Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015
SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa... 6 2 Ammatilliset tutkinnn sat... 7 2.1 Auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja, paklliset tutkinnn sat... 7 2.1.1 Autn tai mttripyörän hultaminen... 7 2.1.2 Autn krjaaminen... 11 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat... 14 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja krjaus... 14 2.7.4 Mttrin ja vimansiirrn hult ja krjaus... 16 2.7.10 Autn lisävarustetyöt... 18 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu... 20 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen... 23 2.7.32 Yrityksessä timiminen... 25 2.7.33 Huippusaajana timiminen... 28 3 Yhteiset tutkinnn sat... 31 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen... 32 3.1.1 Äidinkieli... 32 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, pakllinen... 32 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, valinnainen... 33 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, pakllinen... 35 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, valinnainen... 37 3.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi... 38 Rutsi, pakllinen... 38 3.1.3 Vieraat kielet... 39 3.1.3.1 Vieras kieli, Englanti... 39 Englanti, pakllinen... 39 Englanti, valinnainen... 40 Venäjä, valinnainen... 42 Saksa, valinnainen... 44 Ranska, valinnainen... 45 Espanja, valinnainen... 47 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen... 50
3.2.1 Matematiikka... 50 Matematiikka, pakllinen... 50 Matematiikka, valinnainen... 51 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 52 Fysiikka ja kemia, pakllinen... 52 Fysiikka ja kemia, valinnainen... 53 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 55 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakllinen... 55 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen... 56 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen... 58 3.3.1 Yhteiskuntataidt... 58 Yhteiskuntataidt, pakllinen... 58 Yhteiskuntataidt, valinnainen... 59 3.3.2 Työelämätaidt... 60 Työelämätaidt, pakllinen... 60 Työelämätaidt, valinnainen... 61 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta... 63 Yrittäjyys ja yritystiminta, pakllinen... 63 Yrittäjyys ja yritystiminta, valinnainen... 64 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet... 65 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, pakllinen... 65 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, valinnainen... 67 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen... 70 3.4.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen... 70 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen... 72 3.4.3 Etiikka, valinnainen... 73 3.4.5 Ympäristösaaminen, valinnainen... 74 3.4.6 Osa-alueita khdista 3.1.1 3.3.4, valinnainen... 76 4 Vapaasti valittavat tutkinnn sat... 77 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun perustuvia yksilöllisiä tutkinnn sia... 77 4.5.1 Ammattitaita syventäviä ja laajentavia pintja työssäppien... 77
4 JOHDANTO Savn ammatti- ja aikuispistn ammatillisten perustutkintjen tutkintkhtainen petussuunnitelma n sa kulutuksen järjestäjän petussuunnitelmaa. Kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman yhteisessä sassa n linjattu petuksen tteuttamiseen liittyviä asiita. Uusi petussuunnitelma tulee vimaan 1.8.2015 alkavassa kulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnn tutkinnn sien tavitteet vat samat riippumatta siitä, surittaak piskelija tutkinnn ammatillisena peruskulutuksena (petussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintna. Tarvittaessa näyttötutkinnn surittaja hankkii puuttuvan saamisen sallistumalla tutkintn valmistavaan kulutukseen. OPH:n tutkinnn perusteet: Autalan perustutkint, auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Ammatillisen perustutkinnn surittaminen ammatillisena peruskulutuksena Ammatillisen perustutkinnn laajuus ammatillisessa peruskulutuksessa n 180 saamispistettä (sp). Ammatillinen perustutkint mudstuu ammatillisista tutkinnn sista 135 (sp), yhteisistä tutkinnn sista 35 (sp) ja vapaasti valittavista tutkinnn sista 10 (sp). Ammatilliseen perustutkintn sisältyy työssäppimista vähintään 30 saamispistettä. Opiskelijan henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu saaminen tunnistetaan ja tunnustetaan saksi tutkinta. Ammatillisen peruskulutuksen tutkintkhtainen petussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnn rakenteesta; ammatilliset tutkinnn sat, yhteiset tutkinnn sat sekä vapaasti valittavat tutkinnn sat. Ammatilliset tutkinnn sat sisältävät ammattitaitvaatimukset, teemat, ppimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten tutkinnn sien ammattisaamisen näyttöjen tteutus- ja arviintisuunnitelmat n hyväksynyt ammattisaamisen timielin. Yhteiset tutkinnn sat sisältävät saamistavitteet, keskeisen sisällön, saamisen hankkimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnnsien pintjen integrinti n kirjattu tutkinnn siin. Oppilaitksen tarjamat valinnaiset tutkinnn sat n esitetty kuvassa Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa. Savn ammatti- ja aikuispistssa piskelijalla n mahdllisuus surittaa Ammattisaajan työkykypassi, jka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnn siin. Tavitteena n lisätä piskelijiden tietja, taitja ja mtivaatita hulehtia masta terveydestään ja hyvinvinnistaan piskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suritetaan vapaa-ajan timintana. Opiskelijalla n mahdllisuus surittaa kulutuksen aikana seuraavia pintplkuja mien tavitteidensa mukaisesti: kansainvälisyysplku, yrittäjyysplku, jatk-pintplku, huippusaamisen plku ja urheiluplku.
