ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT



Samankaltaiset tiedostot
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

Ammattiosaamisen näytöt

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Työssäoppimisen (TOP) palaute

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Henkilökohtaistamisen prosessi

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

Ammattiosaamisen näytöt

Muutokset alkaen

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Asiakastulokset - Opiskelijat * Opiskelijatyytyväisyys, perustutkintokoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPPISOPIMUS. oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

Kohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet?

Erityinen tuki-webinaari

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Työssäoppimisen toteuttaminen

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Transkriptio:

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Sisältö Erityistä tukea tarvitseva opiskelija Erityinen tuen tarve työssäoppimisessa ja näytöissä Työssäoppimisen tuki ja ohjaus Ammattiosaamisen näytöt Tuki ja ohjaus ammattiosaamisen näytöissä

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset erityisvaikeudet Hahmotusvaikeudet Heikko opiskelumenestys, motivaatio-ongelmat Opiskelutekniikan puutteet ja pitkä aika edellisistä opinnoista Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, viivästynyt kehitys Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet sekä elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Kuulo-, näkö- ja liikuntavammat sekä pitkäaikaissairaus Maahanmuuttajat

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuolto-palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Laki 630/1998 20 Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen ammatillisen pätevyyden, jonka avulla hänellä on mahdollisuus työllistyä ja menestyä työssä saa valmiuksia jatko-opintoihin saa yhteiskunnan jäsenenä tarvittavia perustietoja ja taitoja sekä elämänhallinnan valmiuksia Opetussuunnitelman perusteet. Määräys 12/011/2001

Erityisopetuksen peruste, IJKK 20.9.2006, n=503 Näkövamma 0 % Kuulovamma 1 % Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta 1 % Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 10 % Tilastokeskuksen luokitus Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 19 % Kielelliset vaikeudet 12 % Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 3 % Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 4 % Lievä kehityksen viivästyminen 6 % Fyysiset pitkäaikaissairaudet 15 % Vaikea kehityksen viivästyminen 1 % Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 28 %

TYÖSSÄOPPIMINEN aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua laajuus vähintään 20 opintoviikkoa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai yksilöllisesti enemmän tärkeä osa ammattitaidon kehittämistä Työssäoppimisen tavoitteena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja syventää ammatillista osaamista helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisätä työmarkkinatietoutta mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN ONGELMIA TYÖSSÄOPPIMISESSA TAI NÄYTÖISSÄ voivat olla ongelmat suullisten ohjeiden ymmärtämisessä ja kirjallisen materiaalin ymmärtämisessä sekä tuottamisessa vaikeudet vieraita kieliä tai matematiikan taitoja edellyttävissä tehtävissä muistin ongelmat - heikko lyhytmuisti ohjeiden ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus hitaus työtehtävien oppimisessa ja suorittamisessa osaamisen kapea-alaisuus tarkkavaisuuden, hahmottamisen ja motoriikan ongelmien vaikutukset työsuorituksessa itsetunto-ongelmat, epävarmuus ja epäonnistumisen pelko jännittäminen sosiaalisten taitojen ongelmat aikatauluongelmat liikkumisen rajoitteet tai muut esim. aistivammoista johtuvat rajoitteet

TYÖSSÄOPPIMISEN JAKSO ON USEIN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVALLE OPISKELIJALLE ONNISTUMISEN KOKEMUS! Jokaisella opiskelijalla on myös omat vahvuuteensa työssäoppisessa! Opiskelijalla on mahdollisuus kehittää ja näyttää käytännön osaamistaan (usein vahva alue) Olla oikeessa työssä, merkityksellisyyden kokemus Motivoi opiskeluun ja ammattiin Auttaa työllistymään

Opetussuunnitelma Lainsäädäntö OPISKELIJAN YKSILÖLLISET TARPEET JA ERITYINEN - projekti TYÖSSÄOPPIMISEN OSATEKIJÄT Työpaikka: organisaatio ym. Työyhteisö -asenne Työtehtävät -työn asettamat vaatimukset tops hops hojks Opiskelija -yksilölliset tarpeet yhteistyö, ohjaus, tuki Muut opiskelijat vertaistuki Oppilaitos -asenne, tukitoimet -työssäoppimisen järjestelyt - oppimistehtävät Ohjaava opettaja Työpaikkaohjaaja Opiskelijahuolto

TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI yksilöllisyys: hops/ tops (hojks) Valmennus ja perehdytys Työssäoppimisen toteuttaminen Palaute ja kehittäminen Työssäoppimisen käynnistyminen Arviointikeskustelu Opitun hyödyntäminen Työllistyminen Hyvä elämä

TYÖPAIKKAOHJAAJAN ROOLI turvallisen, myönteisen ilmapiirin luominen perehdytys työpaikkaan, työyhteisöön, työtehtäviin jakson suunnittelu yksilöllisesti opiskelijan ja opettajan ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa (työtehtävät, eteneminen, tuen suunnittelu) oikea-aikainen ja oikeanlainen ohjaus ja palaute rakentava ja kehittävä arviointi yhteistyö

