Joensuun seudun kansalaisopisto Lasten ja nuorten kuvataideopetus OPETUSSUUNNITELMA Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä
Lasten ja nuorten kuvataideopetus Joensuun seudun kansalaisopistossa perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dr 11/011/2005). Opetussuunnitelma on hyväksytty Joensuun kaupungin koulutuslautakunnan kokouksessa 12.6.2007 84. Opetussuunnitelma on tarkoitettu noudatettavaksi Joensuun seudun kansalaisopiston alueella Joensuuta lukuunottamatta. Joensuussa noudatetaan koulutuslautakunnan hyväksymää laajan oppimäärän opetussuunnitelmaa. 2
Sisältö 1. Lasten ja nuorten kuvataideopetus Joensuun seudun kansalaisopistossa 4 2. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman tavoitteen 6 3. Oppimiskäsitys 7 4. Oppilaaksi ottaminen 8 5. Henkilökohtainen opetussuunnitelma 8 6. Opetustarjonta 8 7. Opetuksen rakenne ja kesto 9 8. Kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 9 8.1. Alle kouluikäisten kuvataideopetus 10 8.2. Kuvataiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1-6) 10 8.3. Kuvataiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot 11 (opintokokonaisuudet 7-10) 9. Käsityön yleisen oppimäärän keskeiset sisällöt ja tavoitteet 11 9.1. Alle kouluikäisten käsityön opetus 11 9.2. Käsityön perusteet, opintokokonaisuudet 1 6 12 9.3. Käsityön syventävät opinnot eli työpajaopinnot 12 (opintokokonaisuudet 7 10) 10. Oppilasarviointi 13 11. Todistus 13 11.1. Päättötodistus 13 11.2. Osallistumistodistus 13 11. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 14 LIITTEET 15-24 3
1. Visuaallisten taiteiden perusopetus Joensuun seudun kansalaisopistossa Lupa Joensuun seudun kansalaisopiston käynnistämisestä saatettiin tiedoksi Joensuun koulutuslautakunnan kokouksessa 27.10.2005, 171. Joensuun seudun kansalaisopiston käynnistyttyä 1.1.2006 aloitettiin opetussuunnitelmatyö yleisen oppimäärän kuvataiteen perusopetuksessa. Tehtävää hoitamaan ryhtyi em. kokouksessa kansalaisopistoon liitetty Pekkalan kuvataidekoulu. Kun toimintaa tarkasteltiin uuden opiston alueella selvisi, että lasten ja nuorten kuvataideopetuksen toteutustavassa oli huomattavia eroja eri kunnissa. Esimerkiksi oppilaalle annetun opetuksen määrä vaihteli 45 80 tuntiin lukuvuotta kohden. Pienillä tuntimäärillä eivät yleisen oppimäärän opetuksen edellytykset ole voineet toteutua. Valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin tukeutuva opetussuunnitelma on puuttunut monesta kunnasta ja jos opetussuunnitelmia on ollut, ovat ne joka tapauksessa olleet vanhentuneita. Opetussuunnitelma on välttämätön ehto sellaisen opetuksen järjestämiseksi, jossa taitoja ja tietoja kartutetaan tukeutuen jo aikaisemmin hankittuihin tietoihin ja taitoihin. Taiteen perusopetuksen peruspilarina on koko sen olemassaolon ajan ollut se, että opetus on jatkuvaa, vuodesta toiseen ja tasolta toiseen etenevää. Toisinaan tätä periaatetta on kuitenkin tulkittu siten, että oppilaan on opiskeltava yhtäjaksoisesti eikä hän esimerkiksi voisi pitää välivuotta opinnoissaan. Tällaista vaatimusta voidaan pitää liian jyrkkänä, onhan kysymyksessä vapaaehtoinen, harrastuspainotteinen opetus. Nyt käsillä olevassa opetussuunnitelmassa etenevyys on ajateltu turvattavaksi siten, että opetusjärjestelyissä oppilaalle tarjotaan mahdollisimman hyvin hänen tietojaan ja taitojaan vastaava ryhmä. Niissä opetuspisteissä, joissa ei ole tähän mahdollisuutta, on opetuksen eriyttäminen ja tehtävien vaatimustason määritteleminen oppilaan taitoja vastaavaksi välttämätöntä. Kansalaisopiston alueella lasten ja nuorten kuvataideopetusta toteutetaan suhteellisen pienissä ryhmissä. Tämä auttaa opintojen eriyttämisessä. Opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteet lisäksi opetustoiminnan arvioinnille (Liite 3). Seudun kansalaisopiston toimialueella oppilasarviointi on ollut epäyhtenäistä ja osassa kunnista sitä ei tehty ollenkaan. Oppilasarvioinnin osalta kuvataideopetus on ottanut kevätlukukaudella 2006 käyttöön opintokortit kaikissa niissä opetuspisteissä, joissa yleisen oppimäärän opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön. 4
