Aikuisten taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä. Visuaaliset taiteet: kuvataide

Transkriptio

1 Aikuisten taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä Visuaaliset taiteet: kuvataide Opetussuunnitelma

2 Alkusanat Keravan Opisto haluaa tarjota aikuisille, sekä keravalaisille että lähikuntien asukkaille, laadukasta opetusta ja elinikäisen oppimisen tilaisuuksia ja väyliä. Aikuisten taiteen perusopetus kuvataiteissa tarjoaa pitkäjänteistä, yksityisellä ja yleisellä tasolla tapahtuvaa koko paikallisyhteisöä rikastuttavaa toimintaa. Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dnro 11/011/2005). Opetussuunnitelman perusteiden lisäksi opetussuunnitelmatyön muita lähteitä ovat olleet Keravan kuvataidekoulun opetussuunnitelma, Keravan kuvataidekoulun yleisen oppimäärän opetussuunnitelma, Tuusulan kansalaisopiston aikuisten kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelma, Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma - luonnos, Espoon kaupungin työväenopiston taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän (Visuaaliset taiteet: kuvataide) opetussuunnitelma ja Taiteen perusopetusliiton Virvatuli-itsearviointijärjestelmä. Opetussuunnitelman on laatinut Teija Leppänen TaM, päätoiminen taideopettaja, apulaisrehtori. Keravalla

3 Keravan Opiston aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Keravan Opiston aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja asetukseen taiteen perusopetuksesta (813/1998). Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dnro 11/011/2005). 3

4 SISÄLTÖ 1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä 1.2. Arvot ja yleiset tavoitteet 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys 2.2. Opiskeluympäristö 2.3. Työtavat Ryhmäopetus 3. Opintojen rakenne, kesto ja laajuus Oppilaan itsenäinen työskentely 3.1. Opintojen rakenne ja kesto 3.2. Opintojen laajuus 4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 4.1. Yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.2. Tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain (1.-10.) Havainto ja havainnoiminen, visuaalinen hahmotus Kolmiulotteinen hahmotus Tallentavat välineet taiteellisen ilmaisun lähtökohtana Kuvalliset peruselementit ja visuaalinen ilmaisu Grafiikka Taidehistorian kuvasto Kuva - sana Ekologia ja kierrätys Tila, ympäristö ja performanssi Päättötyö 4

5 5. Opetusjärjestelyt 5.1. Oppilaaksi ottaminen 5.2. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) 5.3. Opetusmuodot 5.4. Opintoryhmien koko 5.5. Opintojen enimmäisaika 5.6. Opintokokonaisuuden suorittaminen hyväksytysti 5.7. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 6. Arviointi 6.1. Oppilasarviointi Suullinen palaute Opintokirja Portfoliotyöskentely Päättötyön arvostelu 6.2. Päättötodistus 6.3. Osallistumistodistus 6.4. Kurssiarviointi ja asiakastyytyväisyystutkimus 6.5. Oppilaitoksen itsearviointi LIITTEET 1. liite OPINTOJEN RAKENNE 5

6 1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 1.1. Kuvataideopetuksen tehtävä Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä niin henkilökohtaisella kuin yhteisöllisellä tasolla. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista ja paikallista kulttuuria sekä tukea opiskelijan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia moniarvoisessa maailmassa. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita opiskelija tarvitsee elämässään ja jotka antavat hänelle valmiuksia itsensä kehittämiseen ja hakeutua myöhempiin opintoihin Kuvataideopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti tajunnallisena, kehollisena ja elämäntilanteessaan toimivana olentona. Keskeistä on opiskelijan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen vapaiden ja vastuullisten valintojen kautta. Opetuksen tavoitteena on tukea aikuisten itsetuntemuksen ja -ymmärryksen kasvua sekä kehittää tätä taidekontekstissa. Opiskelija rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Ihminen on ainutkertainen persoona, joka toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä suvaitsevaan ja rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. 6

7 Opetuksen tavoite on tukea sosiaalista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja monikulttuurisuuden kohtaamista. Opiskelussa on tärkeää herkistyminen taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä ilo, halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon osallistujien yksilölliset erot ja tukea heidän kehittymistään omista lähtökohdistaan. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. Visuaalisten taiteiden kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Opiskelija oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Visuaaliset valmiudet Opiskelija oppii - ajattelun valmiuksia - maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla - oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa - käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä. Ilmaisu Opiskelija oppii - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään - soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa - hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta. 7

