KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1

Sisältö Vähittäiskaupan suuryksikkö ja maakuntakaavoitus... 3 MRL:n määräyksiä:... 4 Muita määräyksiä vähittäiskaupan kaavoitukselle:... 4 Kaupparatkaisuista suhteessa kaavoihin:... 4 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lähtökohtia... 5 Nykytila eli merkinnät voimassa olevassa maakuntakaavassa... 5 Maakuntakaavan tarkistamistarpeet ja tavoite... 8 Vähittäiskaupan suuryksiköiden määrittelystä maakuntakaavassa... 11 Seudullisesti merkittävän kaupan rajat... 11 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama sekä kaupunkiseudun aluerakenne... 13 Käytettävistä kaavamerkinnöistä... 18 Kuntakohtainen tarkastelu... 19 Yhteenveto kaupan nykymäärästä ja mitoituksesta 4. vaihemaakuntakaavassa... 40 LÄHTEET:... 42 LIITE: Keskeiset kaupan maakuntakaavoitusta ohjaavat säädökset ja ohjeet 2

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Tämä on Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden valmisteluun liittyvä taustamuistio. Muistio perustuu kaupallisia konsulttiselvityksiä ja niiden tuloksia, kuntien kaupallisia tavoitteita sekä valtakunnallisia ohjeistuksia ja määräyksiä yhteen sovittaneen Keski-Suomen liiton kaupan asiantuntijaryhmän käsittelyyn. Kaupan asiantuntijaryhmän työhön osallistuivat seuraavat kuntien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueidenkäytön suunnittelusta vastaavat henkilöt: Kari Vaara Jämsä Leena Rossi Jyväskylä Markku Saikkonen Hankasalmi Pentti Manninen/Mari Holmstedt Laukaa Tapani Savolainen Viitasaari Tapio Jauhiainen Muurame Timo Määttä Keuruu Ulla-Maija Humppi Saarijärvi Ulla Järvinen Uurainen Jukka S. Lehtonen Joutsa Olli Kinnunen Äänekoski Pirjo Hokkanen Keski-Suomen ELY-keskus Ritva Schiestl Keski-Suomen ELY-keskus Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitto Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Kaupan ryhmä ohjasi maakuntakaavaa varten teetettyjen selvitysten ohjausryhmänä. Asiantuntijana ryhmän kokouksiin osallistui johtava konsultti Taina Ollikainen, FCG Finnish Consulting Group Oy. Vähittäiskaupan suuryksikkö ja maakuntakaavoitus Vähittäiskaupan suuryksikkö tarkoittaa yli 2 000 k-m2 suuruista vähittäiskaupan myymälää tai myymäläkeskittymää. Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. Vähittäiskaupan suuryksikön kerrosala on näin ollen usein sama kuin rakennuksen kerrosala. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja, kuten yhteinen pysäköinti, tai sillä on yhteinen johto ja markkinointi. Tällaisia myymäläkeskittymiä ovat esimerkiksi kauppakeskukset, erikoiskaupan keskukset (retail park) ja merkkituotemyymälöiden keskukset (Factory Outlet Center). Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei voida pitää myymäläkeskittymän toteuttamisena. Valmisteilla olevan uuden soveltamisohjeen mukaan edellä mainittu tulkinta saattaa muuttua ja myymäläkeskittymänä tultaneen pitämään myös lähelle tosiaan sijoittuvia myymälöitä, vaikkei niillä olisikaan yhteisiä toimintoja. Vähittäiskaupan suuryksikön merkittävään laajentamiseen sovelletaan vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Merkittävän laajennuksen toteuttaminen maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella edellyttää näin ollen, että alue on osoitettu asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseen. Tämä koskee myös vähittäiskaupan myymäläkeskittymän laajentamista sekä vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista suuryksiköksi. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yli 1 500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Siten 6 000 kerrosneliömetrin tai sitä suuremman myymälän kohdalla merkittävänä pidetään laajennusta, joka on yli 1 500 kerrosneliömetriä. Tätä pienempien myymälöiden kohdalla sovelletaan 25 prosentin sääntöä. Esimerkiksi 2 000 kerrosneliömetrin suuruisen myymälän kohdalla merkittävänä pidetään laajennusta, joka ylittää 500 kerrosneliömetriä. 3

Kaupan palveluverkon suunnittelussa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa eri kaavamuodoilla on omat tehtävänsä. Maakuntakaava ohjaa merkitykseltään maakunnallisten ja seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Kuntien yleis- ja asemakaavat ohjaavat muiden suuryksiköiden sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa keskeiset keskustatoimintojen alueet osoitetaan maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Termien määritelmät ovat vähittäiskaupan ohjausta käsittelevässä Ympäristöministeriön ohjeessa. Merkitykseltään seudulliselle suuryksikölle ei ole yleispätevää määritelmää merkittävyys ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön määrittely tarvitaan maakuntakaavaa laadittaessa. Suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa sellaisella tarkkuudella (mitoitus ja paikka), että yhdyskuntarakenteellinen asema ja ylikunnalliset vaikutukset voidaan arvioida. MRL:n määräyksiä: Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Muita määräyksiä vähittäiskaupan kaavoitukselle: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että kaavoituksen (myös kaupan sijoittelun) tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Vähittäiskaupan suuryksiköt pitää sijoittaa niin, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta. Vähittäiskaupan palveluverkko on suunniteltava niin, että vähennetään henkilöautoilla liikkumisen tarvetta. Eri puolella Suomea useat maakuntakaavojen vähittäiskauppavaraukset on jätetty vahvistamatta, sillä ne on todettu YM:n ja KHO:n päätöksissä lain vastaisiksi lähinnä juuri em. tekijöiden perusteella. Kaupparatkaisuista suhteessa kaavoihin: < 2000 k-m2 kaupan keskittymät voivat edetä toteutukseen kuntakaavoituksella. > 2000 k-m2 kaupan alue voi toteutua, vaikka ei ole maakuntakaavassa, jos se on asemakaavassa osoitettu erityisesti tätä tarkoitusta varten. > 2000 k-m2 kaupan alue voi toteutua, vaikka ei ole maakuntakaavassa, jos maakuntakaavassa määritelty seudullisesti merkittävän yksikön kokoraja on määritelty korkeammaksi kuin 2000 k-m2. Kunnan tulee kaavaansa varten laatia riittävät selvitykset ja suuryksikön vaikutusten arviointi. >2000 k-m2 myymälän tai kaupan keskittymän toteutus on mahdollista, jos maakuntakaavassa - taajamaan on osoitettu keskustatoimintojen alue, em. merkinnän alueelle ja mitoituksen mukaisena - taajamaan tai sen ulkopuolelle on osoitettu kaupan suuryksikköä tarkoittava kohdemerkintä (km) - kaavassa on osoitettu suuryksikön mahdollistava kaupallisten palveluiden km-vyöhyke - maakuntakaavassa olevan muun kaavamerkinnän kuvaus tai suunnittelumääräys sen sallii (ei suositeltu). Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset on aina selvitettävä kaavatasosta riippumatta. Suuryksikkö voi toteutua, jos sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 4

Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lähtökohtia valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan yleiset ja erityiset sisältövaatimukset kuntien kauppapalvelujen kehittämistä koskevat tavoitteet ostovoiman alueellisen kehityksen ennakointi kaupan omat mm. tuottavuuteen ja kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet kilpailulainsäädäntö ja eri osapuolien tasapuolista kohtelua koskevat lähtökohdat nykyinen palvelukeskusverkko sekä jo toteutuneet kauppakeskukset kiinteistökannassa tapahtuvat toiminnallis-rakenteelliset muutokset kuten tuotanto- ja varastotilojen käyttötarkoitusmuutokset ja saneeraus myymäläkäyttöön kaupan palveluverkon tasapainoisen kehittymisen tukeminen maakunnan eri osissa Nykytila eli merkinnät voimassa olevassa maakuntakaavassa Keski-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa on tarkasteltu vähittäiskaupan toimintaedellytyksiä ja osoitettu suuryksiköiden toteuttamisen mahdollistavat kaavamerkinnät (C, c, ca, km ja km-1) varsin kattavasti. Lähtökohtana merkinnöille oli, että suuryksikön markkinaosuus kunnan ostovoimasta on 40% loppuosan jakaantuessa pienemmille kaupan yksiköille ja ostovoiman siirtymiin. Vähittäiskaupan suuryksikön kokona on yli 2 000 k-m2 yksikkö. Jyväskylän taajamarakenteen sisällä on todettu voivan olla kerrosalaltaan yli 2 000 k-m2:n yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä johtuen, eikä maakuntakaavalla ole otettu niihin kantaa. Keskustatoimintojen alue- (C) tai kohde- (c) merkinnät ovat seuraavissa taajamissa: 1 Joutsa 2 Jyväskylä 3 Jämsä 4 Jämsänkoski 5 Keuruu 6 Saarijärvi 7 Viitasaari 8 Suolahti 9 Äänekoski Keskustatoimintojen alakeskus merkinnät (ca) ovat seuraavissa taajamissa: 1 Keljonkeskus 4 Seppälä 2 Kuokkala 5 Tikkakoski 3 Palokka 6 Vaajakoski Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) ja (km-1, päivittäistavara alle 2000 k-m2): 1 Hankasalmen asema (km) 5 Konnevesi (km) 2 Korpilahti (km) 6 Kuhmoinen (km) 3 Palokka, läntinen (km) 7 Paletti Kyyjärvi (km) 4 Karstula (km) 8 Petäjävesi (km) 7 Laukaa 8 Lievestuore 9 Muurame 9 Pihtipudas (km) 10 Asemankannas Saarijärvi (km) 11 Uurainen (km) 12 Viherlandia Jyväskylä (km-1) Voimassa olevan maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkintöjen kuvaus ja määräykset: Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2 000 kerros-m 2. 5