Tuntimäärien saaminen vähitellen samansuuruisiksi lienee rationaalisen opetussuunnittelun lähtökohta. Samalla täyttyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman vaatimukset. Tähän pääseminen edellyttää myös sitä, että kuntien tilaamista vuosituntimääristä löytyvät tarvittavat tunnit. Kuvataiteen opetussuunnittelu on täysin riippuvainen niistä materiaaleista ja välineistä, joita on opetuksen toteuttamiseen käytettävissä. Voidaan sanoa, että opetussuunnitelma edellyttää, että lukuisa määrä perustarvikkeita on saatavilla. Välineiden ja materiaalien saatavuus on toteutettu Joensuun seudun kansalaisopistossa keskitetysti etsimällä tarjousten avulla mahdollisimman edullisia ja hyvälaatuisia perusmateriaaleja. Tätä tehtävää hoitaa kansalaisopiston Pekkalan toimipiste. Hyvien opetustilojen saatavuus on sen sijaan alueen kuntien vastuulla. Opetuksen toteutumiseen vaikuttaa opetuksen pedagoginen taso. Toiminnan toteuttajana Joensuun seudun kansalaisopisto on velvollinen huolehtimaan myös opetuksen kehittämisestä tältä osin. Opetussuunnitelmaan on laadittu suunnitelma tuntiopettajien perehdyttämiseksi ja täydennyskoulutuksen käynnistämiseksi (liite 1) Opetussuunnitelman tarkoitus on vahvistaa ja yhtenäistää kuvataiteen perusopetuksen toteutumista Joensuun seudun kansalaisopiston toimialueella. Yleinen ja laaja oppimäärä eroavat toisistaan muutamilta osin. 1. Yleisen oppimäärän laskennalliseksi tuntimääräksi on määritelty noin 500 opetustuntia. Laaja oppimäärä puolestaan sisältää opetusta 1300 tuntia. 2. Yleiseen oppimäärään ei kuulu oppilaiden päättösuorituksia. Laajassa oppimäärässä oppilaat tekevät 1) perusopintojen päätteeksi työkirjan ( portfolion ) ja 2) syventävien opintojen päätteeksi päättötyön. 3. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelmaa toteutetaan siten, että syventävät opinnot ovat työpajoja, joissa vuoden aikana syvennetään muutamaan kuvataiteen opetus aluetta. 4. Sekä yleisen että laajan oppimäärän perustehtävät ovat yhteisiä. Laajan oppimäärän tuntimäärän puitteissa tehtäviä on kuitenkin mahdollista syventää lisätehtävillä. Parhaimmillaan sekä yleinen että laaja opetus antaa oppilaalle hyvän visuaalisen yleissivistyksen, laajentaa hänen näkemystään kuvataiteen käyttömahdollisuuksista jokapäiväisessä elämässä ja vahvistaa perustietoja ja -taitoja vaikkapa alan ammattiopintoihin aikoville. Opetussuunnitelmassa on niin paljon sisältöjä, että opettaja voi valita niistä käyttämäänsä oppiaineiston. Opetussuunnitelman tarkoituksena on se, että kaikkien kuvallisen ilmaisun osa-alueiden saaminen opetussuunnitelmaksi auttaa opettamaan riittävän laaja-alaisesti. Opetussuunnitelma antaa myös selustatukea tuomalla esiin punnittua sisältöainesta. Kuvallisen ilmaisun opetussuunnitelmaa voidaan kuvata puuna, jonka oksistossa opettaja ja oppilaat liikkuvat. Hyvissä olosuhteissa puusta kasvaa tuuhea ja harmoninen. Siellä on hyvä elää ja oppia uutta. 5
2. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman tavoitteet Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan kehittäminen ja tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Kuvataiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Yleisen oppimäärän tavoitteet ovat tiivistetysti seuraavat A. Vahvistaa oppilaan kykyä ilmaista itseään. Tähän kuuluvat seuraavat näkökohdat: oppilas kykenee hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvittavia tietoja ja taitoja opetus vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, itsenäistä havaintojentekoa ja visuaalista ajattelua oppilaan käsitys eri toteutustavoista ja materiaalien mahdollisuuksista vahvistuu oppilaan arviointitaidot kuvallisessa ilmaisussa vahvistuvat B. Antaa oppilaalle yleiskäsitys visuaalisen taiteen suuntauksista eri