Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Samankaltaiset tiedostot
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Käypä hoito -suositus

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

Sairastettu virtsatieinfektio

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

AKUUTTI MUNUAISVAURIO

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Onko testosteronihoito turvallista?

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Proteinurian selvittely

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Pioglitazone Actavis

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

SAV? Milloin CT riittää?

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

Diabeteksen hoidon kehittäminen

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Labquality Days Jaana Leiviskä

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Geriatripäivät. Iäkkään munuaispotilaan kokonaisvaltainen hoito Turku. Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala

Kainuun omahoitolomake

Munuaisen parenkyymisairaudet

Tukos dabigatraanihoidon aikana

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

Tyypin 2 diabetes sairautena

Proscar , versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Tarjouslomake, hinnat

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Transkriptio:

YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin väsymyksen v takia Perusselvittelyissä virtsan liuskakokeessa (HUS( HUS- lab # 1881U-KemSeul) on U-Hb +++ Potilas on muuten hyväkuntoinen, hänellh nellä ei ole infektio-oireita, oireita, suvussa ei ole munuaissairauksia RR on 128/82 mmhg,, kliininen status ei paljasta ihottumia, ei turvotuksia Miten edetää ään? 2 Hb+++: miten edetään???? 1. Todetaan löydös merkityksettämäksi ksi? 2. Lähetetään konsultaatioon sisätautien poliklikalle? 3. Lähetetään urologille? 4. Kontrolloidaan? Hb+++: miten edetään???? Kontrolloidaan!! 3 4 Hematuria Mikro/Makrohematuria Makrohematuria Tavallinen löydl ydös s (erityisesti iäkki kkäillä) Mikrohematurian esiintyvyys: 0. 2-16% 2 Mahdollisia syitä runsaasti Keskeistä tunnistaa suuren riskin potilaat (uroepiteelisyöpä) Onko tällt llä potilaalla tarvetta tutkimuksiin? Hematuria: diagnoosi? Liuskakoe (HUS( HUS-lab: U-KemSeul # 1881): Hb:tunnistaa: U-eryt,, vapaa Hb, myoglobiini Löydös s on varmistettava virtsan partikkelilaskennalla: menstruaatio häiritsee h tulkintaa aamuvirtsanäyte (> 6h rakossa) ihanteellisin Määritelmä: > 2/3 näytteessn ytteessä U-eryt > 2/nk (sentrifugointi; mikrosk.. 400 x) U-Eryt > 25 virtaussytometriassa (HUS U-solutU #200033) 5 6

Todellinen mikrohematuria Etiologian arviointi Sulje pois virtsatietulehdus Ei-glomerulaarinen syy? tupakoija (maligniteettiriski( maligniteettiriski)? ikä > 40 v virtsatiekiviä anamneesissa tms. Glomerulaarinen syy? suvussa munuaistauteja? yleistynyt tulehdus (yleisoireita,)? turvotuksia? huonontunut munuaisten toiminta hypertensio? Hematurian jatkotutkimuksia Onko proteinuriaa? Määrittele munuaisfunktio: P-krea arvioitu glomerulusfiltraatio (GFR) hypertensio? 7 8 Pelkän (= isoloidun) hematurian jatkotutkimuksia Virtsateiden ultraää äänitutkimus Virtsan sytologia kolmesta näytteestn ytteestä Kystoskopia: < 40-vuotiailla: Ei mutta suositellaan, jos tupakoija, makrohematuria > 40-vuotiailla: urologin konsultaatio Makrohematuria? Tutki syyt huolellisesti (vaikka olisi jo poissa!), mm. infektiot, kivet, virtsateiden rakennepoikkeavuudet malignitetit IgA-nefropatia Ks. edellä Harkitse herkästi kystoskopiaa 9 10 Hematuria: nefrologille, urologille vai riittääkö seuranta? Lähetä sairaalaan munuaisbiopsiharkintaan, mikäli du-prot > 1-1.5g1 1.5g poikkeava munuaisten toiminta yleisoireita (kuumeilua yms.) Tai harkitse urologisia tutkimuksia Erityisesti: isoloitu hematuria,, ikä > 40 v Muuten huolehdi seurannasta: lisää ääntyykö proteinuria? huonontuuko munuaisfunktio? verenpainetauti? Potilas 1: mitä tapahtui? Jatkotutkimuksissa virtsan laskennassa U-eryt 40, leuk < 15 0.4 g P-krea 85 mol/l egfr oli 96 ml/min/1.73m 2 (C&G) Munuaisten UÄU todettiin normaaliksi Virtsan sytologia oli normaali 11 12