5 Ammatillisen perustutkinnn surittaminen näyttötutkintna Näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn valmistavan kulutuksen ammattitaitvaatimukset vat samat kuin ammatillisen peruskulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn yhteydessä. Tutkintkhtaisissa näyttötutkintn valmistavan kulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintn ja siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisen, tutkinnn surittamisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisen tteutus. Valmistavan kulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmaa hjaavat valtakunnalliset tutkintjen perusteet. Kuhunkin tutkintn laadittava valmistavan kulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidn sisällöt ja tteutustavat. Valmistavien kulutusten alituksista, hakuajista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnn surittamismahdllisuuksista infrmidaan ajantasaisesti ppilaitksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintna suritettavaa ammatillista perustutkinta hjeistetaan ammatillista aikuiskulutusta kskevan lainsäädännön perusteella Savn ammatti- ja aikuispistn asiakirjissa Opetussuunnitelman yhteinen sa ja Näyttötutkinttiminnan suunnitelma.
6 Autalan perustutkint 180 sp Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Autn tai mttripyörän hultaminen, 45 sp Autn krjaaminen, 45 sp Paklliset tutkinnn sat, 90 sp Valinnaiset tutkinnn sat Valittava yhteensä 45 sp Sähkövarusteiden mittaus ja krjaus, 15 sp Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp Mttrin ja vimansiirrn hult ja krjaus, Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, 15 sp 10 15 sp Autn lisävarustetyöt, 15 sp Tutkinnn sa ammatti- tai erikisammattitutkinnsta, 15 sp Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp Yrityksessä timiminen, 15 sp Huippusaajana timiminen, 15 sp Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa, 5 15 sp Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 5 15 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Matemaattislunnntieteellinen saaminen, 9 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 sp Kuvi 1. Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa
7 2 Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp 2.1 Auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja, paklliset tutkinnn sat, 90 sp 2.1.1 Autn tai mttripyörän hultaminen, 45 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tehdä autn tai mttripyörän pesun, vahauksen ja tarkastaa mahdlliset krivaurit tunnistaa hulln yhteydessä esiin tulevat krrsinestn puutteet ja saa neuva asiakasta jatktimenpiteitä varten tehdä autn tai mttripyörän kunthulln tehdä autn tai mttripyörän määräaikaishulln valmistajan hult-hjelman mukaan jakpään hult-sien vaihdn jarrujen hult-sien vaihdn tehdä pyörien tarkastuksen ja tuntee rengasmääräykset sekä saa tehdä rengastyön käyttää autn tai mttripyörän hultn tarkitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja hultaa niitä ikealla tavalla hitaa asiakaspalvelutilanteen käyttää hulttarvikkeita sekä jätteiden lajittelun ja uusikäytön hulehtia ympäristönsujelusta, työturvallisuudesta ja työpisteensä siisteydestä ttaa humin krjausehdt ja autalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset massa työssään käyttää tiet- ja viestintätekniikan laitteita ja alan hjelmistja alalla tarvittavan sanastn tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee timia, sekä tuntee yleistiedt ensiavun antamisesta edistää timinnallaan työssään ja työyhteisössään yritystiminnan tulksellisuutta ylläpitää työkykyään. Opiskelija tuntee yrittäjyyden periaatteen hulttöissä. surittaa SFS 6002 pätevyyden TEEMAT Autn rakenne autn rakenteeseen, järjestelmiin ja alan sanastn tutustuminen (integrinti: englanti, matematiikka, fysiikka ja kemia)
8 Krjaamtiminta hultn tarkitettujen työvälineiden ja laitteiden käyttö ja hult asiakaspalvelu (myös rutsi ja englanti) alan tietjärjestelmät (tiet- ja viestintätekniikka) hult-hjeet (englanti) autalan krjausehdt ja lainsäädäntö taludellinen ja laadukas timinta (yrittäjyys) Työturvallisuus ja ppimisen taidt tulityöt ensiapu työturvallisuus ympäristönsujelu (ympäristötiet) ilmastintilaite turvavarusteet SFS 6002 perehdytys ja piskeluun rientinti pelisäännöt Hultaminen hulln suunnittelu hulln tekninen tteuttaminen hulln dkumentinti OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrjaamssa tai mttripyöräkrjaamssa autn tai mttripyörään hultja. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia Jhtuen autkrjaamiden ja autjen rakenteiden erista sekä työtehtävien kausilunteisuudesta kaikissa krjaamissa ei välttämättä pystytä tekemään kaikkia tutkinnn san töitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät määräaikaishullt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina.
