Kuvataide. Tavoitteet ja sisältö

Transkriptio

1 Kuvataide Tavoitteet ja sisältö Lukion kuvataiteen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omakohtaista kuvailmaisua, kykyä tulkita ja arvostaa omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä sekä ymmärtää taiteen merkitystä omassa elämässään. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä mediakulttuurin vaikutuksen ymmärtäminen ja mediatuotannon sisällön suunnittelu, tuottaminen ja laadun arvioiminen. Opetuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Kuvataideopetuksen kivijalkana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Karhulan lukiossa jo tutuksi tullut yhteistyö lähialueiden kulttuuriosaajien kanssa ovat vastedeskin osa tavoitteellista kuvataiteen opetusta. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistävät perusteet ja luodaan riittävät edellytykset taiteellisille jatko-opinnoille. Arviointi ja suoritustapa Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista ja oppilasta ohjataan myös jatkuvaan itsearviointiin. Työt arvioidaan tehtävälle ja kurssille asetettujen tavoitteiden perusteella. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätyötehtävät, luonnokset ja itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Arvioinnin kohteina ovat sekä työprosessit että työskentelyn tulokset. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti osallistumalla luokkaopetukseen. PAKOLLISET KURSSIT 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita sekä pohtii visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsee ilmiöiden sisältöjä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Opiskelija tutustuu monipuolisesti kuvalliseen kulttuuriin tekemällä itse kuvia, tarkastelemalla, tulkitsemalla sekä analysoimalla erilaisia kuvia.

2 Kurssilla korostuu oma kuvailmaisu ja kuvallinen taiteen tuntemus, taide yhteiskunnallisena ilmiönä ja taidekäsitykset 1900-luvulla sekä nykytaiteessa. Oman kuvailmaisun keinona ovat esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, graafinen suunnittelu ja digitaalinen kuva. Myös kuvan perustekijät, kuten sommittelu, muoto ja värioppi tulevat kurssilla tutuiksi. Kurssia ei ole mahdollista suorittaa itsenäisesti. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan ympäristöään käsitteenä, johon kuuluu niin luonto kuin rakennettu ympäristö, arkkitehtuuri ja esineympäristökin. Keskeisiksi teemoiksi nousevat ympäristön ja muotoilun havainnoiminen eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta. Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan kulttuurihistoriallisia piirteitä siten, että nähdään esteettisten ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan, talouselämään ja ekologiaan. Kurssilla pohditaan tilan kokemista psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana. Kurssin kokonaisuus perustuu oman lähiympäristön ja Kotkan kaupungin kulttuuriympäristön tutkimiseen. Tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet kuten mittakaava, tila, liike, väri, muoto ja pienoismallit. SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Kuvien viestit mediassa (KU3) Tavoitteena on syventää kuvaviestinnän ymmärtämistä ja oppia erittelemään mediatodellisuuden sisältöjä, ilmaisua ja rakenteita: ymmärtää, että taide voi olla vaikuttamisen väline mediassa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisun välineenä ja oppii visualisoimaan omia suunnitelmiaan. Kuvaa tutkitaan mediassa: kuvajournalismi, mainonta, populaarikulttuuri, video ja sarjakuva. Kurssilla harjoitellaan mediakuvien analysoimista ja tutkitaan visuaalisuuden tuotteistamista eri

3 tavoin, esimerkiksi tuotemerkkien luomisessa. Opiskelija perehtyy elokuvan perinteiseen ja uudistuvaan kuvakerrontaan sekä pohtii, kuinka media muokkaa todellisuutta ja määrittelee minuutta. 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuvataiteen historian pääpiirteet ja luottaa kykyynsä visualisoida ajatuksiaan ja tunteitaan käyttäen taiteen tuntemustaan kuvallisessa ilmaisussaan. Opiskelija osaa valita itselleen soveltuvia ilmaisun välineitä ja keinoja sekä kykenee dokumentoimaan työskentelyprosessiaan. Kurssin kokonaisuus muodostuu osioista, joissa annetaan tilaa opiskelijan omalle tulkinnalle, ymmärrykselle ja kuvalliselle työskentelylle. Opiskelijan itsearviointitaitoja ja itsenäistä taiteellista työskentelyä tuetaan. Kurssin aikana tarkastellaan taidekuvaa eri aikoina, kuvien sisältöä, värien vuorovaikutusta ja kolmiulotteisuutta. Opiskelija oppii aiheen kehittelyn ja luonnostelun merkityksen piirtämisessä, maalaamisessa ja kuvanveistossa. Kuvia tutkitaan ja analysoidaan sekä kuvallisesti että sanallisesti. 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu nykytaiteeseen ja kykenee ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuvan keinoin. Opiskelija seuraa ja arvioi nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä sekä havaitsee ja oivaltaa visuaalisia merkityksiä ympäristössään ja osaa soveltaa niitä omassa ilmaisussaan. Harjaantuminen tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn on oppimisen tavoitteena. Kurssilla käsitellään nykytaiteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia taidekäsityksiä sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Oman produktion toteuttaminen tapahtuu nykytaiteen keinoin, ja mahdollisuuksien mukaan siihen voi liittää muita taiteen alueita. Kurssi voidaan toteuttaa myös yhteistyössä koulun ulkopuolisen tahon kanssa.