OPETTAJAN ROOLI opiskelijan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelma laatiminen ja toteuttaminen yhteistyössä opiskelijan ja työpaikkaohjaan kanssa: sopivan työssäoppimisen paikan järjestäminen jakson järjestelyt, tavoitteet ja työtehtävät sekä arviointi tiedon välittäminen opiskelijan vahvuuksista ja tuen tarpeesta yhdessä opiskelijan kanssa (huom. salassapito, luottamus!) työpaikkaohjaajan ohjaus, tuki opiskelijan ohjaus ja tuki tarvittaessa ohjaus muihin tukitoimiin

Ohjaus: TYÖSSÄOPPIMISEN TOTEUTTAMINEN JA OHJAUS: KOKEMUKSIA ERITYINEN-PROJEKTISTA ERITYINEN - projekti sopivan työpaikan löytäminen opiskelijoiden ennakkovalmennus ja perehdytys jakson alussa on tärkeää verkko-ohjaus tukee työssäoppimista tukitoimia tarvitaan: tarvittaessa työvalmentaja ohjaa opiskelijaa työssäoppimisjakson aikana yhteistyö opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä on tärkeä Työpaikkaohjaajakoulutuksessa koettua: työpaikkalähtöiset mallit koulutukseen ja erityisopetuksen huomiointi työyhteisölle mahdollisuus yhdessä kehittää käytäntöjä ohjauksen erityiskysymykset: erilaiset oppijat erilainen ohjaus, ohjaus eri työssäoppimisen vaiheissa, arvioinnin käytännöt yhteistyö työpaikan ja oppilaitoksen välillä tietoa ammatillisesta koulutuksesta Opettajien työelämäjaksot antoivat mahdollisuuden työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen oman osaamisen päivittämiseen koulutuksen kehittämiseen yhteistyön kehittämiseen työpaikkojen kanssa

OPETTAJIEN ERITYINEN - projekti JA TYÖPAIKKAOHJAAJIEN OSAAMINEN riittävät resurssit yksilöllisyys (hops, hojks) opiskelijan vahvuudet esiin asenteet avointa arviointia ohjauksen menetelmät vaikeuksien huomioiminen ujo laiska kömpelö lukivaikeudet aina myöhässä häirikkö Koulutus (koko oppilaitoksen/ työpaikan tehtävä) Työparityöskentely (kaikkien osapuolten yhteinen asia) Verkostot (ikkunat ja ovet auki; miten muualla?) Tiedon jakaminen ja kirjallisuus (ei pantata)

ERITYISTÄ ERITYINEN TUKEA - projekti TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAMINEN asenteet tilaa erilaiselle oppimiselle yksilöllisyys HOPS ja TOPS (työpaikka, ohjaus) opiskelijan vahvuudet esiin mahdollisten ongelmien huomiointi tiedonsiirto ohjaus - ajoitus, menetelmät, roolit : vaiheistus: ennen-alussaaikana-lopussa-jälkeen ohjauksen menetelmät: kannustaminen, yksilöllisyys, pohtiminen opiskelijan oman aktiivisuuden, luovuuden ja sitkeyden kannustaminen arviointi: avoin, kannustava, sanallinen, jatkuva, itsearviointiin kasvattava organisointi: jaksotus, toimintatavat resurssit: aika, osaaminen yhteistyö

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT oppilaitoksen ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita opiskelijat osoittavat keskeisen osaamisensa tekemällä käytännön töitä pohjautuvat opetussuunnitelman perusteisiin annetaan kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista toteutetaan työpaikoilla, oppilaitoksessa tai muussa ympäristössä tavoitteena on, että työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt yhteensovitetaan OPH 2005

Ammattiosaamisen näytöt periaatteita näytöt ovat osa opiskelija-arviointia näyttötodistus tulee liitteeksi tutkintotodistukseen ja vaikuttaa muuhun arviointiin näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä edellyttävät henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia varmistavat koulutuksen laatua ja vahvistavat työelämäyhteyksiä

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT/ NÄYTTÖTUTKINNOT eroja mm. Ammattiosaamisen näytöt Opiskelija opiskelee ammatillista perustutkintoa näytöillä osoitetaan keskeinen osa ammattitaidosta näytöt ovat osa koulutusta sijoittuvat koko koulutuksen ajalle koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ja valvoo Näyttötutkinnot Tutkinnon antaja suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon näytöillä osoitetaan tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito ei edellytä valmistavaan koulutukseen osallistumista Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta vastaa ja valvoo arviointi koostuu näytöistä ja muusta arvioinnista arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun arviointi tehdään näytön perusteella arviointipäätöksen tekevät työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä tutkinnon antajalla tulee olla mahdollisuus perustella oma työsuorituksensa