9 Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa merkkikrjaamlla, jssa määräaikaishultn ei kuulu jarrujen hulta tai jakpään hulta, piskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Rengastyöt kausiluntisuudesta jhtuen ja autn krinhittyöt vidaan myös tehdä ppilaitksessa muuna saamisen arviintina, js niitä ei tule työssäppimispaikalla krjaamlla. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: määräaikaishult krinhult rengastyöt kunthult jakhihnan vaiht jarrujen hult-sien vaiht työvälineet, -kneet, materiaalit ja hulttarvikkeiden käyttö asiakaspalvelu kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: asiakaspalvelu, krjausehdt ja lainsäädäntö yrittäjyys autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timinnan tunteminen hult-hjeiden ja teknlgian käyttö nesteet ja viteluaineet Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka turvavarusteet ja ilmastintilaite terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät hulttyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3.
10 Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
11 2.1.2 Autn krjaaminen, 45 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa jarrujen vian haun ja krjauksen pyörän tuentaan liittyvän vian haun ja krjauksen mitata ja säätää pyörien asentkulmat krjata perus-, yksilevykytkimen vaihtaa vetakselin murrsnivelen tehdä autn tarkastuksen määräaikaiskatsastusta varten käynnistinmttrin ja latausgeneraattrin kunnn määrityksen ja vaihdn diagnsida kansitiivistevaurin tehdä hivutmittauksen perusmttriin tehdä pakkaasumittauksen bensiini- ja dieselmttriseen autn kunnstaa ajvalt käyttää autn krjaukseen tarkitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja hultaa niitä hitaa asiakaspalvelutilanteen ja neuva asiakasta ttaa humin kuluttajansujalain ja autalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset massa työssään alalla tarvittavan sanastn autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timintatavan sekä niihin liittyvien fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hyödyntämisen ttaa humin autn turvavarusteet krjauksia tehdessään ilmastintilaitteeseen liittyvät työturvallisuus ja ympäristötekijät käyttää krjaamn tietjärjestelmää. Opiskelija tuntee mttrin hjausjärjestelmän ja sähkökaaviiden periaatteen autkrjaamtimintaan liittyvän pyrteknisten laitteiden käsittelyn ympäristö- ja työturvallisuusvaatimukset ilmastintilaitteisiin liittyen yrittäjyyden periaatteen krjaustöissä. TEEMAT Alusta ja hallintalaitteiden krjaaminen autn alusta- ja hallintalaitteiden rakenteita, vianhaun perusteita ja vian krjaamista. Mttrin ja vimansiirrn krjaaminen autn mttri- ja vimansiirtlaitteiden rakenteita, vianhaun perusteita ja vian krjaamista Sähkölaitteiden krjaaminen sähkötekniikan perusteita ja kytkentäkaaviiden sekä yleismittarin käyttöä.
12 OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrjaamlla krjaustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Näytössä arviidaan vähintään jarrujen krjaus, määräaikaiskatsastustarkastus ja pyöräntuentaan liittyvä vianhaku ja krjaus. Jhtuen autkrjaamiden ja autjen rakenteiden erista sekä työtehtävien kausilunteisuudesta kaikissa krjaamissa ei välttämättä pystytä tekemään kaikkia tutkinnn san töitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa merkkikrjaamlla, jssa työtehtäviin ei kuulu harvin tehtävää mttrin mekaanisen kunnn määritystä, sähköistä vianhakua, vetakselin kunnstusta, käynnistinmttrin tai generaattrin kunnn tarkastusta ja vaihta ja ajvaljen kunnstusta. Opiskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: jarrut pyöräntuenta vimansiirt
13 määräaikaiskatsastustarkastus käynnistinmttri ja generaattri mttri ajvaljen kunnstus työvälineiden, kneiden ja hulttarvikkeiden käyttö varasien ja tarvikkeiden käyttö estetiikka Työn perustana levan tiedn hallinta: asiakaspalvelu krjaushjeiden käyttö nesteet ja viteluaineet sähkötekniikan perusteet pyörät ja niiden asentkulmat vimansiirt mttri turvavarusteet ja ilmastintilaite tietjärjestelmät yrittäjyys Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
14 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja krjaus, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tehdä uusien laitteiden speuttamisen ajneuvn järjestelmiin hjelmistjen päivittämisen etsiä eri tietlähteitä käyttäen krjaushjeet ja vianetsintäkaavit lukea krjaushjeita ja kytkentäkaaviita käyttää mittaus- ja testauslaitteita testata ja krjata sähkövarusteita. Opiskelija surittaa SFS 6002 pätevyyden TEEMAT Mittaus- ja testauslaitteet käyttää hult- ja krjaustyössä tarvittavia diagnstiikkalaitteita Sähkövarusteiden testaus ja krjaus tekee sähkövarusteiden testauksen ja krjauksen autn valmistajan hjeiden mukaisesti. etsii eri tietlähteitä käyttäen krjaushjeet ja vianetsintäkaavit ja käyttää niitä työssään OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä sähkövarusteiden mittaus-, säätö- ja krjaustyötä autalan krjaamssa. Työtä tehdään siinä laa-