8 - välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. Kulttuurisuhteen kehittyminen Opiskelija oppii - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavoista, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään - arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - sijoittamaan oman työskentelynsä, visuaalisen maailmankuvansa ja kuvakäsityksensä ympäröivään kulttuuriseen jatkumoon - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Opiskelija oppii - oma-aloitteisuutta - keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja Arviointikyvyn kehittyminen Opiskelija oppii - arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia - arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä. Syventävien opintojen tuomat lisävalmiudet Opiskelija oppii - hyödyntämään hyödyntää luovasti ja syvällisesti perusopintojen aikana omaksumiaan taitoja ja tekniikoita ja omaa valmiudet itsenäiseen taiteellisen työn jatkamiseen ja kehittämiseen - ottamaan vastuuta omista taiteellista tavoitteistaan - arvioimaan kehitystään omassa taiteellisessa ilmaisussa. 8

9 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Aikuisten kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista. Erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten opiskelijoiden edistyminen on mahdollista. Opiskelijalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata opiskelijaa arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia Opiskeluympäristö Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee opiskelijan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelijaa tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman mukainen opiskelu. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. 9

10 Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen Työtavat Työtapoja valittaessa huomioidaan opittavan asian tai tehtävän luonne ja työskentelyn prosessinomaisuus. Tehtäviin virittäydyttäessä huomioidaan moniaistisuuden, mielikuvituksen ja eläytymisen merkitys. Aiheiden, teemojen ja työtapojen valinnoilla pyritään vahvistamaan oppimisen iloa. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa Ryhmäopetus Opinnot toteutetaan pääasiassa ryhmälle suunnattuna lähiopetuksena. Ryhmä-opetuksessa opiskelu on opettajan ohjauksen alaista opiskelijan itsenäistä yksilö- tai pienryhmätyöskentelyä. Ryhmäopetukseen sisältyy lisäksi oppitunnilla tapahtuva yhteinen työskentelyyn suuntautuminen ja arviointi Opiskelijan itsenäinen työskentely Opiskelijan itsenäinen työskentely toteutuu opetuksen ulkopuolella omalla ajalla. Työskentely tapahtuu ilman opettajan ohjausta. 3. Opintojen rakenne, kesto ja laajuus 3.1. Opintojen rakenne ja kesto Aikuisten kuvataiteen perusopetus rakentuu kymmenestä opetussuunnitelman mukaisesta opintokokonaisuudesta, jotka jakautuvat perusopintoihin ja syventäviin opintoihin. Koulutus kestää yhteensä neljä vuotta ja noudattaa vuodesta toiseen etenevää opetussuunnitelmaa. Ensimmäinen ja toinen vuosi sisältävät perusopintoja, kolmas ja neljäs vuosi sisältävät syventäviä opintoja. Kolme 10

11 ensimmäistä lukuvuotta koostuvat kukin kolmesta opintokokonaisuudesta. Neljäs vuosi muodostaa yhden opintokokonaisuuden. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen opintokokonaisuuksien rinnalla tarjotaan opiskelijalle pakollisia valinnaisia opintoja koulutuksen koko keston ajan. Nämä opinnot sisällytetään vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) huomioiden ja sitä noudattaen. Pakollisia valinnaisia opintoja tarjoavat Keravan Opisto ja muut taideoppilaitokset. Muiden taideoppilaitosten opinnoista opiskelija esittää opetussisällön sekä oman työskentelyn koosteen koulutuksesta vastaavalle opettajalle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kuin opintosuoritus voidaan lukea osaksi taiteen perusopetuksen opintoja. Opintoihin sisällytetään myös opiskelijan aikaisemmin oppima, joka tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi perusopintoja opiskelijavalinnan yhteydessä Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaisten opintojen laajuus on vähintään 502 opetustuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia. Opintojen tuntimäärää voidaan nostaa valinnaisten opintojen myötä. Kaikille yhteinen lähiopetus koostuu syys- ja kevätlukukausina annettavista yhteensä kymmenestä opintokokonaisuudesta opintokokonaisuudet muodostavat aikuisten taiteen perusopetuksen kuvataiteen yleisen oppimäärän opintojen perusopinnot, ja ne kestävät kaksi ensimmäistä lukuvuotta opintokokonaisuudet muodostavat syventävät opinnot, ja ne kestävät kaksi seuraavaa lukuvuotta opintokokonaisuudet toteutetaan kolmena ensimmäisenä vuonna. Opintokokonaisuudet sisältävät kukin viisi tai kymmenen lähiopetuskertaa. Yhden opintokerran pituus on neljä oppituntia. Syyslukukauden aikana annetaan lähiopetusta 44 opetustuntia ja kevätlukukauden aikana 48 opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan myös lukuvuoden alussa ja lopussa pidettävät orientaatio-, portfoliotyöskentely- ja arviointi- 11