Kartta: Voimassa olevan maakuntakaavan kaupan suuryksiköitä koskevat merkinnät 6

Kartta: Voimassa olevan maakuntakaavan alueluettelon apukartta Jyväskylästä 7

Maakuntakaavan tarkistamistarpeet ja tavoite Voimassa olevan maakuntakaavan tarkistamistarpeen arviointi perustuu vuonna 2010 valmistuneeseen Keski-Suomen kaupalliseen selvitykseen (Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG 26.4.2010). Selvityksen perusteella voitiin todeta, että nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät täyttävät seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Puutteita on tilaa vaativan kaupan käsittelyssä ja mitoituksissa. Eräiden taajamien ja kuntien osalta on kuntien tai liiton toimesta teetetty lisäselvityksiä. Maakunnallisen selvityksen sekä Jyväskylää koskevan tarkemman tarkastelun (Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030, FCG 2.7.2010), perusteella uusien kauppapaikkojen tarvetta on tarpeen arvioida erityisesti Jyväskylän seudulla. Tärkeimmät todetut perustelut sille ovat: väestökehitys on ollut ja jatkuu ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa aikaisemmassa maakuntakaavassa ja sen kaupan selvityksessä esitettyä nopeammin seudulla on tapahtunut kuntaliitoksia nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja Muutokset väestömäärässä, ostovoimassa ja yksityisen kulutuksen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Keski-Suomen vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 noin 1 515 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan vuosina 2008-2030 noin 792 miljoonaa euroa. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on Keski- Suomessa suuruusluokaltaan 360 000 k-m2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 50 000 k- m2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 105 000 k-m2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 205 000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta selvitykset osoittavat, että uusille, vaihemaakuntakaavassa osoitettaville seudullisesti merkittäville suuryksiköille on edellytyksiä Jyväskylän seudulla. Erikoiskaupan osalta vastaavasti uusille, vaihemaakuntakaavassa osoitettaville seudullisesti merkittäville suuryksiköille on edellytyksiä Jyväskylän seudun lisäksi mm. Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Keski-Suomen liiton kaupan palveluverkkoselvityksen ja sen täydennysten lisäksi on valmistunut muita selvityksiä, mm.: Rakennemallityöt: Jyväskylän seudun kuntien yhteinen sekä Jämsän ja Äänekosken rakennemallit Jyväskylän kaupungin yleiskaavan esiselvitys ja muita yleiskaavan taustaselvityksiä Kuntien teettämiä kauppaa, sen mitoitusta, sijaintia ja vaikutuksia koskevia erillisselvityksiä Merkintämuutosten ja uusien merkintöjen tavoitteena on: Kehittää, selventää ja yhdenmukaistaa kaavamerkintöjä ottaen huomioon maakunnassa tapahtuneet kuntaliitokset ja seutukunnittaisen toiminnallisen kehityksen. Merkintäjärjestelmällä osoitetaan palvelukeskusten väliset suhteet ja taajamien asema aluerakenteen osana. Edellä esitetty koskee Jyväskylän seutua, Jämsää ja Äänekoskea. Sen sijaan Saarijärven ja Pylkönmäen sekä Joutsan ja Leivonmäen kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutuksia maakuntakaavan aluerakenteeseen siltä osin, mikä liittyy kaupan suuryksiköiden toteuttamiseen. Tarkoitus on täsmentää eräiden taajamien keskustatoimintojen kaavamerkinnän vaikutusaluetta. Tavoitteena on ottaa uudistuneen lainsäädännön mukaisesti suunnittelun piiriin keskustaan soveltumattoman tilaa vaativan kaupan tarpeet. Tavoitteena on tukea kuntien omaan ostovoimaan perustuvia kaupan investointihankkeita, jotta vähennetään asiointitarvetta ja sen myötä liikkumistarvetta etäämmällä oleviin palvelukeskuksiin. Samalla vahvistetaan maakunnan tasapainoista kaupallisten palveluiden tarjontaa. Kaupan suuryksikköihin painottuvasta kehityksestä huolimatta myös pienemmissä kiinteistöissä toimivan kaupan mahdollisuuksia tuetaan osoittamalla vain osa liiketilatarpeesta suuryksiköihin. 8

Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m2 Lähde: Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG, 2012 Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Auto- kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi 19500 4000 15500 5300 10200 4200 Joutsa 16800 3500 13300 4500 8800 3400 Jyväskylä 501400 102400 399000 135500 263500 109000 Jämsä 70400 14400 56000 19000 37000 15300 Kannonkoski 5200 1100 4100 1400 2700 1100 Karstula 13000 2600 10400 3500 6900 2800 Keuruu 33600 6800 26800 9100 17700 7300 Kinnula 5500 1100 4400 1500 2900 1200 Kivijärvi 3700 800 2900 1000 1900 800 Konnevesi 8800 1800 7000 2400 4600 1900 Kuhmoinen 7400 1500 5900 2000 3900 1600 Kyyjärvi 4400 900 3500 1200 2300 1000 Laukaa 71800 14700 57100 19300 37800 15600 Luhanka 2500 500 2000 700 1300 300 Multia 5600 1200 4400 1500 2900 1300 Muurame 38200 7800 30400 10300 20100 8300 Petäjävesi 15900 3200 12700 4300 8400 3500 Pihtipudas 13500 2700 10800 3700 7100 2900 Saarijärvi 32300 6600 25700 8700 17000 7000 Toivakka 8600 1700 6900 2400 4500 1900 Uurainen 14300 2900 11400 3900 7500 3100 Viitasaari 22900 4700 18200 6100 12100 5000 Äänekoski 66700 13600 53100 18000 35100 14500 Keski-Suomi 982000 200500 781500 265300 516200 213000 Kaavio Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve kunnittain vuonna 2030, k-m2 Tilaa vaativa kauppa ja autokauppa yhteensä sekä päivittäistavara- ja muu erikoiskauppa yhteensä, pl. Jyväskylä 9