NÄYTÖN RAKENNE perehdytys ja ohjaus näyttöön näyttö työpaikalla ja/tai oppilaitoksessa näytön arviointi palaute näytöstä seuraavien näyttöjen kehittäminen

Tuki ja ohjaus Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelijan saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta tulee saada ennen ammattiosaamisen näyttöjä niiden aikana ohjaavana palautteena niiden jälkeen. OPH 2005

Tuki- ja ohjaus Ennen näyttöä - ennakkovalmennus (harjoittelu, kannustus) ensi opitaan, sitten näytetään - perehdytys näyttöön (huom. selkeät materiaalit ja monipuolinen ohjaus) - henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen yhteistyössä (mitä, missä, miten, milloin, mitä tukea ja miten arvioidaan) Näytön aikana: - kannustus, tarvittaessa ohjaus - näyttötilanne mahdollisimman stressittömäksi Näytön jälkeen - avoin ja kannustava arviointikeskustelu (mikä meni hyvin, mitä kehitettävää) - itsearvioinnin tukeminen Pohjautuvat oppilaitoksen yleisiin tuki- ja ohjaustoimiin

ERITYINEN Näytöt työssäoppimisen - projekti yhteydessä osaamisen mittaaminen mahdollistuu aidoissa työtilanteissa työssäoppimisen ja näyttöjen ohjausprosessin voidaan yhdistää työssäoppimisen paikalla on suuri merkitys erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla! Edellyttää työssäoppimisen jakson ja näytön yhteistä suunnittelua: huomioitava esim. tiedonkulku työpaikalle opiskelijan tuen tarpeesta ja vahvuuksista ohjausta työpaikalla yhteisymmärrystä arvioinnin kriteereistä työpaikkojen löytymistä ja sitoutumista opettajalla tärkeä rooli! opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyötä työpaikkaohjaajien perehdyttämistä

ERITYINEN Näytöt - projekti oppilaitoksessa Tärkeää on hyvä suunnittelu, tiedotus, valmennus ja yksilöllinen ohjaus näytön toteuttaminen mahdollisimman aitona työprosessina ohjaus ja tuki näytön aikana huolehdittava vaihtoehtoisten ja täydentävien näyttötapojen mahdollistaminen kirjallisten tehtävien osuutta on mietittävä usein oppilaitosyrityksessä toteutettuja yleisiä tekniikan alan 1. näytöissä jos esim. työelämä vielä liian vaativa arvioijana voi olla myös työelämän edustaja mahdollistaa opettajan jatkuvan tuen ja oppilaitoksen muiden tukimuotojen käytön voidaan suunnitella tasavertaiseksi voi olla koemainen tai epäaito (jännitys) vaikea seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttää samanaikaisesti

ERITYINEN Yksilöllinen - projekti näyttö näytön henkilökohtaistaminen Ohjaus ja tuki Yksilöllinen näyttötapa Näyttöympäristö Ajoitus YKSILÖLLINEN NÄYTTÖ Arviointi Näytön sisältö (vaikutus arviointiin) HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN NÄYTTÖJEN TOTEUTUSSUUNNITELMA NÄYTTÖAINEISTO JA OPS

YKSILÖLLINEN NÄYTTÖ ajoitus: pitempi aika oppia, osissa näyttäminen, eri aikoina näyttäminen ympäristö: työpaikan valinta, työpaikka/oppilaitos, ympäristön muu muokkaus tuki- ja ohjaus: ennen-aikana-jälkeen, vaikutus arviointiin mietitään, tehtävien ymmärtämisen tukeminen näyttötapa: vaihtoehtoisia tapoja näyttää, täydentävä (esim kirjallisen osuuden suullinen täydennys) näytön sisällön muokkaus: valitaan keskeisestä keskeisin arvioinnin kohteet ja kriteerit huomioitava arvioinnin mukauttaminen (mukautetut tavoitteet ja kriteerit) Ei aikuisten näyttötutkinnoissa! perustuu henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan!

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan näyttö Kannustava ja kehittävä arviointi Opiskelijan yksilöllinen kohtaaminen Yksilölliset oppimisen vahvuudet ja tuen tarpeet tunnistetaan Erilaiselle oppijalle sopiva näyttö kaikille soveltuva näyttö Ohjaus ja opetus ovat laadukasta ja tukitoimet osa yleisiä ohjaustoimia Näyttöihin liittyvä tuki ja ohjaus on monipuolista ja riittävää Näyttöjen toteutus joustavasti ja mahdollisimman aidoissa tilanteissa Näyttöihin liittyvät ohjeet ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä NÄYTTÖ-projekti ja OPH:n ohje

NÄYTTÖ ERILAISEN OPPIJAN NÄKÖKULMASTA mahdollistaa tekemällä osaamisen näyttämisen usein vahva alue erilaiselle oppijalle kiinnittää huomion keskeiseen ammattitaitoon ja sen opettamiseen nostaa tekemällä oppimisen ja työssäoppimisen arvostusta kehittää opetusta ja ohjausta parantaa työllistymistä