12 kokoontumiskerrat. Tämän lisäksi lasketaan, että opiskelija käyttää itsenäiseen tiedonhankintaan ja näyttelyissä käynteihin 18 tuntia lukuvuoden aikana. 10. opintokokonaisuus toteutetaan neljäntenä opintovuonna. Opintokokonaisuus sisältää yhteensä 6-8 lähiopetuskertaa. Yhden opintokerran pituus on neljä tai kahdeksan opetustuntia. Syyslukukauden aikana annetaan lähiopetusta 12 opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman, portfoliotyöskentelyn ja päättötyön orientaatiokokoontumiskerrat. Kevätlukukauden aikana annetaan lähiopetusta 20 opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan näyttelyprojektin orientaatio- ja arviointikokoontumiskerrat. Tämän lisäksi lasketaan, että opiskelija käyttää päättötyön itsenäiseen työskentelyyn 90 tuntia lukuvuoden aikana. Pakollisten valinnaisten opintojen laajuus on vähintään 30 opetustuntia. Näitä opintoja voi suorittaa koulutuksen koko keston ajan. Opintoihin ottamisen yhteydessä tapahtuva hakijan aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen vastaa laajuudeltaan vähintään 20 opetustuntia. 4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 4.1. Yleiset tavoitteet ja sisällöt Opintojen tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että opiskelijalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on, että opiskelija opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään. Opintojen tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijan monilukutaitoa. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että hän oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on 12

13 keskeistä opiskelijan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opiskelija harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija laajentaa ja syventää yleistä visuaalisen kulttuurin tietämystään. Opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon aikuisten kiinnostuksen kohteet, heidän aiemmat opintonsa ja kokemuksensa visuaalisten taiteiden alueilla. Aikuisia ohjataan laatimaan oma opiskeluohjelma oppilaitoksen opetustarjonnan pohjalta. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Opiskelijaa rohkaistaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa sekä arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Aikuisia ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen opiskeluun. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, keramiikka, kuvanveisto, valokuva, video, grafiikka, ympäristö- ja yhteisötaide, kierrätystaide, performanssi, kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Kuvataiteen perusopinnot huomio paikallinen kulttuuri ja sen tarjoamat toimintamahdollisuudet Tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain (1.-10.) Havainto ja havainnoiminen, visuaalinen hahmotus (1. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on tukea kuvailmaisun perustaitojen kehittymistä piirtämisessä ja maalaamisessa sekä kykyä kommunikoida kuvan avulla ja kehittää omaa ilmaisua. Opintokokonaisuuden aikana perehdytään havainnoimiseen ja piirtämiseen kokonaisvaltaisena tapahtumana, joka on kuvallisen toiminnan perusta. Opinnoissa tutustutaan eri piirustus- ja maalausmateriaaleihin, -välineisiin ja tekniikoihin, ja näiden luonteenomaisiin ilmaisumahdollisuuksiin. Opiskelija harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksen- 13