10

Vähittäiskaupan suuryksiköiden määrittelystä maakuntakaavassa Maakuntakaavassa määritellään kriteerit kaupan yksiköille, jotka ovat seudullisesti merkittäviä. Määrittely on tarpeen esimerkiksi kun maakuntakaavassa osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle mahdollisuus toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Lisäksi maakuntakaavassa määritellään kaupan enimmäismitoitus sillä tarkkuudella, että voidaan arvioida toimintojen vaikutuksia. Jyväskylän, muiden seutukuntakeskusten ja kuntakeskusten sekä ala-/aluekeskusten osalta seudullisen vaikuttavuuden rajat voivat poiketa toisistaan. Myymälän tai myymäläkeskittymän kokoa kerrosneliömetreinä on usein käytetty seudullisen merkittävyyden määrittely-yksikkönä. Myös muita määrittelyperusteita voidaan käyttää. Seudullista merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon taajaman sijainti osana maakunnan aluerakennetta ja vaikutusalueen väestöpohja. Muita seudullisen merkittävyyden arviointitekijöitä voivat olla esimerkiksi: - myynnin suuruusluokka - vaikutusalueen laajuus (asiakkaat usean kunnan alueelta; vaikutus naapurikuntien kaupan palveluihin) - asiakas/liikennemäärä - sijainti liikenteellisesti toimivalla paikalla - myymälän tyyppi Määrittelyperusteena voi olla myös määrittely vaikutusten arvioinnin kautta. Tämä on kuitenkin hankalaa, koska hankkeita ei yleensä vielä maakuntakaavoitusvaiheessa tunneta riittävästi. Seudullisesti merkittävän kaupan rajat Maakuntakaavan tavoitteena on tukea kuntien omaan ostovoimaan perustuvia kaupan investointihankkeita. Näin vähennetään asiointitarvetta ja sen myötä liikkumistarvetta etäämmällä oleviin palvelukeskuksiin. Kaupan suuryksikköihin painottuvasta kehityksestä huolimatta myös pienemmissä kiinteistöissä toimivan kaupan mahdollisuuksia tuetaan. Keski-Suomen maakuntakaavan laadinnassa lähtökohtana on, että vain osa kaupan kerrosalasta osoitetaan suuryksiköihin. Suunnitteluperiaatteena on, että jos kaupan yhteenlasketusta kerrosalatarpeesta 50 % riittää kaupan suuryksikön toteuttamiseen, tulee se tarkastella maakuntakaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa ohjata sijoittumista maakuntakaavalla. Jyväskylää lukuun ottamatta oletetaan nykytilatietojen valossa, että myös jatkossa suurempiin kiinteistöihin sijoittuu vain tilaa vaativaa ja keskustaan soveltumatonta erikoiskauppaa. Tehdyt nykytilaa koskevat myymälä- ja kerrosalamääräselvitykset keskisuomalaisissa kunnissa osoittavat, että ostovoimalaskelmiin perustuvat tulokset eivät erityisen luotettavasti korreloi toteutuneen kerrosalamäärän kanssa. Voidaan päätellä, että vaikka euromääräinen ostovoima olisikin käytännössä laskelmien mukainen, niin sen muuntaminen myymäläpinta-aloiksi on varsinkin erikoistavarakaupan osalta erityisen vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että laskelmin saadut kerrosalamäärät ovat alimitoitettuja käytännössä toteutuvaan rakentamiseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta-alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät). Vuoden 2030 ennustetun kaupan kerrosalatarpeen perusteella on nähtävissä, että edellä mainitulla tavalla kaupan pienyksiköt huomioon ottavan mitoitusperiaatteen mukaan yhdeksässä kunnassa suuryksiköihin suuntautuva laskennallinen kerrosalamäärä jää alle 3 000 k-m2 tason. Lisäksi kuudessa kunnassa kerrosalamäärä jää noin 5 000 k-m2 tasoon tai jos raja hieman ylittyy, se saattaa jakaantua useamman taajaman kesken. Koska kyse on kunnan omaan 11

ostovoimaan perustuvasta tarkastelusta, voidaan todeta, että em. kokorajan alle jäävät kaupan suuryksiköt eivät näin ollen voi olla seudullisesti merkittäviä. Nykytilatarkastelun pohjalta voidaan lisäksi todeta, että laskennalliset kerrosalamäärät antavat alimitoitettuja tuloksia toteutuneisiin nähden. Seudullisesti merkittävän kaupan mitoitusrajat ovat tästä syystä varsin alhaiset ja osin maakuntakaavalla ohjataankin kunnan sisäistä kaupan rakennetta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta - päivittäistavarakaupassa seudullisen suuryksikön koon alaraja on kaikissa taajamissa 3 000 k-m² - Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m² - Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m² - muualla vastaava erikoistavarakaupan seudullisen suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempien kaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoituksella. Edellä esitettyä pienempien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja mitoituksen suunnittelu on kuntien omalla vastuulla ja hoidetaan kuntakaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös kuntakaavoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien suuryksiköiden sijoittumista ohjataan yleiskaavalla, jonka edellytyksenä ovat riittävät selvitykset. Jyväskylän yhtenäisen keskustaajama-alueen seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan 10 000 k- m² mitoitusrajan perusteita tarkastellaan seuraavilla sivuilla tarkemmin. Edellä esitetyt yleiset seudullisen merkittävyyden rajat ylittävää tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten väestömäärältään suurimpiin kunta- ja seutukeskuksiin osoitetaan tapauskohtaisesti kohde- tai vyöhykemerkinnät enimmäismitoituksineen. Perusteluna mitoitukselle on nykyinen väestöpohja, ennustettu väestökehitys, aluerakenteellinen asema sekä kaupan toimitilojen rakennustekninen muutoskehitys mm. entisten tuotantotilojen saneerautuminen kaupan käyttöön. Lisäksi muutamassa poikkeustapauksessa jo toteutunut tilanne ja muut erityisperusteet edellyttävät vastaavaa merkintää. Tällaisia ovat mm. Kyyjärven Paletti, Pihtiputaan Putaanportti ja Äänekosken Hirvaskangas. Vasen (sininen) pylväs kuvaa kuntakohtaista teoreettista kunnan omaan ostovoimakehitykseen perustuvaa kaupan kerrosalatarvetta. Oikea (punainen) pylväs kuvaa kaavaehdotuksen seudullisesti merkittävien suuryksiköiden enimmäismitoituksen summaa kunnassa. Punaiset vaakaviivat ovat maakuntakaavassa määritellyn seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön rajoja (5 000 k-m2 ja 3 000 k-m2). Seudullisuusrajat ovat useimpien kuntien osalta varsin alhaisia verrattuna myös kunnan omaan eli paikalliseen tarpeeseen. 12

Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama sekä kaupunkiseudun aluerakenne Jyväskylän kaupunkiseutu muodostuu keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Yhtenäisellä keskustaajama-alueella tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu SYKE:n v. 2012 luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla. Lähde: SYKE; Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanke. Lähde: Syke 2012: Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (luonnos) 13

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 selvityksen vyöhykeluokittelu: SHOW: Jyväskylän ydinkeskusta, jonne rakennemallin kautta ohjataan noin 4 000 uutta asukasta. KNOW: Työpaikkojen, oppilaitosten, kaupan ja asumisen vyöhyke, jonne ohjataan noin 6 000 uutta asukasta. Vyöhykkeen muodostavat muun muassa Jyväsjärven ympäristö, Innoroad Parkin ympäristö, Eteläportin alue, Palokankeskus, Tikkakoski sekä kansainvälisesti merkittävän tuotantotoiminnan alueet Laukaassa ja Muuramessa. FLOW: Laadukkaan asumisen vyöhyke, jonne voidaan tarjota arkielämän liikkumista hyvin palvelevat bussiliikenneyhteydet. Vyöhykkeelle, joka ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajamasta Laukaaseen, ohjataan hieman yli 20000 asukasta. GROW: Palvelukeskukset, jotka ovat hallinnon, kaupan ja muiden palvelujen keskuksia. Erityinen rooli palvelujen tarjoajina on nykyisillä Toivakan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen kuntakeskuksilla sekä Korpilahden entisellä kuntakeskuksella. Näihin palvelukeskuksiin pyritään turvaamaan hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kaikkiaan GROWvyöhykkeelle ohjataan noin 6 000 uutta asukasta. SLOW: Elinvoimaisten kylien verkosto. SLOW-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen julkisen tai yksityisen sektorin tarjoama palvelu. Vyöhykkeelle ohjataan noin 3 000 uutta asukasta. Haja-asutusalueet: Haja-asumiselle tarjotaan mahdollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan hallitusti palvelujen saatavuus huomioon ottaen. Jyväskylän seudun kasvusta noin 500 uutta asukasta suuntautuu hajaasutusalueille. Ote: Jyväskylän seutu Rakennemalli 20X0 14

Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue eli km-2 vyöhyke (katkoviiva) 15