Potilas 1: diagnoosivaihtoehdot ja miten jatkettiin? Todennäköisi isiä aiheuttajia esim. IgA nefropatia (Perinnöllinen?) vika glomerulusten tyvikalvoissa Ei sairaalalähetett hetettä verenpaineseuranta kontrolliin 12 kk kuluttua Potilas 2. 45-vuotias mies, joka tulee tutkimuksiin, koska terveydenhoitaja on todennut RR 150-160/96 160/96-100100 mmhg Hän n on muuten ollut terve, turvotuksia tai mitää ään n yleisoireita ei ole esiintynyt. Suvussa ei ole munuaistauteja Perustutkimuksissa todetaan U-prot +++ Miten jatketaan? 13 14 Proteinuriaa: miten edetään???? Totean potilaalle, että löydös s ei ole merkittävä etenkin kun oireita ei ole Tutkin asiaa tarkemmin Lähetän n potilaan heti sairaalaan Tutkitaan asiaa tarkemmin omalla vastaanotolla! 15 16 Proteinuria: yleistä Voi olla joskus merkityksetön n mutta!!! Jatkuva proteinuria on Munuaistaudin merkki! Munuaistaudin etenemisen riskitekijä CV-sairauksien riskitekijä Proteinuria: miten tutkin? 1. Jos liuskatestissä prot+ > 2 näytteessn ytteessä: mittaa kertavirtsanäytteest ytteestä U-AlbKrea- suhde Merkittävä > 20 mg/ vrk-näytteest ytteestä: du-prot Merkittävä > (150-) ) 300 mg/24h Muista diabeetikkojen seurannassa mikroalbuminurian kontrollit! Nuorilla: sulje pois asentoon liittyvä proteinuria: virtsanäyte aamulla nukutun yön y n jälkeenj uudelleen päivp ivällä liikunnan jälkeenj 17 18

Proteinuria: miten tutkin? 2. Muut alkututkimukset: hematuriaa? munuaisten toiminta? egfr P-krea Virtsateiden ultraää äänitutkimus Proteinuria: miten jatketaan? Tarkenna anamneesia: diabetes? sidekudostauti? myelooma? tulehdus-oireita?? Status: turvotuksia? verenpaine koholla? purpuraa yms?? 19 20 Proteinuria: tarvitaanko biopsiaa? Munuaisbiopsia on usein aiheellinen: Ellei todennäköist istä syytä esim. Diabeettinen nefropatia U-AlbKrea-suhde > 60 eli du-prot > 1000 mg Lievemmäss ssä seuranta (vrt. hematuria) (+/- antiproteinurinen hoito) Potilas 2. Jatko? Jatkotutkimuksissa ilmeni seuraavaa: 3.8 g Mikrohematuria P-krea 96 mol/l egfr 90 ml/min/1.73m 2 LDL-kolesteroli 4.5 /l Virtsateiden ultraää äänitutkimus tulkittiin normaaliksi 21 22 Potilas 2. Mitä sitten? Potilas lähetettiin l keskussairaalaan, jossa hänelleh suoritettiin munuaisbiopsia Dg: Membranoosi nefropatia siis renaalinen hypertensio! Aloitettiin ACEi sekä statiini Proteinurian vähentyessä 0.6g:aan/vrk ja RR ollessa 128/78 mmhg potilaan jatkoseuranta siirrettiin terveyskeskukseen Potilas 2. Miten seurataan? Seuraa 6-126 kk väleinv U-AlbKrea-suhde ja/tai du-prot prot, P-krea ( egfr) ) (lipidit yms. tarv.) Lisää ACE-salp salp.. annosta (konsultoi?) tavoite < 1.0-0.5 g Konsultoi, mikäli: lisää ääntyy > 2.5-3g Munuaisfunktio huonontuu 23 24