aikakausina. Tähän kuuluvat seuraavat näkökohdat: taidekuvien säännöllinen tarkastelu opetuksen aikana näyttelykäynnit ja tutustuminen taiteilijan työhön taidehistorian kausien esittely Yleiset tavoitteet voidaan ilmaista myös visuaalisina valmiuksina. Näitä ovat Visuaalinen ajattelu Oppilas oppii - ajattelunvalmiuksia - maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla - oman työskentelynsä jäsentelyä ja pohdintaa - käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä - kuvanlukutaitoa ja mediaympäristön jäsentämistä. Ilmaisu Oppilas oppii - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään - soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa 6
- hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta - välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. Kulttuurisuhteen kehittyminen Oppilas oppii - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään - arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Oppilas oppii - oma-aloitteisuutta - keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja Arviointikyvyn kehittyminen Oppilas oppii - arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia - arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä Kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. 3. Oppimiskäsitys Kuvataideopetuksen opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurillinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja opiskelun tulokset näkyvät vasta viiveellä. Erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Opiskeluympäristö ja opetus tukee oppilaan kasvua ja oppimista ja antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtavat ohjaavat oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 7
4. Oppilaaksi ottaminen Joensuun seudun kansalaisopiston alueella kaikki oppilaat kuvataiteen perusopetukseen otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Aikaisemmin opiskelleilla on etusija opiskelupaikan saamisessa. Vajaat oppilaspaikat täytetään uusilla oppilailla. Ryhmän minimikoko on 5 oppilasta ja maksimi15 oppilasta. Ryhmän enimmäiskoossa on kuitenkin huomioitava käytettävissä olevat tilat. Oppilaaksi ottamisesta päättää se apulaisrehtori, jonka vastuualueeseen kuvataiteen perusopetus kuuluu. 5. Henkilökohtainen opetussuunnitelma Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muuhun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 6. Opetustarjonta Joensuun seudun kansalaisopisto antaa taiteen perusopetusta. Visuaalisten taiteiden perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Opintojen laajuuden perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Joensuun seudun kansalaisopiston toimialueella olevat kunnat voivat päättää järjestää yleisen oppimäärän opinnot vaadittavia tuntimääriä laajempina esimerkiksi lisäämällä vuosittaisten opintoviikkojen määrää tai viikoittaisen opetuskerran kestoa. Lasten ja nuorten kuvataideopetus tarjoaa varhaisiän kuvataidekasvatusta alle kouluikäisille. Yleisen oppimäärän opinnoissa voidaan tarjota myös valinnaisia opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan erillään lukukausiopetuksesta( esimerkiksi kesäkurssit ). Kullekin valinnaiselle opintokokonaisuudelle laaditaan opetussuunnitelma ja opintokokonaisuuden on vastattava vähintään visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Jos opiskelija on suorittanut muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja ( esimerkiksi arkkitehtuuri ja käsityö) luetaan nämä opinnot hyväksi kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnoissa. Oppilaalle tulee olla mahdollisuus siirtyä yleisen oppimäärän opinnoista laajan oppimäärän opintoihin. Joensuun seudun kansalaisopisto voi lisäksi järjestää taiteen perusopetusta aikuisille. Aikuisille tarkoitetun opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään omassa opetussuunnitelmassaan. 8