Jyväskylän yhtenäisen keskustaajama-alueen seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan 10 000 k- m² mitoitusrajan määrittely perustuu kaupungin ostovoimaperusteisen tarvelaskelman lisäksi analyysiin myymälärakennusten lukumäärästä eri kokoluokissa Jyväskylän kaupungin keskustaajamassa. Aineistona seuraavassa on käytetty Jyväskylän kaupungin rakennusrekisterin tietoja tammikuulta 2012. Analyysissä selvitettiin olemassa olevien myymärakennusten kokoa ja sijoittumista kaupunkirakenteeseen. Yli 10 000 kerrosalaneliömetrin myymälärakennuksia oli 17 kappaletta ja niissä oli kerrosalaa yhteensä 265 000 kerrosalaneliömetriä. 40% myymälöiden kokonaiskerrosalasta sijoittui näihin yli 10 000 kerrosneliömetrin myymälöihin, 60% tätä pienempiin yksiköihin. Keskimääräinen myymäläkoko tässä luokassa oli 15 600 kerrosalaneliömetriä. Yhtä myymäläkeskittymää lukuun ottamatta kaikki yli 10 000 kerrosneliömetrin myymälärakennukset sijoittuvat ydinkeskustaan, Seppälään, Keljonkeskukseen tai Palokankeskukseen. Jyväskylän keskustaajaman osalta seudullisen alarajan osoittaminen maakuntakaavassa on perusteltua siten, että jatkossa nimenomaan yli 10 000 kerrosalaneliömetrin suuruiset myymälät ohjattaisiin maakuntakaavan mukaisiin kaavassa erikseen osoitettuihin sijainteihin, sillä niiden osuus myymälöiden kokonaiskerrosalasta on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi kokoluokkaan 7 000 10 000 kerrosalaneliömetriä (joita oli 14 kappaletta, keskimääräinen koko 7 700 kerrosalaneliömetriä, yhteenlaskettu kerrosala 107 000 kerrosalaneliömetriä eli 16% kokonaiskerrosalasta). Analyysissa todettiin, että seudullisen alarajan asettaminen esimerkiksi 7 000 kerrosalaneliömetriin aiheuttaisi usean olemassa olevan pistemäisen myymälärakennuksen ja niiden yksilökohtaisen mitoituksen ylärajan selvittämistä ja merkitsemistä erikseen maakuntakaavakarttaan. 10 000 kerrosalaneliömetrin seudullinen alaraja asettaa selkeän ylärajan olemassa olevien myymälöiden laajennusmahdollisuuksille. MRL:n sisältö taas ohjaa kuntakaavoitustakin siten, että keskusta-alueiden ulkopuolella uusia myymälöitä voisi perustaa vain tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. 16

Myymälärakennusten kappale- ja kerrosalamääriä Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella 17

Käytettävistä kaavamerkinnöistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueilla tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Keskustojen (C, c, ca) osalta merkinnällä ei puututa varauksen sisällä olevaan pienimuotoiseen kauppaan eikä sen kerrosalamäärään. Merkinnän yhteydessä esitetyt kerrosalarajat koskevat vain suuryksikköluokkaista kauppaa. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus sisältää kaikki MRL:n mukaiset suuryksiköt, joiden koko on yli 2000 k-m2. Enimmäismitoitus sisältää sekä nykyiset että uudet vähittäiskaupan suuryksiköt. Suuryksikkökokoa (2 000 k-m2) pienempiä kaupan toimipisteitä ei lasketa mitoitukseen. Suuryksikkökohteiden km-kohdemerkinnät kuvaavat keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvaa seudullisesti merkittävää kaupan suuryksikköä tai vastaavaa myymäläkeskittymää, jossa on tietty määrä kaupan kerrosalaneliöitä ja johon niitä saa tulla tietty määrä. Olemassa olevia ja mahdollisia lisäneliöitä arvioidaan kokonaisuutena, jolla on tietyt vaikutukset. Tällaisen maakuntakaavassa osoitettavan vähittäiskaupan suuryksikön tai vastaavan keskittymän sisällä olevat pienetkin myymälät sisältyvät enimmäismitoitukseen. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettavien vähittäiskaupan suuryksikkökohteiden enimmäismitoitus sisältää olemassa olevan ja uuden kerrosalan. Maakuntakaavan km-kohdemerkintä ei salli uusia seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, mutta mahdollistaa mahdollisesti olemassa olevien suuryksiköiden laajentamisen. km-kohdemerkintä osoittaa ensisijassa toteuttamismahdollisuuksia uusille seudullisen merkittävyyden rajat ylittävälle keskustaan soveltumattomalle ja tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Kohdemerkintöjen vaikutusalueen osalta on huomioitava maakuntakaavan yleispiirteisyys. Tarvittaessa kohdemerkinnän tarkoittamaa aluetta voidaan selventää merkinnän kohdekohtaisessa kuvauksessa. Kohdemerkintöjen lisäksi on eräissä kohdin perusteltua käyttää keskustatoimintojen ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksiköitä osoittavia km-vyöhykemerkintöjä. km-vyöhykemerkintää käytetään osoittamaan kaupan suuryksiköiden sijoittumista silloin kun sitä ei voida suunnittelun tässä vaiheessa ja maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden osoittaa km -kohdemerkeillä. Tarkempi kaavoitus ratkaisee suuryksikön/suuryksiköiden sijoittumisen alueelle tulossa olevan kaupan luonteen ja sen tarpeiden mukaisesti. Edellytyksenä tälle on, että vyöhykkeen sisällä suuryksiköiden sijainti voidaan aidosti ratkaista kuntakaavoituksella. Sijaintiratkaisu vyöhykkeen sisällä ei siksi saa muuttaa kaupan yksikön seudullisia vaikutuksia. Tämä on huomioitu rajattaessa vyöhykkeiden ulottuvuutta sekä määriteltäessä vyöhykkeelle perustellusti enimmäismitoitus lain vaatimalla tavalla. km-1 -merkinnällä osoitetulla alueella toimii tai sinne voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan kiinteistöjä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Näille vyöhykkeille osoitettu kaupan enimmäismitoitus sisältää myös suuryksiköitä pienemmät myymälät. km-2 -merkinnällä osoitetaan Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, jolla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². Maakuntakaavan enimmäismitoituksien tulkinnassa on otettava huomioon, että kaavoissa kaupalliselle toiminnoille osoitetuille alueille sijoittuu usein muitakin toimintoja kuin varsinaista vähittäiskauppaa. Lisäksi osa pienemmistä vähittäiskaupan yksiköistä sijoittuu osaksi suuryksiköiksi tulkittavia myymäläkeskittymiä. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä, laskentatavan ja tilastoinnin epävarmuustekijöistä sekä kuntien erilaisista lähtökohdista johtuen enimmäismitoituksen on tulkittava ohjaavan yksityiskohtaisempaa suunnittelua yleispiirteisesti uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä alueille osoitettaessa. Suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelyssä otetaan huomioon nykytilan ja vaikutusalueen väestömäärään perustuvan laskennallisen tarpeen ohella vaihtoehtoisten aluevarausten tarve sekä kaupan tarvitsema kasvureservi. Ostovoiman siirtymien vaikutusta voidaan tarkastella kohdekohtaisissa selostuksissa. Tavoitteena on vähentää liikkumistarvetta tarjoamalla riittävästi paikalliseen ostovoimaan perustuvia kauppapaikkoja. Kaupan suuryksiköt mahdollistavien kaavavarausten mitoituksen lähtökohtana on, että vain osa paikallisen ostovoiman tarvitsemasta kaupan kerrosalasta toteutuu suuryksiköihin. Vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen enimmäismitoituksia ei edellä esitetyistä syistä 18

tule summata ja verrata sijaintikunnan tai seutukunnan teoreettiseen ja ostovoimakehityksen perusteella laskettuun kerrosalatarvearvioon. Enimmäismitoitusta ei ole tarpeen esittää maakuntakaavassa osoitetulla Jyväskylän keskustatoimintojen C-alueella. Muilla keskustatoimintojen alue- ja kohdemerkinnöin (C, c, ca) sekä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön merkinnöin (km-alkuiset) osoitetuilla alueilla enimmäismitoitus määritellään. Kuntakohtainen tarkastelu Hankasalmi Kunnan keskustaajamaan lisätään uusi ca-merkintä. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Päivittäistavarakaupan enimmäistarve on 5 000 k-m2, joka mahdollistaa taajamassa jo olevien päivittäistavarakauppojen suunnitellun laajentamisen. Kaavamääräys: vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Merkintä mahdollistaa myös erikoiskaupan yli 2 000 k-m2 yksikön toteutumisen, esimerkiksi kone- tai rautakaupan. Hankasalmen aseman päivittäistavarakaupan suuryksikön mahdollistava voimassa olevan kaavan km-varaus kumotaan samassa yhteydessä. Merkintämuutoksen tarkoitus on asettaa päivittäistavarakauppaa koskeva mitoitusrajoitus, koska Hankasalmella on perusteita yhdelle päivittäistavarakaupan suuryksiköille tai vastaavalle keskittymälle, joka sijoittuu uudessa esityksessä keskustaajamaan. Sen sijaan Hankasalmen asemalla on edellytyksiä TIVA-kaupan suuryksikölle, jonka mitoitusraja sopii yleisen seudullisesti merkittävän kaupan mitoitusrajan piiriin eikä erillistä merkintää tarvita. Joutsa Keskustaan c-kohdemerkintä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Nykyisin Joutsan keskustassa kaupallisessa liikekäytössä on noin 8 000 km, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 4 500 k-m2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 7 700 k-m2, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 900 k-m2 ja erikoiskaupan osuus noin 6 800 k-m2. Keskustan vähittäiskaupan yhteenlaskettu kokonaismitoitus on noin 15 000 k-m2. Joutsan seudun ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve mahdollistaisivat uuden kaupan rakentamisen keskustaan ilman haitallisia vaikutuksia olemassa oleviin kaupan palveluihin ja kaupan palveluverkkoon. Uuden liikerakentamisen jälkeen ostovoiman kasvun synnyttämää liiketilan lisätarvetta jäisi myös muulle kaupan rakentamiselle. Kunnan tavoitteena on osoittaa osa seudullisesti merkittävästä vähittäiskaupasta valtatien varteen Oravakiven salmen lähialueelle. Kaupalliset selvitykset eivät kuitenkaan osoita, että seudullisen yksikön maakuntakaavoittaminen olisi VAT:n ja MRL:n mukaan mahdollista. Joutsan kunta, Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG 2011 Jyväskylä 1) Jyväskylän keskustan keskustatoimintojen aluevarausta (C-alue) laajennetaan koskemaan yhtenäisenä ydinkeskusta Lutakko Tourula Kangas Seppälä kokonaisuutta. Seppälän ca-kohdevaraus kumotaan. C- aluemerkinnälle ei osoiteta kaupan enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä. Seppälän aluetta ollaan suunnitelmallisesti kehittämässä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi. Alueelle sijoittuu myös asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva kaupunkirakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Alueella on seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tourulan asumisen, työpaikkojen ja erikoiskaupan alue sekä vastaavanlaiseksi osaksi Jyväskylän ydinkeskustaa kehittyvä Kankaan alue muodostavat vanhan ruutu- 19

