasiakirjat. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tatu Pahkala/TEM, EUTORItunnus Liitteet Viite

7 7(7) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energian toimitusvarmuus, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto, sähkön sisämarkkinat, uusiutuvat energianlähteet LVM, TEM, UM ALR, EUE, MMM, OKM, PLM, SM, TRAFI, VM, VNK, YM