Potilas 3 69-v v mies tulee uusimaan lääl ääkkeitä Tupakoinut 45-v, koronaaritauti, verenpaine 20v Pituus 178 cm, paino 98 kg Lab tuloksia Hb 154 Kol 6.1, LDL 3.4, HDL 1.1 /l fp-gluc 6.2 /l P-krea 155 mol/l virtsassa prot+, eryt- EKG:ssä Q II, III, avf; ; LVH Verenpaine on 158/98 mmhg GFR ARVIO MDRD kaavalla HUS lab tekee aina kun pyydät P-krea (Pt-GFRe-MD) GFR (ml/min/1.73m 2 ) = Miehet: 175 * (P-krea/88.4) (exp-1.154) x ikä (exp 2.03) Naiset : * 0.742 Normaaliarvo > 60 ml/min/1.73m2 Ei sovellu lievän häiriön toteamiseen 25 26 GFR (ml/min): GFR ARVIO Cockcroft& Gault (1976)- kaavalla 1.2 * (140-ikä) * paino (kg) krea ( mol/l) naisilla korjauskerroin: 0.85 APUA GFR- ARVIOON LÖYTYY mm. http://www.terveyskirjasto.fi/tervey skirjasto/ Virhelähteinä mm. : Lihavilla yliarvioi munuaistoimintaa Vanhuksilla aliarvioi 27 28 KROONISEN MUNUAISTAUDIN (CKD) VAIHEET Vaihe Kuvaus GFR ( /1.73m2)/ ml/min 1 Munuaisvaurio, >90 normaali tai GFR 2 Munuaisvaurio, liev.. GFR 60-89 3 Kohtalaisesti GFR 30-59 4 Huomattavasti GFR 15-29 5 Vaikea vajaatoiminta < 15 (tai dialyysi) GFR: Normaali vai ei? 40-vuotias (lihaksikas) mies, P-krea 110 mol/l, paino 85 kg GFR= 97 (C&G) 64 (MDRD) ml/min (lähes) NORMAALI! Mukailtuna: Am J Kidney Dis 2002; 39 (Suppl. 1) 29 30

GFR: Normaali vai ei? 75-vuotias nainen, P-krea 110 mol/l, paino 50 kg GFR= 31 (C&G)- 42 (MDRD) ml/min VAJAATOIMINTA, vaihe 3!!! Mitä siis teen? Kohonnut kreatiniini - pitoisuus? Arvioi GFR Pohdi syytä-konsultoi sisätautil tautilääkäriä (nefrologia) Ota huomioon lääl ääkkeiden annostuksessa Vältä NSAID! Hidasta munuaistaudin etenemistä 31 32 VERENPAINETAVOITTEET Mukaillen: NKF (AJKD 2002; 39: S192) Väestötasollatasolla < 140/90 CKD Vaiheet 1-41 U-AlbKrea > 60 mg/ proteinuriaa > 1g/vrk tai DNP < 125/75 CKD Vaiheet 1-41 U-AlbKrea < 60 mg/ proteinuriaa (<1g/d): < 130/80 CKD Vaihe 5: < 140/90 Potilas 3 69-vuotias mies tulee vastaanotolle Siinä todetaan muiden kokeiden ohella: P- krea 155 /l, virtsassa prot+, eryt- Verenpaine on 158/98 mmhg,, paino 98 kg, pituus 178 cm GFR 52 ml/min eli vaiheen 3 vajaatoiminta! 33 34 Potilas 3 (jatkoa) Ultraää äänitutkimuksessa vasen munuainen 8,8 cm (eli( pienetynyt merkittävästi sti!) ja oikea 10.5 cm pituudeltaan Todennäköinen diagnoosi ateroskleroosi/nefroskleroosi ja mahdollisesti iskeeminen nefropatia SIIS MITEN TUTKIN.? Virtsan proteiini kvatitatiivisesti (stix) U-AlbKrea-suhde Normaali negatiivinen < 20 mg/ (DM: cu-alb alb-mi < 20 g/min) du-prot P-krea Arvioitu GFR < 300 mg/24h 35 36

KROONINEN MUNUAISTAUTI pähkinänkuoressa Tavallinen: 5-10% 5 väestv estöstä Merkittävä kardiovaskulaarinen riski Voi edetä! Mitä siis teen: Tunnista Hoida verenpaine ACE / ARB Tupakointi pois Rasvat kuriin ( LDL < 2.5 /l) HbA1C < 6.5 % Suojaa luusto (dieetti, fosforinsitoja) Konsultoi 37