15 juudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Näytössä arviidaan vähintään sähkölaitteen vianhaku ja krjaus mittaus tai testilaitetta ja kytkentäkaaviita apuna käyttäen. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: tiednhankinta mittaus- ja testauslaitteet sähkövarusteiden testaus ja krjaus Työn perustana levan tiedn hallinta: kaavit ja piirrsmerkit sähkötekniikka mittaus- ja testauslaitteet Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti - Arviinnin khteet -
16 2.7.4 Mttrin ja vimansiirrn hult ja krjaus, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa krjata mttrin tai vimansiirrn öljyvudt hakea ja krjata mttrin ja vimansiirrn hjausjärjestelmän vian hakea ja krjata plttnestelaitteiden vian vaihtaa tai krjata mttrin apulaitteita krjata kytkimen krjata ja linjata nivelakselistn. TEEMAT Mttri ja apulaitteet mttrin ja sen apulaitteiden hult ja krjaus Vimansiirt vimansiirrn hult ja krjaus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrjaamssa mttrin ja vimansiirrnkrjaustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Näytössä arviidaan vähintään mttrin apulaitteen vaiht ja mttrin hjausjärjestelmän tai plttainejärjestelmän vianhaku. Jhtuen autkrjaamiden ja autjen rakenteiden erista sekä työtehtävien kausilunteisuudesta kaikissa krjaamissa ei välttämättä pystytä tekemään kaikkia tutkinnn san töitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina.
17 Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa krjaamlla, jssa työtehtäviin ei kuulu kytkimen krjausta, öljyvudn krjausta nivelakselin/vetakselin krjausta. Opiskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: mttrin ja vimansiirrn öljyvudt mttrin ja vimansiirrn hjausjärjestelmien vianhaku ja krjaus plttnestelaitteiden vianhaku ja krjaus mttrin apulaitteet kytkin nivelakselist työvälineiden käyttö varasien ja tarvikkeiden käyttö Työn perustana levan tiedn hallinta: hult- ja krjaushjeiden käyttö nesteet ja viteluaineet viranmaismääräykset Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
18 2.7.10 Autn lisävarustetyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa asentaa autn lisävarusteen käyttää tarpeellisia työkaluja ja välineitä sekä säilyttää ja hitaa niitä ikein sujata työkhteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävauriilta käyttää raaka-aineita taludellisesti sekä saa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusikäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee timia, sekä tuntee perustiedt ensiavun antamisesta. ylläpitää työkykyään TEEMAT Lisävarusteen asentaminen tekee annettujen hjeiden mukaisesti lisävarusteen asennuksen humiiden lainsäädännön ja autnvalmistajan hjeet tarkastaa annettujen hjeiden mukaisesti asennettujen lisävarusteiden timinnan OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrjaamssa lisävarusteiden asennuksia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Näytössä arviidaan lisävarusteen asentaminen. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edus-
19 tajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: asennusmenetelmät timinnan tarkastus sujaukset työvälineet, varasat ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: asennushjeet lainsäädäntö Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti - Arviinnin khteet -
20 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man saamisensa tutteistamista tai markkinilla levaa liiketimintamahdllisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmudn laatia yritykselle liiketimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. TEEMAT Osaamisen tutteistaminen ja liiketimintamahdllisuuksien arviinti henkilökhtaiset minaisuudet; saaminen, asiantuntemus ja yrittäjävalmiudet yrittäjyystesti (esim. www.yrittajatesti.fi) kehittämissuunnitelma yrittäjänä timimiseksi saamisen tutteistaminen tutustuminen eri timialihin ja niiden tulevaisuuden näkymiin, kehitykseen ja mahdllisuuksiin man yritystiminnan käynnistämisen kannalta yritystiminnan suunnittelun ja tteutuksen eri vaiheiden kartitus markkinarakjen kartitus markkiniden innvatiiviset liiketimintamahdllisuudet Liiketimintaympäristön ja kilpailutilanteen selvittäminen mikä n yrityksen liiketimintaympäristö timintaympäristön käsitteet perustettavan yrityksen timialan lainsäädäntö, kilpailulain pääsisältö mitä n kilpailu, erilaiset kilpailutilanteet alan tämänhetkisen kilpailutilanteen tuntemus ja sen selvittäminen asiakkaat ja kysyntä Liikeidean kehittäminen, yritysmudn valinta ja perustamisasiakirjat liikeidean ja timinta-ajatuksen kehittäminen justavan liikeideamallin laatiminen liikeidean esittäminen ja asiakashyötyjen kuvaaminen yritysmudn valitseminen timinimi avin yhtiö kmmandiittiyhtiö sakeyhtiö suuskunta valitun yritysmudn perustamisasiakirjjen laatiminen yrityksen lpettamistimet Liiketimintasuunnitelman laatiminen ja liitteet markkiniden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymien selvittäminen eri timintjen hallinninnista ja resurssinnista realistisen ja perustellun suunnitelman esittäminen (sis. mahdllisen ulkpulisten palvelujen käytön)