kaavakeskustan kanssa yhtenäisen toiminnallisen keskustatoimintojen alueen, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Keskustatoimintojen kaavamääräyksellä ohjataan Seppälän ja Kankaan kaupallista rakentamista niin, että kuntakaavoituksella voidaan ohjata ja turvata Jyväskylän ydinkeskustan asema maakunnallisena kaupan pääkeskuksena. 2) Palokankeskus ja Kirri sekä ne yhdistävä kaupallinen vyöhyke Palokankeskus, km-kohdevaraus Palokankeskuksen alueella on useita kaupan suuryksiköitä yhteensä noin 60 000 k-m2. Tavoitteena on kevyttä liikennettä suosiva, ympäröivään taajamarakenteeseen sujuvasti liittyvä kaupunkiympäristö; hyvä joukkoja henkilöautoliikenteen saavutettavuus. Luonnosvaiheessa esitetty mitoitus oli 60 000 k-m2. Mitoitus sisältää myös alle 2 000 k-m2 kaupan yksiköt ja se perustuu kaupan nykymäärään ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 (2.7.2010)-selvitykseen. Saadun lausunnon perusteella mitoitusta nostettiin 80 000 k-m2:iin, mutta viereisen km-1 vyöhykkeen mitoitusta leikattiin vastaavalla määrällä, jotta tasapaino kaupungin pohjois- ja eteläosien kaupan mitoituksessa säilyy. Ehdotusvaiheen jatkoneuvottelujen ja lausuntojen perusteella mitoitusmuutosta oli tarpeen hieman tasata, koska aiemmin luonnoksesta saatu lausuntopalaute kohdistui osin virheellisesti km-kohteeseen kun sen oli tarkoitus koskea km-1 vyöhykettä. Kerrosalamitoitusta muutetaan takaisin kaavaluonnoksen suuntaan siten, että myös Palokankeskuksessa turvataan hieman alueen kehittämismahdollisuutta kokonaismitoituksen kuitenkaan kasvamatta, eli km-kohteen mitoitukseksi tulee 70 000 k-m2 ja km-1 vyöhykkeen 60 000 k-m2. Palokankeskus-Kirri, km-vyöhyke. Kirrin alue on tilaa vaativan kaupan aluetta, jolla toimii useita erillisiä tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä, mutta ei juurikaan päivittäistavarakauppaa. Alueella on nykyisin noin 20 000 k-m2 kaupan yksiköitä. Yhdessä mainitut kaupan yksiköt muodostavat merkittävän kaupallisen keskittymän. Palokankeskuksen läheinen Terran alue yhdistyy Kirrin suuryksikköjen alueeseen kaupan km-vyöhykkeellä. Vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun keskustaan soveltumattoman kaupan enimmäismitoitukseksi esitetään luonnoksessa 70 000 k-m2. Luonnosvaiheen jälkeen mitoitusta alennettiin 50 000 k-m2:iin, mutta ehdotusvaiheen palautteen perusteella mitoitus korjattiin hieman takaisin eli 60 000 k-m2:iin edellä km-kohteen yhteydessä kerrotuin perustein. Koska Kirrin-Palokankeskuksen kaupan kokonaismitoituksessa ei kaavan laadinnan kuluessa ole tapahtunut muutosta, ei myöskään vaikutusten arvioida muuttuneen valmistelun eri vaiheissa. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Karttarajaus vyöhykkeestä on raportin lopussa. 3) Keljonkeskus ja Eteläportti sekä ne yhdistävä kaupallinen vyöhyke Keljonkeskuksen voimassa olevan maakuntakaavan kaavamerkintä (ca) kumotaan ja muutetaan kmmerkinnäksi. Keljonkeskuksen alueella on useita kaupan suuryksiköitä, mutta ei juurikaan muita palveluita. Alue rajoittuu toteutuneisiin asuinalueisiin, eikä sillä ole laajenemismahdollisuuksia. Muutosta camerkinnästä km-merkinnäksi perustelee myös Eteläportin uuden aluekeskuksen toteutuminen ja sen mukainen kaavavaraus. Alueen nykyinen kaupan määrä ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 (2.7.2010)- selvitykseen perustuen kaupan (päivittäis- ja erikoiskauppa yhteensä) enimmäismitoitus km-kohteen alueella on 50 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Eteläportti Uusi alakeskus ca-kohdemerkinnällä. Alueesta kehitetään kaupungin eteläpuolelle muodostuvan noin 60 000 asukkaan keskittymää palveleva kaupunkikeskustan eteläpuolinen keskustatoimintojen aluekeskus. Eteläportin alueelle keskittyy merkittävästi 20

asutusta, julkisia palveluita ja myös tilaa vaativaa kauppaa. Eteläportissa tavoitteena on monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva, ympäröivään taajamarakenteeseen sujuvasti liittyvä kaupunkiympäristö; hyvä joukko ja henkilöautoliikenteen saavutettavuus. Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 (2.7.2010)-selvitykseen, Eteläportin kaupalliseen selvitykseen (4.4.2012) sekä Jyväskylän kaupungin teettämiin muihin selvityksiin perustuen kaupan enimmäismitoitus camerkinnälle on 35 000 k-m2. Alueelle ei tulisi sallia merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Keljonkeskus-Eteläportti km-vyöhyke Kaupallisten palveluiden vyöhyke yhdistää Keljonkeskuksen kaupallisen alueen Eteläportin aluekeskukseen. Vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoitus on 50 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Karttarajaus raportin lopussa. 4) Palokan vanha keskusta, Vaajakoski, Kuokkala, Tikkakoski: ca-kohdemerkintä. Tikkakoskea koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat (< 3 000 k-m2). Muissa taajamissa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 20 000 k-m 2. 5) Korpilahden km-merkintä muutetaan alakeskusmerkinnäksi (ca). Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat (< 3 000 k-m2). Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. 6) Viherlandian voimassa olevan maakuntakaavan km-1 merkintä kumotaan tarpeettomana. Vähittäiskaupan kerrosalaan laskettava myymäläpinta-ala jää seudullisen rajan alle (< 3 000 k-m2), sillä ympäristöministeriön tulkinnan mukaan myytävät kasvit sisältävien kasvihuoneiden pinta-alaa ei lasketa kaupan pinta-alaan mukaan. Jämsä Tarkistetaan Jämsän keskustatoimintojen aluevarauksen (C) rajaus. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus luonnoksessa oli 25 000 k-m2. Luonnosvaiheen jälkeen mitoitus korjattiin 50 000 k-m2:iin lisäselvitysten perusteella. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipintaalan. Jämsän Risteys kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Merkintätapa kmvyöhyke, minkä enimmäismitoitus on 40 000 k-m2. Jämsässä vähittäiskaupan suuryksiköt ja keskustaan soveltumaton kauppa keskittyvät muista vastaavankokoisista taajamista poiketen vain tälle yhdelle alueelle. Voimassa olevissa kuntakaavoissa on varauduttu suuryksikkörakentamiseen alueella. Kunnan oman laskennallisen ostovoiman lisäksi huomattava ostovoimalisäys tulee Himoksessa kävijöistä ja loma-asukkaista. Himoksen kävijämäärä on tällä hetkellä noin 300 000 hlö vuodessa ja käynnissä olevien investointien ja suunnitelmien toteuduttua kävijämäärässä varaudutaan yli 1 milj. matkailijaan vuodessa. Kunnan mitoituslaskelman mukaan Himoksessa, sen kasvettua Master Planin mittoihin, tulee loma-asumaan vuoden jokaisena päivänä 5 500 asukasta, johtuen viikkoosakkeiden suuresta määrästä. Rajauksessa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristö- sekä maisemavyöhyke. Jämsänkosken keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) muutetaan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnäksi (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman Jämsän seudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. 21