7. Opetuksen rakenne ja kesto Kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot (500 t) muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Joensuun seudun kansalaisopiston järjestämän yleisen oppimäärän opintokokonaisuudet ovat seuraavat: Perusopintojen opintokokonaisuudet (modulit 1-6) ovat kukin vähintään 60 oppitunnin mittaisia ja niiden kesto on yksi vuosi. Syventävissä opinnoissa ( modulit 7-10) opintokokonaisuus kestää opintovuoden ja on vähintään 72 oppitunnin mittainen. Alle kouluikäisille opetusta annetaan 48 tuntia lukuvuodessa. Oppilaalla on mahdollisuus saada maksutta todistus yleisen oppimäärän opintojen suorittamisesta (perusopintojen kokonaisuus ja syventävien opintojen kokonaisuus ) silloin kun 500 oppituntia opetusta täyttyy. Alle kouluikäisten opetusta ei huomioida tässä yhteydessä. Opintojen vaihe viikkotuntimäärä tunteja / lukuvuodessa Alle kouluikäiset 2 48 Perusopinnot 3 60 Syventävät opinnot 3 72 Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä 8. Kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä tässä opetussuunnitelmassa ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristön suunnittelu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, ympäristö- ja yhteisötaide ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on 9
ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. 8.1. Alle kouluikäisten kuvataideopetus Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Tavoitteena on, että oppilaan kokemukset ja elämykset kuvataiteesta ja muista visuaalisista taiteista ovat myönteisiä. Varhaisiän opetus luo pohjaa myöhemmille opinnoille. Oppilas harjoittelee ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvataiteen keinoin tutustumalla visuaalisen ilmaisun perusteisiin sekä kokeilemalla erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Oppilas harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Hän tutustuu kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään oman työskentelyn avulla. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön. Oppilas harjoittelee muodon antamista sekä käden ja silmän yhteistyötä. Opinnoissa on keskeistä monipuolisten havaintojen tekeminen ja niiden käyttäminen kuvallisessa työskentelyssä. Työskentely on kokonaisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistista ja elämyksellistä. Keskeistä on leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. 8.2. Kuvataiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1-6) Opetuksen tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. 10
8.3. Kuvataiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-10) Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaan perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa. Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteen tuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnon ympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja. 9. Käsityön yleisen oppimäärän sisällöt ja tavoitteet opintokokonaisuuksittain Käsityön opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteidenvälisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja tietoja sekä ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä. Opetuksessa käsityö ilmenee ilmaisuna, tekoina, taitoina, tuotteina ja teoksina. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta sekä säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja. Käsityötä ja muotoilua tarkastellaan esteettisestä, ilmaisullisesta, käyttötarkoituksen mukaisesta, fysiologisesta ja rakenteellisesta sekä materiaalisesta näkökulmasta. Opetuksessa painotetaan havainnointia: tietoista ympäristön, median ja käsityöprosessin sekä oman toiminnan tarkastelua. Opetussisällöt valitaan niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilas ohjataan luomaan laadukkaita tuotteita sekä kehittämään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että oppilas oppii yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Tuotteissa tulee näkyä esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen sekä perinteen taitaminen. 9.1 Alle kouluikäisten käsityön opetus Oppilas tutustuu käsityön kolmeen osa-alueeseen: esinesuunnitteluun ja valmistamiseen, tekstiilin ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistamiseen sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Opetuksessa kokeillaan erilaisia materiaaleja, työtapoja ja perustekniikoita. Oppilas havainnoi ja tutkii lähiympäristöään ja oman kulttuurinsa käsitöitä ja käsityöperinnettä. 11