21 myynti markkininti tutant stt lgistiikka teknlgiset ratkaisut kirjanpit budjetin ja rahitussuunnitelman laatiminen yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan suunnitteluvaiheiden mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yritystiminnan suunnittelua kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: yrittäjä- ja yritysvierailuina yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystimintana yksilöiden tai pienryhmien kanssa harjitusyritystimintana NY - Nuri Yrittäjyys -timintana työssäppimista vähintään 4,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja timintaan liittyvät tehtävät. Tarvittaessa ammattisaamisen näyttö tteutetaan sittain tai kknaan ppilaitsnäyttönä tutkinnn san lunteen vuksi. Tutkinnn san tavitteena n, että piskelija saa suunnitella uuden perustettavan yrityksen timintaa ja tehdä siihen liittyviä kartituksia, valintja ja suunnitelmia. Näitä ei vida tehdä j timivassa yrityksessä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edus-
22 tajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta laadukas timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen yrityksen perustaminen liiketimintasuunnitelman laatiminen Työn perustana levan tiedn hallinta yritysmudn valinta sekä tiedn hankinta liittyen yrityksen perustamiseen ja lpettamiseen liiketimintasuunnitelman laatiminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -
23 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tunnistaa työpaikalla työssäppimiseen tai ammattisaamisen näyttöön spivat työtehtävät ja selvittää niiden arviinnin khteet ja arviintikriteerit neuvtella työyhteisössä työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta valmistella yhteistyössä pettajan ja työpaikkahjaajan kanssa työssäppimisen ja ammattisaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita piskelijita työpaikalla tai ppilaitksissa tehtäviin töihin, timintatapihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja kulutusmahdllisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjakslla leville piskelijille käydä hjauskeskusteluja, kehittää timintaansa palautteen perusteella ja svitella näkemyserja timia erilaisten ppijiden ja työtvereiden kanssa vastaanttaa ja antaa kehittävää palautetta itsearviida työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöään ennalta svittujen arviinnin khteiden ja arviintikriteereiden mukaan arviida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän saa timia ja hjata myös muita timimaan työturvallisuushjeiden mukaisesti. TEEMAT Työpaikkahjaajan tehtävät man ammattialan tutkintjen perusteet ja petussuunnitelmat työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnitelmat arviintihjeet ja -kriteerit erilaiset piskelijat työsujelu ja työturvallisuusmääräykset palautteet Ohjaajan tehtävässä timiminen työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnittelu perehdyttäminen hjauskeskustelut itsearviinti timinnan kehittäminen arviinti OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen lähipetus ppimistehtävät verkk-piskelu, Mdle
24 Työpaikalla tapahtuva ppiminen työssäppiminen vähintään 4 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa tekemällä suunnitelman ammattisaamisen näytöstä tai työssäppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön timintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvii työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergnmiakysymykset man työn salta. Opiskelija kartittaa mahdllisuudet tteuttaa työssäppimista ja ammattisaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysi man työssäppimisensa ja ammattisaamisen näyttönsä arviinnit. Ammattisaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jnkin muun ammattisaamisen näytön yhteydessä. Ammattisaamisen näyttöä vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: piskelijan hjaaminen piskelijan arviinti Työn perustana levan tiedn hallinta: man alan työelämän ja ammatillisen kulutuksen tunteminen petussuunnitelmien tunteminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -
25 2.7.32 Yrityksessä timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man alan tarjntaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tutteistamisen lähtökhdista täsmentää taludellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää timinta-ajatuksen suunnitella yrityksen timintaa tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen timintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketiminnan edellyttämiä verkstja esitellä yrityksen timintaa erilaisissa tilanteissa käyttää timinnassaan apuna tiet- ja viestintätekniikkaa timia yrityksessä sana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen timintaan ja päätöksentekn arviida yrityksen kehittämistarpeita. TEEMAT Liiketimintaympäristön selvittäminen man alan tarjnnan ja ptentiaalisten uusien asiakkaiden arviinti tutteistamisen lähtökhdista timialatarkastelu: tl -timialalukitus timialan kilpailutilanne kilpailija-analyysi markkina-alueella asiakasptentiaali markkina-alueella Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu taludellisesti kannattavan liikeidean täsmentäminen ja timinta-ajatuksen kehittäminen timialaa kskevien säädösten selvittäminen liiketiminnan suunnitteluun tarvittavan tiedn hankinta kannattavuusselvityksen laatiminen yrityksen liikeidean kannattavuuden arviinti (tulslaskelma) yrityksen timinta-ajatuksen jalstaminen kannattavuuden parantamiseksi yrityksen timinnan suunnittelu tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen (asiakaskyselyt) tavitteen asettaminen (timinnallinen, taludellinen, muu) Yrityksen työtehtävien tekeminen erilaiset yrityksen timintaan liittyvät työtehtävät materiaalihankinnat, tutteiden valmistaminen, markkininti, myynti ja jakelu alan työturvallisuuden humiiminen ja riskien ennakinti yhteistyökumppaneiden hankinta ja verkstituminen lemassa levan yhteistyöverkstn tunnistaminen verkstituminen uusille alueille tiet- ja viestintätekniikka nykyaikaisen tiettekniikan mahdllisuudet (pilvipalvelut, ssiaalinen media)
26 tietturva verkssa timimisessa yrityksen viestintäkäytäntö ryhmän jäsenenä sekä itsenäisenä päätöksentekijänä timiminen työryhmän rlitus ja yhteistyö itsenäinen timinta sana ryhmän työskentelyä tiedn välitys ryhmän sisällä (kkntumiset, viestintävälineet) yrityksen timinnan esittely erilaisissa tilanteissa myynti, markkininti, yhteistyökumppaneiden hankinta, palveluiden hankinta, rahittajatapaamiset ja lgistiikka yrityksen kehittämistarpeiden arviinti mat havainnt yrityksen vahvuuksista ja heikkuksista asiakaspalaute, palautteen keräysmenetelmät liiketiminnan päättäminen ja lpettamisasiakirjat OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa vidaan tteuttaa työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa (esim. yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystiminta yksilöiden tai pienryhmien kanssa) ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yrityksessä timimista kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: NY - Nuri Yrittäjyys -timintana harjitusyritystimintana mana yritystimintana työssäppimista vähintään 7,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri timijiden kanssa esim. yrityksessä, massa yrityksessään, harjitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edus-
27 tajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu työn kknaisuuden hallinta ajankäytön hallinta laadukas timinta ja kustannustietinen timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen työtehtävien tekeminen yrityksen timinnan esittely liiketiminnan kehittäminen yrityksen lpettaminen Työn perustana levan tiedn hallinta: liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu yrityksen työtehtävien tekeminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Tarvittaessa liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen lpettaminen Arviinti T1 - K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
28 2.7.33 Huippusaajana timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa työskennellä alan huippusaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työkknaisuudet sekä laajan materiaalivalikiman humiida huippututannn-, tutteet tai palvelun laatuvaatimukset ratka ngelmia ja speutua muutksiin varmistaa työturvallisuusmääräysten ja hjeiden tteutumisen kmmunikida asiakkaan äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä arviida ja uudistaa maa saamistaan mitittaa mat henkiset vimavaransa työtehtävien mukaan kehittää työtä ja työympäristöä timia alan verkstissa sallistua työelämän kehittämiseen TEEMAT Huippusaajana timiminen Savn kulutuskuntayhtymän yhteinen huippusaajana timiminen -tapahtuma, jssa hjaajat/valmentajat yhdessä elinkeinn edustajien kanssa luvat rientaatin ja innstuksen huippusaajan plulle Oma henkilökhtainen saamisen hankinnan suunnitelma Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista Työskentely man saamisalan yrityksissä/kilpailutilanteissa Työskentely man alan haastavissa ja saamista tukevissa työssäppimispaikissa Osallistuminen man saamisalansa kilpailutimintaan suunnitelman mukaisesti ja man alan kilpailutehtävien tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen Opiskelija hankkii tutkinnn san ammattitaitvaatimusten mukaista saamista sallistumalla aktiivisesti Savn kulutuskuntayhtymän tutkinnn san yhteisiin huippusaajana timiminen - tapahtumiin sallistuminen Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista, sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Oman saamisalansa kisjen tehtäväkknaisuuksien harjittelu ja tteutus man