Entisen Kuoreveden kunnan Hallin päätaajamaan sekä entisen Längelmäen kunnan Länkipohjan päätaajamaan tulee uusi keskustatoimintojen alakeskusmerkintä (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman Jämsän seudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Taajamia koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Vt 9 ja 24 risteysaluetta kehitetään Jämsän käyntikorttialueena. Liittymäalueelle voidaan ohjata erityisesti tilaa vievää erikoiskauppaa ja liikennepalveluja. Himoksen liittymään voidaan kehittää myös uusia matkailupalveluja. Liittymäalueiden läheisyys houkuttelee erityisesti hyviä logistisia yhteyksiä edellyttäviä yrityksiä. Lähde: Jämsän rakennemalli 2025, 5.3.2012 22

JÄMSÄN RISTEYS, km-1 vyöhyke Nykyisiä kaupan yksiköitä, joista alemman kuvan hallirakennukset sijaitsevat lähimpänä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö vyöhykkettä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. 23

JÄMSÄN RISTEYS, km-1 vyöhyke Kaupalliselle vyöhykkeelle sijoittuvien mahdollisten uusien rakennusten näkyvyyttä kulttuuriympäristö- ja maisema-alueelle rajoittaa olemassa olevat hallirakennukset sekä niitä ympäröivä puustoinen alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sininen rasteri) Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (musta rajaus) 24

Karstula Karstulan keskusta osoitetaan c-kohdemerkinnällä. Tällöin km-kohdemerkintä kumotaan pois. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman seudun aluerakenteen osana. Keskustatoimintojen c-kohdemerkinnän enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan ja mahdollistaa myös suunnitteilla olevan uuden rautakaupan suuryksikön toteuttamisen. Mukaan ei lasketa pienempiä myymälöitä. Kaavoituksen lähtökohtana oli varautuminen rautakaupan laajennukseen. Ehdotusvaiheessa tavoite täsmentyi ja kunta esitti tarkemman sijaintipaikan rautakaupalle. Yli 3000 k-m2 kohde sijoittuu keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle ja tulisi siitä syystä esittää km merkinnällä. Suunnittelussa päädyttiin vaihtoehtoratkaisuun: koska Karstulan erikoiskaupan laskennallinen mitoitus on yli 10 000 k-m2, määritellään keskustaajaman asemakaava-alueen tiva-kaupan seudullisuusrajaksi 5 000 k-m2, jolloin erillistä merkintää ei tarvita. 25

Humpin vyöhyke sijoittuu asemakaavoitetun teollisuusalueen ja valtatien 13 ja kantatien 58 risteysalueen ympäristöön. Vyöhykkeen vaikutusalueelle sijoittuu asutusta, matkailupalveluja, puuteollisuuden keskittymä sekä valtatien varren liikerakentamista. Voimassaolevassa maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueena (tp). Vaikutusalueella (maakuntakaavan tp ja t-alueella) on jo tällä hetkellä noin 20 yritystä ja noin 220 työpaikkaa. Honkarakenne Oyj:n toiminnan keskittäminen Humpille lisää koko Puulaakson kiinnostavuutta sekä tuotannollisen että palvelujen verkostomaiselle yritystoiminnalle. Vyöhykealueelle on toteutettu kunnallistekniset (vesi-, viemäri, kaukolämpö ja palovesijärjestelmä) verkostot ja alue on luontevaa taajama-alueen laajentumisaluetta valtatien ja Karstulan keskustan välillä. Valtatien liikenteen ohjausta Karstulan keskustaan on mahdollista parantaa Humpin alueen kehittämisellä. Osoitetaan Humpin alueelle km-1 -vyöhykemerkintä, joka yhdistää alueen Finn-Savotalta Honkarakenteelle ja edelleen keskustan suunnassa Humpinniemen työpaikka-alueen. Vyöhykkeen enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Alueelle ei saa sijoittaa muuta seudullisesti merkittävää kauppaa kuin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintä mahdollistaa alueella toimivien ja sinne sijoittuvien tuotantolaitosten esittely- ja suoramyyntitilojen toteuttamisen kunnan ja kehittämisyhtiön tavoitteen mukaisesti. Tälle alueelle keskitetään kaupan toimintoja, jotka tarvitsevat laajoja ulkovarastoalueita eivätkä siitä syystä pysty uudistumaan ja kehittymään nykyisillä paikoillaan. Keuruu Keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) muutetaan aluevarausmerkinnäksi (C). Merkintämuutos täsmentää merkinnällä tarkoitettua vaikutusaluetta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 25 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Keuruun keskusta-alueella on nykyinen kaupan yhteispinta-ala lähiaikoina rakentuvan uuden kaupan jälkeen noin 24 000 k-m2. Keuruun keskustaalueella on kaupungin ilmoittama nykyinen kaupan pinta-ala n. 19 500 k-m2, siitä on purettavana n. 3000 k-m2 ja lähiaikoina rakentumassa 7500 k-m2. Eli tilanne vuonna 2013 lienee noin 24 000 k-m2. Asemakaavat mahdollistavat nyt yhteensä n. 80 000 k-m2 rakentamisen KL-1, KLT-1, K, K-1, K-3, K-4 ja KM alueille. Yliahon alue kehittyy tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana, lähinnä keskustaan soveltumattoman erikoiskaupan alueena. Kaavamerkintä km-vyöhyke. FCG:n täydentävään selvitykseen perustuen Yliahon alueen kaupan enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Yliahon mitoituksessa otetaan huomioon lisärakentamistarpeen lisäksi alueella jo oleva noin 10 000 k-m2 kaupan pinta-alamäärä ja kaupan suuryksikkö sekä taajaman sisäinen kaupallisten palveluiden siirtyminen. Yliahon alueelle on tarkoitus toteuttaa pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikka-alan kauppaa. Rajauksessa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristövyöhyke. Otavan alueen mitoitus sopii yleisen seudullisuusrajan (< 3 000/5 000 k-m2) piiriin. Ei erillismerkintää. Mitoitus perustuu selvityksiin Keuruun kaupallinen asema, asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. Entrecon Oy 2010 sekä Keski-Suomen liiton teettämään kaupallisia palveluita täydentävään selvitykseen (FCG 2011). Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisää Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentää ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranee uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentää asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. 26

KEURUU / YLIAHO, km-1 vyöhyke Konnevesi Konneveden olemassa oleva km-merkintä kumotaan. Taajamaa koskee seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Kuhmoinen Keskustan km-kohdemerkintä kumotaan. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Kaavaehdotuksessa keskusta osoitetaan kunnan lausunnon perusteella ca kohdemerkinnällä eli Jämsän seudun aluerakenteen mukaisena alakeskuksena. Kyyjärvi Kauppakeskus Paletin koko on nykyisin noin 4 000 k-m2 ja kävijämäärän vuonna 2009 on ollut noin 700 000 kävijää. Kyyjärven kunnan suunnitelmana on laajentaa Kauppakeskus Palettia noin kaksinkertaiseksi nykyiseen laajuuteen verrattuna, jolloin laajennuksen suuruusluokka olisi 4000 5500 k-m2. Kauppakeskukseen sijoittuisi laajennuksen yhteydessä mahdollisesti myös toinen pieni päivittäistavaramyymälä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kyyjärven Paletin alueen km-merkintä sallii erikoistavara- ja päivittäistavarakaupan laajentamisen kaavamerkinnän mukaisten kerrosneliömäärien mukaisesti. Paletin alue on kehittynyt kaavamerkinnän mukaiseksi kaupallisen toiminnan keskukseksi Kyyjärvellä. Sinne on keskitetty kaikki Kyyjärven erikoistavara- ja päivittäistavarakauppa. Alue on aivan kuntakeskuksen kyljessä ja sinne on erinomaiset liikenneyhteydet myös kevyelle liikenteelle. Alueen edelleen kehittäminen on 27