4 SOVELTAVAT KURSSIT 6. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti ilman opettajan ohjausta kurssin oppituntien ajan opetushallituksen antamien tehtävien mukaisesti. Opiskelijan tulee luonnostella, tehdä kokeiluja ja pohtia omakohtaisia näkemyksiä annetun teeman puitteissa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii luottamaan omiin ratkaisuihinsa ja taiteellisiin näkemyksiinsä. Opiskelija toteuttaa omakohtaisen näkemyksen annettujen aihealueiden pohjalta ja rakentaa kokonaisuudesta portfolion. Kurssin keskeisenä ideana on itsenäisen ja omavastuullisen työskentelyn omaksuminen. Portfolion arvioi oman koulun kuvataideopettaja sekä koulun ulkopuolinen taho. Kurssi toimii eräänlaisena näyttönä kuvataiteen osaamisesta, ja hyvin suoritetusta kurssista voi saada pisteitä joidenkin taideoppilaitoksien hakumenettelyssä ja korvata jonkin taideoppilaitoksen pääsykokeet. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä kuvataiteen kurssia. 7. Kolmiulotteinen työskentely (KU 7) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee ilmaisemaan itseään kolmiulotteisesti tarkasteltavan työn kautta ja oppii valitsemaan työn vaatimat materiaalit ja tekniikat tarkoituksenmukaisesti. Kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan arkkitehtuuria, muotoilua, esinekulttuurin muotokieltä, kuvanveistotaiteen historiaa ja nykytaiteen ilmiöitä. Opiskelija oppii kuvaamaan tilavaikutelmia ja ymmärtää tilan merkityksen kolmiulotteisessa ilmaisussa. Kurssin aikana tulevat tutuksi erilaiset materiaalit esim. luonnonmateriaalit, savi, kipsi ja paperimassa sekä niiden työstämismenetelmät. Oppitunneilla tehdään reliefejä, pienoisveistoksia, keramiikkaa, rakennelmia ja ympäristötaidetta.

5 8. Kuvallinen kokonaisuus ja maalaus (KU8) Taiteellisella prosessilla on persoonallisuutta eheyttävä vaikutus. Aistihavaintojen, muodon ja sisällön tutkiminen sekä visualisoiminen ovat taiteellisen työn välineitä, ja kuvataidetta opiskellaan tekemällä kuvaa. Kurssin aikana tuetaan opiskelijan mielikuvituksen ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Tavoitteena on, että opiskelija saa elämyksiä ja kauneuden kokemuksia ja hänelle syntyy elinikäinen suhde taiteeseen sekä kyky havaita esteettisiä laatuja. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin väriteorioihin, maalaustaiteen teoksiin ja käydään mahdollisuuksien mukaan taidenäyttelyissä. Kokeillaan maalaustaiteen eri tekniikoita esim. akvarellia sekä pastelli-, akryyli- ja öljyvärimaalausta. Opiskelija oppii analysoimaan kuvan keskeisiä perustekijöitä, kuten sommittelua, liikettä ja illusorista tilaa. Opitaan hallitsemaan kuvallista kokonaisajattelua, seuraamaan ja tallentamaan kuvallisen työskentelyprosessin kulkua. Kurssia suositellaan erityisesti nille oppilaille, jotka haluavat suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin. 9. Valokuvaus, kuvat kertovat (KU9) Kurssin aikana opiskelija harjaantuu erittelemään ja kritisoimaan valokuvien sisältöä ja esteettisiä näkökohtia. Opitaan kamerataiteen tekniikkaa, jotta opiskelija kykenisi ilmaisemaan ajatuksiaan luovasti valokuvan keinoin. Tutustutaan valokuvaukseen taiteena ja viestintäkeinona sekä massatiedotusvälineenä. Kurssilla perehdytään valokuvauksen keinoihin ja tekniikkaan. Välineinä käytetään järjestelmäkameraa ja valokuvalaboratoriotekniikkaa. Mahdollisuuksien mukaan käytössä on myös digikamera. Perehdytään valokuvauksen perusominaisuuksiin omien harjoitusten avulla. Yhtenä tärkeänä opetuksen työmuotona on valokuvien analysointi. Pohditaan kuvalla vaikuttamisen keinoja kansainvälisenä, kielirajoista riippumattomana massatiedotusvälineenä.

6 10. Grafiikkaa koulussa (KU10) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy grafiikan luonteeseen yhtenä kuvataiteen lajeista. Grafiikan menetelmien tuntemus on opiskelun pohjana. Opiskelija ymmärtää graafisen suunnittelun olevan keskeinen asia visuaalisessa viestinnässä. Kurssin aikana perehdytään tarkemmin käyttögrafiikkaan sekä taidegrafiikkaan (eri painantatavoilla toteutettuihin taideteoksiin). Käydään läpi graafiset perusmenetelmät alkaen leimasinpainosta. Eri grafiikan menetelmät, mm. monotypia, kohopainanta, kaavainpainanta ja collagrafia, tulevat tutuksi omakohtaisessa työskentelyssä. Tutkitaan myös graafisten sovellusten käyttöä joka päiväisessä elämässä (pakkaus-, mainos- ja julisteviestit sekä tuotemerkkien logot).