29 henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti Työpaikalla tapahtuva ppiminen Oman saamisalan mnipulisissa ja haastavissa työtehtävissä timiminen Taitaja valmennukseen ja/tai Taitaja kisihin ja/tai muihin man saamisalansa kilpailuihin sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Työssäppimista vähintään 10 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ / TUTKINTOTILAISUUS Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla huippusaamista vaativissa man alan työtehtävissä kansallisissa tai kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työ tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteerejä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn suunnittelu ja arviinti timiminen työssä ja työyhteisössä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työtehtävään ja työympäristöön sveltuvan työmenetelmien ja työvälineiden sekä materiaalien valinta laadukas ja kestävän kehityksen mukainen timinta kustannustehkas ja tulksellinen timinta Työn perustana levan tiedn hallinta: työssä tarvittavan tiedn hallinta ja sveltaminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka
30 Muu saamisen arviinti Tutkinnn san arvsana mudstuu edellä mainituista surituksista/saamisen sittamisesta niin, että pääpain n ammattisaamisen näytössä (työelämässä / kilpailutilanteissa) HUOMIOITAVAA Yhteisten tutkinnn sien kanssa integriminen Oppijan henkilökhtaisen suunnitelman mukaan tähän tutkinnn saan vidaan integrida niitä yhteisiä tutkinnn sia, jiden ammattitaitvaatimukset tteutuvat tämän tteutuksessa
31 3 Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Yhteisiä tutkinnn sia n neljä: Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, Matemaattislunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen sekä Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen. Näistä klmen ensimmäisen tutkinnn san tulee sisältää pakllisia saamistavitteita kaikilta k. tutkinnn saan kuluvilta sa-alueilta sekä valinnaisia saamistavitteita vähintään yhdeltä tutkinnn saan kuuluvalta sa-alueelta. Neljännen tutkinnn san eli Ssiaalisen ja kulttuurisen saamisen tutkinnn san tulee sisältää saamistavitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta sa-alueelta. Tutkinnn sa Paklliset sa-alueet Laajuus (sp) Valinnaiset sa-alueet Laajuus (sp) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli, 5 sp Rutsi, 1 sp Englanti, 2 sp 8 Äidinkieli Englanti Venäjä Saksa Ranska Espanja 3 Matemaattislunnntieteellinen saaminen Matematiikka, 3 sp Fysiikka ja kemia, 2 sp Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 sp 6 Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sen hyödyntäminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt, 1 sp Työelämätaidt, 1 sp Yrittäjyys ja yritystiminta, 1 sp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp 5 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 3 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Ympäristösaaminen Jkin pakllisten sa-alueiden valinnainen 7 Kuvi 2. Yhteiset tutkinnn sat Savn ammatti- ja aikuispistssa.
32 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp 3.1.1 Äidinkieli 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, pakllinen, 5 sp OSAAMISTAVOITTEET Opiskelija saa viestiä ja timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa ymmärtää maan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, lennaisen sisällön ja tarkituksen saa hakea tieta eri tietlähteistä ja käyttää tieta sekä nudattaa lähteiden käytön periaatteita saa hyödyntää mediaa ja verkn tarjamia viestintä- ja vurvaikutusvälineitä piskelussaan sekä tehdä ammattisaamistaan näkyväksi saa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä saa hyödyntää äidinkielen ppimisen luku- ja piskelustrategiita ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta saa arviida ja kehittää maa äidinkielen taitaan KESKEINEN SISÄLTÖ Opiskelutaidt ja tiednhaku mien äidinkielen taitjen arviiminen tiednhaku, lähteiden käyttö äidinkielen ppimisen luku- ja piskelutaitjen kehittäminen Vurvaikutus erilaisten vurvaikutustilanteiden harjittelu ja vurvaikutustaitjen sveltaminen mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen puhe-esitys ja/tai muu suullinen esitys Kirjittamisen taidt asiakirjastandardi tekstin rakenteen ja ikeinkirjituksen perusteet Kieli ja tekstit ammatissa alakhtaisiin tekstilajeihin tutustuminen ja niiden välisten erjen ymmärtäminen esimerkiksi alaan liittyvän itse tehdyn työn tai sen suunnittelun kuvaaminen (työselste, näyttösuunnitelma, raprtti tai muu kirjallinen työ) Verkkviestintä ja kulttuuri alan ammattisaamisen näkyväksi tekeminen jnkin verkkviestintävälineen avulla