9.2 Käsityön perusteet, opintokokonaisuudet 1 6 Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Koulutuksen järjestäjä määrittelee omassa opintosuunnitelmassaan kaikille yhteisiksi opinnoiksi ainakin yhden opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt jokaiselta käsityön osa-alueelta. (Liite 4) Käsityön perusteiden tavoitteena on, että oppilaan kokonaisvaltainen ja myönteinen minäkuva ja itsetunto kehittyvät oman työskentelyn avulla. Oppilas perehtyy monipuolisesti materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen käsityön suunnitteluja valmistusprosessissa. Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön kaikilla osa-alueilla. Oppilas havainnoi ympäristöä ja harjoittelee tilan ja suhteiden ymmärtämistä sekä rakenteiden tuntemusta ja visuaalisten ilmaisukeinojen käyttöä. Hän perehtyy luovaan ongelmanratkaisuun. Tavoitteena on, että opiskelun teemat ja tehtävät valitaan niin, että oppilaat kokevat tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilas harjoittelee työhön keskittymistä ja omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja ryhmän työskentelyä ja töitä. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu oman alueellisen kulttuurinsa ja muiden kulttuurien käsityöhön ja muotoiluun. 9.3 Käsityön syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7 10) Työpajoissa syvennetään perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja yhdellä tai usealla käsityön eri osa-alueella. Yhden työpajan sisältönä voi olla taiteidenvälisyys. Käsityön työpajaopintojen tavoitteena on, että oppilas syventää ilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan. Hän kehittää ongelmanratkaisutaitojaan koko työpajaopintojen ajan. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Oppilas suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joiden tekemisessä yhdistyvät taidollinen ja tiedollinen osaaminen sekä elämyksellisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus. Oppilas opettelee yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä, käsityöprosessin sanallistamista ja itsearviointia suunnitteluja valmistusprosessissa. Oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta. Oppilas hahmottaa elinympäristön monimuotoisuutta sekä ympäristön kulttuuriarvoja.(liite 4) Oppilas tutustuu käsityöhön taiteena ja harrastuksena sekä ammatillisena toimintana, taitoteknologiana, alueellisena kulttuurina ja kulttuuriperintönä. 12
10. Oppilasarviointi Oppilasarvioinnin tehtävä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilas saa työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteet. 11. Todistus 11.1. Päättötodistus Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Todistuksesta on käytävä selville, missä suuntautumisvaihtoehdossa oppilas on opiskellut. Päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja syntymäaika - opiskeluaika vuosina - oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia) - apulaisrehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä - maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta - maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksenyleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti. 11.2. Osallistumistodistus Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista. 13
12. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Lasten ja nuorten kuvataideopetus pyrkii tekemään yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: oman kansalaisopiston erilaiset opetusryhmät, erityisesti musiikki ja näyttämötaide toimialueensa kuntien opetus- ja kulttuuritoimen vastaavien henkilöiden ja erilaisten ryhmien kanssa muiden taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa (musiikin ja tanssin oppilaitokset ) kunnan taidelaitosten taiteilijajärjestöjen, lähialueen yleissivistävien oppilaitosten sekä päiväkotien kanssa 14
Liite 1. Suunnitelma opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksesta Perehdyttämiskoulutus Perehdyttämiskoulutusta järjestetään aina uuden opettajan tultua. Perehdyttämiskoulutuksesta vastaavat alueen apulaisrehtori ja suunnittelijaopettaja. Koulutuksen sisältönä on: - opettajan työ, opettaminen ja muut tehtävät - opetuksen valmistelu (vuotuinen omien ryhmien opetussuunnitelma) - vanhempien kanssa toimiminen (vanhempainopas) - ilmoittautuminen, opintoryhmien täydentäminen ja opintojen keskeytyminen Täydennyskoulutus Täydennyskoulutustarve selvitetään vuosittain kevätarvioinnin yhteydessä. Täydennyskoulutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös aikuisten taideopetusta antavien opettajien sekä laajan oppimäärän opettajien tarpeet. Tavoitteena tulee olla se, että koulutus järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti. Joensuun seudun kansalaisopisto määrittelee vuosittain millä rahamäärällä koulutusta voidaan järjestää. Esimerkki vuotuisesta koulutuksesta. 1. koulutuspäivä. Painomenetelmät. 5 tuntia. 2. koulutuspäivä. Ryhmätyömenetelmät. 4 tuntia. 15
Liite 2. Taulukko kuvataiteen perusopetuksen sisältöalueista ja yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksista Yleistä Kuvataideopetuksen sisältö jaetaan yleisesti kolmeen pääalueeseen: 1. taiteeseen, 2. mediaan (kuvaviestintään) ja 3. ympäristöön Oheisessa taulukossa painottuu taide viestinnän ja ympäristön osa-alueiden kustannuksella. Painotusta voidaan vapaasti muuntaa oman opetuksen tarpeisiin. Taulukko toimii muistilistana opetuksen tavoitteiden ja menetelmien koko kirjosta. Se tarjoaa kuvataidekoulujen käyttöön seurantamallin opetuksen jäsentämisessä opintokokonaisuuksiksi. Idea on käyttää oikean laidan sarakkeita rastittamalla tai muulla tavoin merkitsemällä kunkin osa-alueen painotusta opetuksen etenemisessä. Taulukkoa suositellaan käytettäväksi osana opetuksen seurantaa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että tuntityöskentely liitetään tiiviisti sekä oppilaan elämys- ja kokemusmaailmaan että koko opintoryhmää yhdistäviin teemallisiin tavoitteisiin. Näin vältytään opetuksen muuttuminen pirstaleiseksi. 16
Kuvataiteen perusopetuksen sisältöalueet ja yleisen oppimäärän opintokokonaisuudet kuvataidekoulun opetussuunnitelman liitteeksi SISÄLTÖALEEN PAAOTSIKKO SOMMITTELU SISÄLTÖALUEEN ERITTELY Peruskäsitteet: kuvapinta / kuva-ala (eri muotoiset ja kokoiset) kuvapinnan osat ja tasot (etu-, keski- ja taka-ala) viiva tila (ks. tila ja muoto pääotsikkona) muoto (perusmuodot) koko (kokoerot, mittakaava, mittasuhteet) tasapaino jännite liike aika rytmi kuvakoot kuvan rajaaminen värisommittelu (ks. valo ja väri pääotsikkona) Sommittelun osa-alueet / kuvailmaisun keinot: kuvallisen ilmaisun peruselementit kuva-aiheen suunnittelu hahmottelemalla ja olennaisten piirteiden erottaminen epäolennaisista aiheen suhteuttaminen kuva-alan kokoon tarkoituksenmukaisesti rajaamisen ja erilaisten kuvakulmien käyttäminen kuvan valmistuksessa kuvauksen kohteen kokonaisuuksien ja osien jäsentäminen liikevaikutelman ilmaisu sommittelun keinoin erilaisten keinojen (värin intensiteetin ja valon ja varjon vaihtelut, koon vaihtelut, peittävyys, läpinäkyvyys) havainnointi ja käyttö esineiden muotojen ja tilan kuvaamisessa kaksiulotteisessa kuvassa sekä perusasiat perspektiivisestä kuvaamisesta. erilaisten kuvallisten rytmien ilmaisu toiston ja sommittelun avulla 17