14 mukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tehtävänantojen avulla tutustutaan kuvallisen kielen käsitteisiin. Näitä ovat väri, muoto, tila, valo ja varjo, pintarakenne, sommittelu, suhteet ja liike Kolmiulotteinen hahmotus (2. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on kehittää tilan ja muodon tajua hyödyntäen savimateriaalin ja keraamisen työskentelyn mahdollisuuksia. Tavoitteena on oppia näkemään ja ymmärtämään kolmiulotteinen työskentely suhteessa ympäröivään tilaan. Opintokokonaisuuden aikana perehdytään keramiikan valmistamisen työvaiheisiin, joita ovat savimassan valmistaminen, astian tai esineen muotoileminen (levy- ja makkaratekniikka, dreijaaminen), polttaminen ja jälkikäsittely (väriaineet ja lasitteet). Opiskelija harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tutustuu esineympäristöön ja muotoilun perusteisiin. Tehtäväantojen avulla opitaan erittelemään ja vertailemaan taide- ja käyttöesineen esteettisiä ja funktionaalisia merkityssisältöjä. Tehdään sekä taide- että käyttöesineitä Tallentavat välineet taiteellisen ilmaisun lähtökohtana (3. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on perehtyä valokuvauksen ja videotyöskentelyn perustaitoihin ja -tietoihin ja oppia käyttämään valokuvaa ja videota dokumentointiin ja taidetyöskentelyn apuvälineenä. Opinnoissa tutustutaan valo- ja videokuvailmaisun perusteisiin (tilanteen valinta, valo ja valaistus, sommittelu, kuvakulmat, rajaukset, aika, liike) sekä digi- ja videokameran käyttöominaisuuksiin. Opinnoilla vahvistetaan yleistä medialukutaitoa. Tehtävissä keskitytään luonnon- ja rakennetun ympäristön sekä ihmisen kuvaamiseen Kuvalliset peruselementit ja visuaalinen ilmaisu (4. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on terävöittää havaintoa ja ymmärrystä kuvan perustana olevista kuvallisista peruselementeistä. Opintokokonaisuuden tavoitteena on harjoitella eri maalaustekniikoita ja rohkaista opiskelijaa 14

15 etsimään ja kokeilemaan omaa tapaansa käyttää välineitä ja materiaaleja sekä tämän kautta kehittää omaa ilmaisuaan. Opintokokonaisuuden aikana käsitellään väriin ja väriteorioihin, muotoon, sommitteluun ja materiaaliin liittyviä kysymyksiä. Opinnoissa eritellään kuvaa ja kuvanrakentamisen elementtejä, joita ovat kuvalliset perustekijät (piste, viiva, pinta, volyymi), kuvalliset muuntujat (koko, muoto, paikka, suunta, lukumäärä), rytmi, jännite ja tasapaino, liike, tila, väri, materiaali ja aineellisuus. Opintojen aikana kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työtapoja sekä havainnoidaan materiaalin ja ilmaisun suhdetta töissä. Visuaalinen työskentely on moniaistinen, uutta luova tapahtuma, joka kannustaa opiskelijaa jatkuvaan vuoropuheluun oman työskentelyn ja sen sisällön kanssa Grafiikka (5. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on tutustua grafiikan eri menetelmiin ja työtapoihin ja saada omakohtainen kokemus yleisimmistä taidegrafiikan tekniikoista. Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan omia teoksiaan ja löytää ilmaisutapansa taidegrafiikan menetelmillä. Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan eri taidegrafiikan tekniikoita (metalligrafiikka, puupiirros, uniikkivedokset ja monotypia) harjoitustöiden avulla ja tutustutaan värien ja materiaalien käytön perusteisiin. Opiskelija etsii omaa tapaansa käyttää taidegrafiikan tekniikoita työskentelyssään ja ilmaisussaan. Tutustutaan taidegrafiikan historiaan Taidehistorian kuvasto (6. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleinen kuva kuvataiteen kehityksestä uuden ajan alusta nykypäivään ja perehdyttää hänet kuvataiteessa ilmeneviin historiallisiin ulottuvuuksiin ja niiden merkityksiin. Tavoitteena on tarkastella eri aikakausien kuvaston ja oman työskentelyn välistä suhdetta. Opintokokonaisuudessa esitellään kuvataiteen kehityksen pääpiirteet uuden ajan alusta nykypäivään. Esitellään eri aikakausien taidesuuntauksien taustalla olevia arvoja, tavoitteita ja esteettisiä pyrkimyksiä. Opiskelua rikastetaan taidehistoriaan ja sen kuvastoon sekä lähiympäristön kulttuuriperinteeseen liittyvillä tehtävänannoilla ja työskentelyllä. 15

16 Kuva - sana (7. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on harjoittaa opiskelijan kirjoittamisen yleisiä taitoja ja rohkaista häntä tekstin tuottamisessa ja vahvistaa monilukutaitoa. Tavoitteena on ymmärtää, että kirjoittaminen voi toimia itsetuntemuksen, taidetyöskentelyn ja oman taiteilijuuden hahmottamisen apuvälineenä. Oman työskentelyn ja kuvien sanallistamisen tavoitteena on tukea opiskelijan oman arviointikyvyn kehittymistä sekä portfolio ja päättötyön kirjallisen osuuden tuottamista. Opinnoissa tutustutaan kuvan, sanan ja äänen välisen vuorovaikutuksen erilaisiin ilmentymiin. Oman tekstien lisäksi tutustutaan taidehistorian, eri taiteilijoiden, muiden opiskelijoiden ja median teksteihin ja keskustellaan niistä yhdessä Ekologia ja kierrätys (8. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on herättää opiskelijoiden kiinnostus ympäristön tilaan ja sen suojeluun liittyviin kysymyksiin. Tavoitteena on ymmärtää omien valintojen merkitys arkiympäristössä ja antaa välineitä toimia vastuuntuntoisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelijan tekemät valinnat tukevat kestävää kehitystä. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan luonnon- ja kierrätysmateriaalista valmistettuihin taide- ja käyttöesineisiin sekä näitä materiaaleja käyttäviin taiteilijoihin ja käsityöläisiin. Opinnoissa harjoitellaan kestävän kehityksen mukaisilla materiaaleilla ja työvälineillä. Opiskelijat tekevät taide- ja käyttöesineitä luonnon- ja kierrätysmateriaalista. Opinnoissa kiinnitetään huomiota työskentelyn eettisyyteen ja ekologisuuteen Tila, ympäristö ja performanssi (9. opintokokonaisuus) Opintojen tavoitteena on auttaa opiskelijaa ja yhteisöä uudistamaan suhdettaan ympäröivään tilaan ja maailmaan. Taidetyöskentelyn tavoitteena on pohtia teoksen käsitettä ja sitä, kuinka teos ja sen ympäristö tai ympäröivä tila muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on myös tutustua omaan kehollisuuteen ja sen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Taidetyöskentelyn tavoitteena on kehittyä visuaalisten ja ajatuksellisten kokonaisuuksien hahmottamisessa, oppia toteuttamaan teemallisia kokonaisuuksia ja suunnittelemaan taide-esitys yleisölle. 16

17 Opetuksen keskiössä on taiteen tekeminen jonkin yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Tutustutaan luonnonympäristöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön taidetyöskentelyn näyttämönä. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan kehon ja tilan vuorovaikukseen. Työmuodot ovat monitaiteisia ja monikulttuurisia. Teos voi olla itsenäinen objekti, teko, tapahtuma tai prosessi. Opetuksen ja työskentelyn teemat ja sisällöt nostetaan yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksesta ja paikallisesta kulttuurista Päättötyö (10. opintokokonaisuus) Päättötyön tavoitteena on osoittaa, että opiskelija omaa itsenäisen taiteellisen työskentelyn valmiuden. Opiskelija on saavuttanut tämän valmiuden harjaannuttamalla kuvan tekemisen taitojaan monipuolisesti opinnoissaan. Päättötyöhön sisältyy taideteos, teossarja ja esityksen kaltainen kokonaisuus. Tämän lisäksi päättötyöhön kuuluu opiskelijan kuvaan ja tekstiin perustuva portfolio sekä oman teoksen näytteille asettaminen. Opiskelija toteuttaa päättötyön kokonaisuuden itsenäisesti omalla ajalla. Työskentely etenee opiskelijan oman taidetyöskentelyn ja -prosessin mukaisesti. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaiset valinnat ja ohjaus tukevat työskentelyä. Opiskelija saa päättötyöstään ja portfoliostaan kirjallisen arvion. Arvion suorittaa ja laatii vähintään kaksi kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä. Näistä toinen on koulutuksesta vastaava opettaja. 5. Opetusjärjestelyt 5.1. Opiskelijavalinta Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaisiin opintoihin opiskelijat valitaan työnäytteiden ja haastattelun perusteella. Valinnassa vaikuttavat visuaalisten taiteiden alueella ilmenevä lahjakkuus ja sitoutuminen neljän vuoden opintoihin. 17

18 Opiskelijavalinta järjestetään elokuussa. Valinnan suorittaa vähintään kaksi kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä, joista toinen on koulutuksesta vastaava opettaja. Valintajärjestelyistä ilmoitetaan Keravan Opiston verkkosivuilla saman vuoden keväästä lähtien sekä Keravan Opiston syksyn ohjelmalehdessä. Opintoihin voivat hakeutua 16 vuotta täyttäneet. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaisten opintojen ryhmä aloittaa joka neljäs vuosi syksyllä. Opintoihin voi hakea oppilaaksi myös aloitusta seuraavana syksynä. Ryhmän maksimikoko on 16 opiskelijaa. 5.2 Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opetussuunnitelma laaditaan yhdessä koulutuksesta vastaavan opettajan kanssa jo opintojen alkuvaiheessa. Myöhemmin sitä täydennetään ja muokataan opintojen edistyminen ja opiskelijan kiinnostuksen kohteet huomioiden. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot ja senhetkiset kyvyt sekä valmiudet Opetusmuodot Kaikille yhteinen lähiopetus tapahtuu neljän lukuvuoden aikana kokoontuvissa opetusryhmissä. Lähiopetus koostuu tunnilla annettavasta luento-opetuksesta, opetettavan aiheen alustuksista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja yhteisistä keskustelu- ja kritiikkitilaisuuksista. Lähiopetukseen lasketaan lisäksi erilliset orientaatio- ja arviointikokoontumiset. Opintoihin kuuluvat myös valinnaiset kurssit ja itsenäinen työskentely, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Opiskelijat saavat ohjausta koulutuksesta vastaavalta opettajalta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa tekemiseen opintojen orientaatiokokoontumiskertoina. Opiskelijat saavat valita Keravan Opiston opettajakunnasta yhden opettajan henkilökohtaiseksi päätöstyön ohjaajakseen Opintoryhmien koko Opetusryhmä muodostetaan niin, että sen koko mahdollistaa aikuisten taiteen perusopetukselle opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmä perustetaan, mikäli siihen ilmoittautuu 12 opiskelijaa. Enimmillään opiskelijoita voi yhdessä ryhmässä olla

19 5.5. Opintojen enimmäisaika Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää puuttuvia opintojaan ja viedä opintonsa päätökseen yhden ylimääräisen lukuvuoden aikana. Opiskelijan tulee esittää tätä koskien tavoitteellinen opintosuunnitelma, ja hyväksyttää se etukäteen taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaisten opintojen koulutuksesta vastaavalla opettajalla Opintokokonaisuuden hyväksytty suorittaminen Opintokokonaisuuden suorittaminen hyväksyttävästi edellyttää 80 % läsnäoloa lähiopetusjaksoilla tai vastaavaa opintosuoritusta, jonka vastaava opettaja hyväksyy erillistapauksena Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Mikäli opiskelija ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 6. Arviointi 6.1. Opiskelijan arviointi Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa. Se ohjaa opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja tukee hänen edistymistään opinnoissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet ja oppisisällöt sekä aikaisemmat opinnot. Opetuksen järjestäjä määrää opetussuunnitelmassaan opiskelijalle vuosittain annettavan palautteen määrästä ja muodosta. Opiskelija harjoittelee itsearviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa 19

20 dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteisten tavoitteiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteiden saavuttaminen Suullinen palaute Aikuisopetuksessa arviointi perustuu opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen. Opiskelijalle annetaan suullista palautetta tarvittaessa opetustilanteessa. Kahdenkeskiset ja ryhmän kanssa käydyt yhteiset keskustelut suuntaavat opetustilannetta ja toimintaa ja kannustavat myös itsearviointiin Opintokirja Jokaisella opiskelijalla on opintokirja, josta seurataan opintojen etenemistä Portfoliotyöskentely Opintojen alussa käynnistettävä työpäiväkirja toimii itsearvioinnin välineenä koko koulutuksen ajan. Työpäiväkirja tekee näkyväksi opiskelijat vahvuuksia ja osaamisen kehittämistarpeita. Kolmannen lukuvuoden alussa käynnistettävä päättötyön portfoliotyöskentely syventää ja suuntaa itsearviointia tietoiseksi ja jäsentyneeksi osaksi työskentelyä Päättötyön arvostelu Opiskelija saa päätöstyöstään ja portfoliostaan kirjallisen arvion. Arvion suorittaa ja laatii vähintään kaksi kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä, joista toinen on koulutuksesta vastaava opettaja Päättötodistus Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen. Opiskelija saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän todistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta tai henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaiset vastaavat, vähintään 502 opetustunnin, laajuiset opinnot. Päättötodistukseen merkitään kaikki opiskelijan suorittamat aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän piiriin kuuluvat opintokokonaisuudet. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi 20