33 alaan liittyvään kaunkirjallisuuteen ja/tai muuhun kulttuuriin tutustuminen alan verkkyhteisöjen hyödyntäminen ja digitaalisen ympäristön etiketin tunteminen OSAAMISEN HANKKIMINEN Oppimisympäristöt lähi- ja tarvittaessa etäppimisympäristöt verkk työpaikat tai työpaikan kaltaiset ympäristöt Oppimismenetelmät lähipetukseen sallistuminen ja tarvittaessa lisäksi erilaiset etäppimisen mudt kirjalliset ja suulliset tehtävät ryhmätyöskentely itsenäinen työskentely man alan tiednhaku verkk- ja muista lähteistä integrinti ammatillisiin pintihin Opiskelija vi saavuttaa saamistavitteet myös yksilöllisen suunnitelman mukaisesti muissa ympäristöissä ja muilla menetelmillä tai saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta. OSAAMISEN ARVIOINTI kirjalliset ja/tai suulliset arviintimenetelmät kirjalliset työt suulliset esitykset ja muut esitykset itsearviinti ja mahdllinen vertaisarviinti saamisen arvii petuksesta vastaava pettaja piskelijan saavutettua saamistavitteet 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, valinnainen, 0-3 sp OSAAMISTAVOITTEET Opiskelija saa kehittää viestintä- ja vurvaikutustaitjaan saa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitjaan saa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin mutja ja merkitystä KESKEINEN SISÄLTÖ Lupa puhua (1 sp) työelämässä tarvittavat puheviestintä- ja vurvaikutustaidt
34 sanattman viestinnän merkitys ja vaikutus erilaiset puheviestintäharjitukset yksin, parin kanssa ja pienissä ryhmissä Painavaa sanaa ja sanahelinää (1 sp) median, kulttuurin ja sanataiteen mutihin tutustuminen kielen, kirjallisuuden ja tekstien eri mudt, merkitykset ja merkillisyydet erilaiset viestintäkulttuurit kulttuurikkemusten arviinti Jatk-pintjen ja työelämän kieli (1 sp) erilaiset tekstit ja tekstilajit tiednhaku- ja -käsittelytaidt lähdephjaisen kirjittamisen perusteet erilaiset kirjitusprsessit OSAAMISEN HANKKIMINEN Oppimisympäristöt lähi- ja etäppimisympäristöt verkk työpaikat ja/tai työpaikan kaltaiset ympäristöt Oppimismenetelmät lähipetukseen sallistuminen ja tarvittaessa lähipetuksen lisäksi erilaiset etäppimisen mudt kirjalliset ja suulliset tehtävät työskentely itsenäisesti ja ryhmissä tiednhaku verkk- ja muista lähteistä integrinti ammatillisiin pintihin Opiskelija vi saavuttaa saamistavitteet myös yksilöllisen suunnitelman mukaisesti muissa ympäristöissä ja muilla menetelmillä tai saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta. OSAAMISEN ARVIOINTI Lupa puhua (1 sp) kirjalliset ja suulliset tehtävät kkeet ja/tai muut näytöt itsearviinti saamisen arvii petuksesta vastaava pettaja piskelijan saavutettua seuraavat saamistavitteet viestintä-, vurvaikutus ja esiintymistaidt
35 Painavaa sanaa ja sanahelinää (1 sp) kirjalliset ja suulliset tehtävät kkeet ja/tai muut näytöt itsearviinti saamisen arvii petuksesta vastaava pettaja piskelijan saavutettua seuraavat saamistavitteet kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuurin mutihin sekä merkityksiin tutustuminen ja niiden arviiminen Jatk-pintjen ja työelämän kieli (1 sp) kirjalliset ja suulliset tehtävät kkeet ja/tai muut näytöt itsearviinti humiidaan saamisen arvii petuksesta vastaava pettaja piskelijan saavutettua seuraavat saamistavitteet tiednhaun ja lähdephjaisen kirjittamisen perustaitjen hallinta 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, pakllinen, 5 sp OSAAMISTAVOITTEET Opiskelija saa viestiä erilaisissa vurvaikutustilanteissa ymmärtää ja tulkitsee maan alaan liittyviä erilaisia tekstilajeja ja laajentaa sana- ja ilmaisuvarantaan saa hyödyntää mediaa ja verkn tarjamia viestintä- ja vurvaikutusvälineitä saa hakea tieta eri tietlähteistä sekä nudattaa lähteiden käytön periaatteita saa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä saa timia kielellisesti ja kulttuurisesti mnimutisessa ympäristössä saa arviida ja kehittää sumi tisena kielenä taitaan KESKEINEN SISÄLTÖ Opiskelutaidt ja tiednhaku mien sumen kielen taitjen arviiminen tiednhaku, lähteiden käyttö sumen kielen ppimisen luku- ja kirjitustaitjen arviiminen ja kehittäminen Vurvaikutus erilaisten vurvaikutustilanteiden harjittelu ja vurvaikutustaitjen sveltaminen mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen