GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1982-1985 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus suoritti malmitutkimuksia karttalehdellä 4522 09D sijaitsevalla Kesäniemen valtausalueella vuosina 1982-1983 (liite 1). Valtausalue rajautuu eteläreunastaan GTK:n Rovavaara 1 valtausalueeseen (kaiv. rek. n:o 3202). Tutkimus sai alkunsa keväällä 1982, kun Kouvervaaran alueella suoritettujen uraanitutkimusten yhteydessä geofysikaalisilla maanpintamittauksilla paikannettiin sähköinen ja magneettinen anomalia, joka osoittautui kobolttia, kuparia ja kultaa sisältäväksi mineralisaatioksi. Tutkimusten tarkat selvitykset ja tutkimustulokset ilmenevät geologian tutkimuskeskuksen tutkimustyöselostuksesta M19/4522/-88/1/10. Tutkimuksia ovat johtaneet FT P. Ervamaa (1982) ja geologi O. Auranen. Geofysikaalisista mittauksista ja tulkinnasta on vastannut geofyysikko P. Turunen ja geologisista tutkimuksista ja tulkinnasta geologi E. Vanhanen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Vuonna 1982 suoritettiin tutkimusalueella noin neliökilometrin alueella yksityiskohtainen kallioperäkartoitus ja noin 0,55 neliökilometrin alueella detaljiset geofysikaaliset mittaukset, jotka käsittivät VLF-R-, magneettisia ja slingrammittauksia sekä tasavirtamittauksia. Lisäksi koko valtausalueella on suoritettu painovoimamittaus.
2 Koeojia ja tutkimusmonttuja on kaivettu traktorikaivurilla yhteensä 19 kpl (yhteispituus noin 353 m). Mineralisaation pintapuhkeamien ja laajuuden selvittämiseksi on otettu yhteensä 758 pedogeokemiallista näytettä 757 pisteestä. Kallioperän koboltti- ja kultapitoisuuksien varmistamiseksi on otettu 154 litogeokemiallista näytettä. Geofysikaalisten mittaustulosten valmistuttua tutkimusalueelle kairattiin 34 syväkairausreikää, joiden yhteinen metrimäärä on 4704,5 m. Reikien suunnat ja kaltevuudet sekä reikien paikat ilmenevät liitteistä 2 ja 3. Syväkairausrei'istä on luodattu suskeptibiliteetti, ominaisvastus ja radioaktiivisuus. Joistakin rei'istä on tehty myös kolmikomponenttimagnetometrausta. Mineralisaation kaikista näytteistä on analysoitu GTK:n geokemian laboratoriossa Cu, Ni, Co, Zn, Pb, Ag sekä osasta Fe, S, Au ja W. Joistakin kairasydännäytteistä on suoritettu hivenainemäärityksiä VTT:n reaktorilaboratoriossa Espoossa. Koerikastustutkimuksia on tehty Outokumpu Oy:n metallurgisella tutkimuslaitoksella Porissa neljästä eri näyte-erästä. Mineralisaatiosta on tehty malmiarviot kahdellakin eri menetelmällä: GTK:n profiilimalmiarviosta kehitetyllä tonnitusohjelmalla (Saltikoff ja Eskola 1970) ja yksinkertaisella lineaarisella kriging-estimoinnilla geostatistisen struktuurianalyysin pohjalta (Tarvainen 1986). Malmiarviot vastaavat verraten hyvin toisiaan. TUTKIMUSTULOKSET Lähes itä -länsisuuntainen mineralisaatio sijaitsee biotiittiserisiittiliuskejäseniä sisältävässä serisiittikvartsiittimuodostumassa. Se erottuu erittäin hyvin geofysikaalisilla matalalentokartoilla. Mineralisoitunut alue on kaiken kaikkiaan noin 650 metriä pitkä (liite 3). Leveys vaihtelee muutamasta metristä noin sataan metriin. Syvimmillään mineralisaatio on lävistetty 165 metrin syvyydessä reiällä R343. Mineralisaation synty liittyy hydrotermiseen toimintaan, jota siirrokset kontrolloivat (liite 3). Hydrotermisen toiminnan seurauksena on tapahtunut metasomaattisia muuttumisia, joista voimakkain on ollut albiittiutuminen. Albiittiutumisen seurauksena on syntynyt kvartsialbiitti ja albiittikiviä, jotka ovat koboltin isäntäkiviä. Toisia merkittäviä muuttumisia ovat kloriittiutuminen ja biotiittiutuminen yhdessä granaatin muodostuksen kanssa. Näiden muuttumisten tuloksena on syntynyt granaattikarsia ja biotiittikloriittikiviä, jotka sijaitsevat yleensä albiittisten kivien keskellä (liite 3). Granaattikarret ovat kullan isäntäkiviä.
3 Parhaimmat arvometallipitoisuudet sijaitsevat mineralisaation itäosassa. Länsiosa on hyvin kapea ja se yhtyy leveämpään itäosaan vasta noin 60 metrin syvyydellä. Lisäksi arvometallipitoisuudet ovat hyvin satunnaisia ja hajallaan. Niinpä suoritetuissa malmiarvioissa länsiosa on jätetty vaille huomiota. Koboltin isäntämineraaleja ovat magneettikiisu, kobolttipentlandiitti, kobolttihohde ja vähäisessä määrin rikkikiisu. Kulta esiintyy mikroskooppisen pieninä hippuina. Kuparin pääasiallinen mineraali on kuparikiisu. Kulta ja koboltti ovat jakautuneet epätasaisesti, eivätkä ne korreloi keskenään. Kuparilla ja kullalla on jonkinlainen positiivinen korrelaatio keskenään. Paras kobolttilävistys on tavattu reiästä R325, jossa kobolttipitoisuus on 36 metrin matkalla 0,25 %. Paras kultalävistys on reiässä R323, jossa neljän metrin matkalla kultapitoisuus on hieman alle 7 ppm. Malmiarvioiden perusteella mineralisaatio sisältää yhteensä noin 1,5 miljoonaa tonnia kiveä, jossa kobolttipitoisuus on noin 0,1 % ja kultapitoisuus hieman alle 0,3 g/tn. Kuparin keskipitoisuutta ei ole laskettu, mutta se jäänee 0,2 %:n tietämille. AIHEEN ARVIOINTI Nykyisillä koboltin maailmanmarkkinahinnoilla Kouvervaaran Co-Aumineralisaatio on epäekonominen. Esiintymän kobolttirikkaimmilla osilla saattaisi joskus olla ehkä käyttöä pula-ajan malmina. Mineralisaatio on toiminut geologis-geofysikaalisten tulkintojen mallina, minkä perusteella Kuusamon alueelta on paikannettu noin kaksikymmentä vastaavantyyppistä mineralisaatiota. Näistä osa on huomattavasti kultapotentiaalisempia. Jos näiden perusteella Kuusamoon syntyy kaivostoimintaa, saattaisi mineralisaation kultarikkaimpien osien pienimuotoinen louhinta tulla taloudellisesti kannattavaksi. Mineralisaation kupeessa sen lounaispuolella ilmenee painovoimamittauksissa anomalia, jonka aiheuttajan selvittämiseksi olisi syytä kairata vielä yksi syväkairausreikä. Muutoin mineralisaatio on syväkairauksella riittävällä tarkkuudella rajattu ja on todettu pitoisuuksiltaan epäekonomiseksi, minkä vuoksi valtauksesta luovutaan.
4 LIITTEET 1. Valtausalueen sijainti (Kesäniemi 1) 2. Luettelo syväkairausrei'istä 3. Mineralisaation geologinen kartta LIITTYY Saltikoff, B. & Eskola, L. 1970: Malmien inventointi. Geologian tutkimuskeskus. M16/52/70/1. Tarvainen, T. 1986: Kuusamon Kouvervaaran Co-Au-esiintymän malmiarvio. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitos. Vanhanen, E. 1988: Kuusamon Kouvervaaran koboltti-kultaesiintymän malmitutkimukset vuosina 1982-1988. Geologian tutkimuskeskus. M19/4522/-88/1/10.
Liite 2 KOUVERVAARAN Co-Au-ESIINTYMÄN SYVÄKAIRAUSREIÄT Reikä x y z Suunta Lähtökal- Syvyys tevuus m R323 7338.247 4446.777 391.431 345 45.2 79.40 R324 7338.199 4446.790 385.518 345 44.9 133.90 R325 7338.151 4446.803 379.658 345 46.5 162.80 R326 7338.070 4446.825 371.644 345 45.0 217.70 R327 7338.158 4446.905 377.539 345 43.5 108.20 R328 7338.038 4446.472 390.262 345 46.6 199.00 R329 7338.137 4446.416 384.862 345 45.7 72.40 R330 7338.114 4446.762 377.019 345 45.3 172.95 R331 7338.190 4447.000 376.174 345 44.4 73.90 R332 7338.216 4447.055 375.866 345 46.1 66.00 R333 7338.167 4446.955 376.581 345 45.1 102.55 R334 7338.159 4446.930 376.665 345 45.7 105.80 R335 7338.147 4446.882 376.930 345 46.8 79.25 R336 7338.097 4446.896 371.962 345 46.5 168.45 R337 7338.140 4446.858 377 345 46.5 166.90 R338 7338.131 4446.834 377 345 45.8 121.85 R339 7338.189 4446.845 382 345 45.8 184.50 R340 7338.240 4446.751 390 345 45.6 80.60 R341 7338.208 4446.734 388 345 46.1 99.70 R342 7338.202 4446.722 387 345 45.8 108.60 R343 7338.040 4446.782 375.232 345 46.1 276.40 R344 7338.123 4446.705 379.010 345 45.4 111.80 R345 7338.091 4446.689 377 345 45.9 150.55 R346 7338.050 4446,727 375 345 45.0 170.80 R347 7338.141 4446.676 380 345 46.7 102.10 R348 7338.148 4446.648 380 345 45.8 75.35 R349 7338.151 4446.621 380 345 45.4 59.00 R350 7338.107 4446.556 383 345 76.0 294.00 R351 7338.095 4446.455 386 345 46.0 125.00 R352 7338.129 4446.393 387 345 46.0 69.30 R353 7338.143 4446.442 385 345 44.8 78.25 R354 7338.106 4446.738 377 345 47.0 187.60 R355 7338.119 4446.786 377 345 46.2 212.35 R356 7338.126 4446.810 377 345 48.0 196.50 34 reikää yht. 4704.50 m