VALO JA VÄRI Peruskäsitteet: pää-, väli- ja vastavärit värin sävyt lämpimät ja kylmät värit murretut värit varjot värien vuorovaikutus Väriopin ja väri-ilmaisun osa-alueet: valon määrä ja suunta edellytyksenä värien ja varjojen näkemiselle valkoisen auringon valon sisältämät värit, värispektri, värillinen valo ja varjo väriopin perusteet ja erilaisten värisävyjen ja valöörien sekoittaminen värien rinnastaminen ja vuorovaikutus luonnossa esiintyvien värien tarkastelu värien biologiset tehtävät luonnossa värien tunnemerkitys värien merkitys tila- ja ympäristösuunnittelussa värien erilaiset kulttuuriset symbolimerkitykset TILA JA MUOTO Peruskäsitteet: rajat ja suhde ympäristöön kaksi- ja kolmiulotteinen pinta, kohokuva, veistos edessä, keskellä, takana perspektiivi mittasuhteet, mittakaava Tila- ja muoto-opetuksen osa-alueet: kokemus kehosta, tilasta ja reviiristä tilakokemuksen tietoinen havainnointi, erilaisten tilojen ja ympäristöjen vertailu mittakaavan hahmottaminen ja käyttö työskentelyssä tilakokemuksen havainnointi moniaistisesti (näkö-, kuulo-, haju- ja tuntoaisti) IHMISEN KUVAAMINEN JA ANATOMIA Peruskäsitteet: vartalon mittasuhteet kasvojen mittasuhteet anatomia liike ja rytmi, asennot, contraposto ilmeet näköisyys sisäinen oma-/muotokuva, mielentila, tunne 18
TYÖSKENTLY- TAIDOT toisten huomioiminen ja erilaisuuden arvostaminen keskittyminen itseluottamus pitkäjänteisyys yksilö- ja ryhmätyöt välinehuolto välineiden ja materiaalien tarkoituksenmukainen käyttö kestävä kehitys, kierrätys kyky keskustella kuvista kotitehtävät itsearviointi KUVANTEON PROSESSIN HALLINTA ideointi, lähtökohtien määrittäminen taustatyöskentely, visuaalisen materiaalin keruu ja muokkaaminen luonnostyöskentelyllä vaikutteiden hyödyntäminen, soveltaminen ilmaisuvälineen valinta, luova ongelmanratkaisu, toteutustavan mitoittaminen käytettävissä olevan ajan ja materiaalien mukaan teoksen toteuttaminen ja valmistuminen prosessin ja teosten arviointi oman työskentelyprosessin taltiointi ja taltioinnin hyväksikäyttö itsearvioinnissa PIIRUSTUS Osa-alueet: ääriviivapiirustus valööripiirustus piirustusasento, ote, kosketusvoima viivan luonne ja piirtimen jälki viivasto, viivaverkosto pinta-kova-pehmeä tekstuuri - struktuuri Piirustusmateriaalit: kuvallisen ilmaisun menetelmät lyijykynät hiili puna-, musta- ja valkoliitu kiinan tussi pastelliliitu ja -kynät rasvaliitu ja vahaliitu värikynät tussipiirtimet, terät, ruokokynä, tikut huopakynät paperilaadut fixatiivi 19
MAALAUS Maalauksen menetelmät (väriaineen käsittelytavat): levitys sively hankaus valutus kaataminen painaminen töpötys Maalausmateriaalit: vesivärit / akvarelli peitevärit / guassi öljyvärimaalaus akryylimaalaus pastelliliidut tempera pigmentti ja sideaine (liima) Maalausvälineet: sivellin, veitsi, tela, ruisku, suihku, tikku, käsi Maalauspohjat: paperi, pahvi kangas muovi, kalvo puu esineet, iho, sisä- ja ulkoseinät, asvaltti ym. Maalaamisen eri tavat, raja-alueet: kollaashi, sekatekniikka action painting 20
KOLMI- ULOTTEINEN TYÖSKENTELY Kolmiulotteisen työskentelyn menetelmät: muovailu veistäminen valaminen rakentaminen tilateos kooste installaatio ympäristötaide maateokset Kolmiulotteisen työskentelyn materiaalit: savi kipsi paperi, pahvi, paperimassa tekstiili puu luonnonmateriaalit muut: esineet, kierrätysmateriaalit, romut, vaha, kivi (vuolukivi), elintarvikkeet PAINAMINEN, GRAFIIKKA, TEKSTIILIPAINO Painomenetelmät: laatan valmistus painojäljen syntyminen, vedostus positiivi negatiivi peilikuva vedossarja kohopaino (linokaiverrus, leimasin) syväpaino (kuivaneula, etsaus, carborundum) laakapaino (monotypia, sabloona, serigrafia) vedosmerkinnät kehystys Painomateriaalit: solumuovi, pvc-muovi linolevy offset-pelti vaneri digitaalisen painoprosessin menetelmät tulostus, kopiointi painovärit paperilaadut 21
KERAMIIKKA Perustekniikat: käsinrakennus muovailu yhdestä palasta, liittäminen nipistelytekniikka makkaratekniikka levytekniikka reliefi dreijaus muotti- ja valutekniikat pintakäsittely ja koristelu engobemaalaus raaputus, painelu, pintarakenteet oksidivärien käyttö lasitustekniikat saviuunin täyttö eri polttomenetelmät Keramiikan materiaalit: erilaiset massat paperisavi engobevärit oksidit, vahat lasitteet TEKSTIILITAIDE Kankaan maalaaminen: maalaaminen puuvillakankaalle silkkimaalaus Kankaanpainon ja serigrafian menetelmät: tuputus leimasin kohopaino paperikaavio vahakaavio valotus Kankaanvärjäys: somintavärjäys batiikki (vaha, vehnäjauho) Huovutus: villan ominaisuudet, kuidut, lämpö, vaha, vesi kuiva- / neulahuovutus pallo- ja levymuodot kolmiulotteinen työskentely, muotti Muut menetelmät esim. punominen, kutominen, ryijy, materiaalien yhdistäminen 22
MUOTOILU-, ARKKITETUURI- JA YMPÄRISTÖ- KASVATUS Muotoilukasvatuksen osa-alueet: muotoiluprosessiin tutustuminen, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelu esineiden tarkastelu, suunnittelu ja valmistaminen esineympäristöjen tarkastelu ja arviointi esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta muotoilun ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinteet tutustuminen suomalaisen muotoilun tärkeimpiin edustajiin kestävä kehitys materiaalien ja työtapojen perusteena Arkkitehtuurikasvatuksen osa-alueet: rakennetun ympäristön ja tilan havainnointi suunnitteluperiaatteiden ymmärtäminen ja suunnitteluprosessin hahmottaminen kolmiulotteinen rakentelu, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistaminen oman elinympäristön jäsentäminen ja rakennusperinnön kehittäminen arkkitehtuurin peruskäsitteiden hallinta rakenteiden ja materiaalien hallinta luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu rakennusperinnön sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelu ja arviointi esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta kulttuurin ja rakennetun ympäristön välisen vuorovaikutuksen tarkastelu arkkitehtuurin ilmaisukeinojen, tyylipiirteiden ja perinteiden tuntemus tutustuminen suomalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin tärkeimpiin edustajiin kansalaisen vaikutusmahdollisuuksien tunteminen Ympäristökasvatuksen ja ympäristötaiteen osa-alueet: pihapiirin ja lähiluonnon havainnointi paikan ja tilan moniaistinen ja esteettisen kokemisen harjoittelu luonnon tutkiminen ympäristötaiteen keinoin, maataiteen kokeilu ympäristötaiteen peruselementteihin tutustuminen hyödyntää ympäristön tarkastelussa luonnontieteellistä, historiallista ja arkeologista tietoutta ympäristö- ja maataiteen esimerkkeihin tutustuminen opetella toimimaan ja ajattelemaan ekologisesti ja luontoystävällisesti 23
KUVALLINEN MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ Osa-alueet: valokuva elokuva ja video animaatio sarjakuva graafinen suunnittelu joukkoviestimien kuvaviestinnän (mediaympäristö, televisio, mainonta, tietokonepelit, internet) tarkastelu, jäsentäminen ja arvottaminen Menetelmät: kuvallisen kerronnan keinot, tarinasta kuvaksi, käsikirjoitusprosessi, kerronnan rytmi kuvakokojen käyttö sanan ja äänen yhdistäminen kuvaan visuaalisia merkkien ja symbolien tulkinta ja käyttö tietotekniikan käyttö kuvien valmistamisessa ja muokkaamisessa TAITEEN JA KULTTUURIEN TUNTEMUS Osa-alueet: taidehistoria taideteollisuuden historia arkkitehtuurin historia kulttuurintuntemus ja kulttuurien ymmärtäminen käyttötaiteen ja käyttökuvan tuntemus ja ymmärtäminen Taiteentuntemuksen opetuksen tavoitteita: taiteen ja esteettisten elämysten käsittäminen tärkeänä osana inhimillistä elämää kunkin aikakauden elämän, tapojen ja yhteiskunnan sekä taiteen välisen vaikutussuhteen käsittäminen oppia, että taideteokset välittävät viestejä eri aikoina ja eri paikoissa syntyneistä kulttuureista eri aikakausien ja maanosien kuvataiteen ja arkkitehtuurin tunnistaminen merkittävimpien kotimaisten kuvataiteilijoiden elämäntyön ja taiteen tunteminen taideteoksista keskusteleminen ja omien tulkintojen muodostaminen kuvataidetta koskeva terminologia ja tavallisimmat kuvataidetekniikat kuvataide- ja kulttuuripalvelujen hyväksikäyttäminen koko elämän ajan 24