elintärkeää Kyyjärven kuntakeskuksen palveluiden säilyttämiseksi. Erikoistavarakauppa ja myös sen mahdollinen lisääminen on Kyyjärven Paletin tapauksessa välttämätöntä, jotta alueella voitaisiin säilyttää nykyinen palvelutaso ja parantaa sitä siten, että tarve asiointiin suuremmissa keskuksissa vähenee. Kaikki kaupan toiminnot Kyyjärvellä tullevat jatkossakin keskittymään Paletin alueelle. Tällä pyritään välttämään toimintojen hajautumista ja liikenteen tarpeen kasvun. Kyyjärven Paletti on merkittävä lähialueen mökkiläisiä ja muita matkailijoita palveleva kauppakeskus. Kyyjärven Paletin km-merkintä säilyy ja sen mitoitusrajassa otetaan huomioon nykytila ja tehty laajennussuunnitelma. Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseksi esitetään 10 000 k-m2. Mitoitus perustuu Kyyjärven kirkonkylän yleiskaavaa ja Paletin asemakaavaa varten tehtyyn selvitykseen: Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi, FCG 30.6.2010. KYYJÄRVI / PALETTI, km -kohde Laukaa Keskusta Keskustatoimintojen kohdemerkintä (ca) muutetaan aluevarausmerkinnäksi (ca). Taajaman laajenemissuunta on seututie 637 linjauksen mukainen. Vähittäiskaupan suuryksiköille sopivaa paikkaa ei enää ole ydinkeskustassa, joten uusien kaupan paikkojen mahdollistaminen ydinkeskustan pohjois- tai eteläpuolelle huomioidaan maakuntakaavan aluevarauksella. Merkintämuutos täsmentää ca-merkinnällä tarkoitettua vaikutusaluetta ja osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Rokkakangas Rokkakankaalle osoitetaan km-kohde, joka mahdollistaa keskustaan soveltumattoman ja paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Kohdemerkinnän enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Rokkakankaan teollisuusalue on hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä kirkonkylän ydinkeskustaa, jonne on valmis kevyen liikenteen väylä. Alueella toimii nykyisin pääasiassa pieniä yrityksiä ja pienteollisuutta. Rokkakankaan teollisuusalueen asemakaavan ollaan muuttamassa. Tavoitteena on kohentaa alueen sekavaa ympäristöä mahdollistamalla alueella myös kaupan toimintaa, esimerkiksi yritysten suoramyyntiä ja rautakaupan sijaintipaikka. 28

Lievestuore Lievestuoreen keskustan ca-merkintä. Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Taajamaa koskee seudullisen suuryksikön yleinen mitoitusraja. Muurame Muuramen keskustan ca-kohdemerkintä muutetaan aluevaraukseksi. Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 15 000 k-m2. Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0- selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Muuramen Saunakylän alue valtatien 9 länsipuolella kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. FCG:n täydentävään selvitykseen perustuen alueen enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Alueelle ei saa sijoittaa muuta seudullisesti merkittävää kauppaa kuin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintätapa km-kohde, jonka alue koskee valtatien länsipuolta Saunakylästä pohjoiseen. Petäjävesi Keskustaan lisätään uusi keskustatoimintojen alakeskusmerkintä (ca-kohde). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Taajamaa koskee kaupan suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Nykyisen maakuntakaavan km-merkintä kumotaan ja korvataan uudella km-kohdemerkinnällä, johon liittyy 10 000 k- m2 enimmäismitoitus. Mitoitus perustuu kunnan ostovoimakehitykseen, lainvoimaiseen asemakaavaan ja taajamassa jo olevan TIVA-kaupan suunniteltuun uudelleen sijoittumiseen kyseiselle alueelle. Pihtipudas Keskustan km-kohdemerkintä kumotaan. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Putaanportin alueelle uusi km-merkintä valtatien itäpuolelle. Alueen enimmäismitoitus on 10 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Alueelle sijoittuva uusi seudullisesti merkittävä kauppa on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Alueella on useita kaupan yksiköitä, jotka yhdessä muodostavat merkittävän kaupallisen keskittymän. 29

PIHTIPUDAS / PUTAANPORTTI, km -kohde Saarijärvi Keskustan c-kohdemerkintä muutetaan aluevaraukseksi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueella on 20 000 k-m2. Luonnosvaiheen lausunnon nojalla mitoitus nostettiin 25 000 k-m2:iin. Asemankannaksen km-kohdemerkinnän vaikutusalue koskee Pajulammen ja Pappilan välistä aluetta valtatien molemmin puolin. Kaupan enimmäismitoitus km-alueella on 35 000 k-m2. Enimmäismitoitus sisältää kaiken kaupan ei vain suuryksiköihin sijoittuvaa kauppaa. Alueelle on jo toteutunut liike- ja kaupparakentamista n. 17 500 k-m2 (Sillankorva-suoramyynti 1000, Pappilan pihapiirin matkailumyynti 150, Ale-Makasiini 2000, Agrimarket 1400, Rantakivi liikennemyymälä 820, Kenkäpuu 1200, Rautakauppa Patinen 4860, Halpa-Halli 4150, viereinen rakennus 800, Liikennekeskus, jossa autokauppa ja konditorio 1150). Laadinnassa olevan yleiskaavan perusteiden mukaisesti lisäkerrosalatarvetta on myös noin 17 000 k-m2. Se koostuu eräiden em. kiinteistöjen tulossa olevista laajennuksista (noin 2 700 k- m2) ja käyttämättömästä rakennusoikeudesta (2 300 k-m2) sekä uusista palvelu-, matkailu- ja liikennepalvelurakennuspaikoista (11 500 k-m2). Perustelut: Saarijärvi ja Pylkönmäki, Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon 2009 ja FCG:n selvitykset. Uusille TIVA - kaupoille ei osin maantieteellisistä syistä Saarijärvellä ole tilaa lähellä ydinkeskustaa. 30

SAARIJÄRVI, Asemankannas, km -kohde km-kohde SAARIJÄRVI, keskusta C -alue Toivakka Kunnan keskustaajamaan lisätään uusi ca-merkintä. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Uurainen Nykyisen maakuntakaavan km-merkintä kumotaan ja korvataan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnällä (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Uuraisten keskustan kehittämishankkeessa (v.2010-31

2011) päädyttiin ratkaisuun, että kuntakeskustassa ei haluttu varautua vähittäiskaupan seudulliseen suuryksikköön. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Hirvaskankaan aluetta on selostettu Äänekosken tarkastelun yhteydessä. Kunta on esittänyt risteysalueen läheisyyteen kaupan suuryksiköitä, mutta maakuntakaavaa varten teetetyt selvitykset eivät tue merkintää maakuntakaavaan. Viitasaari Keskustatoimintojen c-kohde muutetaan aluemerkinnäksi (C). Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Mustaniemen alueelle lisätään kaupan TIVA-suuryksiköiden ja keskustaan soveltumattoman kaupan sijoittumista varten km-kohdemerkintä. km-kohdemerkinnän kaupan enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Alueella on nykyisin noin 12 000 k-m2 erikoistavarakaupan myymälä- ja varastotilaa (Agri, Rautia, Viita-Kone, Ale-Makasiini, Konetarvike, Viitaputki, Acada Oy, Hautakivi Räsänen, JP-Keittiöt, Autoliike Tervo, Ramirent, jne.). Viitasaari on seudullinen erikoiskaupan keskus. Kaupunki on esittänyt keskustan C-alueen laajentamista vt4:n itäpuolelle Mustaniemen alueelle. Maakuntakaavan merkintäpäätöksen ja YM:n ohjeistuksen nojalla sellainen esittämistapa ei ole mahdollista, sillä alueella ei ole keskustatoimintoja. Keskustatoimintojen merkintää ei voida käyttää pelkästään siinä tarkoituksessa, että kaupan suuryksikön sijoittaminen tulisi sallituksi. 32

VIITASAARI / MUSTANIEMI, km -kohde 33

Äänekoski Tarkistetaan Äänekosken keskustatoimintojen alueen laajuus ja muutetaan keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) tarvittaessa aluevarausmerkinnäksi (C). Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on 50 000 k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Äänekosken keskustassa nykyisten suuryksiköiden pinta-ala on noin 32 000 k-m2. (CM 7 000, S-Market 5 000, ent. S-Market 5 500, ent. K-Supermarket 3 300, Ostoskeskus/Tokmanni ym. 4 000, Niskanen/kodinkone,urheilu ym. 3 000, Mercuria/liikekeskus, erikoisliikkeitä 4 200). Kotakennään alue kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. FCG on laatinut sijaintipaikasta täydentävän selvityksen. Kotakennääntien alueella on nykyisin noin 7 000 k-m2 pääasiassa autoiluun liittyviä yritystiloja. Alueen liikenteellinen ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti on edullinen ja alueella on mahdollisuus rakentaa jatkossa TIVA-kauppaa. Kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheen mitoituksen mukainen vain 3 000 k-m2 lisärakentamismahdollisuus rajoittaisi tulevaisuudessa alueen kehittämistä ja investointeja, jotka kaupungin asemakaavat myös mahdollistavat. Edellä mainituista syistä sekä ehdotusvaiheen palautteen perusteella kaupungilla tulee olla maakuntakaavalliset edellytykset alueen jatkokehittämiselle, jolloin mitoituksen tulee olla 20 000 k-m2 tasolla. Kerrosalan kasvattaminen on jossain määrin yhteydessä myös muiden Äänekosken suuryksikkövarausten mitoitukseen ja saattaa selvitysten nojalla vähentää ensisijassa Hirvaskankaan suuryksiköiden laajennustarvetta. Äänekoskentien kaupan alueella on olemassa oleva kaupan suuryksikkö. Kaupan kehittymisedellytysten turvaamiseksi voimassa olevan kuntakaavan mukaisesti kohde merkitään maakuntakaavaan km-kohdemerkinnällä, jonka enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle 2 000 k-m2 yksiköt. Äänekoskentien (=Äänekoski pohjoinen) nykyinen suuryksikkö on 7 900 k-m2 (Alemakasiini), mikä on pohjoisen Keski-Suomen suurin alennustavaratalo. Kaupungin kaavassa on lisäksi varaus kolmelle vähittäiskaupan suuryksikölle. Hirvaskankaan alue kasvaa kaupungin elinkeinostrategian mukaan edelleen tilaa vaativan kaupan alueena, jonne sijoittuu myös logistiikka- ja matkailutoimintoja Äänekosken rakenneyleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Äänekosken väestö on kasvanut voimakkaimmin uuden Äänekosken eteläosissa ja taajamien ympäristöissä, jonne on kaavoitettu uusia asuinalueita. Eteläisin osa kaupungin alueesta, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palvelujen lähellä on suosituinta asuinaluetta. 2000-luvulla väestönkasvu on ollut suurinta Äänekosken taajaman ympärillä, Hirvaskankaan ja Koivistonkylän alueilla sekä Suolahden itäpuolella. Voimakkainta väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut Suolahden keskustaajamassa ja sen liepeillä, sekä uuden kunnan pohjoisosissa. Hirvaskankaan alueen tarkastelussa otetaan asiakaspotentiaalissa huomioon läheinen Uuraisten kunnan puolella oleva asutus ja kaavapotentiaali sekä vilkas valtakunnan pääväylän ohikulkuliikenne. YKR 2010-aineiston mukaan Hirvaskankaalle on jo syntynyt uusi, taajamakriteerit täyttävä asutuskeskittymä, joka kuntien suunnitelmien mukaan kasvaa. Uuraisten ja Äänekosken välinen kuntaraja halkaisee Hirvaskankaan alueen. Äänekoski on laatinut yhdessä Uuraisten kanssa Hirvaskankaan aluetta koskevan ideasuunnitelman eli Hirvaskankaan alueen kaavarungon v. 2013 (kartta). Uuraisten puolelle on kaavoitettu ja osin toteutunut jo runsaasti asutusta ja työpaikkoja (kaavasuunnitelmien yhdistelmäkartta ). Alueella toimii vähittäiskaupan keskittymä, joka tukee merkintää maakuntakaavaan. Alueella jo olevan kauppakeskittymän lisäksi kuntakaavoitukseen perustuen tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana esitetään Hirvaskankaan aluetta, ns. Spektrin ympäristö, jossa kaupan enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Merkintätapa km-kohde. km-alueella enimmäismitoitus sisältää kaiken kaupan, ei vain suuryksiköitä. 34

Hirvaskankaan nykyiset palveluyksiköt ovat yhteensä lähes 8 000 k-m2. (Spektri 3 900 ja ABC 3 800). Kaupungin laatimassa asemakaavaehdotuksessa varaudutaan ABC:n laajennukseen siten, että tontille on mahdollista rakentaa esim. rautakauppa tai vastaava TIVA-kohde, rakennusoikeus 10 000 k-m2. Lisäksi Spektrin naapuritontille on tulossa liikennemyymälä, jonka yhteydessä on liiketiloja, autonhuoltoa ym., rakennusoikeus 6 000 k-m2. Spektrin itäpuolelle on tulossa liikenneterminaaleille ja myös TIVA:lle osoitettava tontti, jonka rakennusoikeus on noin 5 000 k-m2. Suolahden keskustatoimintojen merkintä (c) muutetaan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnäksi (ca). Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Ratkaisu on myös Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti 22.5.2007 mukainen. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Ote Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti 22.5.2007 35

Yhdistelmäkuva: Uuraisten asemakaavaluonnos ja Äänekosken osayleiskaava Hirvaskankaan alueella km-kohde 36

ÄÄNEKOSKI / HIRVASKANGAS, km -kohde 37

Ote Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti 22.5.2007 38

39

Yhteenveto kaupan nykymäärästä ja mitoituksesta 4. vaihemaakuntakaavassa Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k-m2 suuryksiköiden suunniteltu enimmäismäärä 1. Joutsa 10 000 2. Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä 25 000->muutettu ehdotukseen 50 000 4. Karstula 10 000 5. Keuruu 25 000 6. Saarijärvi 20 000 ->muutettu ehdotukseen 25 000 7. Viitasaari 20 000 8. Äänekoski 50 000 Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k-m2 suuryksiköiden enimmäismäärä 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi 10 000 2. Eteläportti Jyväskylä 35 000 3. Korpilahti Jyväskylä yleinen seudull.raja 4. Kuokkala Jyväskylä 20 000 5. Palokka Jyväskylä 20 000 6. Tikkakoski Jyväskylä yleinen seudull.raja 7. Vaajakoski Jyväskylä 20 000 8. Halli Jämsä yleinen seudull.raja 9. Jämsänkoski Jämsä yleinen seudull.raja 10. Laukaan keskusta Laukaa 20 000 11. Lievestuore Laukaa yleinen seudull.raja 12. Muuramen keskusta Muurame 15 000 13. Petäjäveden keskusta Petäjävesi 10 000 14. Toivakan keskusta Toivakka yleinen seudull.raja 15. Uuraisten keskusta Uurainen yleinen seudull.raja 16. Suolahden keskusta Äänekoski yleinen seudull.raja Lisäys Ehdotusvaihe Länkipohja Kuhmoinen kk Jämsä Kuhmoinen yleinen seudull.raja yleinen seudull.raja Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. Vähittäiskaupan enimmäismäärä 1. Keljonkeskus Jyväskylä 43 000 50 000 2. Palokankeskus Jyväskylä 60 000 60 000, ehdotukseen 80 000 ja lopulliseen kaavaan 70 000 3. Paletti Kyyjärvi 4 000 10 000 4. Rokkakangas Laukaa 1 000 10 000 5. Saunakylä Muurame 0 20 000 6. Putaanportti Pihtipudas 5 000 10 000 7. Asemankannas Saarijärvi 17 500 35 000 8. Mustaniemi Viitasaari 12 000 20 000 9. Hirvaskangas Äänekoski 8 000 20 000 10. Kotakennäs Äänekoski 7 000 10 000, lopulliseen kaavaan 20 000 11. Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 8 000 20 000 40

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, KESKI-SUOMEN LIITTO/KAUPAN TYÖRYHMÄ Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kohde Kunta 1. 2. Keljonkeskus-Eteläportti Palokankeskus-Kirri Jyväskylä Jyväskylä Arvioitu kaupan nykyinen määrä.?? 35 000 3. 4. 5. Jämsän Risteys Humppi Yliaho Jämsä Karstula Keuruu???? 10 000 Vähittäiskaupan enimmäismäärä 50 000 70 000, ehdotukseen 50 000 ja lopulliseen kaavaan 60 000 40 000 10 000 20 000 Kaupalliset vyöhykkeet (km-2): Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². Keljonkeskus Eteläportti, km-1 Palokankeskus Kirri, km-1 Jämsän Risteys, km-1 Karstula Humppi, km-1 Keuruu Yliaho, km-1 Jyväskylän keskustaajama-alue, km-2 Kartat 4. vaihemaakuntakaavan km-vyöhykkeistä 41